- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 953
Ei ongelmia Nordneting kanssa täällä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei mullakaan enää, tai ainakin pääsin kirjautumaan sekuntti sitten.Ei ongelmia Nordneting kanssa täällä.
Joo sitä samaa valitti. Nyt en ole vielä kokeillut toimiiko.Herjaako se sullakin proxy erroria, kun klikkaa "kirjaudu sisään"? Tämä siis sivuilta, ei apista
Onkos kellekään kokemusta salkun siirtämisestä kivijalasta tai nordnetistä lynxiin, ib tms.?
Euromäärä luonnollisesti, koska rahaston arvo kasvaa ja tämä tapahtuu jo osingonmaksamisen yhteydessä eikä vasta uudelleen sijoittamisen.Olen jonkun verran tietoinen indeksirahastoista mutta olisi hieman kysyttävää:
Henkilö T omistaa erästä indeksirahastoa 2000e ja kappalemääränä 100kpl.
Eli kun indeksirahasto on hankkinut yhtiöiden osakkeita ja yhtiöt maksaa osingon indeksirahastolle ja indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot. Yhtiöt jotka kuuluvat indeksirahastoon maksavat yhteensä 4% osinkotuoton.
Mitä se vaikuttaa henkilö T:n omistuksiin? Nouseeko euromäärä vai kappalemäärä osingon uudelleensijoittamisen jälkeen?
Normaalisti yritysten osakekurssi laskee euromääräisesti saman verran kuin mitä ne maksavat osinkoa ulos, joten omistusten arvo ei muutu osingon maksun takia mitenkään.Olen jonkun verran tietoinen indeksirahastoista mutta olisi hieman kysyttävää:
Henkilö T omistaa erästä indeksirahastoa 2000e ja kappalemääränä 100kpl.
Eli kun indeksirahasto on hankkinut yhtiöiden osakkeita ja yhtiöt maksaa osingon indeksirahastolle ja indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot. Yhtiöt jotka kuuluvat indeksirahastoon maksavat yhteensä 4% osinkotuoton.
Mitä se vaikuttaa henkilö T:n omistuksiin? Nouseeko euromäärä vai kappalemäärä osingon uudelleensijoittamisen jälkeen?
Indeksirahasto käyttää rahat sääntöjensä ja käytäntöjenstä mukaan, käytännössä osinkoja varmastikin kohdellaan aivan kuten kaikkea muutakin rahaa: sijoitetaan sillä tavalla, että salkku vastaa mahdollisuuksien rajoissa mahdollisimman hyvin indeksiä.Niin, tuosta olen tietoinen että se laskee.
Mitä tapahtuu niille saaduille osingoille(rahoille) indeksirahastossa? Ostaako rahasto yleensä samoja osakkeita lisää osingoilla vai jotain muita osakkeita joita ei ole ennestään rahastossa? Miten toi menee?
Niin, tuosta olen tietoinen että se laskee.
Mitä tapahtuu niille saaduille osingoille(rahoille) indeksirahastossa? Ostaako rahasto yleensä samoja osakkeita lisää osingoilla vai jotain muita osakkeita joita ei ole ennestään rahastossa? Miten toi menee?
Normaalisti yritysten osakekurssi laskee euromääräisesti saman verran kuin mitä ne maksavat osinkoa ulos, joten omistusten arvo ei muutu osingon maksun takia mitenkään.
Jos indeksirahasto joutuu maksamaan osingoista jotain lähdeveroa/vastaavaa, niin rahaston arvo pääsääntöisesti laskee aina kun sen omistavat yritykset maksavat osinkoa...
Jos liiketoiminta pyörii ja kasvaa, niin yleensä joo. Osakkeen arvo nousee jos "markkinat" noin kollektiivisesti arvottavat yrityksen arvokkaammaksi kuin edellisenä vuotena.Osakkeen sitä kautta rahaston arvo ilmeisesti sitten nousee seuraavaan osingon maksuun mennessä muuten osinkoja ei maksettaisi?
Yritykset maksaa osinkoa pääsääntöisesti tuloksen mukaan, eikä siihen hirveästi vaikuta osakekkeen arvostustaso. Toki voidaan saivarrella omien osakkeiden ostoilla, mutta sillä nyt ei ole suurta vaikutusta.Osakkeen sitä kautta rahaston arvo ilmeisesti sitten nousee seuraavaan osingon maksuun mennessä muuten osinkoja ei maksettaisi?
Jengillä muuten menee välillä sekaisin yhtiön tuotteiden ja osakkeiden ostamisen merkitys. Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista.
Yritykset maksaa osinkoa pääsääntöisesti tuloksen mukaan, eikä siihen hirveästi vaikuta osakekkeen arvostustaso.
