Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[L2K2]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

Tuosta kuvaajasta, tai no, sen taustalla olevasta aineistosta. Jos en ihan väärin muista, niin tuo on aika paljon myös ns. ”sitä ihteään”. Aineistossa on valittu melko mielivaltaisesti se, minkätyyppiset eläkeet lasketaan varallisuudeksi ja mitä ei. Ja, tuo tekee aika ison eron... siis, että esim. suomalaiset eläkkeet on tuon silmissä arvoltaan nolla, eikä sen noin ~25 × 12 × tähän mennessä kertynyt kuukausittainen eläkeesi.

Osin toki syystä noita ei lasketa. Koska Suomessa eläkkeet eivät ole täysin rahastoituja. Verrokkina vaikka Iso-Britannia, jossa se oma eläke on valtaosalla siinä omassa yksityisessä eläke-”kuoressaan” sen sisältämissä rahastoissa (tai suorissa osakkeissa, tai missä nyt sattuukaan olemaan). Ja, tuo summa sitten pitää itse saada riittämään eläkevuodet (sillä voi toki ostaa sen annuiteetin, vallitsevalla yksityisella vaihtokurssilla, josta tuon likimaisen arvonlaskukaavan tuohon noin kaivoin). Näyttää vauraalta, kun esim. vaikka tonnin kuukausieläkettä varten pitää olla se 300,000 rahaa varallisuutta...

Ja, kun huomioi mitä tuo Credit Suisse:n aineisto huomioi, niin sitten siitä vaan katsomaan myös Euroopan ulkopuolelle ja katsomaan sitä mediaania tuon keskiarvon sijaan ja miettimään, että mitä se puolet esim. Yhdysvalloissa tekee kun pitäisi eläköityä. Ynnä muut... tai, no, voi sitä ihan Euroopan sisälläkin hämmästellä. Mutta, pitää maakohtaisesti katsoa, että mitä on laskettu mukaan ja mitä ei ole laskettu mukaan.

 

[finWeazel]

Nykyinen 30-34% on tosin korkea jos verrataan siihen että pääomatuloveron tullessa se oli 25%.

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

 

[L2K2]

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

Tuohon kun vielä huomioi sen, että osassa maita saa esim. ensimmäiset X tuhatta voitosta verovapaasti vuosittain. Tekee erosta vielä isomman. Esimerkkinä jälleen Iso-Britannia, jossa tuo verovapaan vuosittaisen voiton määrä oli vuosikausia 12,300 punnasta vuodessa (joka pudottaa veroprosentin tavan tallaajalle melko pieneksi). Nyt se on näennäiseti veroprosenttia nostamattoman veronkorotusten myötä ”vain” 6,000 puntaan vuodessa (ja ensi verovuonna tuota on enää vain 3,000 puntaa, joten tämän esimerkin osalta ero toki nyt kapenee oleellisesti). Mutta, muusta listasta maita en osaa sanoa muuta kuin, että ”laskutapa varmaan vaihtelee maittain...”

Esimerkkinä: Samoin täkäläinen ”osakesäästötili” on ”hieman” parempi verotuksellisesti kuin se vesitetty Suomi-malli. Kussakin verovuodessa saa laittaa sisään enintään 20,000 puntaa... mutta poistaessa vero on 0 ja samoin sisällä kauppaa käydessä. Lisäksi, se sallii myös rahasto-osuuksien omistamisen... tämä ”hieman” pehmentää tuota verovapaan osuuden muutosta. Toisaalta, täällä osingot verotetaan palkkatulon prosenteilla (niiden erillisen verovapaan osuuden ylittävältä osalta). Ja, siis myös ns. tuotto-osuusrahaston sisällä maksetut osingot menevät verolle heti maksuvuonna eikä vasta myydessä (paitsi jos ne ovat tuon paikallisen osakesäästötilin sisällä, jolloin ne ovat verovapaita; tai eläke-”kuoressa”, jossa verotus on toki täysin erilainen kuin muutoin pääomalle, eläke kun menee sitten tulevaisuuden maksuhetken palkkatulona kuten eläkkeet ylipäätään tuppaavat toimia).

Joten lyhyesti, vertailu maiden välillä ei olekaan niin suoraviivaista. Se prosentti ei kerrokkaan kaikkea... puhumattakaan, jos aikoo muuttaa maiden välillä. Esimerkkinä, jos tänne muuttaa esim. ei-täällä-rekisteröityä rahastoa omistaen, niin kaikki voitto verotetaan sitten palkkatulon veroprosenteilla...

 

[kilroy1]

Mun vinkkelistä suomi ei kilpaile tyhjiössä. Vertailen suomea muihin maihin ja suomi tuntuu rikastumispelin hard-tasolta. Korkea pääomavero + korkea alv + haastava progressio palkkatulon verotuksessa tekevät rikastumisesta haastavaa. Jos aikoisi sijoituksilla elää niin belgia on voittajan valinta, belgiassa tosin työn verotus niin kovaa että työt kannattais tehdä muualla. Viro tuntuu aika 50/50 hyvältä kompromissilta verotuksen suhteen teki sitten töitä, sijoitti tai molempia. Tämä menee tosin muun kuin pääomaveron osalta turhan lähelle politiikkakeskustelua. Joku vois huvikseen laskea mitä 34% pääomavero versus 20% tarkoittaa pitkässä juoksussa jos tekee muutakin kuin pelkkää holdaamista.

