Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Itse en ole ollenkaan yrittänyt ees lähteä arvailemaam huippuja tai pohjia. Tappavan tasasesti ostaa vaa aina lappuja mitkä maksavat hyvät osingot ja ovat omasta mielestä vakaalla pohjalla.
Periaatteessa potentiaalia isoon dippiin on olemassa: USA:n vaalit ja massiiviset koronatartunnat - ja koronatartunnat voi saada buustia vaaleista..
Korona on aika menneen talven lumia, tuskin se enää tulee aiheuttamaan mitään suurempaa pörssiromahdusta. Se ero on että keväällä se oli ihan uusi ja tuntematon juttu.
Riippuu millä summilla pelaa. Muistaakseni alta 800e niin kiinteä 1% kulut.Onko suosituksia osinkolapuista, josko nyt mahdollisen seuraavan dipin aikana hyppäisin kelkkaan
Katselin jo tänään tuota shelliä, nordnetin 15e kulu kaupasta säikäytti. Olikos nordealla markkinoiden halvimmat osakekaupat?
Korona on aika menneen talven lumia, tuskin se enää tulee aiheuttamaan mitään suurempaa pörssiromahdusta. Se ero on että keväällä se oli ihan uusi ja tuntematon juttu.
Puolet firmoista kiinni tai ainakin säästöliekillä lähes koko maailmassa ja Korona ei olisi aiheuttamassa romahdusta? Pörssi elää nyt pelkästään elvytyksellä. Elvytys lakkaa ja talouden realiteetit tiputtavat osakkeiden hinnat aivan pohjille.
Mikään tosimaailmassa ei tue nykyisiä hintoja.
Tässä kannattaa muistaa että kun saadaan rokote, niin jo ihan psykologisesta vaikutuksesta johtuen markkinat todennäköisesti ottavat jonkinlaisen nousun ylöspäin. Siinä vaiheessa kun sekoilu sitten viimein loppuu, niin on aika vaikea ennustaa miten kaupankäynti lähtee uudelleen käyntiin. Ei ole vastaavaa tilannetta ollut joten ei kukaan oikein osaa sanoa mitä käy kun koko maailman kaupankäynti lähtee uudelleen samaan aikaan käyntiin.
Miksi rahan printtaus pitäisi lopettaa kun kerran deflaatio on ongelma?Kaiken järjen mukaan deflaation tulisi kai entisestään voimistua - etenkin kun valtioiden on lakattava syytämästä rahaa markkinoille.
Jonkinlainen äkkirysäys on tulossa.
Miksi rahan printtaus pitäisi lopettaa kun kerran deflaatio on ongelma?
Miksei voida jatkaa? Mihin se raha menee jos ei investointeihin? Aina kun joku ostaa osakkeita, jonkun muun on myytävä. Seuraus on se, että raha ei katoa.Valtioiden velkaantumisen vuoksi. Nyt printattu raha nostaa osakkeiden hintoja, mutta se ei johda muilla tavoin talousjärjestelmän kehittymiseen esimerkiksi investointien kautta. En tiedä onko mitään järkeä pumpata osakkeiden hintoja ylös elvytys-printtauksella ja valtionvelalla? Ei kai tuollaista voida mitenkään jatkaa.
Miksei voida jatkaa? Mihin se raha menee jos ei investointeihin? Aina kun joku ostaa osakkeita, jonkun muun on myytävä. Seuraus on se, että raha ei katoa.
Jossain vaiheessa joku osakkeiden kurssinousulla rikastunut päättää, että nyt myyn nämä laput ja ostan sen Kalasataman tornin kattohuoneiston. Ja silloin se massi kanavoituukin rakennusalalle kasvavana kysyntänä, joka elvyttää taloutta ylläpitää työllisyyttä.
Hanken tarjoaa ilmaisen wealth management verkkokurssin kolmannella kotimaisella, jossa Nalle toimii yhtenä opettajana.
Björn Wahlroos i en gratis online-kurs öppen för alla | Hanken
Kursen, som ges på Future Learn-plattformen Opens in new window , startade i måndags och fokuserar på kapitalförvaltning, inklusive diversifiering, risk och avkastning samt marknadseffektivitet. Kursen fungerar också som en introduktion i den finansiella ekonomins historia. Föreläsaren Björn...www.hanken.fi
Kai ymmärrät, että luotu raha on pääasiassa virrannut valtioille ja se on rahoittanut sosiaalietuuksien ja työttömyysetuuksien maksatusta? Vaikutus on aika kouriintuntuva kymmenille miljoonille eurooppalaisille joiden työt ovat kadonneet alta turismin käytännössä lakattua.Tämähän oletuksena ja perusteena toiminnalle on. Tuhansien miljardien luomisen jälkeen ei ole kuitenkaan tapahtunut muuta kuin perusteeton pörssinousu. Inflaatiota ja investointeja eI näy ja kansa köyhtyy. Jokin ei täsmää. Ehkä miljardit menevät kulutuksen myötä Kiinaan.
