Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Olis taas aika veivata tonnilla osakkeita kun loppuvuosi. Näkee Nordealla jostain tämän vuoden myynnit ja ostot että nään paljonko veivaukseen on vielä varaa.. Mieluiten jopa Nordean mobiiliapista jos tän näkis.
 
Esikoiselle olisi tarkoitus tehdä sijoitustili todnäk Nordnettiin niin onko vinkkejä tai kokemuksia kuinka asia kannattaa hoitaa? Eiköhän Nordnetista ja verottajan sivuilta löytyy ohjeita mutta onko jotain yleistä mitä kannatta huomioida verotuksen tai vanhempien elatusvelvollisuuden näkökulmasta?

Ymmärtääkseni lapsen puolesta vanhemmat voivat ostaa ongelmitta Eurooppalaisia osakkeita ja ETF:iä. Meillä tarkoitus on varmaan laittaa kk-säästösopimuksella EUNL/IS3N/IUSQ pyörimään. Kuinka kannattaa menetellä jos esimerkiksi isovanhemmat haluavat antaa lahjaksi lapsenlapselle 200€ eri käyttötarkoituksiin:
  • 200€ sijoittamiseen niin silloin heidän kannattaa siirtää raha lapsenlapsen sijoitustilille, josta vanhemmat voivat sitten ostaa tarvittavat osakkeet tai kk-säästösopimus käyttää rahat?
    • Vai voiko vanhemmat siirtää lapsen pankkitililtä rahaa lapsen sijoitustilille
  • 200€ säästöön käytettäväksi sitten kun saa oman pankkikortin niin silloin heidän kannattaa siirtää rahat lapsenlapsen pankkitilille?
  • 200€ käytettäväksi lähiaikoina vaikka uuden rattikelkan ostoon niin silloin kannattaa antaa raha käteisenä tai siirtää raha vanhempien pankkitilille, jotka käyvät rattikelkan ostamassa?
    • Vanhemmilla on elatusvelvollisuus eli eivät taida voida lapsen tililtä nostaa lapsen rahoja rattikelkan ostoon?
4999€ saa myös kolmen vuoden aikana lahjoittee verovapaasti eli kannattaa tämäkin huomioida.
 
Esikoiselle olisi tarkoitus tehdä sijoitustili todnäk Nordnettiin niin onko vinkkejä tai kokemuksia kuinka asia kannattaa hoitaa? Eiköhän Nordnetista ja verottajan sivuilta löytyy ohjeita mutta onko jotain yleistä mitä kannatta huomioida verotuksen tai vanhempien elatusvelvollisuuden näkökulmasta?

Ymmärtääkseni lapsen puolesta vanhemmat voivat ostaa ongelmitta Eurooppalaisia osakkeita ja ETF:iä. Meillä tarkoitus on varmaan laittaa kk-säästösopimuksella EUNL/IS3N/IUSQ pyörimään. Kuinka kannattaa menetellä jos esimerkiksi isovanhemmat haluavat antaa lahjaksi lapsenlapselle 200€ eri käyttötarkoituksiin:
  • 200€ sijoittamiseen niin silloin heidän kannattaa siirtää raha lapsenlapsen sijoitustilille, josta vanhemmat voivat sitten ostaa tarvittavat osakkeet tai kk-säästösopimus käyttää rahat?
    • Vai voiko vanhemmat siirtää lapsen pankkitililtä rahaa lapsen sijoitustilille
  • 200€ säästöön käytettäväksi sitten kun saa oman pankkikortin niin silloin heidän kannattaa siirtää rahat lapsenlapsen pankkitilille?
  • 200€ käytettäväksi lähiaikoina vaikka uuden rattikelkan ostoon niin silloin kannattaa antaa raha käteisenä tai siirtää raha vanhempien pankkitilille, jotka käyvät rattikelkan ostamassa?
    • Vanhemmilla on elatusvelvollisuus eli eivät taida voida lapsen tililtä nostaa lapsen rahoja rattikelkan ostoon?
4999€ saa myös kolmen vuoden aikana lahjoittee verovapaasti eli kannattaa tämäkin huomioida.
Joo, kaikki UCITS rahastot on vapaata riistaa, ei-UCITSit onnistuu siten että vanhempi/lahjoittaja hankkii sen itemin omiin nimiinsä ja lahjoittaa sitten sen 'kalikan' ei rahaa ns. notaarilahjana lapselle. Esimerkkinä ostat erikoissijoitusrahastoa 1ke:llä ja lahjoitat sen lapsen nimiin, lapsen nimissä voit sen sitten myydä mutta et hankkia takaisin.

Tileillä ei ole mitään väliä, lapsen rahat on lapsen rahoja oli tili mikä tahansa ja vanhemmat huoltajina niitä rahoja käyttää lapsen etu huomioiden tilistä riippumatta. Toisin sanoen on yksi lysti mille tilille (ja millä tarkoituksella) isovanhemmat rahan laittaa, huoltajat voivat tehdä niillä rahoilla "mitä tykkäävät", jättävät makaamaan tilille tai työntävät kaiken sijoituksiin.

Kysymyksesi rattikelkasta on eräänlainen vedenjakaja johon holhoustoimilaki tai elatuslaki ei suoraan ota kantaa. Jos rattikelkka on "lapsen edunmukainen" niin pääsääntöisesti*** sen saisi maksaa lapsen varoista, koska kyseessä ei kuitenkaan ole myöskään pakollinen vanhemman elatusvastuulle kuuluva kikkula (rattikelkkaa ei tarvita ns. hengissä pysymiseen). Tuossa jos isovanhemmat tekevät tilisiirron lapselle viestillä "rattikelkka" niin en usko että missään normaalissa tilanteessa tulee ongelmaksi käyttää lapsen rahoja (ne ovat lapsen rahoja siitä hetkestä alkaen kun tilille tuli, "toiveet" mitä rahoilla tehdään ei lähtökohtaisesti sen jälkeen paina mitään) rattikelkan ostoon.

