Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Miksi ei? Mikseipä niitä tappioita kannattaisi ottaa "talteen" ja sitten seuraavina vuosina voi ottaa verottomina voittoja. Nykyään niitä tappioita voi vielä vähentää muistakin kuin osakkeiden myyntivoitoista.

Tietty sen verran kannattaa suunnitella, ettei ne tappiot viiden vuoden päästä eräänny.
Jeps, nykyään on helpompaa, kun saa esim. osingoistakin noita vähennellä.
 
Euroopassa päästään kyllä mielenkiintoisen äärelle siinä vaiheessa kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa - Maa tulee imuroimaan kaiken mahdollisen rakennustarvikkeen koko mantereen laajuudella, mikä pitää hinnat tapissa.
Tässä ollaan tosiaan jännän äärella. Periaatteessa kantsis sit sijoittaa valimoihin varmaan ainakin. Mahdollisesti myös rakennusfirmoihin, jotka on lähellä Ukrainaa. Suomessahan raksafirmojen kurssit on olleet laskussa jo melko pitkään.

Joku Eurooppalaisten raksafirmojen ETF vois olla kova veto sil oletuksella, et Ukraina voittaa (ja kyllähän se voittaa :)

Itse uskon, et siel rähistään vielä joku vuos, ni puolen vuoden päästä vois olla ajankohtaista. Kiitos tästä visiosta :)
 
Miksi ei? Mikseipä niitä tappioita kannattaisi ottaa "talteen" ja sitten seuraavina vuosina voi ottaa verottomina voittoja. Nykyään niitä tappioita voi vielä vähentää muistakin kuin osakkeiden myyntivoitoista.

Tietty sen verran kannattaa suunnitella, ettei ne tappiot viiden vuoden päästä eräänny.
No ensinnäkin tulevaisuudesta ei tiedä, huonossa tapauksessa ensin maksat että saat ne tappiot ja sitten maksat että saat väkisin käytettyä ne. Ääritapauksessa ne tappiot jää käteen ja vähän miedommassa ostamaan jotain 10% osinkolappua irtoamispäivänä ja myydä heti ulos jolla rullata uudet 5v käyttöön päivän kurssiriskillä.

Tappion saat kuitenkin helposti sille vuodelle kun on varmat tulot jo taskussa myymällä silloin ja toisaalta jos se sijoitus välissä ehti nousemaan eikä siitä saa enää tappiota niin en pitäisi tätä minään ongelmana.

Lisäksi pitää huomioida että en myöskään tarkoittanut tilannetta jossa päätät jostain muusta syystä myydä osakkeen ja se nyt vaan sattuu olemaan tappiolla. Tällöin myynti tehdään koska usko firmaan on mennyt, ei sen takia että ”saa” tappiota.
 
Asiaton käytös - henkilökohtaisuudet
Tää on kuin eläkeläisen facebook kirjoittelut. Puhutaan gublista ja kerrotaan asiaa kertomatta sitä. Osinko voi olla 0.01 tai vaikka 600% vai mitä tällä nyt oikeastaan hait ?


Varmaan sitä hain, että aika auwwoa on ollut näiden putkien tavisosakkeiden omistaja olla, aikoina viimesellaisina..

Siis mitä nää hait omalla postauksellasi?
Kenties sitä että koska isovaarisi oli hevosvaras, on luonnolista että sinusta tuli demari?
 
Viimeksi muokattu:
Mites tämä nyt menee. Laitoin rahastoja myyntiin 990e:lla, koska myyntejä ei tänä vuonna ole ja siinä meni 2 päivää kun toimeksianto toteutui ja nyt näytti myyntihinnaksi 1000,17 euroa. Menikö tämä veroton myynti nyt pieleen kun se ylittikin 1000e?
 
Mites tämä nyt menee. Laitoin rahastoja myyntiin 990e:lla, koska myyntejä ei tänä vuonna ole ja siinä meni 2 päivää kun toimeksianto toteutui ja nyt näytti myyntihinnaksi 1000,17 euroa. Menikö tämä veroton myynti nyt pieleen kun se ylittikin 1000e?
Meni pieleen ja verot tulee maksuun, rahastoja on huono myydä tämä tonnin myynti mielessä kun ei toteudu heti ja summa voi olla siten mitä tahansa. Parempi myydä osakkeita. Taikka sitten todella suurella marginaalilla rahastoja, eli max vaikka 900€ myynti tms.
 
Takaskutsien pikkupankit ihan kivoi..