Kysymys kuuluu, että miksi tämä nyt yhtäkkiä vaikuttaisi? Miksei jo pari viikkoa sitten? Kyllä silloinkin tiedettiin senaatin vaalien olemassaolosta?Niin ja tätä promotessaan Nalle olikin pohtinut, että pörssilaskun syynä on senaatin vaalit. Itsekin meinasin tästä jo päivällä kirjoittaa. Jos Biden ja demokraatit voittaa se nähdään negatiivisena pörssille, kun tehdään rikkaita haittaavia päätöksiä. Jos Biden ja republikaanit voittaa se nähdään negatiivisena, kun mikään ei etene. Ja en tiedä minkälaisella viiveellä se vallanvaihto muutenkaan etenee (pressailussa ainakin pari kuukautta), niin elvytyksen saaminen läpi voi kestää.
Kai ymmärrät, että luotu raha on pääasiassa virrannut valtioille ja se on rahoittanut sosiaalietuuksien ja työttömyysetuuksien maksatusta? Vaikutus on aika kouriintuntuva kymmenille miljoonille eurooppalaisille joiden työt ovat kadonneet alta turismin käytännössä lakattua.
Huomenna jos kurssit vielä laskee niin pääsen lopulta käyttämään Nordnetin superluottoa 1% korko 100 000 euroon saakka, en näe kuinka tuossa voisi jäädä tappiolle ostettaessa alelaarista osinkolappuja kuten Fortum ja JNJ. Margin call tulee vastaan jos kurssit tippuvat yli 80%.
Puolet firmoista kiinni tai ainakin säästöliekillä lähes koko maailmassa ja Korona ei olisi aiheuttamassa romahdusta? Pörssi elää nyt pelkästään elvytyksellä. Elvytys lakkaa ja talouden realiteetit tiputtavat osakkeiden hinnat aivan pohjille.
Mikään tosimaailmassa ei tue nykyisiä hintoja.
Koronasta tulee todennäköisesti vielä monta aaltoa ja se voi mutatoitua paljon nykyistä pahemmaksikin. Ehkä 2025 hyvällä tuurilla ollaan suurinpiirtein normitilassa sen suhteen.
Omassa salkussani luotettavimpia kotimaisia osinko-osakkeita ovat Nordea, Citycon, Sampo ja Fortum. Näissä odotettavissa yli 6% osinkotuottoa nykyhinnoilla. Hieman pidemmällä tähtäimellä luotan myös että UPM, TietoEVRY, Metso Outotec ja Konecranes maksavat hyvää osinkoa.Mikä lienee tässä maailmantilanteessa se varmin suomalainen osinkokone? Sampo vähän houkuttaisi ja koen, että vakuutusbisnes on aika vakaata. Fortumilla on taas riskejä kaasuputken ja Saksan kanssa, mutta muuten kyllä kiinnostaisi.
Konkurssiin ei päästetä, mutta ensin ostat tuolla "putoavan" puukon osto-ohjelmalla ja sitten perään 1/100 dilutointi annin ansiosta niin ei sulla ole nousun alkaessa mitään jäljellä. Se on ihan sama nouseeko se siitä 100% vai 1000% niin persnettoa olet tehnyt ja paljon.Itselläkin käynyt mielessä pienehkön velkavivun käyttö sijoittamisessa, mutta en ole oikein löytänyt sopivaa suunnitelmaa sen käyttöön. Myös Finskiin kelkkaan tekisi mieli lähteä jonkinlaisella ostosuunnitelmalla tyyliin:
- X € nyt,
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 10 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 20 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 30 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 40 %
eli enintään 5X€, jossa X = 0,3 % olemassa olevista arvopapereista ja 0,2 % nykyisestä kokonaisvarallisuudesta. Näin saisi vähän pelilappua ja keskihintaa alemmas, jos kurssi jatkaa laskua. Olen kuitenkin 95 % varma, että yhtiötä ei päästetä konkurssiin ja suunnattu antikin huomioiden uskon yhtiöön pitkässä juoksussa. Riskithän ovat tietysti kovat, mutta niin on (uskoni mukaan) tuottopotentiaalikin - pitkässä juoksussa.