***) tähän nyt sitten varmasti vaikuttaa lopulta kaikki vanhempien/perheen taloudellisesta asemasta alkaen jos pilkkua jossain instanssissa alettaisiin syynäämään. Eli menee käytännössä ns. 'yksilöllisen ratkaisun' kautta.

20ke on sitten lapsen omaisuuden raja kun pitäisi rekisteröityä DVV:n holhoustoimeen ja sieltä saa sitten vuosittain vuositilin täytettäväksi, käytännössä kyseessä on pelkkä kumileimasin 'hyvä osaisille', koska mankeli ei erottele perheitä joissa tilanne on "ei niin hyvä" vs. perhe jossa miljönäärivanhemmat vippaa lapsella tonneja kun kaikilla niillä ei pysty kaatunutta maitoakaan lattialta pyyhkimään. Ja kirsikkana kakussa mitään sanktiotakaan ei vissiin oikein taida olla jos ei rekisteröidy (olettaen että niitä lasten rahoja on hoidettu kuten niitä kuuluu hoitaa)...
 
Ajattelin ruveta konkreettisesti säästämään tai ainakin laittamaan rahaa sivuun ns. pahan päivän varalle. Aikaisemmin sijoittelin pennosia mm. Nordnetin omin indeksirahastoihin jossa kulut ovat pienet. Nyt ajattelin aloittaa homman uudelleen joten kysytään täällä asiaan enemmän perehtyneiltä vinkkejä. Onko nuo Nordnetin oman indeksirahastot sijoittamisen arvoinen kohde kun tavoitteena on ns. kohtalaisen riskitön pitkän aikavälin sijoitus? Ilmeisesti ETF:t olisi hyvä sijoituskohde mutta eikös näissä tule kaupankäyntipalkkiot jotka syövät tehokkaasti sijoituspääomaa kun kuukausitasolla omat sijoitukset tulevat pyörimään ehkä sadassa eurossa.
 
Ajattelin ruveta konkreettisesti säästämään tai ainakin laittamaan rahaa sivuun ns. pahan päivän varalle. Aikaisemmin sijoittelin pennosia mm. Nordnetin omin indeksirahastoihin jossa kulut ovat pienet. Nyt ajattelin aloittaa homman uudelleen joten kysytään täällä asiaan enemmän perehtyneiltä vinkkejä. Onko nuo Nordnetin oman indeksirahastot sijoittamisen arvoinen kohde kun tavoitteena on ns. kohtalaisen riskitön pitkän aikavälin sijoitus? Ilmeisesti ETF:t olisi hyvä sijoituskohde mutta eikös näissä tule kaupankäyntipalkkiot jotka syövät tehokkaasti sijoituspääomaa kun kuukausitasolla omat sijoitukset tulevat pyörimään ehkä sadassa eurossa.

Tuolla summalla ostaisin storebrandin rahastoa/rahastoja Nordnetistä. ETF:iä vasta kun summa on useampi satanen kuukaudessa.

Laskutapoja on monia miten kukakin laskee onko ETF edullisempi kuin indeksirahastot.. Oma raja on n, 500€/kk.
 
Hei rahahenkilöt,

en osaa laittaa tänne linkkiä, mutta Herra S on aktivoinut keräyksen Pelastusarmeijan pataan ja duunarina jo osallistuin näillä hinnoilla, joten nyt on Teidän vuoro myös osallistua, jotta saadaan myös näkyvyyttä laadukkaan Io-Techin eduksi ja se tietenkin tärkein, auttaa rahallisesti vähävaraisia....

Terveisin,

Duunari/S-bonuksen sijoittaja
 
Eri makoisia madolukuja Jerome juuri vetelee.... Kuulemma suurin virhe olisi jos eivät keulisi korkoja niin että roikaa...
Yleisöstä tuli kysymys että eikä *kahden prosen inflaatiotavoitteesta voitaisia luopua, Jerome mieltä sitä sitten että se ei ole FED:n tavoitteissa eikä päämääränä eikä näkemyksenä...

Neljää prosenttia esitteli eräs Noopelvoittaja eilen, perusteli sillä että antaisi FED:lle enemmän toimivaltuuksia laskea korkoja ennen setelirahoitukseen etenemistä niinku vikalla kiekalla kun sikäkäiseen yhteiskuntajärjestelmään ei kuulu negatiiviset korot.

Eli eli eli, eiku laskemaan... Tavoite siis kaks prossoo (sukupolven mitalla).. Kun vähän vituroineet niin nostavat vielä ohjaurkorkoa ainaskin kerran ensvuuen puoella, sit antavat rallatella niin pitkään että haarakonttori-algoritmi alkaa järkeä tekemään..

Siiis jos joku pohtii miksi niin jääräpäisesti kiinnipitävät kahdesta prossasta, nokun se haarakonttori on tuottoisimmillaan siinä ikävuoden kaksikymmentä kohdalla.
Jos kahdelle prossalle laskee korkoa korolle tuoton, niin uuden haarakonttorin avaijaisissa inflaatio on tuhonnut 50% veloista, eli jokainen uusi sukupolvi saa elintason jonka edellinen tarjosi, ja jolla siihen ei varaa ollut. Inflaatio on myös yhteinen sopimus velkojen poispyyhkimisestä.. Kas näin, jokainen sukupolvi saa edeltäjäänsä paremman elintason.
 
Viimeksi muokattu:
Millä painotuksella olette sijoittaneet tähän perinteiseen EUNL+IS3N? Itselläni tällä hetkellä 80-20%.