Territorial Bancorpilta tulossa lisäosinko..
BanColombia maksaa neljännen kerran peräkkäin kaksinumeroisen osingon.. Siis nykykurssilla, IT-gublan hinnoilla shopanneille kolminumeroinen osinkorosentti, eikä ala ykkösellä...

Ihan kiva osinko % mutta ei se kyllä korvaa arvon alentumista.

113606.png
 
Meni pieleen ja verot tulee maksuun, rahastoja on huono myydä tämä tonnin myynti mielessä kun ei toteudu heti ja summa voi olla siten mitä tahansa.

Riippunee siitä, mitä pankkia/välittäjää käyttää. Osa tarjoaa myös myy yhteensä X eurolla vaihtoehdon tuon myy X kpl osuuksia lisäksi.
 
Seligsonilla on rahastoja myydessä mahdollista valita myydäänkö tietty määrä osuuksia vai tietyn summan edestä, jolloin päättävät tilanteen mukaan myyntiin lähtevien osuuksien määrän, joka on näissä 1000 myynneissä kätevä ja varoittavat myös että osaa ottaa sopivan turvamarginaalin kun pitää myös myynnistä aiheutuvat kulut huomioida
 
Ihan kiva osinko % mutta ei se kyllä korvaa arvon alentumista.

Tämäpä juuri. Osinko on vain yksi osa kokonaistuottoa. Kokonaistuotto ratkaisee. Sinänsä en ole noihin pankkeihin tutustunut tippaakaan, mutta eipä niiden kurssikehitys mitään kovin kummoista ole ollut. Noin alhainen PE-luku kielii siitä, että markkinat pitävät melkoisena riskisijoituksena. Eli se mielessä kun sijoittaa.
 
Ihan kiva osinko % mutta ei se kyllä korvaa arvon alentumista.

113606.png

Tässä ilmeisesti kyy haki, erittäin hankalalla kirjoitustyylillä, tapausta jossa ko lappua hankittu IT kuplan ajoilta alle 2$ hintaan. Ja nyt osinkoa lähes 3$.

Mutta jos mennään 20 vuotta historiaan löytyy varmasti parempiakin sijoituksia.
 
Pitäis siirtää säästöt ulkomailta Suomeen ja mietin, mikä olisi järkevintä. Haluttaisiin ostaa (omakoti)talo, varmaankin sen jälkeen kun olen saanut vakituisen työpaikan, mutta ensin pitää käydä koulut. Kysyin pankista, että voiko ne suositella financial planner tai mikä se nyt onkaan Suomeksi, niin ne ei oikein vastannut, suosittelivat vain oman firmansa kiinteistövälittäjää.

Jos ymmärsin oikein niin maxmäärä jonka voi vuodessa laittaa asp-tilille on 12t? Ja riippuen aluesta, minun osuuteni lainasta saa max. olla 215 000 tai 120 000. Eli minun ei olisi järkevää laittaa kaikkia säästöjä sinne ja siihen menisi aikaa kun se 12t per vuosi limit?
 
Mitä norskiosakkeita kannattaisi poimia nyt? kaikilla ao. p/b alle 3.5. Osalla hyvä osinkotuotto, osalla nolla, p/b vaihtelee miinukselta (esim XXL) noin 23:een. Osaako joku tarkentaa mitä pitäisi seurata tunnusarvoista vielä ja mitkä noista olisi ns. jyviä?
XXL
SPAREBANK 1 NORD-NORGE
BW LPG
AVANCE GAS HOLDING
SIEM OFFSHORE
STOREBRAND
GOLDEN OCEAN GROUP
ELKEM
MPC CONTAINER SHIPS
DNB BANK ASA
STOLT-NIELSEN
BELSHIPS
AKER
LERØY SEAFOOD GROUP
SHELF DRILLING
NORSK HYDRO
FRONTLINE
WALLENIUS WILHELMSEN
YARA INTERNATIONAL
OKEANIS ECO TANKERS
HOEGH AUTOLINERS ASA
PANORO ENERGY
HAFNIA LIMITED
NORSKE SKOG
NORWEGIAN AIR SHUTTLE
AKER SOLUTIONS
FLEX LNG
MOWI
BAKKAFROST
SALMAR
EQUINOR
 
Sellaisia jotka on listattu myös Norjan ulkopuolelle. Ennakkopidättää (Norja) 25% johon päälle täkäläinen 15%.
Avaatko tuota "Norjan ulkopuolelle" esimerkillä? Välttyykö tuolta 15%:lta mitenkään? Entä noin yleensä tunnusluvut esim p/b ja p/E vai tuotto ja osingot
 
Viimeksi muokattu:
Avaatko tuota "Norjan ulkopuolelle" esimerkillä? Välttyykö tuolta 15%:lta mitenkään? Entä noin yleensä tunnusluvut esim p/b ja p/E vai tuotto ja osingot
Täkäläinen 15% on siis kohtuunmitta (no vähän progression asteesta riippuen)..