Konkurssiin ei päästetä, mutta ensin ostat tuolla "putoavan" puukon osto-ohjelmalla ja sitten perään 1/100 dilutointi annin ansiosta niin ei sulla ole nousun alkaessa mitään jäljellä. Se on ihan sama nouseeko se siitä 100% vai 1000% niin persnettoa olet tehnyt ja paljon.
Velalla en ainakaan lähtisi tuota tekemään....
Tuo kuvaaja on kyllä niin väärässä nykyisen osakemäärän kanssa, että älä nyt ainakaan tuosta kuvittele mihin arvo voisi nousta vaikka palattaisiin 110% entiseen.
Uudella määrällä laskettuna huippuhinta on ollut jossain reippaan 2euron luokassa?
En kyllä ymmärrä mitä järkeä on tehdä osto-ohjelma, jossa ostetaan laskeviin kursseihin. Onko jossain kirjallisuudessa tullut vastaan tällaista mallia?Entäs (sjoitus)vaihtoehtojen puute? Vai meinaatko, että varat siirtyvät säästötileille (jopa nolla-/negatiivisella korolla)?
Itse näen sen verran valoa tunnelin päässä, että rokote on suht lähellä ja sen jakelun alkaessa positiivinen henkinen boosti saa aikaan jonkinlaisen pyrähdyksen ja kenties lykättyjä investointeja laitetaan liikkeelle.
Tummia pilviä tässä on kyllä ollut jo pitkään taivaalla, joten viimeistään nyt jokaisen olisi hyvä miettiä sijoitussuunnitelmansa valmiiksi. Mitä tekee, jos kurssit tippuvat 10/30/50 % vai onko kanttia olla tekemättä mitään? Ostaako lisää esim. velkavivulla pörssien tippuessa 10/30/50 % jne.
Itselläkin käynyt mielessä pienehkön velkavivun käyttö sijoittamisessa, mutta en ole oikein löytänyt sopivaa suunnitelmaa sen käyttöön. Myös Finskiin kelkkaan tekisi mieli lähteä jonkinlaisella ostosuunnitelmalla tyyliin:
- X € nyt,
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 10 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 20 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 30 %
- X €, jos kurssi laskee nykykurssista 40 %
eli enintään 5X€, jossa X = 0,3 % olemassa olevista arvopapereista ja 0,2 % nykyisestä kokonaisvarallisuudesta. Näin saisi vähän pelilappua ja keskihintaa alemmas, jos kurssi jatkaa laskua. Olen kuitenkin 95 % varma, että yhtiötä ei päästetä konkurssiin ja suunnattu antikin huomioiden uskon yhtiöön pitkässä juoksussa. Riskithän ovat tietysti kovat, mutta niin on (uskoni mukaan) tuottopotentiaalikin - pitkässä juoksussa.
Niin ja ota huomioon että ne kenen sijoitukset dilutoitiin ovat reilusti takamatkalla - toisin sanoen eivät tule ikinä näkemään rahojaan. Sulle käy sama jos nyt lähdet mukaan ja tulee uusi dilutointi sillä se o olettavasti samaa tasoa kuin edellinen... Lisäksi antiin "on pakko" osallistua jotta voisi säilyä edes pieni toivo jos et osallistu ja lappaa lisää rahaa niin se on pysyvästi heipat.Niin tuohan ei tosiaan heijasta sitä diluutiota (nopealla haulla osakemäärä 11x). Jätetäänpä vielä hautumaan, sen verran kova on vielä hinta tuo diluutio huomioiden.
Niin ja ota huomioon että ne kenen sijoitukset dilutoitiin ovat reilusti takamatkalla - toisin sanoen eivät tule ikinä näkemään rahojaan. Sulle käy sama jos nyt lähdet mukaan ja tulee uusi dilutointi sillä se o olettavasti samaa tasoa kuin edellinen... Lisäksi antiin on pakko osallistua jotta voisi säilyä edes pieni toivo jos et osallistu ja lappaa lisää rahaa niin se on pysyvästi heipat.
Onko AT&T:stä ajatuksia? Hinta alkaa olla kohdillaan jos osingonmaksukyky vain säilyy samanlaisena kuin viimeiset ~30 vuotta.
En kai minä sitä sano?Ehkä nyt on keksitty ikiliikkuja. Talousjärjestelmän ei tarvitse tuottaa. Valtio painaa rahaa ja jakaa sitä sekä rikkaille, että köyhille. Töitä ei tarvitse enää tehdä.