Entä onko muita hyviä täkyjä matalakuluisista rahastoista/etf:istä mihin voisi sijoittaa? N.500€/kk menisi.
 
Millä painotuksella olette sijoittaneet tähän perinteiseen EUNL+IS3N? Itselläni tällä hetkellä 80-20%.

Entä onko muita hyviä täkyjä matalakuluisista rahastoista/etf:istä mihin voisi sijoittaa? N.500€/kk menisi.

Alkuun 80/20%, mutta vaihdoin jälkeenpäin painotuksen 90/10%.

edit. Tai siis on näköjään pahasti kesken sillä 83/17% tällä hetkellä.
 
Eri makoisia madolukuja Jerome juuri vetelee.... Kuulemma suurin virhe olisi jos eivät keulisi korkoja niin että roikaa...
Yleisöstä tuli kysymys että eikä *kahden prosen inflaatiotavoitteesta voitaisia luopua, Jerome mieltä sitä sitten että se ei ole FED:n tavoitteissa eikä päämääränä eikä näkemyksenä...

Neljää prosenttia esitteli eräs Noopelvoittaja eilen, perusteli sillä että antaisi FED:lle enemmän toimivaltuuksia laskea korkoja ennen setelirahoitukseen etenemistä niinku vikalla kiekalla kun sikäkäiseen yhteiskuntajärjestelmään ei kuulu negatiiviset korot.

Eli eli eli, eiku laskemaan... Tavoite siis kaks prossoo (sukupolven mitalla).. Kun vähän vituroineet niin nostavat vielä ohjaurkorkoa ainaskin kerran ensvuuen puoella, sit antavat rallatella niin pitkään että haarakonttori-algoritmi alkaa järkeä tekemään..

Siiis jos joku pohtii miksi niin jääräpäisesti kiinnipitävät kahdesta prossasta, nokun se haarakonttori on tuottoisimmillaan siinä ikävuoden kaksikymmentä kohdalla.
Jos kahdelle prossalle laskee korkoa korolle tuoton, niin uuden haarakonttorin avaijaisissa inflaatio on tuhonnut 50% veloista, eli jokainen uusi sukupolvi saa elintason jonka edellinen tarjosi, ja jolla siihen ei varaa ollut. Inflaatio on myös yhteinen sopimus velkojen poispyyhkimisestä.. Kas näin, jokainen sukupolvi saa edeltäjäänsä paremman elintason.
Sitä olen myös jäänyt hieman ihmettelemään, että millaisen vaikutuksen noilla koronnostoilla olettavat olevan inflaatioon, joka ei ole perinteinen vaan enimmäkseen Venäjän sotaan liittyvä varsinkin energian ja raaka-aineiden hinnan nousu, joka sitten leviää laajasti muualle sidonnaisuuksien kautta. Tottakai halvan rahan kaitsiminen on niitä harvoja keinoja, mitä keskuspankki voi käyttää yleisesti inflaatioon, mutta tuohon varsinaiseen juurisyyhyn sillä on hyvin vähäinen vaikutus ja lähinnä sen vaikutusta vaimentava. Ts. vaikka nostaisivat korot 20%:iin, niin eivät pysty tuota sotapohjaista inflaatiota estämään, lähinnä rampauttavat talouden.

Noh, toisaalta inflaation pitäisi myös rauhoittua, kun alkuperäinen vaikutus on tasoittunut, mutta minkälaiseen jarrutustilanteeseen on siihen mennessä päädytty. Teoriassa sodan ratkaisun pitäisi tapahtuessaan laskea hintoja voimakkaasti, mutta näin tuskin tulee käymään täysimääräisesti, kun myyvät tahot harvoin luopuvat saavutetuista eduista, mutta ehkä sitten edes koronnostot loppuisivat :)
 
Millä painotuksella olette sijoittaneet tähän perinteiseen EUNL+IS3N? Itselläni tällä hetkellä 80-20%.

Entä onko muita hyviä täkyjä matalakuluisista rahastoista/etf:istä mihin voisi sijoittaa? N.500€/kk menisi.
Jos jälkimmäisen paino on välillä 0-30 % niin ihan OK. Itsellä varmaan 10-15 %.

Ei kannata liikaa hioa, vaikutus on pieni. :)
 
Svea: " Nostamme säästötilin talletuskoron 1,30 prosenttiin 15.12.2022 alkaen. Uusi säästötilikorkomme on markkinoiden korkein tällä hetkellä, ja se koskee kaikkia säästötiliasiakkaitamme. "
 
Joko jostakin muualtakin saisi korkoa kuin svea/norwegian tai peräti enemmän kuin svealta? Op ainakin näyttää 0:aa prosenttia määräaikaistalletukselle :tup:
 
Tuolla summalla ostaisin storebrandin rahastoa/rahastoja Nordnetistä. ETF:iä vasta kun summa on useampi satanen kuukaudessa.

Laskutapoja on monia miten kukakin laskee onko ETF edullisempi kuin indeksirahastot.. Oma raja on n, 500€/kk.
Entä mitä tekisit kun tuo summa on reilusti alle tuon 500€/kk ja ETF:ssä on useampi kilo makaamassa...
a) Otat rahat ulos sieltä ja sijoitat indekseihin könttänä + kuukausittain
b) Jätät rahat sinne mutta siirrät kuukausisijoittamisen indeksirahastoihin
c) Jatkat ETF:ien ostamista vanhaan tapaan.
 
Entä mitä tekisit kun tuo summa on reilusti alle tuon 500€/kk ja ETF:ssä on useampi kilo makaamassa...
a) Otat rahat ulos sieltä ja sijoitat indekseihin könttänä + kuukausittain
b) Jätät rahat sinne mutta siirrät kuukausisijoittamisen indeksirahastoihin
c) Jatkat ETF:ien ostamista vanhaan tapaan.

