Tässä ollaan tosiaan jännän äärella. Periaatteessa kantsis sit sijoittaa valimoihin varmaan ainakin. Mahdollisesti myös rakennusfirmoihin, jotka on lähellä Ukrainaa. Suomessahan raksafirmojen kurssit on olleet laskussa jo melko pitkään.
No ensinnäkin tulevaisuudesta ei tiedä, huonossa tapauksessa ensin maksat että saat ne tappiot ja sitten maksat että saat väkisin käytettyä ne. Ääritapauksessa ne tappiot jää käteen ja vähän miedommassa ostamaan jotain 10% osinkolappua irtoamispäivänä ja myydä heti ulos jolla rullata uudet 5v käyttöön päivän kurssiriskillä.
Jep meni
Meni pieleen ja verot tulee maksuun, rahastoja on huono myydä tämä tonnin myynti mielessä kun ei toteudu heti ja summa voi olla siten mitä tahansa. Parempi myydä osakkeita. Taikka sitten todella suurella marginaalilla rahastoja, eli max vaikka 900€ myynti tms.
Ihan kiva osinko % mutta ei se kyllä korvaa arvon alentumista.
| XXL |
| SPAREBANK 1 NORD-NORGE |
| BW LPG |
| AVANCE GAS HOLDING |
| SIEM OFFSHORE |
| STOREBRAND |
| GOLDEN OCEAN GROUP |
| ELKEM |
| MPC CONTAINER SHIPS |
| DNB BANK ASA |
| STOLT-NIELSEN |
| BELSHIPS |
| AKER |
| LERØY SEAFOOD GROUP |
| SHELF DRILLING |
| NORSK HYDRO |
| FRONTLINE |
| WALLENIUS WILHELMSEN |
| YARA INTERNATIONAL |
| OKEANIS ECO TANKERS |
| HOEGH AUTOLINERS ASA |
| PANORO ENERGY |
| HAFNIA LIMITED |
| NORSKE SKOG |
| NORWEGIAN AIR SHUTTLE |
| AKER SOLUTIONS |
| FLEX LNG |
| MOWI |
| BAKKAFROST |
| SALMAR |
| EQUINOR |
Sellaisia jotka on listattu myös Norjan ulkopuolelle. Ennakkopidättää (Norja) 25% johon päälle täkäläinen 15%.
Avaatko tuota "Norjan ulkopuolelle" esimerkillä? Välttyykö tuolta 15%:lta mitenkään? Entä noin yleensä tunnusluvut esim p/b ja p/E vai tuotto ja osingot
Auttaako se listaus mitään? Ennakonpidätys menee sen firman kotimaan mukaan, ei listausmaan.
Täkäläinen 15% on siis kohtuunmitta (no vähän progression asteesta riippuen)..
Eiköhän se "yllättävä" tapahtuma ole aina kirjanpitokupru ja siihen reagointi/ennalta-arvaaminen on käytännössä mahdotonta. Eli luvut voivat näyttää mitä tahansa ja todellisuus on täysin toinen.
Niin kauan kuin avainluvut kuten tulos ja vaikkapa oman pääoman tuotto on reilusti plussalla, niin konkurssi ei ole lähellä. Vaikka näitä lukuja julkistetaan tavallisesti kvartaalin välein, niin saa olla aika erikoinen tapahtuma että, tasaisesti hyvää tulosta tekevä pankki yhtäkkisesti muutama viikko viimeisestä tulosjulkistuksesta olisikin konkurssissa.
Tuo on tietysti totta erityisesti muun kuin (Suomalaisen) pankkialan, ja varsinkin pienempien toimijoiden osalta.
Vähän lähdettä tähän kaipaisin?
Talletussuojajärjestemä voi toimivaaltuksiensa puolesta paikkailla pankin tiettyjä velkoja, ei mitenkään&koskaan&ikinä sun henkillökohtaisia sellaisia..
Lähinnä ajattelin että jos olen konkurssipesälle velkaa ja minulla on myös heiltä saatavia niin summattaisiinko nuo ihan ensin yhteen. Mutta ilmeisesti ei eli asiakkaan asema on tällaisessa tapauksessa huono ja pitää siis itse pitää huoli siitä että ennen konkurssia äkkiä maksaa talletuksilla lainan pois.
Näiden marssijärjestys on ihan eri... Talletussuojarahasto voi ottaa kantaa viikko siitä, kun putka nuijittu nurin.. Sitä ennen putka toivottavasti tehnyt kaikkensa että veloistaan selviää, kuten eräännyttänyt ja sen sellaista..
Kyllä juuri tuota meinaan.
No jos unohdetaan koko talletussuoja. Eli jos lainaa olisi 50k€ ja rahaa 45k€ niin lopputulos olisi silti että pitäisi heti maksaa 50k€ ja tuota 45k€ ei enää ikinä näkisi? Eli ei niin että maksaisi vaan 5k€ ja olisi sitten konkurssipesän kanssa sujut?
No siis ei.. Jos olet pystyssä konkkapesälle niin toki makselet. Mutta niin makselee konkkapesä myös sinulle..
Käytännön tasolla varmaan katoaa kuitenkin? Jos siis pankki on sitten varaton/ei riitä kaikille maksaa niitä saatavia takaisin? No tuossa tapauksessa tietysti saa sitten omansa pois myöhemmin talletussuojan kautta.
Googlaa vaikka aluksi myllymäki_minna.pdf opinnäytetyö vuodelta 2022. Lue ajatuksella ja käy läpi sen lähdeluettelon mukaiset sisällöt. Lisäksi Valtiovarainministeriöltä löytyy asiaan liittyvää materiaalia.
Nopeasti vilkuilin ja sääntelyä on paljon, vaan en kyllä löytänyt tähän väitteeseen lähdettä / tietoa:
On selvää, että pankkitoiminnassa sääntelyä on vaikka kuinka paljon, mutta miten viranomaisilla on pääsy lukujen taakse? Ja mitä tämä palvelisi? Mikseivät nämä luvut olisi julkisia, eikä vain viranomaisten (+pankkien toki) käytössä?
Viranomainen voi järjestää esim verotarkastuksen (jos epäilee tai ei kirjanpidossa kuprua).
Ihan uteliaisuudesta...
Ihan vaan Degirolta olisi ottanut jonkun ETF:n kuluitta. Että tuskin äveriäs kun täytyy kulutkin nollata
Paljonko ennakkopidättävät Xetrasta ostetettujen ETF:n osingoista?Ihan vaan Degirolta olisi ottanut jonkun ETF:n kuluitta. Että tuskin äveriäs kun täytyy kulutkin nollata
Omat ETF:t on kaikki Xetran kautta - ei niissä mitään ongelmaa ole, kun ostaa vain kasvuversioita. Ei tarvitse edes miettiä ETF:ien kotimaata.
Mut mitäs jos sattuu keksimään rahalle tarvetta? Niinku vaikka jos ei osaa ennustaa tulevia pörsäkursei? Niin siksi tasainen osinkovirta mahdollistaa uusien lappujen ostelun.
Ainahan niitä lappuja voi myydä, jos tulee tarve rahalle.
No osingot kuittaa tuon rahantarpeen, ilman että pääomaan tulee kajota... Ihan sillä että mitäs jos se sun rahantarve tulee kurssien ollessa pohjilla, suhteessa siihen mitä itse maksoit? Et todellakaan mitäån veroveiviä heitä jos kasvuosuuksia myit, koska vähennykset kohdistuu tuleviin voittoihin. Kasvuosuuksien myyjäjä luovuit tulevista voitoista..
