Miten määrittelet, että on kallis nykyisellä tuottotasolla? Vedätkö hatusta jonkun P/E arvon, vertailetko muihin alalla toimiviin yrityksiin vai vertaatko P/E:n indikoimia tuotto-odotuksia joihinkin muihin saman riskitason arvopapereihin?
Jos Saksan valtion velkakirjan "riskitön" tuotto-odotus on n. -0.25% vuodessa, niin onko metsaboardin ~17.5 P/E oikeasti kovinkaan huono?
Minusta yritysten hintoja ei voi kutsua kalliiksi tai halvoiksi menneitä P/E arvoja katsomalla, vaan niitä tämänhetkisiä muita mahdollisia sijoituskohteita vastaan arvioimalla.
Korjataan sen verran, että ei Metsä Board varsinaisesti kallis ole nykyisellä tuottotasolla, mutta uskoin, että jonkinlainen korjaus oli tulossa kurssiin positiivisen osarin jälkeen. Laskettelua tulikin yli kaksi viikkoa, tosin osaltaan asiaan vaikutti yleinen trendi (Helsingin pörssin muutkin osakkeet olivat laskussa). Pieni korjaus siis tuli, mutta nyt parissa päivässä nousua on tapahtunut jo ensi vuoden osingon verran, joka on 0,25€~0,30€.
Verrattuna vakaiden valtioiden miinus- tai nollakorkoisiin velkakirjoihin voi todeta, että niissä ei rahojaan kuitenkaan häviä. Osakkeissa osa sijoituksen arvosta voi luisua nopeastikin, joten itselleni (totta kai jokaiselle sijoittajalle) tarkoituksena on tehdä ostot niin, ettei sijoitusarvo edes lyhyellä tähtäimellä paljoa laske. Siksi en ostakaan koskaan nousevaan kurssiin vaan dippeihin (tosin vain valittuja, vakaita mutta suhteellisen halpoja yrityksiä; esim. Kone & Wärtsilä ovat minulle liian suuririskisiä), mutta täytyy tunnustaa, että usein ajan säästämiseksi & hermojen pettäessä ostan dipeissä ehkä liian aikaisin; pitäisi vaan odottaa sitä pörssipäivää, jolloin laskevien kurssien kierre loppuu.
Ensimmäiset metsäni ostin 6,45e viime viikolla. Kesän dipeistä ostin UPM ja myin osarin kohdalla pois, koska koen, että Metsällä on paremmat edellytykset kurssinousuun ja kartonki&sellu vetää tulevaisuudessakin. Silti jälkiviisaana voisi todeta, että tuo 6,45e on vuoden & kahden vuoden historialla tarkasteltuna kovin kallis, mutta 0,30€ osingolla pääsisi ihan hyvään 4,65% osinkotuottoon.
Telia ja Nordea ovat mielestäni nykyisin halpoja, joskin Nordealla on mielestäni paljon enemmän riskejä: kun pankkitoiminta avautuu, niin kuinka käy Nordean voittojen? Korkojen nousu totta kai auttaa, mutta kuinka kivuttomasti taustajärjestelmien digitalisointi saadaan vietyä maaliin? Entä miten lisääntyvä ETF- & indeksirahastotietoisuus vaikuttaa pankkien rahastoista saataviin tuloihin? Mm. näistä syistä en omista pankkien osakkeita varsinkin, kun itsellä on tarkoitus hyötyä pankkien kilpailuttamisesta ja katteiden polkemisesta; ei se tarkoita sitä, että muut tekisivät samoin, mutta olkoon tuo sitten sijoitussääntöni numero 4.
Telia on poljettu ja sorrettu, mutta jotenkin uskon, että parempi huominen vielä koittaa. Itselleni Telia on pelkkä pitkäaikainen osinkopaperi, joten kurssiheilahtelut eivät minuun niin vaikuta. Uskon, että teleoperaattoribisnes vielä kukoistaa, vaikka EU:n roaming maksujen poistuminen varmaankin heikentää pohjoismaisten operaattoreiden tuloksia. Dataa pitää kuitenkin vielä liikuttaa enkä usko, että heti on tulossa televerkkojen "bitcoinia", jossa ostamalla 100 euron purkin saat ilmaisen netin, kun purkit ovat vertaisverkkona linkittyneet toisiinsa langattomasti ja erilaisten välimuistien avulla perinteisten operaattoreiden kaistaa tarvitaan paljon vähemmän. Lisäksi jos nyt tulisi pörssiromahdus niin teleoperaattoreiden kurssit laskisivat keskivertoa vähemmän, koska datasiirron tarve on vakiintunutta ja alentunut, mutta varma osinko kannattelisi kurssia. PS. Lisäksi uskon, että Telia hyötyy Skandinavian & Baltian kattavista verkoistaan, kun roaming-maksuja ei tarvitse maksaa kilpaileville operaattoreille. Okei, kai noihinkin tukkuhintoihin EU puuttuu siten, että hyöty vähenee, mutta hyöty se on pienikin hyöty. Suomalaisista DNA ja Elisa ovat tuossa suhteessa auttamattomasti huonommassa asemassa.