Jokainen tekee miten haluaa.. Mutta en näe yhtään syytä miksi myisin ETF:t kalliilla kuluilla ja sijoittaisin rahastoihin joissa merkintäkulut ovat nolla mutta hallinnointipalkkio on korkeampi.

Eli jättäisin ETF:t salkkuun ja siirtyisin kuukausisäästämisessä rahastoihin.
 
OP:n prosentin välityspalkkiotarjous loppuu vuoden lopussa. Muistaako kukaan milloin tarjous julkistettiin edellisen kerran? Tullut tehtyä pikkuostoja pitkin vuotta niin varmaan kannattavampaa pistää pois kuin maksaa joskus täysihinta ellei jatkoa ole tiedossa :)

@Saadisti vaihtoehto d) Avaat tilin esim. Degirolle ja jatkat ETF:ien ostamista ilman palkkiota.
 
OP:n prosentin välityspalkkiotarjous loppuu vuoden lopussa.

Ainakin Facessa näköjään kerrottu tästä OP Etelä-Hämeen sivulla:

“Omistaja-asiakkaana sijoitat jatkossakin kotimaisiin osakkeisiin edullisesti pienilläkin summilla – 1 %:n palkkiokatto jatkuu vuoden 2023 loppuun asti. Etu on voimassa käydessäsi osakekauppaa Helsingin pörssissä arvo-osuustilillä. Edun piiristä poistuvat Tukholman ja Saksan pörssi.”

EDIT: Linkki unohtui: Facebook
 
Ahaa, OP-sovellus sanoo edelleen 31.12.2022.

No, nykyinen etu on voimassa vuoden loppuun ja tammikuussa alkaa tuo uusi jossa uudet ehdot. Eli kyllä tuo ehkä näyttää ihan oikein. Mutta en ole OP:n asiakas niin en tarkalleen näe mitä siellä sanotaan.
 
Oliko kiinteistösijoittamiselle omaa ketjua? Jos on, niin modet siirtäköön tämän postaukseni sinne.

Lyhyesti omasta tilanteesta:

- Entuudestaan löytyy yksi sijoitusasunto 2h + k yliopistokaupungista, lainaa tästä jäljella alle puolet
- Asuinpaikkakunnallani olisi kohta oma 4h + k, josta lainaa noin 80 % jäljellä
- Osakesijoituksia ja rahastosijoituksia varallisuudesta noin 20 %
- Käteistä varallisuudesta noin 10 %

Mietin tämän 4h + k vuokraamista nykytilanteessa, jossa asuinpaikkakunnalla on hyvin vähän tarjolla tämänkokoisia asuntoja ylipäätään, saati sitten vastaavalla sijainnilla lähellä palveluita ja liikenneyhteyksiä. Mitään kalliita remppojakaan ei olisi hetkeen tiedossa (5-10v). Löytyykö foorumilta ketään jolla olisi kokemusta suurempien asuntojen vuokraamisesta? Nykyisellä hoitovastikkeella ja lainan korolla omasta asunnosta kun vuokraisi helposti kämpän itselleen, jos perittävän vuokran saa sopivasti kohdalleen. Ainut mikä tilanteessa hieman askarruttaa on velan määrän kasvu 25k -> 225k.
 
Viimeksi muokattu:
Ainut mikä tilanteessa hieman askarruttaa on velan määrän kasvu 25k -> 225k.
Nykyisessä inflaatiotilanteessa on hyvä on olla paljon velkaa koska inflaatio on korkeampaa kuin korot. Tietenkin se velka kiinni jossain minka hintaa se inflaatio nostaa.
 
Ja jätän Nordnet:iin se mitä siellä sattuu olemaan? Degirossa siis käydään kauppaa täysin ilman palkkioita?
Jos et tarvitse rahaa juuri nyt, niin jätä sijoitukset nostamaan arvoaan, ei mene veroja turhaan. Sekä kun voidaan olettaa että pitkän ajan päästä nykyisten sijoitusten arvo on noussut reilusti, niin korkeahkon myyntipalkkion suhteellinen osuus pienenee.

Degirolla on pitkä lista ETF:ä joita voi ostaa tai myydä kerran kuussa kuluitta, siis kerran kutakin. Tai useamminkin jos ns. sama suunta ja summa riittävän suuri. Säilytys kullakin kauppapaikalla maksaa jotain, olikohan 2,5 e/v. Esim. ostat iShares Core MSCI World UCITS ETF (Acc) niin se ei olekaan EUNL Xetrasta vaan IWDA Amsterdamista, sitten jos ostat iShares MSCI USA ESG Screened UCITS ETF (Acc) niin se on Xetrasta. Tässä esimerkissä menisi siis kaksi vuosimaksua. Pieni summa mutta onhan se parin kuukauden Nordnet-palkkio. Ilmaisten lista löytyy helposti niin katso siitä onko kiinnostavat listalla.

Jos ei ole pakko ostaa kuukausittain etkä halua vaihtaa muualle niin osta vaikka neljä kertaa vuodessa Nordnetissä niin suhteellinen kulu putoaa huomattavasti.
 
Ja jätän Nordnet:iin se mitä siellä sattuu olemaan? Degirossa siis käydään kauppaa täysin ilman palkkioita?

Tiätyin ehdoin...
*Listan kuluttomat tarkoittaa yhtä kuppaa per kuukausi, seuraavat maksuttomia jos summa >1k€ samaan suuntaan....

