Ei, vaan nuo oikeuskeissit koskivat sitä että tappiollisten osakkeiden ulkoilutuksella kuitattiin myyntitappioita jolloin myyntivoittoja kompensoitiin ja täten välteltiin veroja.
Tuo asia ei liity mitenkään siihen jos alle 1000€ tekee vuodessa kauppoja jolloin kaupat ovat täysin verotuksen ulkopuolella. Jos siis tämän vuoden ainoat kaupat ovat alle 1000€ myyntejä niin vaikka mahdolliset seuraavan pörssivuoden ekat kaupat olisivat samaa arvopaperia, tuossa ei ole mitään verojen välttelyä.
Aika rohkeita olettamuksia teet, kun tuomitset verovuonna tehdyt alle 1000 euron kaupat "täysin verotuksen ulkopuolella" oleviksi. Kuten täällä on jo todettu (mm. KHO 2009:53), lähtökohtaisesti osakkeiden kohdalla riittää, että myyntiä ja ostoa ei tee saman pörssipäivän aikana, jos tarkoitusperänä on luovutustappioiden saaminen.
Laki verotusmenettelystä 28 §:
"Veron kiertäminen
Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.
Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla."
Tämä on se normi, jolla verottaja voi puuttua keinotekoisten luovutustappioiden hankkimiseen. Vaikka on ihme, että verottaja kiinnostuisi verovuonna alle 1000 euroon jäävistä kaupoista, niin en näe mitään estettä sille, etteikö verottaja voisi VML 28 § perusteella puuttua myös alle 1000 euron luovutuksiin; mikään ei tätä rajaa pois.
Esimerkki 1:
Henkilö omistaa 1000 kappaletta osaketta X. Hankintaerät: vuonna 2010 50 kpl 10€/kpl ja vuonna 2012 950 kpl 15€/kpl. Nykyinen hinta 19,99€/kpl.
Henkilö verovuonna 2017 myy 15.11.2017 klo 10:05 50 kpl osaketta X hintaan 19,99€/kpl, myyntihinnan muodostuessa 999,50€. Henkilö X ostaa lähes samaan hintaan samana pörssipäivänä (ehkä jopa samalla minuutilla) osakkeita X 50 kpl. Luovutusvoitto myynnistä olisi 499,50e, mutta alle 1000 euron kaupan takia siitä ei lähtökohtaisesti veroa synny. Verottaja voisi tästä kiinnostua, koska mikä muu peruste tuolle kaupalle voisi olla, kun tulevaisuudessa tapahtuvien luovutusvoittojen ja veronmaksun välttely? Ja vaikka verottaja ei luovutuksesta vuoden 2017 verotuksessa kiinnostuisikaan, voi se kiinnostua siitä myöhemmin:
Jos henkilö verovuonna 2018 myy kaikki omistamansa X:n osakkeet (siis vuonna 2017 puliveivatut 50 osaketta ja vuonna 2012 ostetut 950 osaketta) myyntihintaan 25 euroa/kpl eikä osta niitä takaisin, niin tämän kaupan yhteydessä verottaja voi kiinnostua myös tuosta vuonna 2017 suoritetusta alle 1000 euron kaupasta. Onko verovelvollisella ollut alun perinkin tarkoitus myydä osakkeet seuraavien vuosien sisällä, mutta välttääkseen veroja on myynyt (ja takaisinostanut) osan osakkeista vuonna 2017. Tällöin tuo 2017 vuoden kauppa voitaisiin jättää huomioimatta ja laskea luovutusvoitot alkuperäisten hankintahintojen mukaan.
Alle 1000 euron rajaa alun perin säädettäessä hallituksen esityksessä (HE 96/2004) muun ohessa mainittiin:
"Yksityishenkilöillä on runsaasti pieniä luovutuksia. Niiden selvittämisestä aiheutuu runsaasti hallinnollista työtä ja kustannuksia. Kyse on lähinnä luonnollisten henkilöiden satunnaisista arvopapereiden myynneistä."
Syynä 1000 euron rajan säätämiseen oli hallinnollisen työn ja kustannuksien vähentäminen, koska verokertymä noista pienistä luovutuksista oli niin vähäinen. Muutoksen tarkoituksena ei ollut (agressiivisen) verosuunnittelun suorainen salliminen (jos esityksen perusteluissa olisi nimenomaan sallittu verovelvollisille verosuunnittelu, niin tällöin tilanne olisi eri).
Verottaja tuskin puuttuu alle 1000 euron luovutuksiin. Kuitenkin verotuksen automatisoituessa epäillyttäviin alle 1000 euron luovutuksiin voidaan puuttua aiempaa helpommin ilman, että niiden tarkastamiseen erikseen resursseja kohdennettaisiin. Sinänsä voidaan pohtia verottajan intressiä näihin puuttua, koska alle 1000 euron luovutuksessa 20% hankintameno-olettamaa käyttäenkin 34% pääomatuloveroasteella saatava pääomatulovero olisi enintään 272 euroa. Tietenkin jos tuo tapahtuu niin, että robotti ilmoittaa verovirkailijalle epäilyttävästä kaupasta, jonka selvittelyyn virkailijalta menee aluksi 5 min (epäilyttävän kaupan toteaminen ja klikkauksella selvityspyyntö matkaan verovelvolliselle) sekä myöhemmin vastauksen lukemiseen ja verotuspäätöksen tekemiseen 10 min, niin 40% hankintameno-olettamalla ja 30% pääomatuloveroasteella 15 min työstä kertyisi valtiolle 180 euron tuotto.