Itse vertasin suomalaista yhteiskuntaa mikä se on ollut verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.. sieltä vuosien myötä se varallisuus on kehittynyt ja ihmisten suhtautuminen varakkaisiin on muuttunut.

Tuossa kartassa on pelkästään korkeimmat pääomaveroprossat, siitä puuttuu mikä on pääomatulojen min-max prossat. Itse olisin tyytyväinen jos pääomatulojen vero olisi kaikilla 30%

 

[finWeazel]

Itse vertasin suomalaista yhteiskuntaa mikä se on ollut verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.. sieltä vuosien myötä se varallisuus on kehittynyt ja ihmisten suhtautuminen varakkaisiin on muuttunut.

Tuossa kartassa on pelkästään korkeimmat pääomaveroprossat, siitä puuttuu mikä on pääomatulojen min-max prossat. Itse olisin tyytyväinen jos pääomatulojen vero olisi kaikilla 30%

Harvemmassa maassa taitaa olla progressiivinen pääomavero. Mun suosikit kreikka(15%), viro(20%) ja belgia about 1% niin pääomavero ei ole progressiivinen.

 

[Pempula]

Jos en aivan väärin muista, niin yhteisöveron laskeminenkin on kasvattanut yhteisöverotuottoa.

Muistat kyllä aivan väärin. Syy ja seuraus huomattavan vaikeita laskea ja onhan kokonaisuudessaan saatu yhteisövero tuon jälkeen noussut (mahdollisesti osin nimenomaan yhteisöveron laskun vuoksi? Esim. pelkästään Nordean siirtyminen Suomeen nosti Suomeen maksettavaa yhteisöveroa yli 100 miljoonalla eli laskusta (tai Ruotsin yhteisöveron nostosta) on ollut Suomelle hyötyä), mutta heti, kun yhteisövero laskettiin 24.5%:sta 20%:iin laski yhteisöveron määrä 16% eli reilun 600 miljoonaa euroa.

 

[Lämpöpumppu]

Muistat kyllä aivan väärin. Syy ja seuraus huomattavan vaikeita laskea ja onhan kokonaisuudessaan saatu yhteisövero tuon jälkeen noussut (mahdollisesti osin nimenomaan yhteisöveron laskun vuoksi? Esim. pelkästään Nordean siirtyminen Suomeen nosti Suomeen maksettavaa yhteisöveroa yli 100 miljoonalla eli laskusta (tai Ruotsin yhteisöveron nostosta) on ollut Suomelle hyötyä), mutta heti, kun yhteisövero laskettiin 24.5%:sta 20%:iin laski yhteisöveron määrä 16% eli reilun 600 miljoonaa euroa.

Verotuksen dynaamiset vaikutukset ovat mielenkiintoinen ja laaja alue, enkä kyllä haluaisi edes niitä aivan välittömiä seurauksia tarkastella, vaan enemmänkin pidemmän aikavälin trendiä muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. On sanomattakin selvää, että yhteisöveroprosentin laskiessa valtion seurantavuoden verotulot putoavat. Eikö Nalle tuonut Nordean Suomeen, osittain ehkä verotuksen takia?

Dynaamisten vaikutusten tarkastelu on mielenkiintoista myös ansiotuloverotuksen puolella. Kevyempi verotus mahdollistaa suuremman nettopalkan samalla bruttopalkalla. Kulutus lisääntyy, jotka lisäävät yritysten määrää, lisää työpaikkoja ja yritysten tulosta ja valtion verokertymää, mutta vähentää tulonsiirtoja ynnä muita vaikutuksia.

 

[zepi]

En ole uskonut että Suomalaiset ovat ihan näin köyhiä

Osakesäästäjien mukaan kireä ansio- ja pääomatuloverotus on ohjannut varallisuuden seiniin ja sukanvarteen. Arvostan heidän työtään ihmisten sivistämisessä siihen että pitkäjänteinen osakesijoittaminen kannattaa. Eikä kaikkea omaisuutta kannata laittaa kiinni omaan (huonosti tuottavaan) asuntoon, tai makuuttaa (säästö)tilillä.

Kai se seinissä on Italialaisten ja Espanjalaistenkin omaisuus?

 

[zepi]

Kulutus lisääntyy, jotka lisäävät yritysten määrää, lisää työpaikkoja ja yritysten tulosta ja valtion verokertymää, mutta vähentää tulonsiirtoja ynnä muita vaikutuksia.

Miksi kulutus lisääntyisi mihinkään sillä, että nyt pienituloisille (kulutukseen) siirrettyjä rahoja jätettäisiin enemmän suurempituloisille?

(Oikea vastaus olisi siis se, että matalampi tuloveroprosentti kannustaisi isotuloiset tekemään enemmän töitä, joka lisää kansantalouden tuottavuutta - isotuloiset kun keskimäärin tekevät tuottavampia töitä).

 

[Lämpöpumppu]

Miksi kulutus lisääntyisi mihinkään sillä, että nyt pienituloisille (kulutukseen) siirrettyjä rahoja jätettäisiin enemmän suurempituloisille?