Keljuus on eka 25%, valtiosopparin valossa moisen olla pitäisi 15%, muttabutta kun slobot ALV-veivasi viikinkkei kankkuun, ottavat varmuuden vuoksi 10% poonuksen, jos jäppinen yhtään tsuhnalta haiskahtaa.
Voi toki takaisinhaeskella maapostilla lähetetyllä asuinpaikkatodistuksella ja sen sellaisella.. Kerran kokeilleena makustelen että haen ennemmin Venäjän kansalaisuutta, kuin rahojani takaisin vuanoläänistä..
 
Viimeksi muokattu:
Apropå, MAIN (Main Street Capital Corporation) taas vaihteeks jotain lisäosinkoa tunkee. Joku neljäs kerta tänä vuonna, plys että ne tavisselaiset sitten kerran kuussa... Juu, kuusitoista osinkoa sieltä tullut mitä excelin kantta kurkkailen..
 
Huomautus - älä kirjoita useita peräkkäisiä viestejä ketjuun, muokkaa lisäykset edelliseen viestiin
ARCC nokkapokkailee myäs osingonmaksun kanssa.

Onnittelut omistajille.
 
En nyt tiedä että onko ihan oikea triidi, mutta miten menisi tilanne jossa pankki menee konkurssiin. Sitten minulla olisi tuossa pankissa vaikka 100 000€ asuntolainaa ja 150 000€ talletuksia.

Vähennetäänkö konkurssintilanteessa suoraan lainat ja talletukset ja lopulta jäisi +50 000€ jonka saisin takaisin talletussuojasta? Vai saisinko talletussuojasta 100 000€ ja minun pitäisi maksaa tuo 100 000€ laina heti pois ja jäisin 50 000€ tappiolle?
 
En nyt tiedä että onko ihan oikea triidi, mutta miten menisi tilanne jossa pankki menee konkurssiin. Sitten minulla olisi tuossa pankissa vaikka 100 000€ asuntolainaa ja 150 000€ talletuksia.

Vähennetäänkö konkurssintilanteessa suoraan lainat ja talletukset ja lopulta jäisi +50 000€ jonka saisin takaisin talletussuojasta? Vai saisinko talletussuojasta 100 000€ ja minun pitäisi maksaa tuo 100 000€ laina heti pois ja jäisin 50 000€ tappiolle?

En osaa antaa täydellistä vastausta, mutta asia ei (välttämättä) ole kovinkaan suoraviivainen.

Ensinnäkin, ainakin suomalaisilla pankeilla todennäköisesti on velkakirjassa pykälä, millä he voivat eräännyttää velat heti maksettaviksi, mikäli pankeille laissa säädetyt vakavaraisuusrajat eivät täyty. Näinpä pankki todennäköisesti olisi eräännyttänyt lainasi maksettavaksi jo ennen konkurssia. Jos ja kun näin kävisi, ainakin itse vetäisin kaikki (tai ainakin talletussuojan yli menevät) talletukset ko. laitoksesta ulos. Tilanteesta riippuen sitten maksaisin lainan joko niillä talletuksilla tai ottaisin uuden lainan toisaalta ja maksaisin sillä sen eräännytetyn velan. Tämä lienee se suoraviivaisin skenaario, missä sitten konkurssitilanteessa ei enää talletussuojankaan rajat tule vastaan, vaan jäisit omillesi sen +50k kanssa.

Toiseksi, konkurssissa ulos jaettavat varat ja niiden järjestys määräytyy viime kädessä tämän mukaan: Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä 1578/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Jos ja kun pankilla ei ole varaa maksaa kaikkia velkojaan (eli esim. sinun talletustasi) täysimääräisesti takaisin, niin myös sinun saamasi osuus riippuu siitä, millaista se pankin muu lainakanta on, ja millaisella etusijajärjestyksellä. Konkurssipankilla olevat saatavat eivät tietenkään lakkaa konkurssissa, vaan konkurssipesä jatkaa niiden velkojen laskutusta ja perintää, jotta ne konkurssipesän velkojat saavat sitten osansa.