Lista on nyrkkisääntönä aivan karmeaa tuubaa, mutta jokunen helemikin joukossa... Itse shoppaan punikkilan (Kiina) valtiovelkakirjat CNYB:lla, toinen mitä fanitan on Amssiin noteerattu Vanguardin Trysyryhimmeli (VUTY)... Tämän planeetan pienin mahdollinen riski tuottaa jo aika kivasti (>4%)...
Amssin lapussa kiva se että eivät ennakkopidätä, pidän toisissa salkuissa aina sen verran velkavipua (tulonhankkimislainat korot on 100% verovähennettäviä) että vähentelen tämänkin verovelvollisuudet niillä sitten.... Lisäksi korot ropisoo joka kuukausi....

* https://www.degiro.ch/data/pdf/ch-en/Free_ETFs.pdf
 
Luettavuudeltaan ehkä mutta onhan siellä nämä foorumin kestosuosikit, esim. EUNL = IWDA kutsutaan listalla "ISHARES MSCI WOR A" että ISIN:stä täytyy varmistaa mistä innostuu.
Eiku sisällöltään.

Ekaan fanitan koska Kiinan kansandemokratian maatalouden kehityspankin velkakirjat, on vähän vaikeasti suoraan shopattavissa.
Tokaa sen johdosta että 0,07% kulurakenteella on Liittovaltion lapuille hyvä kanava, kun korkotaso vetelee liki vitosta.

Siis kerro toki, mikä sun valinnasta tekee hyvän jutun?
Äkkiä vilkaistuna maksat 0,2% ylläpitokuluja siitä että saat ostaa osakkeita, joita voisit ostaa €/kauppa samasta putkasta. Ero siinä että jos ihan itte ostaisit, niin saisit osingot.
 
Viimeksi muokattu:
Sori jos/kun tämä on tyhmä kysymys, mutta jos minulla olisi vaikka "yritys 1" osakkeita myyty tappiolla 1000€ arvosta tämän vuoden aikana, ja "yritys 2" osakkeet olisivat 3500€ voitolla tässä kohtaan. Onko tuossa tilanteessa mitään mitä voi tehdä että saisi noista tappiolla olevista 1000€ "yritys 1" osakkeista hyötyä verotuksessa? Tyyliin tekemällä jotain voitolla olevien "yritys 2" osakkeiden kanssa?
 
Tokaa sen johdosta että 0,07% kulurakenteella on Liittovaltion lapuille hyvä kanava, kun korkotaso vetelee liki vitosta.
Tuon ETF:n omistukset on kuitenkin pääosin kuponkikoroltaan 2%-3% (per vuosi) väliltä, joten ETF ei ainakaan vielä hyödy nousseesta korkotasosta. ETF voi tietysti yrittää myydä matalakorkoisia bondeja pois ja yrittää ostaa tilalle parempikorkoisia. Mutta kuka haluaisi ostaa niitä huonokorkoisia kun ne mahdolliset ostajat voisivat ostaa itsekkin parempikorkoisia. Jolloin tämä onnistuu vain jos Vanguard myy ETF:n matalakorkoisia bondeja alennuksella. Jolloin ETF joutuu kirjaamaan myyntitappiota ja NAV laskee.

Ts. ei ole välttämättä paras aika ostaa matalakorkoisiin treasuryihin sijoittanutta bondirahastoa silloin kun korot ovat ripeässä nousussa. (Siinä kun ostaa osuudellaan lähes täysimääräisesti niitä vanhempia matalakorkoisia treasuryjä.)

Tämä näkyy myös kyseisen ETF:n suoriutumisessa - kun lasketaan yhteen vuoden ajalta kuukausittain omistajille jaetut tuotto-osuudet, niin niitä on kertynyt vuodessa noin 1,9% ja samaan aikaan viimeisen 12 kk aikana kyseisen ETF:n arvo on laskenut > 10%.

Tilanne olisi ehkä paljon otollisempi, jos olisimme tilanteessa jossa korot ovat olleet vuosikymmenen >5%, ja FED ilmoittaisi että koron laskut alkavat nyt ripeästi. ETF ei kuitenkaan pyöräytä matalakorkoista sisältöään kovin nopeasti uudeksi korkeakorkoiseksi sisällöksi, se pyöräytys voi ottaa sen vuosikymmenen verran.

Edit pientä muokkausta ylle ja: Nyt olisi näppärää löytää Treasury ETF joka olisi vasta aloittamassa, jolloin kaikki sen sijoitukset voisivat olla vähintään nykyisen, paremman korkotason mukaisia.
Oheisella sivulla (puolivälin jälkeen) vielä kyseisen ETF:n omistukset: Vanguard Asset Management | Personal Investing in the UK
 
Viimeksi muokattu:
Tuon ETF:n omistukset on kuitenkin pääosin kuponkikoroltaan 2%-3% (per vuosi) väliltä, joten ETF ei ainakaan vielä hyödy nousseesta korkotasosta. ETF voi tietysti yrittää myydä matalakorkoisia bondeja pois ja yrittää ostaa tilalle parempikorkoisia. Mutta kuka haluaisi ostaa niitä huonokorkoisia kun ne mahdolliset ostajat voisivat ostaa itsekkin parempikorkoisia. Jolloin tämä onnistuu vain jos Vanguard myy ETF:n matalakorkoisia bondeja alennuksella. Jolloin ETF joutuu kirjaamaan myyntitappiota ja NAV laskee.

Ts. ei ole välttämättä paras aika ostaa matalakorkoisiin treasuryihin sijoittanutta bondirahastoa silloin kun korot ovat ripeässä nousussa. (Siinä kun ostaa osuudellaan lähes täysimääräisesti niitä vanhempia matalakorkoisia treasuryjä.)

Tämä näkyy myös kyseisen ETF:n suoriutumisessa - kun lasketaan yhteen vuoden ajalta kuukausittain omistajille jaetut tuotto-osuudet, niin niitä on kertynyt vuodessa noin 1,9% ja samaan aikaan viimeisen 12 kk aikana kyseisen ETF:n arvo on laskenut > 10%.