(Oikea vastaus olisi siis se, että matalampi tuloveroprosentti kannustaisi isotuloiset tekemään enemmän töitä, joka lisää kansantalouden tuottavuutta - isotuloiset kun keskimäärin tekevät tuottavampia töitä).

Vaikutus on myös vähintäänkin yhtä merkittävä keskituloisille eli suurimmalle osalle suomalaisista. Osa alemman keskiluokan ihmisistäkin on jonkinlaisten tukien varassa. Ja mikäli yrityksiä syntyisi lisää ja sitä kautta työpaikkoja, niin niitä pienituloisia tai suorastaan köyhiäkin saataisiin pois tulonsiirtojen piiristä ja kulutus lisääntyisi entisestään. Tämä ei ole mikään vuoden tai parin proggis, vaan veisi vuosia ja pitäisi todennäköisesti tehdä maltillisin askelein. Ensisijainen askel olisi kuitenkin myöntää se, että tässä maailman pienimpien tuloerojen maassa tulisi sallia menestyminen ja vaurastuminen vaikka se tarkoittaisi vääjäämättä tuloerojen kasvua. Ja ennen kaikkea yrittämisestä pitäisi saada tehtyä niin hyvin kannustavaa, että yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Henkilökohtaisesti ei haittaisi vaikka listaamattomien yritysten osinkoverotus olisi entisestäänkin kevyempää ja kevenisi aina portaittain mitä isommaksi työllistäjäksi ja tuloskoneeksi yrityksen pystyy kasvattamaan. Olisi ainakin kunnon porkkanaa tarjolla yrittämiseen.

 

[Takaisku]

Kohta on koko maa konkurssissa, keskiluokan kädestä suuhun elämäntapa uhkaa kaataa korttitalon
"Kyselyssä 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tuhannen euron lisälaskusta."

Lähi-Tapiolan kysely | Valtaosa keskituloisista ei enää selviäisi tuhannen euron yllätyslaskusta

Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kuin elämisen hinta.

www.hs.fi

En voi käsittää ettei ihmisillä ole säästössä tai sijoituksissa edes yhden tuhatlappusen verran pääomaa.

 

[kuoris]

Yksi syy miksi tuossa varallisuuskartalla emme pärjää Ruotsille voisi olla asuntolainat.

Suomessa lainat ovat paljon lyhyempiä ja ne maksetaan oikeasti pois. Ruotsissa taas jengi ei aina edes maksa niitä pois. Siellä tuli kyllä lakimuutos 6-7 vuotta sitten jossa rajoitettiin laina-aika 105 vuoteen.

Tällä tavalla voidaan sijoittaa enemmän ja vaurastua. Toki tuossa ikuisessa tai pitkässä lainassa on pienet riskinsäkin.

 

[Master_Of_Disaster]

Kohta on koko maa konkurssissa, keskiluokan kädestä suuhun elämäntapa uhkaa kaataa korttitalon
"Kyselyssä 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tuhannen euron lisälaskusta."

Lähi-Tapiolan kysely | Valtaosa keskituloisista ei enää selviäisi tuhannen euron yllätyslaskusta

Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kuin elämisen hinta.

www.hs.fi

En voi käsittää ettei ihmisillä ole säästössä tai sijoituksissa edes yhden tuhatlappusen verran pääomaa.

Jaa. Tuli tuo otsikko/linkki jo aikaisemmin toisella foorumilla vastaan. Sivuutin sen ajattelematta sen kummemmin. Tai ajatus oli että 1000€ lisää per kuukausi, on semmoinen lisä että keskituloinen perhe ei enää selviä siitä.

Sitten on kyllä monella peiliin katsomisen paikka talouden pidon suhteen, jos/kun puhutaan kertaluonteisesta tonnin lisäkulusta ja ei siitä selviää.

 

[mkoosebi]

Miksi kulutus lisääntyisi mihinkään sillä, että nyt pienituloisille (kulutukseen) siirrettyjä rahoja jätettäisiin enemmän suurempituloisille?

(Oikea vastaus olisi siis se, että matalampi tuloveroprosentti kannustaisi isotuloiset tekemään enemmän töitä, joka lisää kansantalouden tuottavuutta - isotuloiset kun keskimäärin tekevät tuottavampia töitä).

Tai sitten enemmän tuloja> enemmän varaa pitää vapaata. Itselle ainut syy sijoittaa ja säästää on aikaisempi poistuminen työmarkkinoilta, suurituloinen en ole mutta kaikkea muuta on jo riittävästi paitsi harrasteaikaa.

 

[Paapaa]

Jaa. Tuli tuo otsikko/linkki jo aikaisemmin toisella foorumilla vastaan. Sivuutin sen ajattelematta sen kummemmin. Tai ajatus oli että 1000€ lisää per kuukausi, on semmoinen lisä että keskituloinen perhe ei enää selviä siitä.

Sitten on kyllä monella peiliin katsomisen paikka talouden pidon suhteen, jos/kun puhutaan kertaluonteisesta tonnin lisäkulusta ja ei siitä selviää.