En kuitenkaan vielä tuohon usko.
Itse olen tästä sitä mieltä (kuten kai yhäti laajeneva joukko taloustieteilijöitä), että arvopapereiden ostamisen sijaan tulisi setelielvytys jakaa suoraan kansalaisille ns. helikopterirahana, tätähän on jenkkilässä vähän kokeiltukin. Sillä olisi myös paremmin deflaatiota ehkäisevä vaikutus arvopapereiden oston sijaan, joiden kautta useasti raha menee rahan luo. Toisaalta ei pitäisi kai sijoittajana valittaa, mutta näen pidemmällä tähtäimellä tuon arvopapereiden oston toimivan aika heikolla hyötysuhteella elvytyksen näkökulmasta. Eli tuo helikopteriversio olisi sijoittajallekin parempi jos katsoo lyhyen aikavälin yli.En kai minä sitä sano?
Sinä väität, että yhtään mitään ei ole saatu aikaan. Että tasan tarkkaan mitään muuta ei ole tapahtunut kuin osakekurssien nousua.
Väität, että on pakko lopettaa ja että mahtiromahdus on edessä, koska niin vaan on.
Koitan kysellä perusteluita (vielä et ole yhtä ainutta perustalua antanut) ja myös ehkä sitä, että mitä mahtaisi tapahtua jos ei setelielvytettäisi ja että miksi se olisi parempi.
Minun väitteeni on, että koronan taki tehty setelielvytys ei ole aiheuttanut juurikaan mitää pahaa ja sen haitat kansalaisille ovat hyvin vähäiset. Voit tietysti koittaa kumota väitteen, mutta jotain oikeaa ja konkreettista haittaa pitäisi pystyä osoittamaan sen sijaan, että hoet vain jotain kuplaa ja ihan kohta luvassa olevaa romahdusta.
Oma väitteeni on, että ilman keskuspankkirahoitusta olisi tullut paljon pahempaa jälkeä ihan tavallisten ihmisten elämään. Nyt kuitenkin jengillä on pääsääntöisesti ruokaa jääkaapissa ja eläkkeet ovat tulleet tileille ajallaan.
Niin, kun ostetaan espanjan valtion bondi jolla espanjan valtio rahoittaa eläkkeiden ja työttömyystukien maksua, niin ainoa mitä ei tehdä on rahan jakaminen rikkaille. Köyhimmät saavat kyllä ihan ”helikopterirahaa” taikaseinästä.Itse olen tästä sitä mieltä (kuten kai yhäti laajeneva joukko taloustieteilijöitä), että arvopapereiden ostamisen sijaan tulisi setelielvytys jakaa suoraan kansalaisille ns. helikopterirahana, tätähän on jenkkilässä vähän kokeiltukin. Sillä olisi myös paremmin deflaatiota ehkäisevä vaikutus arvopapereiden oston sijaan, joiden kautta useasti raha menee rahan luo. Toisaalta ei pitäisi kai sijoittajana valittaa, mutta näen pidemmällä tähtäimellä tuon arvopapereiden oston toimivan aika heikolla hyötysuhteella elvytyksen näkökulmasta. Eli tuo helikopteriversio olisi sijoittajallekin parempi jos katsoo lyhyen aikavälin yli.
TV-business on hirveä katastrofi, maakuntien laajakaistoille puskee SpaceX kilpailijaksi... En tiedä, on sille syynsäkin, että kurssi laskee.Onko AT&T:stä ajatuksia? Hinta alkaa olla kohdillaan jos osingonmaksukyky vain säilyy samanlaisena kuin viimeiset ~30 vuotta.
Valtionvelat onkin sitten ihan oma hassutuksensa Tarkoitin lähinnä noiden ulkopuolisia arvopaperimarkkinoita.Niin, kun ostetaan espanjan valtion bondi jolla espanjan valtio rahoittaa eläkkeiden ja työttömyystukien maksua, niin ainoa mitä ei tehdä on rahan jakaminen rikkaille. Köyhimmät saavat kyllä ihan ”helikopterirahaa” taikaseinästä.
OK, espanjan tapauksessa varakkaatkin saavat edes jotenkin pyörivää sairaan/terveydenhoitoa, koska se on siellä julkisrahotteista.
Ei suomessakaan työttömyysetuuksia kateta vakuutusmaksuilla. Ne maksetaan n. 95% verovaroista / velalla.Edit: Ja köyhimpien rahat menevät muutenkin about täysin kulutukseen, joten varakkaiden taskuun ne lopulta päätyvät. En laskisi kuitenkaan puhtaaksi helikopterirahaksi, jos tulee Suomen tapaan vakuutuksenomaisesti eli rahat kerätään työhön liittyvillä maksuilla. Espanjan systeemistä en tosin tiedä, ja mainitsemastasi velanotosta päätellen sitä ei ainakaan mahdollisilla maksuilla hyvin kateta.