Tilanne olisi ehkä paljon otollisempi, jos olisimme tilanteessa jossa korot ovat olleet vuosikymmenen >5%, ja FED ilmoittaisi että koron laskut alkavat nyt ripeästi. ETF ei kuitenkaan pyöräytä matalakorkoista sisältöään kovin nopeasti uudeksi korkeakorkoiseksi sisällöksi, se pyöräytys voi ottaa sen vuosikymmenen verran.

Edit pientä muokkausta ylle ja: Nyt olisi näppärää löytää Treasury ETF joka olisi vasta aloittamassa, jolloin kaikki sen sijoitukset voisivat olla vähintään nykyisen, paremman korkotason mukaisia.
Oheisella sivulla (puolivälin jälkeen) vielä kyseisen ETF:n omistukset: Vanguard Asset Management | Personal Investing in the UK
56,6% lapuista 1y - 5y.

Jerome teki eilen selväksi että eivät todellakaan aloita koronlaskuja ensivuonna...
Ei optimaalinen (Degirossa ei sellaisia olekaan), lähinnä kommentoin putkan ilmaisia ETF:ja.

Oma tuottoni oli viimekuussa 3,15%, siis se mikä korkoina kolis tilille....
Se minkä pääomassa pernettona tein, veroveivasin iloiselle veronmaksajalle... Viis vuotta aika ottaa ne takaisin. Pirun helppoa kun lapulla on riittävä liquid provideri...

Otetaan sen verran takaisin että Degirolla ei kaupankäyntikulut nouse summan mukana. IBKR:lla maksan centimon per lappu, muutama kymppi mennyt tänäkin iltana kuluihin...
 

Liitteet

  • IBKR.png
    IBKR.png
    16,8 KB · Luettu: 39
Viimeksi muokattu:
Siis kerro toki, mikä sun valinnasta tekee hyvän jutun?
Äkkiä vilkaistuna maksat 0,2% ylläpitokuluja siitä että saat ostaa osakkeita, joita voisit ostaa €/kauppa samasta putkasta. Ero siinä että jos ihan itte ostaisit, niin saisit osingot.
Siis kun täällä joku kysyy millä ETF:llä aloittaisin, niin vastaus on vähintään neljä kertaa viidestä sama. Ja ne ETF:t on Degirolla ilmaisia. Se että sulle sopii sijoittaminen Kiinaan, ymmärrät nähtävästi jotakin korkojen toiminnasta ja osaat veivata veroja ei ole ihan selviö jokaiselle muulle. Etenkin heille jotka aloittelevat satasilla kuussa. Heille sopivammat ETF:t ei ole automaattisesti tuubaa vaan ihan toimivia ja huolettomia "osta ja unohda"-sijoituksia.
 
Nykyisessä inflaatiotilanteessa on hyvä on olla paljon velkaa koska inflaatio on korkeampaa kuin korot. Tietenkin se velka kiinni jossain minka hintaa se inflaatio nostaa.
Ei se nyt ihan näinkään mene. Karkeasti voidaan ajatella, että inflaatio ei hirveästi itsessään nosta minkään hyvän sijoituskohteen hintaa (mihin tarvitsee lainaa). Esim. korkojen ja inflaation noustessa asuntojen kysyntä laskee ja niiden hinta laskee. Inflaatio avittaa hieman viiveellä tätä soppaa, kunhan palkat nousevat myös ja täten lainan määrä nimellisenä on pienempi taakka kuin ennen.
 
Ongelmahan on myös se, että suurin osa suomalaisten lainoista on asunnoissa kiinni ja niiden arvot eivät - inflaatiosta huolimatta - ole nousussa, vaan laskussa.
 
Mitä hyötyä inflaatiosta on muutenkaan perus duunarille. Itse tienaan alle suomalaisen keskipalkan eikä ole inflaatiokorotuksia palkkaan tullut. Jos tulot nousisivat edes sen inflaation verran niin ok, mutta silläkin tietysti olisi seurauksensa.
 
Mitä hyötyä inflaatiosta on muutenkaan perus duunarille. Itse tienaan alle suomalaisen keskipalkan eikä ole inflaatiokorotuksia palkkaan tullut. Jos tulot nousisivat edes sen inflaation verran niin ok, mutta silläkin tietysti olisi seurauksensa.

Ei siitä olekaan lyhyellä välillä mitään muuta kuin haittaa, koska palkat seuraavat sen verran hitaasti perässä, jos tällä kertaa ollenkaan. Erittäin voimakkaasti lisääntyneet elinkustannukset kaikkialla Suomessa, mikä kohdistuu energianhinnan nousun vuoksi käytännössä aivan kaikkeen, tulee ajamaan Suomen lamaan. Lainanottajalla on todellinen mahdollisuus siihen, että jää Musta-Pekka käteen. Asuntojen hinnoissa on odotettavissa laskua, energiakriisin myötä pakkomyynnit tulevat olemaan aivan uskottava näkymä. Näkymä on todella surkea - ei hallitus muuten tosissaan mitään sähkön hintakattoa ilmaan heittelisi.
 
Nykyisessä inflaatiotilanteessa on hyvä on olla paljon velkaa koska inflaatio on korkeampaa kuin korot. Tietenkin se velka kiinni jossain minka hintaa se inflaatio nostaa.
Tässä tuo jälkimmäinen virke ja sen ajoituksen onnistuminen on se ratkaiseva tekijä. Kun ne osuu kohdalleen, niin juuri kuten kerrot.