Tämä on kyllä tosi epämääräisesti uutisoitu. HS:n otsikosta voisi ajatella, että kyse on yksittäisestä 1000e laskusta. Jutun perusteella taas kyse voisi olla yksittäisestä tai jatkuvasta 1000e lisäkulusta. Lähi-Tapiolan artikkelissa taas puhutaan "hetkellisestä" menolisäyksestä ja "tonnin lisämenoista". Mutta kuvaajissa puolestaan yksikkä on "e/kk", joten se viittaisi siihen, että kyse on useamman kuukauden lisämenoista. Toki yksittäisenkin kuun kohdalla voi sanoa että "e/kk" mutta se on harhaanjohtavaa.

Miten helvetissä tuo on noin vaikea avata, että mitä on kysytty? Onhan se nyt kuluttajallekin todella eri asia maksaa vuodessa kerran 1000e extraa kun jääkaappi hajoaa vs. että niitä hajoaisi kerran kuussa (leikitään ettei takuu korvaa). Ovatko vastaajat tienneet, mihin vastaavat? Tai ehkä missaan jonkun oleellisen lauseen tässä:

Inflaatio kiristää keskituloisen kykyä selvitä yllättävistä menoista – ”Ilman säästöjä monen talous on ahtaalla” | LähiTapiola

Inflaatio kiristää keskituloisen kykyä selvitä yllättävistä menoista – ”Ilman säästöjä monen talous on ahtaalla”

www.lahitapiola.fi

 

[Boulder]

Korkojen nousu ja yleinen inflaatio on kyllä kiperä yhdistelmä keskituloisille kun mitään indeksikorotuksia ei tule ja pääosin maksaa julkisista palveluista kalleimman mukaan. Sijoittaminen jää pahimmillaan pitkäksi aikaa tauolle.

Omalla kohdalla sain työpaikan vaihdon yhteydessä nettopalkkaan reilut 300 euroa lisää ja muutaman kuukauden päästä olikin asunto- ja remonttilainojen korkomenot nousseet saman verran Toki voisin vaihtaa tasalyhennyksen tasaerään ja säätää lainaeriä, mutta näen nopeamman lyhennystahdin nyt sijoituksena.

 

[hkultala]

Korkojen nousu ja yleinen inflaatio on kyllä kiperä yhdistelmä keskituloisille kun mitään indeksikorotuksia ei tule ja pääosin maksaa julkisista palveluista kalleimman mukaan. Sijoittaminen jää pahimmillaan pitkäksi aikaa tauolle.

Omalla kohdalla sain työpaikan vaihdon yhteydessä nettopalkkaan reilut 300 euroa lisää ja muutaman kuukauden päästä olikin asunto- ja remonttilainojen korkomenot nousseet saman verran Toki voisin vaihtaa tasalyhennyksen tasaerään ja säätää lainaeriä, mutta näen nopeamman lyhennystahdin nyt sijoituksena.

... mutta se inflaatio syö sen lainan, kun se palkkataso kuitenkin pitkällä aikavälillä seuraa sitä inflaatiota, vaikka joskus voikin tulla hiukan perässä. Esim. 5 vuotta 6% inflaatiota vuodessa syö lainasta pois efektiviisesti 25%.

Ei pitäisi olla valittamista pitkällä tähtäimellä.

Ainoa ongelma on, että hetkellisesti vähän likviditeetti kärsii.

 

[Boulder]

... mutta se inflaatio syö sen lainan, kun se palkkataso kuitenkin pitkällä aikavälillä seuraa sitä inflaatiota, vaikka joskus voikin tulla hiukan perässä. Esim. 5 vuotta 6% inflaatiota syö lainasta pois efektiviisesti 25%.

Ei pitäisi olla valittamista pitkällä tähtäimellä.

Ainoa ongelma on että hetkellisesti vähän likviditeetti kärsii.

Inflaatio syö lainan vain jos tuloni kasvavat nopeammin. Tällä hetkellä inflaatio jossain 7% nurkilla, tes-korotus 3% ja ensi vuonna 2%.

 

[hkultala]

Inflaatio syö lainan vain jos tuloni kasvavat nopeammin. Tällä hetkellä inflaatio jossain 7% nurkilla, tes-korotus 3% ja ensi vuonna 2%.

Väärin. Inflaatio syö aina sitä lainaa efektiivisesti pois(kunhan korkotaso on alempana kuin inflaatio).

Se, että se tapahtuu hitaammin tai viiveellä ei vaikuta siihen, että niin varamsti pitkällä tähtäimellä tapahtuu.

Oikeat luvut verrata on korkotaso vs inflaatio. Tällä hetkellä korot on alempana kuin inflaatio.

 

[Clarenz]

Kyllähän tuon huomaa omassakin sijoitustoiminnassa, että kaikki kulut on noussut sen verran ettei kovin mielellään aiempaa kk-säästösummaa laita sisään vaan olen sitä pienentänyt. Korot ja vastikkeet varmaan suurin noussut kulu, monia muita voi säätää esimerkiksi kulkemalla vähemmän autolla tai ostamalla hieman hintatietoisemmin kaupasta. Tässä on nyt varmaan vuosi nyt kituuteltava ellei jostain lisätuloja tule, mutta ehkä se sitten taas helpottaa.

Mutta juuri kuten @hkultala sanoi, ei vielä silti harmita maksaa asuntolainaa. Pitää vaan suhteuttaa tulot ja menot vähän tarkemmin että saa säästöön ja salkkuun.