Ja lopuksi vielä Rahoitusvakausvirasto kirjoittaa mm. näin:
Pankin konkurssitilanteessa talletussuojarahastosta korvataan talletukset enintään 100 000 euroon saakka. Enimmäismäärän ylittävän osan tallettaja voi saada takaisin konkurssipesästä. Tämä on kuitenkin epävarmaa ja siihen vaikuttavat konkurssipesän varat ja velkojien määrä. Yli 100 000 euron talletusten periminen takaisin konkurssipesästä ei vaadi tallettajalta toimenpiteitä.

Ymmärtäisin RVV:n tekstit (ei pelkästään ylläolevan) siten, että talletuksista saa aina sen 100k takaisin. Sitten jos sulla on velkoja sille konkurssipesälle (eli se asuntolaina jos sitä ei jostain syystä ole aiemmin eräännytetty), niin olet tavalliseen tapaan vastuussa sen velan hoitamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä tuossa tilanteessa tosiaan olisi hetki aikaa reagoida? Minulla siis op pankissa laina ja nyt kun maksavat 3kk euribor-0,5% korkoa talletukselle niin ajatuksena pitää lainan verran rahaa tuossa jolloin kokonaisuudessaan jään plussalle.

Mietityttää vaan että miten käy jos op menee konkurssiin, tosin lainan pois maksamiseen kulunee aikaa alle 15 sekuntia kaikkineen(jos vaan mobiilipankki toimii), joten jos jostain saa vihiä että konkurssi tulossa niin ehtisi ehkä maksaa lainan pois noilla rahoilla.

En toki siis nyt usko että osuuspankki olisi menossa konkurssiin tms mutta nykyään talous on mitä on voi tulla äkkinäisiä muutoksia. Asuntojenkin hinnat ovat isossa laskussa ja jos työt menevät vielä monilta alta niin kuinka moni onkaan ongelmissa suurien asuntolainojensa kanssa, joka sitten saattaa aiheuttaa pankille vaikeuksia jne.

Suunnitelmat vaan ajattelin kaikkiin keksimiini skenaarioihin tehdä valmiiksi, että tietää sitten miten toimia kun toimia pitää.
 
Viimeksi muokattu:
joten jos jostain saa vihiä että konkurssi tulossa

Niin kauan kuin avainluvut kuten tulos ja vaikkapa oman pääoman tuotto on reilusti plussalla, niin konkurssi ei ole lähellä. Vaikka näitä lukuja julkistetaan tavallisesti kvartaalin välein, niin saa olla aika erikoinen tapahtuma että, tasaisesti hyvää tulosta tekevä pankki yhtäkkisesti muutama viikko viimeisestä hyvän tuloksen sisältäneestä tulosjulkistuksesta olisikin konkurssissa.

Editoitu viimeiseen virkkeeseen mukaan sanat "hyvän tuloksen sisältäneestä"
 
Viimeksi muokattu:

Niin kauan kuin avainluvut kuten tulos ja vaikkapa oman pääoman tuotto on reilusti plussalla, niin konkurssi ei ole lähellä. Vaikka näitä lukuja julkistetaan tavallisesti kvartaalin välein, niin saa olla aika erikoinen tapahtuma että, tasaisesti hyvää tulosta tekevä pankki yhtäkkisesti muutama viikko viimeisestä tulosjulkistuksesta olisikin konkurssissa.
Eiköhän se "yllättävä" tapahtuma ole aina kirjanpitokupru ja siihen reagointi/ennalta-arvaaminen on käytännössä mahdotonta. Eli luvut voivat näyttää mitä tahansa ja todellisuus on täysin toinen.
 
Eiköhän se "yllättävä" tapahtuma ole aina kirjanpitokupru ja siihen reagointi/ennalta-arvaaminen on käytännössä mahdotonta. Eli luvut voivat näyttää mitä tahansa ja todellisuus on täysin toinen.
Tuo on tietysti totta erityisesti muun kuin (Suomalaisen) pankkialan, ja varsinkin pienempien toimijoiden osalta.

Näiden isompien pankkien osalta viranomaisilla on pääsy ja seuranta julkisuuteen annettujen lukujen taakse. Ts jos niissä on kupru, niin silloin siinä "huijauksessa" on viranomainen mukana tai viranomainen olisi jättänyt velvollisuutensa hoitamatta.