Nyt jos analysoidaan meneillään olevan inflaation juurisyitä, huomataan energian hinnan nousun (eli energian hinta inflaation) olleen yksi ajureista. Sijoittamalla tuotteeseen, jonka hintaa inflaatio nostaa (eli tässä energiaan) viimeistään vuosi sitten on tehnyt hyvin tiliä. Ja energiaan sijoittaminen ei tarkoita pelkästään sitä että olisi ostanut kuorman halkoja vuosi sitten. Energia sektorille voi sijoittaa esim ETF:ien kautta, tai ostamalla suoraan energiaa tuottavien yrityksien osakkeita. Esimerkiksi reilu vuosi sitten ostettu SPDR S&P U.S. Energy Select Sector UCITS ETF (Acc) (ZPDE) on tuottanut salkussani tänään katsottaessa 97%, ja parhaimmillaan marraskuussa arvo oli jo yli 100% ostohinnan päälle.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä että tänään tehty sijoitus energian hinnan noususta hyötyvään tuotteeseen olisi samaa hyvyysluokkaa kuin vuosi sitten. Esim yllä mainittu ETF on menettänyt arvostaan 12% viimeisen kuukauden aikana. Puolen vuoden päähän katsovat sijoittajat saattavat spekuloida että taantuman aikana energian kysyntä heikkenisi (eli sen hinta inflaatio loppuisi).

Disclaimeri: Samaan aikaan on myös sijoittajalle tarjolla kohteita, kuten yrityksiä, joiden tuotteiden hinnat ovat nousseet inflaation myötä pakon sanelemina (nousseet tuotanto ja jakelukustannukset), mutta tästä huolimatta yritys ei saa viivan alle edes sitä mitä pari vuotta sitten. Tämä disclaimeri siksi ettei erehtyisi suoraviivaisesti ajattelemaan inflaation nostavan automaattisesti minkä tahansa yrityksen kannattavuutta. Vaatii hinnoitteluvoimaa että nousseet kustannukset saa loppuhintoihin vähintään täysimääräisesti ettei kannattavuus laskisi.

Edit Disclaimer 2: Jos ja kun erilaisia windfall tax virityksiä ilmaantuu energiasektorin tuotot niistämään valtioiden pohjattomiin taskuihin, niin se ei ainakaan tee hyvää energiasektoriin tehtyjen sijoituksien arvolle.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä hyötyä inflaatiosta on muutenkaan perus duunarille.
Pempula yllä kuvasi tilanteen hyvin.

Jos ei ole reagoinut ennakkoon tulevaan inflaatioon niin siitä ei ole pahemmin hyötyä duunarillekkaan.

Mallia ennakoinnista voi käydä katsomassa Istanbulissa, siellähän on opittu että järkyttävän kova inflaatio on jatkuva tila johon kaikki, myös duunarit ovat sopeutuneet vuosikymmenien kuluessa. Ja en väitä että sielläkään kansalaisen tasolla kovin hyvin hyödyttäisiin inflaatiosta, paremminkin on opittu selviämään siitä.

-->Duunarille oppi sieltä on osta tavarat / ruoka / what ever tänään tai mieluummin jo eilen ennen kuin kaappi on tyhjä, sillä huomenna maksaa enemmän. Älä sullo massia patjan alle, sillä saa huomenna vähemmän.

-->Tuo oppi on muuten melkolailla sama kauppiaillekkin, siksi siellä kauppiaan varasto ja liiketila pursuaa tavaraa, jonka maksua toimittajalle viivytellään niin pitkään kuin mahdollista.
 
Tämä on ihan hyvä vaihtoehto jos on laittaa yli 10 000 euroa. Laskentaperuste on 3kk Euribor (vähennettynä 0.9 - 0.5%yks.) ja korko tarkistetaan kolmen kuukauden välein avaushetkestä laskien.

Sanoisin, että tämä on hyvä jos on laittaa yli 50 000 euroa. 10k on liian vähän. 3kk euribor 2brosenttia ja siitä 0,9yksikköä pois niin 1,1% tällä hetkellä. Sveassa talletuskorko on 1,3% lisäksi sieltä voit nostaa miten tykkäät. Ei mitään 4x rajoituksia ja sen jälkeen maksaa. Lisäksi vaikka borit nousee niin uskon Svean nousevan samassa suhteessa koska on nytkin noussut.

Yli 50k€:llä op:llä 3kk miinus 0,5 jolloin mennään Svean yli. Lisäksi tästä olettaisi, että korkojen noustessa Svea ei saa kurottua tätä kiinni.
 
Ongelmahan on myös se, että suurin osa suomalaisten lainoista on asunnoissa kiinni ja niiden arvot eivät - inflaatiosta huolimatta - ole nousussa, vaan laskussa.

Kyllä, isossa kuvassa juuri näin. Itsellä käynyt kauppojen osalta siinä mielessä hyvä tuuri, että asunnon hinnassa ei periaatteessa ole ihan hirveästi ilmaa, kun asunnon neliöhintaa verrataan pitkän ajan neliöhintojen keskiarvoon. Tällöin arvonvaihtelu pitäisi olla selvästi maltillisempaa. Ainoa käytännön ongelma tällä haavaa näyttäisi olevan kassavirran negatiivisuus asunnosta perittävään vuokraan nähden nykyisellä korkotasolla.
 
10k on liian vähän. 3kk euribor 2brosenttia ja siitä 0,9yksikköä pois niin 1,1% tällä hetkellä. Sveassa talletuskorko on 1,3% lisäksi sieltä voit nostaa miten tykkäät.
Ei ole ihan noin suoraviivaista. Oletetaan että tyypillinen OP-tallettaja on myös pankkinsa omistaja eli kerää bonuksia ja em. korkotaso pysyy vakiona ensi vuoden loppuun. Kymppi Svealla tuottaa 91 e/v nettoa, OP:lla 77 e/v, ero Svean hyväksi 14 e. Mutta, OP maksaa kympistä bonuksia vuonna 2023 32,5 e joille tyypillinen OP-asiakas löytää käyttöä. Toki jos ei ole kummankaan asiakas entuudestaan niin Svea voittaa.
 
Ainoa käytännön ongelma tällä haavaa näyttäisi olevan kassavirran negatiivisuus asunnosta perittävään vuokraan nähden nykyisellä korkotasolla.

Kun muuten on talous kunnossa tuota negatiivista kassavirtaa pystyy sietämään.

Jos/kun korkotaso pysyy edes jonkin aikaa korkealla (tai eihän nykyinen edes ole korkea.. Juuri kivuttu nollan yläpuolelle..) niin iso nippu näitä naistenlehdissä olleita asuntosijoittajia tulee olemaan kunnolla kusessa. Kun haluttu "kaikki mulle tänne heti" ja ostettu täydellä yhtiölainalla, myyntihintakin velaksi asuntoja nippu niin ei heidän kannaltaan hyvältä näytä. Luotettu liikaa arvonnousuun ja 100% vuokrausasteeseen.. Asunbonostossa ja asuntosijoittamisessa pitää olla vipua mutta riskienhallinta täytyy olla kunnossa.
 
Kun muuten on talous kunnossa tuota negatiivista kassavirtaa pystyy sietämään.

Jos/kun korkotaso pysyy edes jonkin aikaa korkealla (tai eihän nykyinen edes ole korkea.. Juuri kivuttu nollan yläpuolelle..) niin iso nippu näitä naistenlehdissä olleita asuntosijoittajia tulee olemaan kunnolla kusessa. Kun haluttu "kaikki mulle tänne heti" ja ostettu täydellä yhtiölainalla, myyntihintakin velaksi asuntoja nippu niin ei heidän kannaltaan hyvältä näytä. Luotettu liikaa arvonnousuun ja 100% vuokrausasteeseen.. Asunbonostossa ja asuntosijoittamisessa pitää olla vipua mutta riskienhallinta täytyy olla kunnossa.

Negatiivinen kassavirta ei ole tässä tapauksessa kuin muutama satanen nykytilanteessa, joten ei ole kovin paha ongelma.

Velkavipua varallisuuteen nähden on noin 70 pinnaa. Oma sijoitusstrategia asunnoissa perustuu vuokratuloihin. Asunnon arvonnousu on pelkkää plussaa, mutta sen varaan en ole laskenut sijoituspäätöksiä tehdessäni, hiljaa hyvä tulee. :)
 
Jep - näin on - katsoin live lähetyksenä. Tarkoittanee sitä että VUTY:n NAV laskee vielä jatkossakin.
No jos näin ei kävisi, olisi kyse jonninsortin puhalluksesta...

Mut siis itselläni huominen on nuin kymmen vuoden etäisyydellä, eli himmeli tämänkaltainen jonka lapuista yli puolet on vaihtunut markkinahintaisiksi alle viidessä vuodessa, muodostaa "lyhyen koron" rahaston noin niinku henkisesti....
Jos olisi kumuloiva niin en tietenkään sotkeuisi kuin toisessa reunassa, eli korkotason laskiessa. Mutta kun korot tulee kerran kuussa niin ei oikein jaksa stressata... Joulukuun korko on muutes nykyiselläkin hinnalla aika liki 3%..

Mut siitä olen kovasti erimieltä että pystyisit Trysyryiden arvoa jotenkin ennustamaan... Ihan likihistorian oppien valossa tämänkaltainen veevottimella vetely (*ja he elivät onnellisina elänsä loppuun asti) on nyt vähän outoa.
Ei tästä nyt ole kuin pari vuotta, kun niistä maksettiin hinta mikä ikinä tahansa, iltana eräänä..
Kun ilmi kävi että joku ihmefiirus harventaa hengittäjiä, juu se sama päivä jolloin VIX-vutut veteli >20% ennen avausta. Sinä päivänä sitten Trysyryista maksettiin sen sorttisia paniikkihintoja että omani market-toimareilla haluaville heittelin..

Jos pustalla (missä slopot toisiaan nokkaan vetelee) välähtää hieman kirkkaampi paakku, niin Trysyryt paniikkiostetaan hintaan mihin tahansa.
Jos tuo punikkilassa uutta kiekkaa aloittava fiirus osoittautuu letaalimmaksi kuin edeltäjänsä, niin sama kaiku on askelten...
Jos joku vähän tuuhempi tulivuori tussahtaa (kunhan ei ole Yellostonen kaltera) niin laput ostetaan hintaan mihin tahansa..

*Sen tiedän kertoa että jokainen tätä lukeva elää päiviensä päähän asti...
 
Viimeksi muokattu:
Hei rahahenkilöt,

en osaa laittaa tänne linkkiä, mutta Herra S on aktivoinut keräyksen Pelastusarmeijan pataan ja duunarina jo osallistuin näillä hinnoilla, joten nyt on Teidän vuoro myös osallistua, jotta saadaan myös näkyvyyttä laadukkaan Io-Techin eduksi ja se tietenkin tärkein, auttaa rahallisesti vähävaraisia....

Terveisin,

Duunari/S-bonuksen sijoittaja

Köyhä antaa roposistaan, mutta rikas ei centtiäkään.......

:cry:
 
Köyhä antaa roposistaan, mutta rikas ei centtiäkään.......

:cry:
On sinne joka vuosi käyny sijotuskeskustelun tyypit jotaki laittamassa ku joka vuosi oon niitä nimeltä haastanut, nyt vaan ehit tänne keskusteluun ennen nii katellaan mitä sinne ilmestyy. Omakin korsi on kekoon kannettu, joten eiköhä sinne muutkin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom