Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[kilroy1]

Toki pitää paikkansa, että seuraavan syklin paras nousija on juuri se pulju joka juuri ja juuri vältti konkan ja kurssi palautui vanhaan huippuunsa. Mutta se tuskin on Tupperware, pikemminkin jokin yhtiö jonka toimiala ei ole murroksessa vaan ongelmat liittyvät juuri rahoitukseen tai kysynnän väliaikaiseen heikkoon tasoon.

Lehto ?

 

[bowtie81]

Lehto ?

millä mielestäsi Lehto välttää konkan? Mikään ei juuri nyt tue rakentamista. Korot nousee, liikaa myymättömiä kämppiä, ostajat loppuu. Synkältä näyttää.

 

[kilroy1]

millä mielestäsi Lehto välttää konkan? Mikään ei juuri nyt tue rakentamista. Korot nousee, liikaa myymättömiä kämppiä, ostajat loppuu. Synkältä näyttää.

Lehto oli lähinnä kevennyksenä mukana. Saa melkoinen ihme tulla että välttää konkan.. toisaalta on se jollain keinolla tähän asti pystyssä pysynyt.

 

[Nik97]

Tekisi mieli myydä osakkeet ja siirtyä kokopäiväiseksi rahastosijoittajaksi. Ovat vaan sen verran miinuksella että ei tekisi mieli myydä, toisaalta ei oikein tiedä mihin suuntaan ne ovat menossa. Voivat mennä vielä enemmän alas tai sitten pikkuhiljaa palaavat vähintääkin siihen hintaan millä olen ostanutkin. Ei tule oikein seurattua pörssiuutisia niin rahastosijoittaminen onkin loistava strategia mulle, osta ja unohda mentaliteetilla. Sitten toisaalta osa firmoista maksaa kohtuu hyvää osinkoakin, ne voisi ainakin jättää tuonne salkkuun.

 

[amoult]

Seligson & Co Global Top 25 Brands on kyllä itsellä ollut parhaimpia rahastosijoituksia, että ei ole haitannut kuluja maksaa. Arvo on noussut 4 x n. 13 vuodessa. Passiiviset indeksirahastot joita myös omistan ovat jääneet kauas taakse.

 

[Joku_242]

Tekisi mieli myydä osakkeet ja siirtyä kokopäiväiseksi rahastosijoittajaksi. Ovat vaan sen verran miinuksella että ei tekisi mieli myydä, toisaalta ei oikein tiedä mihin suuntaan ne ovat menossa. Voivat mennä vielä enemmän alas tai sitten pikkuhiljaa palaavat vähintääkin siihen hintaan millä olen ostanutkin. Ei tule oikein seurattua pörssiuutisia niin rahastosijoittaminen onkin loistava strategia mulle, osta ja unohda mentaliteetilla. Sitten toisaalta osa firmoista maksaa kohtuu hyvää osinkoakin, ne voisi ainakin jättää tuonne salkkuun.

Onko siellä paljon kiinni ? Säätämällä salkkua usein saa vaib maksimoitua tappioitaan, jos ei ole kunnolla mietittyä suunnitelmaa

Tämä ja riippuu myös osakkeista, että mikä niiden tilanne on. Vaikka ne olisi lyhytaikaisesti miinuksella, se ei välttämättä tarkoita että kannattaisi myydä.

 

[amoult]

Jos olet päättänyt, että rahastosijoittaminen on sulle sopivin sijoitusmuoto niin eikun alat niihin säästämään uutta rahaa ja osakkeiden myyntiä voi makustella kaikessa rauhassa. Ei niitä mikään pakko ole kerralla laittaa lihoiksi.

 

[bowtie81]

Seligson & Co Global Top 25 Brands on kyllä itsellä ollut parhaimpia rahastosijoituksia, että ei ole haitannut kuluja maksaa. Arvo on noussut 4 x n. 13 vuodessa. Passiiviset indeksirahastot joita myös omistan ovat jääneet kauas taakse.

Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.

 

[Cumbo]

Jälkikäteen rahastojen "hyvyyden" arviointi (esim. vertaamalla indeksiin) on vähän turhaa, mutta toki siitäkin voi keskustella. Seligsonin rahastot ovat kyllä omasta mielestänikin noin yleisesti ihan käypäsiä, jos rahastoihin haluaa rahojaan laittaa.

 

[Nik97]

Onko siellä paljon kiinni ? Säätämällä salkkua usein saa vaib maksimoitua tappioitaan, jos ei ole kunnolla mietittyä suunnitelmaa

N. Tonnilla olen ostanut viittä osaketta eli jotain 5 tonnia niissä kiinni. Voisi nuokin tuonne jättää ja katsella välillä miten menee, nyt on vain tuntunut menevän alemmas ja alemmas. Nordeakin dropannut aika paljon mielestäni mutta sieltä tulikin ihan kivasti osinkoa. Ehkä parempi nuo jättää kuitenkin kun ei ole sille rahalle käyttöäkään.

 

[Anagonda]

Myyntihän pitäisi tehdä sen mukaan miten itse luottaa omistamaansa yritykseen. Eli jos näet että yritys jonka osakkeita omistat ei tästä enää kasva xx vuoteen(määritä ite?) niin myyntiinhän ne kannattaa laittaa. Jos taas näet että nyt on heikompi hetki mutta tulevaisuus on valoisa niin ei kannata myydä, ehkä jopa lisätä?

Eli ei kannata miettiä sitä että nyt viime aikoina omistukset on kärsinyt, täytyy vaihtaa rahastoihin! Ei se ole mistään tae että vaihdat parempaan.
Ja joo, yleisestihän erilaiset ETF:t sun muut pieksee normipulliaisen osake valinnat. Eli helpommin vakaan tuoton saat muualta kuin yksittäisistä osakkeista, mutta että kannattaako tätä varten jo omistetut myydä niin täytyy palata viestin alkuun.

 

[kilroy1]

Seligson & Co Global Top 25 Brands on kyllä itsellä ollut parhaimpia rahastosijoituksia, että ei ole haitannut kuluja maksaa. Arvo on noussut 4 x n. 13 vuodessa. Passiiviset indeksirahastot joita myös omistan ovat jääneet kauas taakse.

Perus iShares Core S&P 500 etf on myös nelinkertaistunut samassa ajassa

 

[Joku_242]

Myyntihän pitäisi tehdä sen mukaan miten itse luottaa omistamaansa yritykseen. Eli jos näet että yritys jonka osakkeita omistat ei tästä enää kasva xx vuoteen(määritä ite?) niin myyntiinhän ne kannattaa laittaa. Jos taas näet että nyt on heikompi hetki mutta tulevaisuus on valoisa niin ei kannata myydä, ehkä jopa lisätä?

Paitsi ettei firman edes tarvi kasvaa jos se tekee jo nyt ihan hyvää tuottoa ja jakaa osinkoja. Esim. juurikin Nordean P/E taitaa olla reilu 6, eli pitäisi uskoa puljun menevän konkkaan tai ainakin kassavirran tyrehtyvän muutaman vuoden sisällä että se kannattaisi myydä.

 

[AnnaKoo]

@Nik97 Osakesijoittaminen vaatii paitsi jatkuvaa seuraamista, myös pitkää aikajännettä ja kylmähermoisuutta. Ei ole mitään järkeä sijoittaa suoraan osakkeisiin, jos säätää niiden kanssa jatkuvasti ja hermostuu herkästi taantumissa ja kurssinotkahduksissa. Tuotot valuu silloin sen jatkuvan säätämisen kuluihin. Minusta ei siihen hommaan olisi, koska kiinnostus ei riitä syvälliseen tiedonhankintaan ja aktiiviseen laaja-alaiseen maailmanmenon seuraamiseen. Siksi rahastot on ehdottomasti oma juttu, kun ne on just sellaisia osta-ja-unohda -tuotteita. Toki niihin pätee samat peruslainalaisuudet, eli ennen ostoa kannattaa perehtyä hyvin asioihin ja tehdä valinnat huolella, eikä niidenkään kanssa pidä hermostua suhdannevaihteluista. Sijoittaminen on tavikselle pitkäjänteistä puuhaa. Kyky tehdä toistuvasti, jatkuvalla syötöllä pikavoittoja vaatii todella hyvää perehtyneisyyttä ja aktiivisuutta.

 

[amoult]

Perus iShares Core S&P 500 etf on myös nelinkertaistunut samassa ajassa

Varmasti hyviä rahastoja/etf:iä löytyy monia. Itselläni muut rahasto-omistukset, joita olen pidempään omistanut ovat Nordnetin super-rahastoja (tai millä nimellä nykyään ovat) ja niissä tuotto on vaatimattomampi.

 

[brainsurgery]

Siinä Top 25 Brands verrattuna maailma ja S&P500 ETF:iin viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

 

[kuoris]

Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

 

[Jeggu]

Siinä Top 25 Brands verrattuna maailma ja S&P500 ETF:iin viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Kymmenen vuoden ajanjaksolla sp 500 vuosituotto siis 13,83% ja tuolla Seligsonin Top 25 Brand rahastolla 13,01%. Seligsonin palkkio on 0,59%, sp 500 ETF vuosipalkkio 0,15%. Ilman kuluja vuosituotot 13,98% ja 13,60%.

Eli kulut + vähän päälle tullut turpaan. Suurimman osan tuosta alisuoriutumisesta selittää kulut, ei allaolevat osakkeet.

Näissä lapuissa nyt toki ei ole sisällä mitenkään täysin päällekkäiset osakkeet vaikka molemmissa onkin isot potit Applea, Amazonia, Alphabetia, yms.

Hauskimpia "aktiivirahastoja" ovat sellaiset, joissa kunnon kuluja vastaan saa omistukseen 90 prosenttisesti samat laput kuin jossain halvassa ETF:ssä.

 

[AnnaKoo]

En oikein tajua aktiivisia indeksirahastoja. Itselläni on sellainen periaate, että indeksirahastot passiivisina, ettei tarvitse maksaa ekstraa jonkun jantterin arvailuista. Riskiset, hoidetut rahastot sitten erikseen ilman indeksejä.

 

[brainsurgery]

Kymmenen vuoden ajanjaksolla sp 500 vuosituotto siis 13,67% ja tuolla Seligsonin Top 25 Brand rahastolla 13,02%. Seligsonin palkkio on 0,59%, sp 500 ETF vuosipalkkio 0,15%. Ilman kuluja vuosituotot 13,82% ja 13,61%.

Eli kulut + pikkaisen päälle tullut turpaan. Ylivoimasesti suurimman osan tuosta alisuoriutumisesta selittää siis kulut, ei allaolevat osakkeet.

Näissä lapuissa nyt toki ei ole sisällä mitenkään täysin päällekkäiset osakkeet vaikka molemmissa onkin isot potit Applea, Amazonia, Alphabetia, yms.

Hauskimpia "aktiivirahastoja" ovat sellaiset, joissa kunnon kuluja vastaan saa omistukseen 90 prosenttisesti samat laput kuin jossain halvassa ETF:ssä.

Täytyy muistaa, että rahastolla on myös tiettyjä etuja ETF:iin verrattuna esim:
-Kuukausittaisessa säästämisessä koko sijoitussumman saa viimeistä senttiä myöten sijoitettua
-Jos haluaa tehdä vuosittaiset veromyynnit, rahastolla se onnistuu eurolleen
-Ei tarvitse myydä FIFO-tyylillä omistuksia
-Sijoittaminen rahastoon onnistuu pelkällä tilisiirrolla

 

[brainsurgery]

En oikein tajua aktiivisia indeksirahastoja. Itselläni on sellainen periaate, että indeksirahastot passiivisina, ettei tarvitse maksaa ekstraa jonkun jantterin arvailuista. Riskiset, hoidetut rahastot sitten erikseen ilman indeksejä.

Mitä nämä aktiiviset indeksirahastot ovat? Eikö ne yleensä jaoitella aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin joista indeksirahastot yleensä ovat passiivisia juuri sen takia, että seuraavat vain tiettyä indeksiä?

 

[AnnaKoo]

Mitä nämä aktiiviset indeksirahastot ovat? Eikö ne yleensä jaoitella aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin joista indeksirahastot yleensä ovat passiivisia juuri sen takia, että seuraavat vain tiettyä indeksiä?

Yritetään voittaa se valittu indeksi aktiivisella salkunhoidolla, mutta salkussa on joku (isohko) osuus sen indeksin mukaisia osakkeita. Tarkoitettaneen @Jeggu n kanssa suunnilleen samaa asiaa. Edit. Ei ole varmaan mikään virallinen nimitys, huomannut vaan että tuollaisia on tullut vastaan ja tuntuvat jotenkin vähän huijaamiselta.
Edit2: löysin interjnetsistä tämän tyyppisistä mainintoja, mm. termillä "piiloindeksirahasto".

 

[Carnag3]

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

No ei. Viitearvot määritellään siten, että 95 % terveiden ihmisisten arvoista sijoittuu viitealueelle. Eli se että esim. kolesteroliarvosi osuvat viitearvojen sisälle ei tarkoita että arvosi olisivat hyvät.

 

[glomerulus]

Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

Terveellä kritiikillä saa toki kaikkeen suhtautua, mutta foliohattuilu koituu lähinnä omaksi vahingoksi - niin myös sijoittamisessa. Kohollisten kolesterolien käypä hoito -ohjeet on kaiken kansan luettavissa (Dyslipidemiat) eikä todellakaan kaikille joilla on kolesteroli kohollinen määrätä kolesterolilääkkeitä. Kolesterolilääkkeet näyttää maksavan 4-5€ per kolmen kuukauden annos niin keksin kyllä äkkiä mont parempaa bisnestä. Viitearvot perustuvat terveeseen ja oireettomaan väestöltä kerättyyn dataan. Ylittävät tai alittavat arvot voivat olla myös "normaalit" ja henkilön "ominaisuus". Merkitystä on kokonaisuudella. Ja tietty yksi yleinen syy miksi kolesterolilukemat ovat koholla on lihavuus. Ja suomalaisethan ovat lihavia. Siitä raati lienee toivottavasti samaa mieltä että varmasti lihavuus ei ole lääkeyhtiöiden keksimä sairaus. Siihen hyvän hoidon tarjoava käärii kyllä hyvät voitot. Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

 

[Takaisku]

Täytyy muistaa, että rahastolla on myös tiettyjä etuja ETF:iin verrattuna esim:
-Kuukausittaisessa säästämisessä koko sijoitussumman saa viimeistä senttiä myöten sijoitettua
-Jos haluaa tehdä vuosittaiset veromyynnit, rahastolla se onnistuu eurolleen
-Ei tarvitse myydä FIFO-tyylillä omistuksia
-Sijoittaminen rahastoon onnistuu pelkällä tilisiirrolla

Täytyy muistaa että rahastoilla on myös tiettyjä haittoja ETF:iin verrattuna esim:
-Huonompi likviditeetti, monissa rahastoissa lunastus voi kestää kuukausiakin
-Vaikka lunastus olisi mahdollista päivittäin, se lasketaan päivän päätöskurssilla. ETF:n voi myydä "sekunnilleen".
-Rahastoissa on monasti lunastuspalkkio, joka voi olla merkittävä etenkin sijoitusajan ollessa lyhyt
-Tyypillisesti korkeammat kulut kuin ETF-tuotteissa
-Vaikea / mahdoton käyttää luoton vakuutena, luotolla sijoittaminen lisää tuottoa helposti pienellä riskillä tai sillä voi vaikka maksaa kalliimmat luotot (asuntolaina) pois

Nuo listaamasi edut "onnistuu eurolleen" ja "viimeistä senttiä myöten" ovat varmaan relevantteja sijoitussummien ollessa kymmeniä euroja kuukaudessa. Isommilla summilla merkityksettömiä. ETF-sijoitus onnistuu "pelkällä napin painamisella", mikä on minusta helpompaa kuin tilisiirron tekeminen. Osakevälittäjällä voit avata useita arvo-osuustilejä ja tehdä jokaisen ostoksen eri arvo-osuustilille. Näin voit myös myydä omistuksesi haluamassasi järjestyksessä, ei tarvitse noudattaa FIFO:a.

 

[brainsurgery]

Täytyy muistaa että rahastoilla on myös tiettyjä haittoja ETF:iin verrattuna esim:
-Huonompi likviditeetti, monissa rahastoissa lunastus voi kestää kuukausiakin
-Vaikka lunastus olisi mahdollista päivittäin, se lasketaan päivän päätöskurssilla. ETF:n voi myydä "sekunnilleen".
-Rahastoissa on monasti lunastuspalkkio, joka voi olla merkittävä etenkin sijoitusajan ollessa lyhyt
-Tyypillisesti korkeammat kulut kuin ETF-tuotteissa
-Vaikea / mahdoton käyttää luoton vakuutena, luotolla sijoittaminen lisää tuottoa helposti pienellä riskillä tai sillä voi vaikka maksaa kalliimmat luotot (asuntolaina) pois

Nuo listaamasi edut "onnistuu eurolleen" ja "viimeistä senttiä myöten" ovat varmaan relevantteja sijoitussummien ollessa kymmeniä euroja kuukaudessa. Isommilla summilla merkityksettömiä. ETF-sijoitus onnistuu "pelkällä napin painamisella", mikä on minusta helpompaa kuin tilisiirron tekeminen. Osakevälittäjällä voit avata useita arvo-osuustilejä ja tehdä jokaisen ostoksen eri arvo-osuustilille. Näin voit myös myydä omistuksesi haluamassasi järjestyksessä, ei tarvitse noudattaa FIFO:a.

"Vinkit" koski lähinnä meitä köyhiä.

 

[bowtie81]

Terveellä kritiikillä saa toki kaikkeen suhtautua, mutta foliohattuilu koituu lähinnä omaksi vahingoksi - niin myös sijoittamisessa. Kohollisten kolesterolien käypä hoito -ohjeet on kaiken kansan luettavissa (Dyslipidemiat) eikä todellakaan kaikille joilla on kolesteroli kohollinen määrätä kolesterolilääkkeitä. Kolesterolilääkkeet näyttää maksavan 4-5€ per kolmen kuukauden annos niin keksin kyllä äkkiä mont parempaa bisnestä. Viitearvot perustuvat terveeseen ja oireettomaan väestöltä kerättyyn dataan. Ylittävät tai alittavat arvot voivat olla myös "normaalit" ja henkilön "ominaisuus". Merkitystä on kokonaisuudella. Ja tietty yksi yleinen syy miksi kolesterolilukemat ovat koholla on lihavuus. Ja suomalaisethan ovat lihavia. Siitä raati lienee toivottavasti samaa mieltä että varmasti lihavuus ei ole lääkeyhtiöiden keksimä sairaus. Siihen hyvän hoidon tarjoava käärii kyllä hyvät voitot. Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

itse ajattelin enemmän näitä pandemian tapaisia ja mielialalääkistystä joten nykyään mielellään tarjotaan jokaiseen elämän vastoinkäymiseen lääkkeeksi, ja kas, lääkärit saa hienot illalliset yms. lääkeyhtiöiden piikkiin kun tavoitteet saavutettu. No eiköhän tämä riitä OT:sta, mutta jos katsoo tuota rahaston kehitystä niin ihan hyvinhän sekin on tuottanut.

 

[kuoris]

Iltapäivälööpeissä paljon huomiota saanut Ozempic on tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä lääke. Firman kurssi vuodessa +46% ja kahdessa vuodessa +132%.

Ollut yli 10 vuotta omalla seurantalistalla, eikös tämä ole suuri peluri myös insuliineissa. Pelimiehet tekee tulosta ja minä vaan seuraam vierestä! Aina löytynyt muka muuta parempaa ostettavaa…

 

[kilroy1]

"Vinkit" koski lähinnä meitä köyhiä.

Rahastoissa ja ETF:issä on molemmissa omat hyvät puolet. Kannattaa vertailla ja miettiä mikä sopii omaan profiiliin tai ostaa molempia.

Normi hyvä indeksirahasto vrt Nordnetin kuukausisäästö-etf niin muutaman satasen säästösummalla etf tulee edullisemmaksi. Tämäkin riippuu sijoitusajasta, tuotosta jne.

Itsellä kuukausisäästössä molempia.

 

[brainsurgery]

Rahastoissa ja ETF:issä on molemmissa omat hyvät puolet. Kannattaa vertailla ja miettiä mikä sopii omaan profiiliin tai ostaa molempia.

Normi hyvä indeksirahasto vrt Nordnetin kuukausisäästö-etf niin muutaman satasen säästösummalla etf tulee edullisemmaksi. Tämäkin riippuu sijoitusajasta, tuotosta jne.

Itsellä kuukausisäästössä molempia.

No joo ja aika moni noista Takaiskun listaamista asioista ei edes koske puheena ollutta rahastoa.

 

[Nik97]

@Nik97 Osakesijoittaminen vaatii paitsi jatkuvaa seuraamista, myös pitkää aikajännettä ja kylmähermoisuutta. Ei ole mitään järkeä sijoittaa suoraan osakkeisiin, jos säätää niiden kanssa jatkuvasti ja hermostuu herkästi taantumissa ja kurssinotkahduksissa. Tuotot valuu silloin sen jatkuvan säätämisen kuluihin. Minusta ei siihen hommaan olisi, koska kiinnostus ei riitä syvälliseen tiedonhankintaan ja aktiiviseen laaja-alaiseen maailmanmenon seuraamiseen. Siksi rahastot on ehdottomasti oma juttu, kun ne on just sellaisia osta-ja-unohda -tuotteita. Toki niihin pätee samat peruslainalaisuudet, eli ennen ostoa kannattaa perehtyä hyvin asioihin ja tehdä valinnat huolella, eikä niidenkään kanssa pidä hermostua suhdannevaihteluista. Sijoittaminen on tavikselle pitkäjänteistä puuhaa. Kyky tehdä toistuvasti, jatkuvalla syötöllä pikavoittoja vaatii todella hyvää perehtyneisyyttä ja aktiivisuutta.

Joo, taidan jättää nuo tonne salkkuun enkä sen enempää ajattele niitä kun ei niin paljoa rahaa kuitenkaa yhdessä osakkeessa ole kiinni. Sen sijaan sijoitan kuukausittain kahteen ETF, minulle parempi vaihtoehto OP:n indeksirahastot sen sijaan ovat ihan hyvin vihreällä, mikä on tietysti positiivinen asia

 

[hypodermic]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

 

[brainsurgery]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

Jos korko on 4% ja lyhennät lainaa 20000€ niin vuotuinen maksamasi korko tippuu 20000€*0,04=800€. Eikä se siitä muutu kuin sen mitä korko muuttuu.

 

[TommiZeliard]

Kun Euribor kolkuttelee (taas) 4% rajaa ja korontarkistuspäivä lähestyy, niin mielessä pyörii ajatus ylimääräisestä lyhennyksestä lainaan. Oliko tuohon jotain simppeliä kaavaa / laskutapaa millainen säästö siitä todellisuudessa muodostuisi? Esimerkiksi jos 250k€ lainaan tekee 20k€ lyhennyksen ennen korontarkistusta. Tietysti sitä ei voi tietää millainen korko on vuoden tai viiden vuoden päästä jolloin vaikutus ei enää todennäköisesti (toivottavasti) ole yhtä merkittävä kun korot on tasaantuneet ja lainan määräkin pienentynyt.

Omalla kohdalla lainan kuukausierä tulee nousemaan sellaiset 350-400e. Rahastoihin on tarkoitus jatkaa säästämistä kuukausittain, joskin summa putoaa ihan kymppeihin edellä mainitusta syystä.

Aikaisemmin oli ajatuksena maksaa autorahoitus pois, mutta nyt kun sitä vertaa tuohon asuntolainan korkoon niin oli ihan hyvä päätös jättää 1,49% koron (todellinen vuosikorko päälle 2%) autorahoitus rullaamaan...

Jos laina-aika on 25 v, niin ilman ylimääräistä lyhennystä 1 320 €/kk ja 20 k€:n lyhennyksen jälkeen 1 214 €/kk, eli noin 106 €/kk vähemmän.

Jos 18 v, niin lyhennyksen jälkeen 130 €/kk vähemmän.

Jos 35 v, niin lyh. jälkeen 89 €/kk vähemmän.

 

[brainsurgery]

Jos laina-aika on 25 v, niin ilman ylimääräistä lyhennystä 1 320 €/kk ja 20 k€:n lyhennyksen jälkeen 1 214 €/kk, eli noin 106 €/kk vähemmän.

Onpa huono laskuri kun vaikka koroksi laittaa 4% niin se laskee silti 6,33% korolla.

 

[TommiZeliard]

Onpa huono laskuri kun vaikka koroksi laittaa 4% niin se laskee silti 6,33% korolla.

Sama vika S-Pankin lainalaskurissa?

Tuo sinun 6,33 % tarkoittaa vuodessa lainanhoitoon käytetyn rahamäärän suhdetta lainamäärään. Esim. 1 320 €/kk * 12 kk / 250 000 € * 100 % = 6,33 %.

 

[brainsurgery]

Annuiteetti sotkee sitä takaisinlaskentaa mutta sen vuosittaisen koron laskeminen tietystä pääomasta on kyllä aika suoraviivaista.

 

[TommiZeliard]

Jos korko on 4% ja lyhennät lainaa 20000€ niin vuotuinen maksamasi korko tippuu 20000€*0,04=800€. Eikä se siitä muutu kuin sen mitä korko muuttuu.

Jo vain muuttuu. Ensimmäisen vuoden aikana korkoja maksettaisiin muuten 9 891,81 €, mutta lyhennyksen ansiosta 9 100,49 €. Noiden erotus on 791,32 €, eli edes ensimmäisenä vuotena ei tipu korkomenot 800 € (koska pääoma muuttuu koko ajan). Ja tuosta se korkosäästö heikkenee joka ikinen kuukausi yhä pienemmäksi kohti ~nollaa.

Lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla korkosäästö on 41,70 €/kk (~500 €/a), eli ei lähelläkään mainitsemaasi "muuttumatonta 800 euroa". Toisaalta se ei myöskään ole laina-ajan puolivälistä huolimatta puolet alkuperäisestä korkosäästöstä (800 €/a / 2 = 400 €/a), vaan ~25 % enemmän, koska annuiteettilainan pääoma ei lyhene lineaarisesti, vaan loppupainotteisesti.

Sinun laskutapasi soveltuisi paremmin harvinaisempaan tasalyhenteiseen lainaan, mutta silloinkaan se ei olisi mikään "muuttumaton 800 €/a", vaan siitä joka kuukausi 2,67 € pienenevä korkosäästö. Silloin lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla laskennallinen vuotuinen korkosäästö olisi puolet alkuhetkestä, eli noin 400 €/a. Lainan viimeistä erää maksaessa korkosäästö olisi 4,39 €/kk - 4,04 €/kk = 0,35 €/kk, eli laskennallista vuotuista 4,20 €/a. Se on muuttunut erittäin paljon 800 euron vuotuisesta korkosäästostä.

Vaikka korkosäästö ei olekaan 800 €/a, niin myös kuukausittainen lyhennys pienenee, jolloin lainanhoito helpottuu 106 €/kk (250 k€, 20 k€ ylim. lyh, 25 v, 4 %). Lyhyemmässä lainassa säästö olisi suurempi ja pidemmässä lainassa pienempi.

Lisäsin "huonon laskurin" kuvakaappaukset 250 k lainan parista ekasta ja viimeisestä vuodesta. Niistä voi nähdä miten annuiteetissa koron osuus sekä euromäärä pienenevät, ja vastaavasti lyhennyksen osuus sekä euromäärä kasvavat ajan mittaan. Viimeisestä sarakkeesta näkee lainamäärän pienenemisen. Ainoa mikä pysyy muuttumattomana on kuukausittainen lainanhoitoon kuluva summa, ja sekin vain niin kauan kuin korko ei muutu.

 

[brainsurgery]

Jo vain muuttuu. Ensimmäisen vuoden aikana korkoja maksettaisiin muuten 9 891,81 €, mutta lyhennyksen ansiosta 9 100,49 €. Noiden erotus on 791,32 €, eli edes ensimmäisenä vuotena ei tipu korkomenot 800 € (koska pääoma muuttuu koko ajan). Ja tuosta se korkosäästö heikkenee joka ikinen kuukausi yhä pienemmäksi kohti ~nollaa.

Lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla korkosäästö on 41,70 €/kk (~500 €/a), eli ei lähelläkään mainitsemaasi "muuttumatonta 800 euroa". Toisaalta se ei myöskään ole laina-ajan puolivälistä huolimatta puolet alkuperäisestä korkosäästöstä (800 €/a / 2 = 400 €/a), vaan ~25 % enemmän, koska annuiteettilainan pääoma ei lyhene lineaarisesti, vaan loppupainotteisesti.

Sinun laskutapasi soveltuisi paremmin harvinaisempaan tasalyhenteiseen lainaan, mutta silloinkaan se ei olisi mikään "muuttumaton 800 €/a", vaan siitä joka kuukausi 2,67 € pienenevä korkosäästö. Silloin lainan puolivälissä 12,5 vuoden kohdalla laskennallinen vuotuinen korkosäästö olisi puolet alkuhetkestä, eli noin 400 €/a. Lainan viimeistä erää maksaessa korkosäästö olisi 4,39 €/kk - 4,04 €/kk = 0,35 €/kk, eli laskennallista vuotuista 4,20 €/a. Se on muuttunut erittäin paljon 800 euron vuotuisesta korkosäästostä.

Vaikka korkosäästö ei olekaan 800 €/a, niin myös kuukausittainen lyhennys pienenee, jolloin lainanhoito helpottuu 106 €/kk (250 k€, 20 k€ ylim. lyh, 25 v, 4 %). Lyhyemmässä lainassa säästö olisi suurempi ja pidemmässä lainassa pienempi.

Lisäsin "huonon laskurin" kuvakaappaukset 250 k lainan parista ekasta ja viimeisestä vuodesta. Niistä voi nähdä miten annuiteetissa koron osuus sekä euromäärä pienenevät, ja vastaavasti lyhennyksen osuus sekä euromäärä kasvavat ajan mittaan. Viimeisestä sarakkeesta näkee lainamäärän pienenemisen. Ainoa mikä pysyy muuttumattomana on kuukausittainen lainanhoitoon kuluva summa, ja sekin vain niin kauan kuin korko ei muutu.

No kaikki riippuu kaikesta. Avasit hyvin annuiteettilainan tähän. Itse tosiaan ajattelin tasalyhennyksen kautta. Kysyjällä toki vaikuttaa vielä sekin miten lainanantaja käsittelee ylimääräiset lyhennyikset. Osa taitaa lyhentää laina-aikaa ja osa pienentää maksuerää. Eli lisätietoja tarvitaan ennen lopullista vastausta.

 

[perato]

S-Pankin asuntolainalaskurissa näkee mm. korkomenot yhteensä sekä yksittäiset kuukaudet. Siitä vain laskemaan ja vertailemaan saako lainakuluja alemmaksi koko laina-ajalle vai ei.

Pikalaskelmalla oli sit annuiteetti tai tasalyhenteinen niin säästöä tulee n. 7-8 tonnia 20 vuoden laina-ajalle, mikäli todellinen korkoprosentti on n. 4,05. En jaksanut nyhrätä tuon enempää.

 

[aukusti]

Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.

Tavanomaiset kolesterolilääkkeet ovat eräitä halvimpia myynnissä olevia lääkkeitä. Ei niillä mitään lujaa tuottoa tahkota. Kolesterolin viitearvojen lasku liittyy asiasta tehtyihin tutkimuksiin eikä lääketeollisuuden salaliittoihin.

esim rosuvastatin maksaa linkissä 3,47 euroa per 100 kpl.

ROSUVASTATIN RATIOPHARM 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1 x 100 kpl

Vaikuttava aine rosuvastatiini Käyttötarkoitus Lääkettä käytetään kohonneen kolesterolipitoisuuden alentamiseen sekä eräiden muiden veren rasvahäiriöiden hoitoon, jotta sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin vaara pienenisi. Annostus Lääkärin ohjeen mukaan. Yleensä otetaan yksi lääkeannos...

www.bonusapteekki.fi

 

[Boulder]

Lääkebisnes toimii huomattavalla riskikertoimella. Putkessa on järkyttävä määrä kehitettäviä lääkkeitä, joista suurin osa vain aiheuttaa kuluja eikä koskaan päädy käyttöön asti. Lisäksi vielä ihanat ryhmäkannejutut, joista voi saada mukavan laskun vuosien jälkeen.

Tl;dr - en ihan jaksa uskoa näihin foliohattusalaliittoteorioihin.

 

[kuoris]

Tavanomaiset kolesterolilääkkeet ovat eräitä halvimpia myynnissä olevia lääkkeitä. Ei niillä mitään lujaa tuottoa tahkota. Kolesterolin viitearvojen lasku liittyy asiasta tehtyihin tutkimuksiin eikä lääketeollisuuden salaliittoihin.

Mitkähän firmat ovat maksaneet ne tutkimukset. Okei oli huono esimerkkki, myönnetään!

Oxyxontin?

SSRI lääkkeet?

 

[amoult]

No jos olet varma, että lääkefirmat ohjailevat terveydenhuoltoa määräämään turhia lääkkeitä, niin silloinhan homma on ihan no brainer. Sijoitat rahat big pharma yrityksiin ja rupeat vapaaherraksi.

Lobbaavatko lääkeyritykset omia tuotteitaan? Totta vitussa ja varmasti rahoittavat tutkimuksia varsinkin jenkeissä. Jenkkien lääkeopioidi ongelman muodostumisessa epäilemättä on lääkeyhtiöllä iso rooli ja muitakin ylilyöntejä ja jopa väärinkäytköksiä varmasti on tapahtunut. Kuitenkaan vastaavaa ilmiötä ei käsittääkseni Suomessa ole havaittavissa.

Silti sijoituskohteina lääkefirmat ovat ovat hyvin riskipitoisia ja kurssiheiluntaa on paljon. Kuten @Boulder tuossa hyvin kirjoitti, sitoo kehitys ja tutkimus valtavasti rahaa ja näistä suurin osa ei johda uusiin lääkkeisiin josta päätyvät apteekkiin asti.

Sitten kun joku kova hittilääke löytyy, niin tahkotaan rahaa kunnes patentti raukeaa ja siitä tulee geneerinen lääke jota kaikki valmistavat ja hinta kilpaillaan suohon. Näistä esimerkinä vaikka mainitut kolesterolilääkkeet ja viagra. Putkessa pitää kuitenkin olla koko ajan tukku seuraavia isoja potentiaalisia hittejä tai yritykselle käy köpelösti.

Lääkeyritysten arvostuskertoimet kuvastavat mielestäni hyvin tätä alaan perustavaa laatua kuuluvaa epävarmaatta. Omassa salkussa käyneillä tai olevilla Pfizer (PFE), Gilead Sciences (GILD) ja Merck & CO (MRK) pe kertoimet pyörivät tyypillisesti jossain 11-16 rangella. Kymmenien prosenttien kurssiheilunnat näillä yrityksillä suuntaan tai toiseen eivät ole mitenkään poikkeavia,

Olen kuitenkin pienellä potilla ja useampaan yritykseen hajauttaen halunnut olla näissä mukana, koska näen että trendinä kehittyneissä maissa joka tapauksessa on väestön vanheneminen ja yleisesti lääkkeiden käytön lisääntyminen. Voittajahevosta vain on vaikea valita.

 

[kuoris]

No jos olet varma, että lääkefirmat ohjailevat terveydenhuoltoa määräämään turhia lääkkeitä, niin silloinhan homma on ihan no brainer. Sijoitat rahat big pharma yrityksiin ja rupeat vapaaherraksi.

En nyt vapaaherrasta tiedä mutta Pfizeriin ja Orioniin sekä muutamaan pienempään on tullut sijoitettua. Hyviä osingonmaksajia ovat olleet ja en muista että noilla olisin koskaan tehnyt mitään isompia tappioita. Välillä on myyty pois kun kurssit omasta mielestä korkealla ja ostettu taas takaisin.

 

[Matteux]

Aloitin osakesijoittamisen yritykseni kautta, mutta alku on ollut Dansken kanssa vaikea.

Sain tiistaina yritykselleni LEI-tunnuksen ja sen hankkiminen oli tehty varsin mutkattomaksi. Koko prosessi kesti n. 5min. Tätä ennen olin jo vuonna 2020 liittänyt yritykselleni Markets Online -palvelun, mutta sijoittaminen tuli ajankohtaiseksi vasta nyt.

LEI-tunnuksen saatuani yritin tehdä ensimmäisen ostoni, mutta Dansken verkkopalvelu ilmoittikin, että "Sopimukseen ei ole liitetty säilytystiliä". Laitoin viestiä Danskeen ja keskiviikkona sain vastauksen, että minulta puuttui kaupankäyntivaltuudet, ja että sitä varten pitää allekirjoittaa sopimuksia. Vuonna 2020 kaiken piti olla jo kunnossa.

Sopimukset saapuivat allekirjoitettavaksi vasta torstaina ja allekirjoitin ne heti. Ostot eivät onnistuneet edelleenkään (sama virheilmo), joten laitoin asiasta uutta viestiä. Eilen perjantaina sain puoliltapäivin vastauksen, että "Sopimusta ei ole vielä aktivoitu. Pitäisi aktivoitua vielä tämän päivän aikana.".

Perjantain iltapäivän asian kanssa tuskailtuani, sopimukset aktivoituivatkin. Toki heti pankkien mentyä kiinni, kuinkas muuten. Tein ensimmäisen ostoni ja olin innoissani, että ok, kerkesihän tässä säädössä pari valitsemaani osaketta nousta (toinen n.7% ja toinen 14%), mutta nyt näyttäisi homma toimivan!

Yritin tehdä toista ostoa, niin sainkin ilmoituksen "Arvopapereiden kokemuksesi ja tietämyksesi tiedot puuttuu. Käytä Valikko/Ota yhteyttä valintaa", ja ostoa ei voinut suorittaa. Mistään noita tietoja ei pääse lisäämään, tai ainakaan en löydä niitä. Ja pankkiin ei enää siis saanut yhteyttä. Eikä saa ennen maanantaita.

Alkaa huumori loppua. Onko muilla vastaavia kokemuksia Dansken kanssa ja onkohan vielä muitakin yllätyksiä tulossa?

 

[Agent_007]

"Arvopapereiden kokemuksesi ja tietämyksesi tiedot puuttuu. Käytä Valikko/Ota yhteyttä valintaa"

Olen aina olettanut, että toi MiFID II -direktiivi koskee vain kuluttajia, jotka tekevät itse kaupankäyntipäätökset. Mutta nähtävästi se sitten pätee myös yrityksen tekemiin sijoituksiin?

 

[jinx1980]

Olen aina olettanut, että toi MiFID II -direktiivi koskee vain kuluttajia, jotka tekevät itse kaupankäyntipäätökset. Mutta nähtävästi se sitten pätee myös yrityksen tekemiin sijoituksiin?

Yritys ei eroa tuossa regulaatiosta yksityishenkilöstä mitenkään. Täytyy olla se joku ”ammattimainensijoittaja tutkinto” jolla kaikki nuo mifid rajoitukset voi kiertää ja sekin onnistuu ymmärtääkseni myös yhtälailla yksityishenkilönäkin.

 

[Matteux]

MiFID II:t käytiin toki läpi jo 2020, kun kaupankäyntipalvelua otin käyttöön. Mutta jos Dansken järjestelmästä jotain tietoja puuttuu, niin olisihan tuossa ollut ke-pe aikaa niitä kysellä, kun viestiteltiin muutenkin. Palveluna tämä prosessi on ollut 0/5.

Tuskinpa myyntikään ongelmitta sujuu.

 

[finWeazel]

Pääseekö yrityksen kautta sijoittamisessa oikeasti kovinkaan merkittäviin voittoihin versus yksityishenkilönä sijoittaminen? 20% tasavero yrityksessä + osinko/palkka verotus, kun nostaa rahoja ulos? Suurin ilo tappioiden ja muiden kulujen täysmääräinen vähentäminen? Vai olenko tajunnut jotain väärin. Myydään yritys eurolla veroparatiisiin ennen sisälle jääneiden voittojen lunastusta?