 

[zepi]

Korkojen nousu ja yleinen inflaatio on kyllä kiperä yhdistelmä keskituloisille kun mitään indeksikorotuksia ei tule ja pääosin maksaa julkisista palveluista kalleimman mukaan. Sijoittaminen jää pahimmillaan pitkäksi aikaa tauolle.

Omalla kohdalla sain työpaikan vaihdon yhteydessä nettopalkkaan reilut 300 euroa lisää ja muutaman kuukauden päästä olikin asunto- ja remonttilainojen korkomenot nousseet saman verran Toki voisin vaihtaa tasalyhennyksen tasaerään ja säätää lainaeriä, mutta näen nopeamman lyhennystahdin nyt sijoituksena.

Korkojen nousu ei sinänsä pois taloudesta rahaa - korko on menoa asuntolainaajalle, mutta jollekin taholle se on vastaavasti tuloa. Pankille, eläkerahastolle, korkorahastosäästäjille jne. Korko on kokonaisuuden kannalta symmetrinen.

Lainan takaisinmaksu/lyhentäminen sen sijaan on pelkkää menoa - se raha katoaa maailmasta ja kukaan ei saa plussaa tililleen kun lyhennät lainaa.

 

[taski]

Mites toi kamuxin korjatun liikevoiton romahtaminen q1:llä. Olisikohan nyt oston paikka? Taisi tulla alaspäin vielä reippaasti siitä mitä analyytikot oli arvioineet worst case scenarioksi...
Yleisesti:
Uusien myynnit laahaa edelleen kaukana pitkän aikavälin normaalista ja Suomessa vaihtoautokaluston hinta laskenut selvästi esim Saksaan verraten. Loputtomasti tämä ei varmaan näin jatku vaan pienet uusien rekisteröintimäärät indikoi taas joko vaihturikaluston arvon aleneman hidastumista ja käytettyjen kaupan piristämistä. Sitä koska se tapahtuu, ei varmasti tiedä kukaan.

 

[Köntsä-Ana]

Mites toi kamuxin korjatun liikevoiton romahtaminen q1:llä. Olisikohan nyt oston paikka? Taisi tulla alaspäin vielä reippaasti siitä mitä analyytikot oli arvioineet worst case scenarioksi...
Yleisesti:
Uusien myynnit laahaa edelleen kaukana pitkän aikavälin normaalista ja Suomessa vaihtoautokaluston hinta laskenut selvästi esim Saksaan verraten. Loputtomasti tämä ei varmaan näin jatku vaan pienet uusien rekisteröintimäärät indikoi taas joko vaihturikaluston arvon aleneman hidastumista ja käytettyjen kaupan piristämistä. Sitä koska se tapahtuu, ei varmasti tiedä kukaan.

Kamux on kyllä sellainen lappu jonka hypeä en ymmärrä. Käytettyjen autojen myyntiä, yleisesti ottaen ollut vielä huono asiakaskokemus.

 

[Pöllömies]

Kamux on kyllä sellainen lappu jonka hypeä en ymmärrä. Käytettyjen autojen myyntiä, yleisesti ottaen ollut vielä huono asiakaskokemus.

Enkä minä. Käytettyjen autojen kaupan katteet ovat kaiken järjen mukaan tiukat kuten lentoyhtiöissä. Sanotaanko, että mielummin alkaisin itse sivutoimiseksi autojobbariksi kuin että sijoittaisin isolla panoksella Kamuxiin tai muihinkaan autokauppoihin.

 

[brainsurgery]

Enkä minä. Käytettyjen autojen kaupan katteet ovat kaiken järjen mukaan tiukat kuten lentoyhtiöissä. Sanotaanko, että mielummin alkaisin itse sivutoimiseksi autojobbariksi kuin että sijoittaisin isolla panoksella Kamuxiin tai muihinkaan autokauppoihin.

Kamux taisi tehdä 1/3 tuloksestaan autojen myynnillä.

 

[Pöllömies]

Kamux taisi tehdä 1/3 tuloksestaan autojen myynnillä.

Kovin vaihtelevaa ja kausittaista. Q4/22 EPS oli vielä kohtuu hyvällä tasolla, mutta Q1/23 tulokset tulivat juuri hiljattain ulos. Liikevoitto -85% (oikaistu). Karuja lukemia. Ruosissa sakkasi sekä myynti että Saksan tavoin myös katteet. Jos olisi joku muu vähemmän hype-osake kyseessä, niin arvostuksesta olisi välittömästi sulanut ainakin 10-15 pinnaa, mutta Kamux se porskuttaa.. Noh, kyllähän maailmassa nyt ja tulevaisuudessakin toki autokauppoja tehdään, lähemmäs 4 eurolla jos saa niin voin harkita pienen siivun ostamista. Seurannassa on toki, koska autot ovat periaatteesta kiinnostavia.

 

[Köntsä-Ana]

Kamux taisi tehdä 1/3 tuloksestaan autojen myynnillä.

En tiedä onko tämä hyvä vai huono juttu.

 

[taski]

Kenttä jakautuu.

Bilari, Xbil, Kamux, Saka yms vastaan vanhemmat ja perinteikkäämmät organisaatiot joilla kaupankäynnin logiikka aivan erilaista.
Eri ostaja voi saada eri paikasta eri tavalla "hyvän" kaupan tehtyä.

 

[Kampele]

Missähän nykyään pyörii sijoituslainojen marginaalit? Nordeasta tarjottiin 3% korolla vakuudellista sijoituslainaa. Tuntuu omaan makuun aika korkealta?

 

[zepi]

Missähän nykyään pyörii sijoituslainojen marginaalit? Nordeasta tarjottiin 3% korolla vakuudellista sijoituslainaa. Tuntuu omaan makuun aika korkealta?

3% marginaalilla vai kokonaiskorolla? Kuinka pitkä korko / laina-aika?

3% kokonaiskorko tuntuisi aika pieneltä kun 10y valtionlainojen yieldit ovat luokkaa 2.9%.

 

[Kampele]

3% marginaalilla vai kokonaiskorolla? Kuinka pitkä korko / laina-aika?

3% kokonaiskorko tuntuisi aika pieneltä kun 10y valtionlainojen yieldit ovat luokkaa 2.9%.

Saispa 3% kokonaiskorolla.. Eli marginaali 3% ja siihen päälle tietysti euribor.

Mutta onko tuo 3% marginaali kuinka linjassa? Olin kuvitellut että saisi jollain 1% marginaalilla..

 

[Paapaa]

Toisaalta Nordnetin Superluoton kultatason kokonaiskorko on noin 2%. Eli huomattavasti alhaisempi kuin euriborit.

 

[Takaisku]

Toisaalta Nordnetin Superluoton kultatason kokonaiskorko on noin 2%. Eli huomattavasti alhaisempi kuin euriborit.

Jopa hopeatason 3,49% korko on nykymarkkinassa edullinen, ja kultatasoon verrattuna lainaa saa kolminkertaisen määrän. Olen kuullut että isolla vivulla pelaavat rikkaat sijoittajat ovat neuvotelleet Nordnetin peruskoron 4,85% huomattavasti alemmas, jolloin lainaa saisi koko salkun lainoitusarvon verran noin 4% kokonaiskorolla. Tässä vaiheessa pitääkin sitten jo tietää mitä tekee, muuten voi tulla pakkomyyntejä.

Huonona puolena Nordnetin luotossa luotonantaja voi mielivaltaisesti muuttaa lainan korkoa lyhyellä varoitusajalla. Epäilenkin vahvasti että he nostavat kultatason korkoa yhdellä prosentilla vielä tällä vuosipuoliskolla. Samaten lainoitusasteet voivat muuttua, nyt tässä kuussa monen osakkeen lainoitusaste laskee. Yhteenvetona kuitenkin Nordnetilla lienee tarjolla markkinoiden halvinta lainaa. Harkitsisin tosissani asuntolainan maksamista Superluotolla, ellen uskoisi pystyväni sijoittamaan lainarahaa yli asuntolainan koron olevalla tuotolla.

 

[Andan]

Saispa 3% kokonaiskorolla.. Eli marginaali 3% ja siihen päälle tietysti euribor.

Mutta onko tuo 3% marginaali kuinka linjassa? Olin kuvitellut että saisi jollain 1% marginaalilla..

1% tai alle marginaalilla taitaa saada, tai ainakin sai, lähinnä sijoitusasuntoihin vakuudella Nordealta. Reilun 1% marginaalilla on saanut muuhunkin sijoittamiseen, jos on vakuudet kunnossa. Tosin tämä ennen nykyistä korkohumppaa. Viimeaikaisista sijoituslainojen marginaaleista en osaa sanoa, ehkä jollain muulla on tietoa.

Voipi olla, että Nordea on lähtenyt riskien minimointiin ja antavat järkeviä korkoja vain tolkuttoman ylimitoitetuilla vakuuksilla. Tuollaisilla 3% marginaaleilla kun ei tarvitse pahemmin lainoja myöntää

 

[Wolffis]

Svea pankki säästötilin korko nousi 2,75%.

 

[Joku_242]

Kohta on koko maa konkurssissa, keskiluokan kädestä suuhun elämäntapa uhkaa kaataa korttitalon
"Kyselyssä 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tuhannen euron lisälaskusta."

Lähi-Tapiolan kysely | Valtaosa keskituloisista ei enää selviäisi tuhannen euron yllätyslaskusta

Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kuin elämisen hinta.

www.hs.fi

En voi käsittää ettei ihmisillä ole säästössä tai sijoituksissa edes yhden tuhatlappusen verran pääomaa.

On kyllä hämmentävää. Kai ihmiset on vaan niin tottuneet "kaikki menee mikä tulee" -asenteeseen.

 

[Takaisku]

Kuinka oikeasti rikkaat miljardöörisuvut sijoittavat:

Kuinka maailman rikkaat suvut sijoittavat?

Maailman sukurahastoilla on voimakas painotus vaihtoehtoisissa sijoituksissa.

www.salkunrakentaja.fi

Listatut osakkeet: 28%
Listaamattomat osakkeet: 26%
Joukkovelkakirjat: 10%
Listaamaton kiinteistö- ja infrastruktuuriomaisuus: 9%

Listaamattomiin osakkeisiin ja parempiin kiinteistörahastoihin kotimaassakin sijoitettaessa tarvitaan melkein miljoonaluokan tase. Tämä johtuu minimimerkintöjen suuruudesta, hajautuksen tärkeydestä ja sijoitusten epälikvidistä luonteesta.