Jos haluaa olla ajantasalla pankkien tilanteesta, niin vinkki voisi olla hakeutuminen töihin Suomenpankkiin, valvomaan niitä pankkeja.
"Pankkivalvoja vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvalvontaan

LAURA - Kirjaudu

4 Nov 2022 — Oletko kiinnostunut analysoimaan ja arvioimaan pankkien toimintaa ja riskejä sekä suomalaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä?"
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on tietysti totta erityisesti muun kuin (Suomalaisen) pankkialan, ja varsinkin pienempien toimijoiden osalta.

Näiden isompien pankkien osalta viranomaisilla on pääsy ja seuranta julkisuuteen annettujen lukujen taakse. Ts jos niissä on kupru, niin silloin siinä "huijauksessa" on viranomainen mukana tai viranomainen olisi jättänyt velvollisuutensa hoitamatta.
Vähän lähdettä tähän kaipaisin?
 
En nyt tiedä että onko ihan oikea triidi, mutta miten menisi tilanne jossa pankki menee konkurssiin. Sitten minulla olisi tuossa pankissa vaikka 100 000€ asuntolainaa ja 150 000€ talletuksia.

Vähennetäänkö konkurssintilanteessa suoraan lainat ja talletukset ja lopulta jäisi +50 000€ jonka saisin takaisin talletussuojasta? Vai saisinko talletussuojasta 100 000€ ja minun pitäisi maksaa tuo 100 000€ laina heti pois ja jäisin 50 000€ tappiolle?
Talletussuojajärjestemä voi toimivaaltuksiensa puolesta paikkailla pankin tiettyjä velkoja, ei mitenkään&koskaan&ikinä sun henkillökohtaisia sellaisia..

Eivät liity mitenkään toisiinsa konkkaskenessä, talletussuojarahasto ei näe sun velkoja pankille, näkee vain pankin tietyt sellaiset sulle.
 
Talletussuojajärjestemä voi toimivaaltuksiensa puolesta paikkailla pankin tiettyjä velkoja, ei mitenkään&koskaan&ikinä sun henkillökohtaisia sellaisia..

Eivät liity mitenkään toisiinsa konkkaskenessä, talletussuojarahasto ei näe sun velkoja pankille, näkee vain pankin tietyt sellaiset sulle.
Lähinnä ajattelin että jos olen konkurssipesälle velkaa ja minulla on myös heiltä saatavia niin summattaisiinko nuo ihan ensin yhteen. Mutta ilmeisesti ei eli asiakkaan asema on tällaisessa tapauksessa huono ja pitää siis itse pitää huoli siitä että ennen konkurssia äkkiä maksaa talletuksilla lainan pois.
 
Lähinnä ajattelin että jos olen konkurssipesälle velkaa ja minulla on myös heiltä saatavia niin summattaisiinko nuo ihan ensin yhteen. Mutta ilmeisesti ei eli asiakkaan asema on tällaisessa tapauksessa huono ja pitää siis itse pitää huoli siitä että ennen konkurssia äkkiä maksaa talletuksilla lainan pois.
Näiden marssijärjestys on ihan eri... Talletussuojarahasto voi ottaa kantaa viikko siitä, kun putka nuijittu nurin.. Sitä ennen putka toivottavasti tehnyt kaikkensa että veloistaan selviää, kuten eräännyttänyt ja sen sellaista..

Siis pitää muistaa että tuo 100k€ on miniraha, jonka sieltä takaisin saa pölyn laskeuduttua. Jos pesässä on enemmän, niin toki kaikki pois jaetaan, eli voi ihan hyvin olla esim. 30M€ per talletustili...
 
Minulla siis op pankissa laina ja nyt kun maksavat 3kk euribor-0,5% korkoa talletukselle niin ajatuksena pitää lainan verran rahaa tuossa jolloin kokonaisuudessaan jään plussalle.

Meinaatko, että lainan korko on kuluineen pienempi kuin 3kk euribor - 0,5%? Vai miten jäät plussalle samalla pääomalla? Tai ehkä tajusin väärin jotain.
 
Näiden marssijärjestys on ihan eri... Talletussuojarahasto voi ottaa kantaa viikko siitä, kun putka nuijittu nurin.. Sitä ennen putka toivottavasti tehnyt kaikkensa että veloistaan selviää, kuten eräännyttänyt ja sen sellaista..