Itse asiassa vajaa 40% veroilla/valtiolta. Täällä alimpana selkeä kuvatus: Kuka maksaa ansiopäivärahat? - YTKEi suomessakaan työttömyysetuuksia kateta vakuutusmaksuilla. Ne maksetaan n. 95% verovaroista / velalla.
Itse asiassa vajaa 40% veroilla/valtiolta.
Aiemman keskustelun osalta sillä on se merkitsevä ero, että tuota vakuutusrahaston osuutta ei rahoiteta valtionvelalla mitä voidaan käyttää täydentämään verotuloja. Tuohon siis 95 vs 5 ei käy kuvaamaan jakoa.Mä en näe kovin isoa eroa tuolla valtion osuudella ja vakuutusrahaston osuudella. Kumpikin rahoitetaan verolla tai veronkaltaisella maksulla palkasta. Tuo 95 vs 5 on siis aika kuvaava jako.
Aivan niin, sekoilun pelkän ansiokassan suhteen.Itse asiassa vajaa 40% veroilla/valtiolta. Täällä alimpana selkeä kuvatus: Kuka maksaa ansiopäivärahat? - YTK
Tosin olisin muistanut, että tuo osuus on pienempi, mutta ei se kuitenkaan 95% ole
Verovaroja se ei varsinaisesti ole, koska sitä maksua ei kerätä yleiskäyttöön. Hassua tuossa on enemmänkin se, että esim. autoilijan polttoaineveroilla katetaan työttömyysvakuutuskorvauksia. Verojen/valtion suora osuushan pitäisi olla tuossa systeemissä nolla, vakuutuskorvausten loppumisen jälkeen olisi sitten vakuutetulla toimeentulotuki valtion rahoittamana. Mutta tuossa työttömyyskorvaussysteemissä on kaikennäköistä muutakin sälää pelkkien normaalien päivärahakausien lisäksi.Aivan niin, sekoilun pelkän ansiokassan suhteen.
Sinänsä pidän kyllä työttömyysvakuutusmaksua verovaroina, että se on pakollinen lakisääteinen maksu jota en voi jättää maksamatta.
Eduskunta voi mielivaltaisesti säätää maksun suuruutta ja maksaa loput mistä maksaa, vaikka sitten velkaa ottamalla.
Nordnettiä ei kannata missään nimessä käyttää ulkomaille sijoittamiseen (pl. joissain tapauksissa Pohjoismaat).Noh enpä lukenu kauheen tarkkaan nordnetin hinnastoja kun lähin sijoittamaa ensimmäisiä kertoja.
Ainaostaan sellaisilla välittäjillä, joilla ei ole minimivälityspalkkiota. Eli suomalaisista Nordea ja OP. Toki sitten on ulkomaalaisia välittäjiä, mutta he eivät ilmoita tietoja suoraan verottajille. Kulut halvempia, mutta itsellesi enemmän työtä.Onko siis mitään järkeä ostaa pieniä määriä ulkomaan osakkeita kun välityspalkkiot on tuota luokkaa?
100-200e/kk 2-4 vuoden pitoajalla, suosittelen rahastoja.Onko jotain sijotusehdotuksia joissa ei olisi välityspalkkiot noin korkeita niin kannattaisi sijoittaa pieniäkin summia? Tarkoitus on pitää rahoja 2-4 vuotta sisällä ja nostaa pois kun tuntuu siltä. Suuria summia en olisi sijoittamassa vaan tyyliin 100-200e/kk.
On, rahastot tai ETF:t. Sinun rahasummillasi rahastot.Onko esim mahdollista sijoittaa s&p 500 indeksiin ilman kauheita välityspalkkioita kun siitä olen paljon hyvää kuullut.
Pienillä summilla*Nordnettiä ei kannata missään nimessä käyttää ulkomaille sijoittamiseen (pl. joissain tapauksissa Pohjoismaat).
Toki, tämähän nyt pätee kaikkiin välittäjiin. Tarpeeksi paljon kun ostaa kerralla, niin eivät ne välityskulutkaan haittaa.Pienillä summilla*
Tarpeeksi isoilla summilla kun ostaa niin kulut on ihan OK. ~1500€ jenkkipörssistä ostaa niin kulut on 1%.