 

[Sohvan]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Nordnetissä ETF-rahastoista myydään ensin aina vanhimmat ostoerät, eikä pysty valikoimaan uudempia myytäviksi? Olen jälkikäteen miettinyt, että omissa ETF/rahasto-ostoissa on vuosia liian suuri Eurooppa/Pohjoismaat painotus ja liian vähän Amerikkaa. Viime aikoina kompensoinut laittamalla lähemmäksi 100% Amerikkaan.

Painotus ollut jotakuinkin näin 7v ajan:
- 15% Emerging Markets
- 20% Amerikkaa
- 25% Eurooppaa
- 25% pohjoismaat Superrahastot
- 15% Maailma

Jos rahastot ei ole osakesäästötilillä, niin ei taida olla helppoa tapaa muuttaa jo ostettujen rahastojen painotusta ilman suurempia veroseuraamuksia? Olen aiemmin myynyt parhaiten tuottaneita <1000€ vuodessa. Jos myisin pois esim isomman summan superrahastoja ostaakseni tilalle S&P 500 ETF:iä, niin verot menisi vanhimpien (parhaiten tuottaneiden) erien mukaan ja sen lisäksi en pystyisi käyttämään tuota 1000€ sääntöä hyväksi siltä vuodelta?

 

[Clarenz]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Nordnetissä ETF-rahastoista myydään ensin aina vanhimmat ostoerät, eikä pysty valikoimaan uudempia myytäviksi? Olen jälkikäteen miettinyt, että omissa ETF/rahasto-ostoissa on vuosia liian suuri Eurooppa/Pohjoismaat painotus ja liian vähän Amerikkaa. Viime aikoina kompensoinut laittamalla lähemmäksi 100% Amerikkaan.

Painotus ollut jotakuinkin näin 7v ajan:
- 15% Emerging Markets
- 20% Amerikkaa
- 25% Eurooppaa
- 25% pohjoismaat Superrahastot
- 15% Maailma

Jos rahastot ei ole osakesäästötilillä, niin ei taida olla helppoa tapaa muuttaa jo ostettujen rahastojen painotusta ilman suurempia veroseuraamuksia? Olen aiemmin myynyt parhaiten tuottaneita <1000€ vuodessa. Jos myisin pois esim isomman summan superrahastoja ostaakseni tilalle S&P 500 ETF:iä, niin verot menisi vanhimpien (parhaiten tuottaneiden) erien mukaan ja sen lisäksi en pystyisi käyttämään tuota 1000€ sääntöä hyväksi siltä vuodelta?

Jep fifolla menee ETF:t. Paras tapa korjata painotusta on varmana se, että jatkossa vaan laitat jenkkeihin suurimman osan, kunnes suhteet sellaiset mitä haluat. Huom. Maailmasta on myös joku 65-70% jenkkejä. En missään nimessä lähtisi myymään ja ottamaan veroseuraamuksia tuon takia.

 

[Carnag3]

Jep fifolla menee ETF:t. Paras tapa korjata painotusta on varmana se, että jatkossa vaan laitat jenkkeihin suurimman osan, kunnes suhteet sellaiset mitä haluat. Huom. Maailmasta on myös joku 65-70% jenkkejä. En missään nimessä lähtisi myymään ja ottamaan veroseuraamuksia tuon takia.

Maailmasta 59 % on jenkkejä.

 

[Clarenz]

Maailmasta 59 % on jenkkejä.

Mietin et onpahan paljo muuttunu, mut taitaa sinulla olla väärää tietoa. Tämän perusteella jenkkejä olisi 67,34%

iShares MSCI World Index ETF ETF | CA46430Y1088

iShares MSCI World Index ETF - pörssinoteerattu rahasto etf - Morningstar rating ja analyysi, tuotto ja kaaviot

www.morningstar.fi

 

[oongee]

Mietin et onpahan paljo muuttunu, mut taitaa sinulla olla väärää tietoa. Tämän perusteella jenkkejä olisi 67,34%

iShares MSCI World Index ETF ETF | CA46430Y1088

iShares MSCI World Index ETF - pörssinoteerattu rahasto etf - Morningstar rating ja analyysi, tuotto ja kaaviot

www.morningstar.fi

Tämä nyt riippuu ihan siitä mitä "maailmalla" tarkoitetaan. Molemmat näkemykset olivat sinne päin, mutta tarkoittaen "maailmalla" eri asiaa.

• MSCI ACWI -indeksistä USA on 60,52%
• MSCI ACWI IMI -indeksistä USA on 59,39%
• MSCI World -indeksistä USA on 67,74%
• MSCI World IMI -indeksistä USA on 66,67%
• FTSE World -indeksistä USA on 63,12%

Em. prosentit 28.4.2023 tilanteen mukaan.

Kysyjän salkussa oli myös kehittyvät markkinat mukana, joten silloin olisi järkevämpää katsella asiaa MSCI ACWI, MSCI ACWI IMI tai FTSE World -indeksien perspektiivistä (eikä MSCI World, koska siinä ei ole kehittyviä).