Siis pitää muistaa että tuo 100k€ on miniraha, jonka sieltä takaisin saa pölyn laskeuduttua. Jos pesässä on enemmän, niin toki kaikki pois jaetaan, eli voi ihan hyvin olla esim. 30M€ per talletustili...
No jos unohdetaan koko talletussuoja. Eli jos lainaa olisi 50k€ ja rahaa 45k€ niin lopputulos olisi silti että pitäisi heti maksaa 50k€ ja tuota 45k€ ei enää ikinä näkisi? Eli ei niin että maksaisi vaan 5k€ ja olisi sitten konkurssipesän kanssa sujut?
 
No jos unohdetaan koko talletussuoja. Eli jos lainaa olisi 50k€ ja rahaa 45k€ niin lopputulos olisi silti että pitäisi heti maksaa 50k€ ja tuota 45k€ ei enää ikinä näkisi? Eli ei niin että maksaisi vaan 5k€ ja olisi sitten konkurssipesän kanssa sujut?
No siis ei.. Jos olet pystyssä konkkapesälle niin toki makselet. Mutta niin makselee konkkapesä myös sinulle..
On vaan siis tärkeää ymmärtää että näiden välissä on aikaero, pankki voi eräännyttää saatavansa viimeisenä korjausliikkeenä ennenaikaisesti. Mutta ei mitenkään vapauta pankkia velastaan sulle, sun vuoros toki on omat haeskella sitten kun ne erääntyy tai ennenaikaisesti jos paska vetää kupin nurin tjsp...

Ei sun saatavat katoa mihinkään siitä, että velallinen rykäsee konkan. Mut siis et voi lontrailla omassa päässäsi velkoja tasan, ne jatkaa elämäänsä alkuperäisen sopparin valossa.. Lainasi on tod.näk. kovin eriehoista, kuin se raha jonka lainasit. Aika varpilla korot ja pituudet ei mene tasan, ihan näistä syistä lipareita ei voi sovitella sulle&mulle algoritmilla. Vaikka sulla olisi enemmän saatavia, niin se laina jolla velkaantunut olet, saattaa olla arvokkaampi kuin se millä haet...
 
Viimeksi muokattu:
No siis ei.. Jos olet pystyssä konkkapesälle niin toki makselet. Mutta niin makselee konkkapesä myös sinulle..
On vaan siis tärkeää ymmärtää että näiden välissä on aikaero, pankki voi eräännyttää saatavansa viimeisenä korjausliikkeenä ennenaikaisesti. Mutta ei mitenkään vapauta pankkia velastaan sulle, sun vuoros toki on omat haeskella sitten kun ne erääntyy tai ennenaikaisesti jos paska vetää kupin nurin tjsp...

Ei sun saatavat katoa mihinkään siitä, että velallinen rykäsee konkan.
Käytännön tasolla varmaan katoaa kuitenkin? Jos siis pankki on sitten varaton/ei riitä kaikille maksaa niitä saatavia takaisin? No tuossa tapauksessa tietysti saa sitten omansa pois myöhemmin talletussuojan kautta.
 
Vähän lähdettä tähän kaipaisin?
Googlaa vaikka aluksi myllymäki_minna.pdf opinnäytetyö vuodelta 2022. Lue ajatuksella ja käy läpi sen lähdeluettelon mukaiset sisällöt. Lisäksi Valtiovarainministeriöltä löytyy asiaan liittyvää materiaalia.

Lisäksi jos jaksat kahlata tämän läpi: HE 101/2022 vp
niin varmaan jonkinmoista kuvaa alkaa syntymään eri osapuolista ja heidän valtuuksistaan. Mutta jos haluat lähdettä siitä miten valvonta ja tarkastus toimenpiteet käytännössä suoritetaan, niin ei kun viranomaiselta kyselemään tai heille vaikka töihin.
 
Käytännön tasolla varmaan katoaa kuitenkin? Jos siis pankki on sitten varaton/ei riitä kaikille maksaa niitä saatavia takaisin? No tuossa tapauksessa tietysti saa sitten omansa pois myöhemmin talletussuojan kautta.

No en jakaisi tätä näkemystä. Siis pitää erottaa toisistaan talletuspankki, investointisellainen ja sit pankkiirilikkeet..
Jos talletuspankki (länkkärisellainen) niin ultrareguloitu, eli ei ole pystynyt velkaantumaan hallitsemattomasti etc; pesässä on varmasti paljon jaettavaa.. Jollain kertoimella aina omiaan takaisin saa. 100k€ on minimi jonka aina takaisin saa, ei maksimi..

Se vaan että omat velat ja pankin moiset, voi olla vuodenajan tai muutaman sellaisen etäisyydellä toisistaan..
 
Viimeksi muokattu:
Googlaa vaikka aluksi myllymäki_minna.pdf opinnäytetyö vuodelta 2022. Lue ajatuksella ja käy läpi sen lähdeluettelon mukaiset sisällöt. Lisäksi Valtiovarainministeriöltä löytyy asiaan liittyvää materiaalia.

Lisäksi jos jaksat kahlata tämän läpi: HE 101/2022 vp
niin varmaan jonkinmoista kuvaa alkaa syntymään eri osapuolista ja heidän valtuuksistaan. Mutta jos haluat lähdettä siitä miten valvonta ja tarkastus toimenpiteet käytännössä suoritetaan, niin ei kun viranomaiselta kyselemään tai heille vaikka töihin.
Nopeasti vilkuilin ja sääntelyä on paljon, vaan en kyllä löytänyt tähän väitteeseen lähdettä / tietoa:

Näiden isompien pankkien osalta viranomaisilla on pääsy ja seuranta julkisuuteen annettujen lukujen taakse. Ts jos niissä on kupru, niin silloin siinä "huijauksessa" on viranomainen mukana tai viranomainen olisi jättänyt velvollisuutensa hoitamatta.
On selvää, että pankkitoiminnassa sääntelyä on vaikka kuinka paljon, mutta miten viranomaisilla on pääsy lukujen taakse? Ja mitä tämä palvelisi? Mikseivät nämä luvut olisi julkisia, eikä vain viranomaisten (+pankkien toki) käytössä?

Onko siis viranomaisilla oikeasti suora pääsy dataan, vai tuleeko se kuitenkin pankin kautta, jolloin tietojen manipulointi olisi teoriassa mahdollista? Eli pankin todellinen taloudellinen tila voitaisiin piilottaa myös viranomaisilta?

Näitä siis ihmettelen...
 
Nopeasti vilkuilin ja sääntelyä on paljon, vaan en kyllä löytänyt tähän väitteeseen lähdettä / tietoa:


On selvää, että pankkitoiminnassa sääntelyä on vaikka kuinka paljon, mutta miten viranomaisilla on pääsy lukujen taakse? Ja mitä tämä palvelisi? Mikseivät nämä luvut olisi julkisia, eikä vain viranomaisten (+pankkien toki) käytössä?

Onko siis viranomaisilla oikeasti suora pääsy dataan, vai tuleeko se kuitenkin pankin kautta, jolloin tietojen manipulointi olisi teoriassa mahdollista? Eli pankin todellinen taloudellinen tila voitaisiin piilottaa myös viranomaisilta?

Näitä siis ihmettelen...
Viranomainen voi järjestää esim verotarkastuksen (jos epäilee tai ei kirjanpidossa kuprua).
Viranomainen voi määrätä stressitestin, ja auditoida mistä pankin ilmoittamat lukemat koostuvat.
Kun tuollainen viranomaisvaltuuksin toimiva auditointiporukka istuu pankin takahuoneessa yhtäjaksoisesti sen kuusi viikkoa pankin datan ja sitä tuottavien ja käsittelevien henkilöiden kimpussa, niin aika vaikea on jäädä huomaamatta luokkaa kymmenien miljardien kuprua, joka olisi se suuruusluokka mitä tänään vaadittaisiin OP:n joutumiseen konkurssiin.

Nämä vain esimerkkeinä. Lisäksihän Suomen Pankki näkee rahavirrat (kuten itsensä ja pankkien välillä) mahdollisine poikkeamineen. Jos suurpankki, alkaa lähestyä konkurssia, niin kyllä niissä rahavirroissakin tapahtuisi selviä muutoksia jotka viranomainen huomaisi.

Lukujen julkisuudesta: nippelitason data vaikuttaisi suoraan pankkien keskinäiseen kilpailutilanteeseen. Käytännössä viranomainen julkaiseekin nippelitason datan sijasta ylätason koosteita, ja yleensä reilusti jälkikäteen.

Edit: Ohessa linkki taulukkoon johon Suomen Pankki on koostanut raportointi vaatimuksia. Näissä pääsääntöisesti lähtödata tulee tietysti pankeilta itseltään, mutta viranomaisella pykälien antamat oikeudet ja velvollisuudet varmistaa saadun tiedon oikeellisuus. https://www.suomenpankki.fi/globala...s/luottolaitostilastot_tiedonkeruut_2020.xlsx
 
Viimeksi muokattu:
Näyttää että Xetrassa on kaupankäynti loppunut. Sulkiko se tänään vuoden viimeisenä kauppapäivänä tavallista aiemmin vai onkohan siellä tekninen vika? Deutsche Börse Xetra - Trading calendar and trading hours ei listaa poikkeusta tällä päivälle ja uutisissa Deutsche Börse Xetra - Xetra Newsboard on paljon "XETR : TES Service is down: TES in Partition <numero> not possible, please check Newsboard for further information" viestejä.
Ihan uteliaisuudesta...
Ymmärtääkseni nahkahousut melkein jaloilleen päässeet derkkulan uudelleenrakentamisesta, melkein jaloilleenpääsyn johdosta perivät edeleen solidaarisuusveroa?

Siis jos edes siihen suuntaan, niin makselet nyt solidaarisuusveroa Saksaan ja Suomeen?
Edelleen pohdin että kohta kolmikantaa pukkaa, solidaarisuusveroa makselet kohta jonku toisenkin (1991 konkanneen DDR:n lisäksi) neo-slobolan (joku öi Slava) uudelleenrakentamiseksi..

Mitenkä v*tun äveriääs nää oot, kun varaa maksella veroja useampaan kertaan..
 
Viimeksi muokattu:
Ihan vaan Degirolta olisi ottanut jonkun ETF:n kuluitta. Että tuskin äveriäs kun täytyy kulutkin nollata :D
Paljonko ennakkopidättävät Xetrasta ostetettujen ETF:n osingoista?

Sitä pelkään että jos sen solidaarisuusveron ottavat, niin sen takaisinhakeminen on aika mahdoton tapahtuma, kaikkine maapostiliiteineen..

Siis tätä kammoan..
 
Viimeksi muokattu:
Paljonko ennakkopidättävät Xetrasta ostetettujen ETF:n osingoista?

Sitä pelkään että jos sen solidaarisuusveron ottavat, niin sen takaisinhakeminen on aika mahdoton tapahtuma, kaikkine maapostiliiteineen..

Siis tätä kammoan..
Omat ETF:t on kaikki Xetran kautta - ei niissä mitään ongelmaa ole, kun ostaa vain kasvuversioita. Ei tarvitse edes miettiä ETF:ien kotimaata.
 
Paljonko ennakkopidättävät Xetrasta ostetettujen ETF:n osingoista?

Sitä pelkään että jos sen solidaarisuusveron ottavat, niin sen takaisinhakeminen on aika mahdoton tapahtuma, kaikkine maapostiliiteineen..

Siis tätä kammoan..

Ei Xetraan listatuista Irlantilaisista ETF:istä mitään Saksalaisten firmojen osinkoihin liittyviä lähdeveroja osuuksien omistajilta peritä. Ja lisäksi jokainen laskutaitoinen Suomeen verovelvollinen yksityishenkilö ostaa muutenkin kasvuosuuksia, eikä osingot ulos maksavia.

Jos/kun ETF:n omistamien osakkeiden osingoista peritään maakohtaisia lähdeveroja, niiden vero-optimointi tai liikaa veloitettujen verojen takaisin haku jää ETF:n liikkeeseenlaskijan harteille. Niihin ei voi ETF-osuuksien omistaja suoraan vaikuttaa.
 
Ulkomaisia tuotto-ETF:iä (osinkoamaksavia) ei kannata verotussyistä ostaa. Eikä oikeastaan suomalaisiakaan. Kasvu-ETF:t on se järkevämpi vaihtoehto.
 
Ulkomaisia tuotto-ETF:iä (osinkoamaksavia) ei kannata verotussyistä ostaa. Eikä oikeastaan suomalaisiakaan. Kasvu-ETF:t on se järkevämpi vaihtoehto.
Mut mitäs jos sattuu keksimään rahalle tarvetta? Niinku vaikka jos ei osaa ennustaa tulevia pörsäkursei? Niin siksi tasainen osinkovirta mahdollistaa uusien lappujen ostelun.

Siis millä te jannut ostelette ne uudet laput? Siis säästelette jostain tyätuloista? Siis niistä jo kertaalleen verotetuista?
 
Mut mitäs jos sattuu keksimään rahalle tarvetta? Niinku vaikka jos ei osaa ennustaa tulevia pörsäkursei? Niin siksi tasainen osinkovirta mahdollistaa uusien lappujen ostelun.

Siis millä te jannut ostelette ne uudet laput? Siis säästelette jostain tyätuloista? Siis niistä jo kertaalleen verotetuista?
Ainahan niitä lappuja voi myydä, jos tulee tarve rahalle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 227
Viestejä
4 490 078
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom