Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Master_Of_Disaster]

Katsoinkin jo viime viikolla siitä OP:n linkistä joka oli tuolla aikaisemmin. Jotain tuli että sivua ei löydy, tms herja. Arvelin että ko tuote on lopetettu, tms ja asia jäi sillä kertaa sitten.

Edit.
Linkistä löytyy, mutta jos tunnistautuu sivuille, niin silloin ei näy/löydy enää. Eli vaatii op:n pankkiasiakkuuden, tms. Olen joskus ollut pohjolan/op vakuutusasiakas, mutta en pankkipuolen.
Parin viikon päähän sai konttorille ajan jossa avataan määräaikainen tili ja keskustellaan myös asuntolaina-asiasta (uuden asunnon mahd. osto).
Huomasin Nordean nettipankissa että on mulla vanhoja, tyhjiä säästötilejä joissa hulppea 0.4% korko. Käyttötilillä korko on nolla ja siellä makuuttanut rahoja.

No on helkkari vaikeaa. Kävin torstaina OP:ssa, juu meni pari viikkoa ennen kun sai ajan konttuuriin. Avasin tuon määräaikaisen kasvutuottotilin ja siirsin sinne samalla istumalla kympin, että pääsi tuolle 2,55% korkoportaalle. Piti sitten täytellä liipalaapa -laput mistä rahat peräisin (siirto omalta tililtä toisesta pankista) ja 3kk tiliote. Tänään huomasin että kyseinen summa on tullu takaisin entiseen pankkiin. Ei mitään viestiä OP:stä tai omasta pankista.

Mikähän mättää? Huomasin asian vasta nyt ja seuraavan kerran maanantaina pääsee asiaa kysymään.

 

[SheikYerbouti]

Avasin tuon määräaikaisen kasvutuottotilin ja siirsin sinne samalla istumalla kympin, että pääsi tuolle 2,55% korkoportaalle

Saako udella, mikset vaan laita vaikka Svean säästötilille, jossa on korkokin parempi?

 

[Clarenz]

Tuo 2,55% korko on kyllä huono tällä hetkellä määräaikaisesta tilistä. Eikös määräaikaisilla tileillä saa jo yli 3% korkoa?

 

[kilroy1]

Svealta saa tosiaan 2,75% ja Norskilta 2,5%, kumpikaan ei ole määräaikainen joten ei ole siinä jumissa.

 

[Nomber]

Tuo 2,55% korko on kyllä huono tällä hetkellä määräaikaisesta tilistä. Eikös määräaikaisilla tileillä saa jo yli 3% korkoa?

Kasvutuotto ei ole määräaikainen ja sen korko on joko 3kk euribor -0,5% tai 3kk euribor - 0,9%. Paremman koron saa jos on yli 50 000€. Eli periaatteessa tuo voi olla svea parempi eli tällä hetkellä n. 2,9%.

Itselläni on tässä kasvutuottotilillä jonkin verran myös. Mutta alle 50k€ ei kannata laittaa vaan sitten toki mieluummin sveaan, ellei sitten ole sveakin jo täynnä talletussuoja mielessä.

 

[Master_Of_Disaster]

Saako udella, mikset vaan laita vaikka Svean säästötilille, jossa on korkokin parempi?

Saa toki. Reilu kuukausi sitten tähän asiaan aloin havahtua ja silloin tuo OP:n kasvutuotto oli ihan ok. Sen jälkeen en ole vertaillut ja totta puhuen prosentin kymmenyksillä ei suurta merkitystä ja tuo OP vähän siitäkin syystä, jos olisi halunnut siirtyä myös muilta pankkipalveluilta OP:n asiakkaaksi lähiaikoina (pankin vaihdosta oli puhetta/mietintää jo ennen koronaa, kun tuli omat haasteensa Nordean kanssa).

Voipa olla että ei tarvitse OP:n asiakkaaksi mennä millään tavalla, riippuu syystä miksi rahat palautunut Nordealle.


Edit. Avasin Svealle säästötilin, kun sai sujuvasti kotoa/koneelta. Kattoo arkena tuon OP:n kanssa miten käy ja ennen kaikkea mikä on/oli syynä rahojen palautukseen.

 

[Seizera]

Mulla on AMD:ta kuvan mukainen setti, joskus aikoja sitten ostin noin tonnilla ja sit vaa holdaillut. Nyt havahduin, et tosiaan AI hypetystä ja ties mitä niin kurssi raketoinut, ajattelin myydä tuota pois maanantaina.

Eli tuottoa on tuo +7000€ niin miten tätä olisi järkevin verotuksellisesti keventää? Noin 2k verojen maksu ei kovin kiinnostelisi, mut onko tuossa nyt muitakaan vaihtoehtoja.

Ajatuksena olisi keventää tuota takaisin alkuperäiseen painoon (n 1k) ja laitella voitot muihin sijoituksiin. En ole koko 10v sijotusuran aikana kertaakaan myynyt mitään, tai maksellu veroja

 

[Julle-]

Tuo 2,55% korko on kyllä huono tällä hetkellä määräaikaisesta tilistä. Eikös määräaikaisilla tileillä saa jo yli 3% korkoa?

Seligsonin Rahamarkkinarahaston ennustettu vuosituotto on tällä hetkellä 3,17%. Toki kun ei ole määräaikainen, niin korkoheilahtelut näkyvät sitten viivan alla.

Muutenkin koko Seligson tuntuu vaipuneen aika unholaan näissä ketjuissa, vaikka esim. Global Brandsin tuottohistoria (mennyt ei ole tae tulevasta jne) on todella vakuuttava millä tahansa aikaikkunalla 1-20 vuotta, päihittäen ainakin suositun EUNL:n (omistan itse molempia).

 

[Eldmor]

Noin 2k verojen maksu ei kovin kiinnostelisi, mut onko tuossa nyt muitakaan vaihtoehtoja.

Olet voitolla mutta verojen maksu ei kiinnosta? Jätä sitten myymättä.

Osakkeiden myynti

Osakkeiden myyntivoitto verotetaan pääomatulona. Myyntitappiot vähennetään kaikista pääomatuloista.

www.vero.fi

Jos kuitenkin olet myynyt osakkeita kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 1 000 eurolla, sinun ei tarvitse maksaa myyntivoitosta veroa. 1 000 euron myyntihintaan luetaan kaikki vuoden aikana tehdyt myynnit, ei pelkästään osakemyynnit. Verovapaita myyntejä ei lasketa mukaan.

 

[kilroy1]

Mulla on AMD:ta kuvan mukainen setti, joskus aikoja sitten ostin noin tonnilla ja sit vaa holdaillut. Nyt havahduin, et tosiaan AI hypetystä ja ties mitä niin kurssi raketoinut, ajattelin myydä tuota pois maanantaina.

Eli tuottoa on tuo +7000€ niin miten tätä olisi järkevin verotuksellisesti keventää? Noin 2k verojen maksu ei kovin kiinnostelisi, mut onko tuossa nyt muitakaan vaihtoehtoja.

Ajatuksena olisi keventää tuota takaisin alkuperäiseen painoon (n 1k) ja laitella voitot muihin sijoituksiin. En ole koko 10v sijotusuran aikana kertaakaan myynyt mitään, tai maksellu veroja

Eipä tuossa muuta keinoa ole kuin myydä alle tonnilla/vuosi tai samaan aikaan myydä tappiolla olevia muita sijoituksia pois jos niitä löytyy salkusta.

 

[kuoris]

Noin 2k verojen maksu ei kovin kiinnostelisi, mut onko tuossa nyt muitakaan vaihtoehtoja

Näin se hyvinvointiyhteiskunta vaan pyörii. Itse maksan verot mielelläni, varsinkin kun tietää että on tehnyt voittoa.

Onko osakkeet OST:llä?

 

[Seizera]

Olet voitolla mutta verojen maksu ei kiinnosta? Jätä sitten myymättä.

Osakkeiden myynti

Osakkeiden myyntivoitto verotetaan pääomatulona. Myyntitappiot vähennetään kaikista pääomatuloista.

www.vero.fi

Jos kuitenkin olet myynyt osakkeita kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 1 000 eurolla, sinun ei tarvitse maksaa myyntivoitosta veroa. 1 000 euron myyntihintaan luetaan kaikki vuoden aikana tehdyt myynnit, ei pelkästään osakemyynnit. Verovapaita myyntejä ei lasketa mukaan.

Näin se hyvinvointiyhteiskunta vaan pyörii. Itse maksan verot mielelläni, varsinkin kun tietää että on tehnyt voittoa.

Onko osakkeet OST:llä?

Tarkotus ei ollut aiheuttaa jotain keskustelua verotuksista ja yhteiskunnista, ihan tarpeeksi ansiotulojen puolesta tulee tuettua sitä.
Tuota alle tonnin myyntiä per vuosi olen rahastojenmyynnissä harjoittanut aina ja näissä suorissa osakkeissa ei ole tullut ikinä myytyä mitään.
En usko, että tuo AMD nykykurssi tuossa pysyy ja siksi tarkoitus myydä pois. Ei ole OST tilillä kun laput ostettu kauan ennen kuin niitä tilejä oli tarjolla. Sillähän se olisi ollut kätevin kun tilin sisällä ilman veroseuraamuksia olisi voinut voitot laittaa eteenpäin sijotuksiin. Mutta ei tässä taida olla muuta keinoa ku sulattaa 30% noista pois, että saa vaikka sitten microsoftia ostettua

 

[zepi]

Tarkotus ei ollut aiheuttaa jotain keskustelua verotuksista ja yhteiskunnista, ihan tarpeeksi ansiotulojen puolesta tulee tuettua sitä.
Tuota alle tonnin myyntiä per vuosi olen rahastojenmyynnissä harjoittanut aina ja näissä suorissa osakkeissa ei ole tullut ikinä myytyä mitään.
En usko, että tuo AMD nykykurssi tuossa pysyy ja siksi tarkoitus myydä pois. Ei ole OST tilillä kun laput ostettu kauan ennen kuin niitä tilejä oli tarjolla. Sillähän se olisi ollut kätevin kun tilin sisällä ilman veroseuraamuksia olisi voinut voitot laittaa eteenpäin sijotuksiin. Mutta ei tässä taida olla muuta keinoa ku sulattaa 30% noista pois, että saa vaikka sitten microsoftia ostettua

Kuinka kauan aikaa sitten ne AMD laput on ostettu?

Katso verottajalta hankintameno-olettama. Yli 10v tai yli 20v omistetuissa osakkeissa se voi tuntua paljonkin.

9 Luovutusvoitto tai -tappio, täyttöohje

www.vero.fi

 

[finWeazel]

Tarkotus ei ollut aiheuttaa jotain keskustelua verotuksista ja yhteiskunnista, ihan tarpeeksi ansiotulojen puolesta tulee tuettua sitä.

Alle 5ke lahjasta ei vastaanottajan tarvi maksaa veroa eikä synny sinulle luovutusvoittoa. Voit lahjoittaa max 5ke palasen per lahjan vastaanottaja verottomasti kerran kolmessa vuodessa. Jos lahjan vastaanottaja pitää osakkeita yli vuoden ne voi myydä niin, että veroa menee vain lahjan arvon ylittävältä osalta. Lahjansaaja voi antaa sinullekin lahjan, rahaa. Kyseenalainen, mutta mahdollinen kiertotie. Linkin päässä tarkemmin selitetty osakelahjan antaminen ja osakelahjan myyminen.

Miten lahjoitan osakkeita? Näin annat osakkeita tai rahastoja lahjaksi

Lahjaksi osakkeita? Hyvä lahjaidea ja sijoitus tulevaan! Kysyimme pankeilta: Miten lahjoitan osakkeita tai rahastoja? Lue pankkien ohjeet.

www.sijoittaja.fi

 

[kuoris]

Hieno idea mutta periaatteessa verottaja voi tulkita tuon niin että yrität kiertää verot. Jos olisi isompi summa olisin huolissani mutta tässä tapauksessa ehkä en. Anna mennä vaan jos haluat kikkailla.

 

[finWeazel]

Hieno idea mutta periaatteessa verottaja voi tulkita tuon niin että yrität kiertää verot. Jos olisi isompi summa olisin huolissani mutta tässä tapauksessa ehkä en. Anna mennä vaan jos haluat kikkailla.

Aika teoreettinen mahdollisuus jäädä kiinni ilman, että edes yrittäisi piilottaa asioita. alle 5ke lahjasta ei tarvi tehdä verottajalle ilmoitusta. Vastalahjan voi viritellä palasissa niin ettei siitä jää mitään elektronista/paperijälkeä. Toki jokainen säätää oman moraalin mukaan ja omalla vastuulla. Perinnöt on pitkään hoidettu lahjoitushimmeleillä, jos on tajuttu verosuunnitella.

 

[ntkt]

Yleensä neuvotaan rahastosijoittamisessa, että kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka kulut ovat pienet. Tämä siitä syystä, että kulut vievät osan tuotosta ja on siis tyhmää antaa rahaa pois.

Kun katsoo eri palveluista rahastolistauksia, niissä näytetään rahastojen tuotot. Minun on annettu ymmärtää, että ilmoitetuista rahastojen tuottoprosenteista on vähennetty jo rahastojen kulut. Eli käytännössä jos rahasto on tuottanut päivässä esim. 1 %, tästä on jo vähennetty rahaston kulut.

Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.

 

[aukusti]

Yleensä neuvotaan rahastosijoittamisessa, että kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka kulut ovat pienet. Tämä siitä syystä, että kulut vievät osan tuotosta ja on siis tyhmää antaa rahaa pois.

Kun katsoo eri palveluista rahastolistauksia, niissä näytetään rahastojen tuotot. Minun on annettu ymmärtää, että ilmoitetuista rahastojen tuottoprosenteista on vähennetty jo rahastojen kulut. Eli käytännössä jos rahasto on tuottanut päivässä esim. 1 %, tästä on jo vähennetty rahaston kulut.

Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Vain kulut ovat pysyviä.

 

[ntkt]

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Vain kulut ovat pysyviä.

Tämän takia tuossa on tuo oletus, tosin ehkä huonosti ilmaistu. Eli jos oletamme, että tuotto pysyy tulevaisuudessa myös samana.

 

[aukusti]

Tämän takia tuossa on tuo oletus, tosin ehkä huonosti ilmaistu. Eli jos oletamme, että tuotto pysyy tulevaisuudessa myös samana.

No tietenkin kannattaa ottaa rahasto jonka tietää tuottavan enemmän. Olisipa sijoittaminen minullekin noin helppoa.

 

[ntkt]

No tietenkin kannattaa ottaa rahasto jonka tietää tuottavan enemmän. Olisipa sijoittaminen minullekin noin helppoa.

Ei tässä sinänsä ole tuosta kyse vaan siitä, että pyrin ymmärtämään asioiden toimintaa perustellusti, enkä sokeasti uskomalla mitä jotkut sanoo.

Omalla kohdalla on mm. aikoinaan "pankin avustuksella" säästetty kahteen eri rahastoon joissa kulurakenne melkein vastaava kuin esimerkissä. Nyt kun tietämystä on tullut hitusen enemmän olen yrittänyt miettiä järkevää strategiaa miten kyseisistä rahastoista voisi luopua ja esim. tuo kulurakenteen ymmärtäminen on yksi osa sitä. Tietysti yksi vaihtoehto on antaa rahastojen olla, koska en niihin myöskään aktiivisesti enää säästä.

 

[aukusti]

Ei tässä sinänsä ole tuosta kyse vaan siitä, että pyrin ymmärtämään asioiden toimintaa perustellusti, enkä sokeasti uskomalla mitä jotkut sanoo.

Omalla kohdalla on mm. aikoinaan "pankin avustuksella" säästetty kahteen eri rahastoon joissa kulurakenne melkein vastaava kuin esimerkissä. Nyt kun tietämystä on tullut hitusen enemmän olen yrittänyt miettiä järkevää strategiaa miten kyseisistä rahastoista voisi luopua ja esim. tuo kulurakenteen ymmärtäminen on yksi osa sitä. Tietysti yksi vaihtoehto on antaa rahastojen olla, koska en niihin myöskään aktiivisesti enää säästä.

Jos siis kysymys on se, että onko kulut jo vähennetty rahaston ilmoitetusta arvosta, niin kyllä on. Ja suurikuluinen rahasto syö tuottoa rotan lailla.

 

[oongee]

Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.

Sijoittaja saa pääsääntöisesti korkeampaa tuottoa ottamalla korkeamman riskin (paitsi jos riski toteutuu). Näin ollen etsimällä rahastoista suurinta absoluuttista tuottoa, löydät todennäköisesti ne rahastot, joissa on suurin riski (joka ei ole tarkastelujaksollasi realisoitunut). Vähäriskisille sijoituksille saa pienemmän tuoton, mutta ei se niitä sijoituksia huonoiksi tee. Kukin sijoittaa sellaisella riskillä, mikä sopii omaan tilanteeseen.

Jos tuollaiseen vertailuun lähtee, voisi olla mielekkäämpää vertailla riskikorjattua tuottoa eli sharpen lukua.

 

[Paapaa]

Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.

Rahastoissa on myös se ongelma, että vääjäämättä joku aktiivinen rahasto pärjää paljon paremmin kuin muut. Mutta miten selvität, että kyse ei ollut tuurista? Sama koskee miljoonaa tikkaa heittävää apinaa. Joku aina onnistuu satumaisen hyvin vaikka kyse on ihan puhdas lotto eikä tuotoilla ole mitään takamistä taidon kanssa. Mitä enemmän apinoita, sitä todennäköisempää että joku saa jackpotin. Rahastot vielä tekevät niin, että sulauttavat rahastoja toisiin, jolloin huonosti menestyneiden rahastojen historia katoaa kuin taikaiskusta ja jäljelle jätetään niitä hyviä. Ja luodaan uusia joista taas joku menestyy paremmin. Ei toki kaikki tuota harrasta. Seligson on vähän kankea, eikä halvimmasta päästä, mutta firmana todella asiallinen.

 

[Takaisku]

Yleensä neuvotaan rahastosijoittamisessa, että kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka kulut ovat pienet. Tämä siitä syystä, että kulut vievät osan tuotosta ja on siis tyhmää antaa rahaa pois.

Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.

 

[Joukahaine]

Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.

Voisinpa kuvitella riskin olevan tässä myös suurempi. Toki jos sitä sietää niin mikäjottei.

 

[Sohvan]

Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.

Tässä tavassa on vaarana, että voi tulla verranneeksi keskinkertaista ja kallista rahastoa huonoon ja halpaan rahastoon, jolloin keskinkertainen rahasto näyttääkin paremmalta kuin on. Parempi olisi verrata molempia rahastoja johonkin indeksiin esim S&P500 ja mielellään pidemmällä vuosien aikavälillä.

 

[Joku_242]

Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.

Eikö tuosta ole ollut tutkimusta, että indeksiä on todella vaikeaa voittaa? Eli valtaosa aktiivisista rahastoista on vaan indeksiä huonompia.

 

[Jeggu]

Eikö tuosta ole ollut tutkimusta, että indeksiä on todella vaikeaa voittaa? Eli valtaosa aktiivisista rahastoista on vaan indeksiä huonompia.

Kyllähän se noin on. Lisäksi indeksin voittaminen on käänteisesti verrannollista aktiivirahaston kulutasoon.

Morningstarin aktiivi/passiivi barometrin mukaan 2012-2022 jaksolla vain yksi neljästä aktiviirahastosta päihitti vertailuindeksin. Kuluiltaan halvimpaan 20%:iin kuuluvista rahastoista indeksin voitti 36%. Vastaavasti kalleimpaan 20%:iin kuuluvista rahastoista indeksille pärjäsi tuolla kymmenen vuoden ajanjaksolla enää 16%.

Ei toki poista sitä mahdollisuutta etteikö joku kallis rahasto voisi hyvinkin tuoda indeksiä parempaa tuottoa. Mutta varmuudella noissa voittaa vain rahastoyhtiö.

 

[bowtie81]

kannattaa huomioida kun puhutaan Seligsonista, että sehän on nykyään Lähi-Tapiola. Valitettavasti, vaikka luvattiin, ettei mikään muutu, niin olin huomaavinani, että mm. Phoebuksen kuluja nosteltiin. Odotettavissa varmaan on hyvien tuotteiden pilaaminen hintojen nousulla enemmin tai myöhemmin.

 

[kilroy1]

kannattaa huomioida kun puhutaan Seligsonista, että sehän on nykyään Lähi-Tapiola. Valitettavasti, vaikka luvattiin, ettei mikään muutu, niin olin huomaavinani, että mm. Phoebuksen kuluja nosteltiin. Odotettavissa varmaan on hyvien tuotteiden pilaaminen hintojen nousulla enemmin tai myöhemmin.

Seligson oli hyvä yhtiö, valitettavasti kilpailun kiristyessä eivät edes yrittäneet vastata siihen ja nykyinen lähäri omistus tuskin parantaa tilannetta. Veikkaan että Seligson yhdistetään kokonaan lähärin omaisuudenhoitopalveluihin ja yritys kuopataan hautaan.

Pari asiaa Seligsonin rahastoissa olen jäänyt kaipaamaan kun omat rahat ovat nykyään pääosin Nordnetissä.

Seligsonilla voi valita myytävät ostoerät, helpottaa mm vuotuisen verovapaan tonnin myymistä sekä verovapaan voiton maksiimointia.

Seligsonilla näkee myös nopeasti kokonaistuoton ja vuosituoton sekä rahastoittain että ostoerittäin. Samaa en ole löytänyt Nordnetin rahastoista.

 

[munse]

Muutenkin koko Seligson tuntuu vaipuneen aika unholaan näissä ketjuissa, vaikka esim. Global Brandsin tuottohistoria (mennyt ei ole tae tulevasta jne) on todella vakuuttava millä tahansa aikaikkunalla 1-20 vuotta, päihittäen ainakin suositun EUNL:n (omistan itse molempia).

Itsellä oli joskus 8 vuotta sitten vahva tunne, että olisi pitänyt laittaa kaikki roposet Seligsonin Global Brandsiin. Vahva tuotto, alhainen volatiliteetti. Finanssikriisissä ei ottanut niin pahasti osumaa kuin indeksit.

Insinöörijärki ei kuitenkaan antanut periksi. Ehkä olisi pitänyt. EUNL + IS3N -kombolla mennään.

 

[itarumaa]

Onko tullut nähtyä sijoittamisen historian suhteen eri vertailuja, mitkä tyylit ovat toimineet parhaiten? Varsinkin osakepoimijalla on mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen tapaan toimia. On arvosijoittajan tyyli, osinkosijoittajen tyyli, momenttityyli jne jne.

 

[finWeazel]

Onko tullut nähtyä sijoittamisen historian suhteen eri vertailuja, mitkä tyylit ovat toimineet parhaiten? Varsinkin osakepoimijalla on mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen tapaan toimia. On arvosijoittajan tyyli, osinkosijoittajen tyyli, momenttityyli jne jne.

Momentum ja megatrendi. Etenkin, jos osuvat yhteen osakkeeseen kuten ai boom ja nvidia. Sp500 tuntuu myös hyvältä kun siinä saa kerralla apple, nvidia, microsoft jne.

 

[perato]

Seligsonilla näkee myös nopeasti kokonaistuoton ja vuosituoton sekä rahastoittain että ostoerittäin. Samaa en ole löytänyt Nordnetin rahastoista.

Nordnetistäkin löytyy tämä ostoerittäin taulukko.

 

[Mmjp83]

Sijoittelin kymmenisen vuotta sitten Seligsonin rahastoihin. Passiivisiin tuotot takaisin rahastoon tyylillä. Suurinpiirtein ovat tuplaantuneet siinä ajassa. Voiko tämä Lähärin tulo heikentää vanhojen sijoitusten tulevia tuottoja? Mietin, että pitäiskö pikkuhiljaa alkaa kotiuttamaan halvempiin paikkoihin, vaikka piti jättää sinne hamaan tappiin.

Edit: Vai joko siellä on joku kulu noussut? En ole seurannut yhtään, ollut vähän sellainen osta ja unohda. Viime vuosina olen ollut siinä unohda tilassa Seligsonin kanssa ja Nordnetissä ostavana.

 

[Paapaa]

kannattaa huomioida kun puhutaan Seligsonista, että sehän on nykyään Lähi-Tapiola.

Voiko tämä Lähärin tulo heikentää vanhojen sijoitusten tulevia tuottoja?

Varmaan kannattaa katsoa, onko kulut muuttuneet, onko rahastojen sijoitusstrategia muuttunut, onko rahastonhoitaja muuttunut jne. Pelkkä omistajan vaihdos ei välttämättä tarkoita mitään sen kummempaa. Itse en ainakaan passiivisten osalta näe juuri merkitystä, onko omstaja Lähi-Tapiola vai joku muu. Peter Seligsonin Phoenixhan muutti nimensä ja salkunhoitajat muuttuivat. Se on varmaan yksi isoimmista muutoksista. Mutta en näin ainakaan 3v aikajänteellä näe erityistä syytä huoleen.

 

[Mmjp83]

Sitähämmää tässä kysynkin En muista mitä ne oli 10 vuotta sitten, silloin kuitenkin ne pääsi omassa vertailussa näköjään korkealle.

 

[bowtie81]

mun mielestä passiivisissa ei ole tapahtunut muutoksia, onko siellä niin väliä salkunhoitajallakaan? Phoebuksen kulut ovat nousseet.

 

[Paapaa]

Sitähämmää tässä kysynkin En muista mitä ne oli 10 vuotta sitten, silloin kuitenkin ne pääsi omassa vertailussa näköjään korkealle.

No esim. Suomi-rahaston kulu oli 2012 0,45 % eli sama kuin nyt. USA-rahaston kulu oli 0,43% eli se on laskenut piirun. Samoin Global Top Brands laskenut 0,01 %-yks.

Eipä niissä ole siis mitään tapahtunut ainakaan kulujen osalta nopeasti katsottuna 11 vuodessa.

EDIT: Noita voi ihmetellä lukemalla vanhoja neljännesvuosikatsauksia.

 

[Mmjp83]

Nonii, hyvä homma! Kiitoksia molemmille

 

[finWeazel]

Nonii, hyvä homma! Kiitoksia molemmille

Sillä tosin on paljon väliä mihin sijoittaa. Venäjäindeksit yms. meni varmaan aikalailla nollaan, suomessa ei ole talouskasvua näkynyt ja ehkä ei niin yllättäen kasvu on löytynyt globaaleista tekkiyrityksistä. Megatrendeistä kuten krypto/ai. Trendejä/Syklejä tulee ja menee. Ehkä joku sp500 on ollut suht luotettava kasvamaan.

Karua,...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Mco]

Nordnetistäkin löytyy tämä ostoerittäin taulukko.

Kun on muutaman vuoden kuukausisäästänyt, niin tuo Nordnetin ostoerittäin taulukko ilmoittaa vain, että liikaa rivejä, lataa CSV. Seligsonilta saa nätisti raportin pitkältäkin ajalta.

 

[perato]

Kun on muutaman vuoden kuukausisäästänyt, niin tuo Nordnetin ostoerittäin taulukko ilmoittaa vain, että liikaa rivejä, lataa CSV. Seligsonilta saa nätisti raportin pitkältäkin ajalta.

Kuinka monta vuotta tuohon pitää olla? Itellä 5+ vuotta jo takana, eli yli 60 riviä neljältä instrumentiltä.

 

[kuoris]

Tupperware halpa ja lehtitietojen mukaan konkurssikypsä. Siinäkö seuraava lotto-osake suomalaisille? Mitä sanoo Io-Tech Bets?

Talvivaara never forget.

 

[Mco]

Kuinka monta vuotta tuohon pitää olla? Itellä 5+ vuotta jo takana, eli yli 60 riviä neljältä instrumentiltä.

Alle 10 vuotta riittää. Olisikohan 100 riviä rajana, hieman yli sen nuo näyttäisi olevan.

 

[jamz]

mun mielestä passiivisissa ei ole tapahtunut muutoksia, onko siellä niin väliä salkunhoitajallakaan? Phoebuksen kulut ovat nousseet.

On niissä muutoksia tapahtunut arvopapereiden osalta, muistan että Nokiakin oli Global top Brandissä vuosia sitten.

 

[Julle-]

On niissä muutoksia tapahtunut arvopapereiden osalta, muistan että Nokiakin oli Global top Brandissä vuosia sitten.

Johtuu tietty siitä, että Nokia on nykyään kaukana vahvasta brändistä. Mutta myös indekseistä lentää firmoja ulos jatkuvasti ja uusia tulee tilalle, kiinnostavampaa on jos esim. indeksi vaihtuu tai Seligsonin rahaston tapauksessa se kriteeri, millä firmoja ostetaan tai myydään.

 

[Joku_242]

Sillä tosin on paljon väliä mihin sijoittaa. Venäjäindeksit yms. meni varmaan aikalailla nollaan, suomessa ei ole talouskasvua näkynyt ja ehkä ei niin yllättäen kasvu on löytynyt globaaleista tekkiyrityksistä. Megatrendeistä kuten krypto/ai. Trendejä/Syklejä tulee ja menee. Ehkä joku sp500 on ollut suht luotettava kasvamaan.

Karua,...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

On kyllä aika brutaalia settiä. Oliko finanssikriisi sitten yhdistettynä Nokian ahdinkoon coup de grace Suomen taloudelle?

 

[muronsyöjä]

Tupperware halpa ja lehtitietojen mukaan konkurssikypsä. Siinäkö seuraava lotto-osake suomalaisille? Mitä sanoo Io-Tech Bets?

Talvivaara never forget.

Korkojen noustessa ja ollessa korkealla pitkään noutaja odottaa monia firmoja. Mutta miksi juuri Tupperwareen rahaa, jonka liikeidea kutsuineen taisi vanhentua netin myötä? Toki pitää paikkansa, että seuraavan syklin paras nousija on juuri se pulju joka juuri ja juuri vältti konkan ja kurssi palautui vanhaan huippuunsa. Mutta se tuskin on Tupperware, pikemminkin jokin yhtiö jonka toimiala ei ole murroksessa vaan ongelmat liittyvät juuri rahoitukseen tai kysynnän väliaikaiseen heikkoon tasoon.