 

[Clarenz]

Tämä nyt riippuu ihan siitä mitä "maailmalla" tarkoitetaan. Molemmat näkemykset olivat sinne päin, mutta tarkoittaen "maailmalla" eri asiaa.

• MSCI ACWI -indeksistä USA on 60,52%
• MSCI ACWI IMI -indeksistä USA on 59,39%
• MSCI World -indeksistä USA on 67,74%
• MSCI World IMI -indeksistä USA on 66,67%
• FTSE World -indeksistä USA on 63,12%

Em. prosentit 28.4.2023 tilanteen mukaan.

Kysyjän salkussa oli myös kehittyvät markkinat mukana, joten silloin olisi järkevämpää katsella asiaa MSCI ACWI, MSCI ACWI IMI tai FTSE World -indeksien perspektiivistä (eikä MSCI World, koska siinä ei ole kehittyviä).

Totta! Hyvä tarkennus.

 

[Carnag3]

Tämä nyt riippuu ihan siitä mitä "maailmalla" tarkoitetaan. Molemmat näkemykset olivat sinne päin, mutta tarkoittaen "maailmalla" eri asiaa.

• MSCI ACWI -indeksistä USA on 60,52%
• MSCI World -indeksistä USA on 67,74%
• FTSE World -indeksistä USA on 63,12%

Em. prosentit 28.4.2023 tilanteen mukaan.

Kysyjän salkussa oli myös kehittyvät markkinat mukana, joten silloin olisi järkevämpää katsella asiaa MSCI ACWI tai FTSE World -indeksien perspektiivistä (eikä MSCI World, koska siinä ei ole kehittyviä).

Kyllähän ne kehittyvät markkinat huomioidaan jos maailmasta puhutaan ja parhaimmillaan large, mid ja small capit. Tällöin indeksinä toimii hyvin MSCI ACWI IMI Index ja siitä on 59,39 % Yhdysvaltoja (28.4.2023).

 

[Leatherman]

Tuli vaihdettua Nordnetistä IB:n ja näin äkkiseltään ihan fiksu päätös kun näitä jenkki osakkeita ostelee. Nordnetissä olisi 180-275€ tullut maksamaan ostos (riippuen vaihtaako itse vai automaattisesti valuutan) kun taas IBssä maksoin 4€. Ostin euroilla 50k$ ja sitten $ jenkkiosakkeita.
Rahat siirtyi omalta pankkitililtä Saksan IB tilille alle tunnissa.

Ajoittaminen osui itselläni aika nappiin. Tuli tuolla 50k$ ostettua AMD:tä reilu viikko sitten hintaan 83$ ja nyt jo reiluun 100$ noussut. Yli 10k€ plussalla reilussa viikossa. Aikoinaan tuli pumpattua AMD:tä 10$ osakehinnalla ja sillä saikin asunnon ostettua kun myin ne parisen vuotta myöhemmin. Itselläni kyllä vieläkin kova luotto AMD:hen, lähinnä kun Intel ei ole vieläkään päässyt kunnolla peliin mukaan ja Inteliltä on mahdollista vielä napata huomattavat tulot.

 

[Jirza]

Bank Norwegianin säästötilin korko nousee 2 prosentista 2.5 prosenttiin.

 

[Randomizer]

Näin Nvidiaa omistavana ollut ihan hyvä salkkupäivä tänään.

 

[Takaisku]

Näin Nvidiaa omistavana ollut ihan hyvä salkkupäivä tänään.

Keskihinnalla $120 hankittu Nvidia-positio nousi tänään salkkuni suurimmaksi, niukasti ohi Microsoftin. Megateknot jyräävät taas. Nvidiaa pitänee kevennellä, on niin volatiili lappu kyseesä. Sen sijaan Microsoftia pidän lähes arvo-osakkeena.

 

[finWeazel]

Keskihinnalla $120 hankittu Nvidia-positio nousi tänään salkkuni suurimmaksi, niukasti ohi Microsoftin. Megateknot jyräävät taas. Nvidiaa pitänee kevennellä, on niin volatiili lappu kyseesä. Sen sijaan Microsoftia pidän lähes arvo-osakkeena.

Keventelin nvidiaa vähemmäksi tänään. Myynyt useamman erän nousevaan kurssiin viime syksynä ja nyt alkuvuodesta. Nvidian rahana mitattu osuus salkusta vain nousee ja nousee myynneistä huolimatta. Selkeesti omassa junassaan nvidian osake.

Onneksi nevadassa ei ole pääomaveroa. About 200k$ kotiutettu voittoa tälle vuodelle ja pääomavero noin 10%. Pääomavero progressiivinen. Vielä on mahdollisuus myydä lisää ilman, että verot alkavat vituttamaan.

 

[Randomizer]

Keskihinnalla $120 hankittu Nvidia-positio nousi tänään salkkuni suurimmaksi, niukasti ohi Microsoftin. Megateknot jyräävät taas. Nvidiaa pitänee kevennellä, on niin volatiili lappu kyseesä. Sen sijaan Microsoftia pidän lähes arvo-osakkeena.

Juu mulla on ollu Nvidiaa salkussa kohta 10v. Aika mukavasti noussut siinä ajassa.