...
Jengillä muuten menee välillä sekaisin yhtiön tuotteiden ja osakkeiden ostamisen merkitys. Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista. Kohonnut pörssikurssi ei paranna yhtiön tulosta. Päinvastoin yleensä kyllä, positiivinen tuloskehitys tuppaa nostamaan kurssia.
Kyllä tuollaista aina välillä kuulee. Viimeksi milloin ite törmäsin oli kun joku Teslan omistaja uhkasi lopettaa yhtiön tukemisen eli osakkeiden ostamisen, kun uuden auton laatu oli niin surkea.En muista ikinä törmänneeni tuollaiseen. Kyllä ihmisillä jonkinlainen yleissivistys yleensä on.
Annit on kyllä erikoistapauksia. Normaalisti kun ostat osaketta niin ei ne rahat sille yhtiölle mene vaan sille osakkeen myyjälle.Aika tavalla vedetty mutkat suoriksi. Kyllähän yritykset voivat hakea pörssistä rahoitusta osakeantien kautta.
Kohonnut pörssikurssi usein myös mahdollistaa yritykselle halvemman rahoituksen eli nostaa tätä kautta oman pääoman tuottoa.
Korkeasta pörssikurssista on myös hyötyä jos yritys haluaa tehdä yrityskauppoja ja rahoittaa näitä vaikkapa osakevaidolla (esimerkkinä Nokian Alcatel-Lucent osto).
Korkeasta kurssista on myös hyötyä jos yristystä uhkaa vihamielinen valtaus.
Ja nakkirakki sanoi ihan oikein, korkea pörssikurssi ei paranna tulosta. Muita hyötyjä siitä voi olla, mutta tulos ei ole kuitenkaan riippuvainen kurssista.
Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista.
Niin, jossain erikoistapauksissa kuten anneissa tai joukkolainoituksessa. Mutta kun normaalisti ostat pörssistä niin ei ole, tai ainakin homma on niin välillisesti ettei sitä voi oikein yhtön tukemiseksi laskea. Vaikka kuinka suurilla summilla ostaisit niin ei se yhtiö siitä hyödy, ehkä korkeintaan hetkellisesti kurssi voi nousta, mutta äkkiä se kurssi korjaantuu "oikealle" tasolleen. Ja tämäkin vain siinä tapauksessa jos uskoo, että kurssista on jotenkin suoraan hyötyä tuloksen tekemisen kannalta.Ja kuten yllä todettiin, kyllä se on. Toki jonkun piensijoittajan muutaman tonnin sijoitukset eivät vaikuta juuri mihinkään, mutta mekanismi siellä silti on.
Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa
Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa
21.10.2019 14:30päivitetty 21.10.2019 14:30
Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Verottajan linja on uudessa ohjeessa selvä: matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia
Lukuaika noin 1 min
Pörssisijoittajien matkustamisesta yhtiökokouksiin syntyviä kuluja ei voi enää vähentää verotuksessa.
Asia käy ilmi verottajan alkukuusta julkaisemasta ohjeesta, joka koskee arvopaperien luovutusten verotusta. Asia todetaan ohjeessa yksiselitteisesti: ”Matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia.”
”Siellä on kanta kirjoitettu nyt näkyviin. Ajatuksena on se, että piensijoittajan osallistuminen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen ei yleensä vaikuta hänen tulonmuodostukseensa eli sillä ei ole tosiasiallista vaikutusta tulonhankkimiseen”, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen.
”Vähennettävällä matkalla pitäisi olla joku yhteys tulonhankkimiseen. Nämä ovat sellaisia matkoja, jotka eivät useimmiten sitä ole. Toki jollain voi olla paljonkin osakkeita, ja he pystyvät vaikuttamaan yhtiökokouksessa osakemäärällään – sitten on tilanne toinen.”
Verottajan vanhemmassa syventävässä ohjeessa todettiin, että matkat yhtiökokouksiin yleensä ovat vähennyskelpoisia, eikä pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden välille tehty eroa. Tähän nojaten pörssiyhtiöiden yhtiökokousten matkakulut on hyväksytty vähennettäväksi piensijoittajien verotuksessa.
Uuden ohjeen näkemys on kireämpi. Käytännössä kyseessä on siis verottajan linjanmuutos, joka koskee piensijoittajia. Verottaja tulkitsee, ettei piensijoittajalla ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa pörssiyhtiön yhtiökokouksessa osakkeidensa arvoon.
Verottajan uusi ohje on julkaistu 4. lokakuuta. Luottamuksensuoja huomioon ottaen uutta kantaa sovelletaan vuoden 2020 verotuksessa eli matkoihin, jotka tehdään aikaisintaan 1. tammikuuta 2020.
Viime keväänä tehtyjä kokousmatkoja voi siis vielä hakea vähennettäväksi.
Eikös vaaleissa kaikki äänet ole yksittäisiä ääniä? Kenelläkään ei voi siis olla isompi "äänisalkku" kuin toisella.Mielenkiintoinen, toki aika hyvä perustelu. Mitenkäs sitten ylipäätään vaalit, jos ei yksittäisen osakkeenomistajan äänellä ole merkitystä, miten kansalaisen yksittäisellä äänellä on?
Ei tuo rahan pito tilillä nyt huono idea ole, nimenomaan jos saat sen 2-4kk palkan siellä pidettyä. Samallahan siinä on turvaa jos vaikka pesukone hajoaa tai sattuu vaikkapa joku hyvä osake kiinnostamaan niin siinä on sitten rahat heti valmiina. Mutta ei siellä tilillä tietenkään mitään kymppitonneja kannata makuuttaa vaikka sitä alle prosentin korkoa siihen haalisikin. Tuohon hajoitusmäärään en osaa sanoa mitään, varmasti liikahajautukseenkin voi sortua mutta joku fiksunpi voisi tuosta kertoa lisää.Oma salkku koostuu lähes täysin osakerahastoista, ja lisäksi muutamista yksittäisten yhtiöiden lappusista. Tullutkin mietittyä onko korkorahastoissa tai vastaavissa mitään järkeä salkun tasapainotukseen? Vai onko parempi kerätä kylkeen myös hieman käteistä esim. BN:n, Instabankin tms säästötilille. Joka tapauksessahan jonkin verran (vähintään parin kuukauden tuloja vastaava summa?) olisi hyvä jokaisella olla sivussa vaikka tavan pankkitilillä. Toki jos sijoitettavaa pätäkkää piisaa niin voisihan sitä varojaan hajauttaa osake- ja korkorahastojen lisäksi moneen muuhunkin; vertaislainat, asunnot, metsä, kulta/hopea jne jne.
Kuukausisäästöä (pari ETF-rahastoa + toisinaan myös Superit) ajattelin puksuttaa samalla kaavalla kuin tähänkin saakka riippumatta siitä että pörssit ovat taas/yhä lähellä ATH lukemia. Lähinnä miettinyt josko lisäisi esim. käteispainoa sen sijaan että ostelisi esim. sektoripainotteisia ETF-rahastoja silloin tällöin kun löytyy ylimääräistä sijoittamiseen.
Lienee aika korkata tämä triidi omalta osalta.
Rahallinen elämäntaparemontti menossa. Kiitos avioeron ja sitä seuranneen velkataakan nousun (45k€ -> 120k€) , 3kk kuluseurannan tuoma 'ei vittu, ei näin' fiilis (nettotulot 10k€ ja menot 12,5k€). Eli Suomeksi nyt kun tässä yksin vastaa omasta taloudesta niin on jotain motivaatiotakin yrittää laittaa se kuntoon. Ei mitään eksoottisia vippejä tai muita ole, mutta kyllä enempi tai vähempi kaikki eurot on tullut hukattua milloin mihinkin. Eikä tuo sinäällään edes haitannut. Mutta nyt homma on ihan eri kun taloudella huomattavasti enempi velkaa ja vähempi tuloja = erittäin huono yhtälö.
Palkkatulot on ihan ok, keskimäärin 3k€/kk netto. Tarkoitus olisi painaa kiinteät kuukausikulut alta 2k€ ja pistää touhu tonni säästöön jossain vaiheessa ehkä vielä enemmän. Paperilla pitäisi onnistua hienosti. Tuntuu vaan aina tulevan niitä jotain eksoottisia menoja, joten tärkeintä onkin pistää kaikki ei pakolliset ostot jäihin.
Tullut kahlattua tätä triidiä ja erinäisiä blogeja läpi. Entuudestaan oli hyvin tiedossa, että suoraan osakkeisiin en taida lähteä laittamaan yhtään mitään aika ja taito ei riitä ainakaan tässä vaiheessa. Nordnetin: ETF, Superrahastot, Smart 5,10,15 vaikuttaisi niiltä jotka sopisi aloittelijalle. Oma sijoitus suunnitelma on sitten hyvinkin hakusessa. Eli pitäisikö pistää kaikki ylimääräinen johonkin ja pitää luottokortteja(5k€) puskurina. Vai nopeasti nostettavaa kassaa myös huonoapäivää varten? Laittaako rahaa useampaan paikkaan eri sijoitusajanjaksoilla. Olen kovin skeptinen tuottojen suhteen niin kaikki raha mitä on tarkoitus laittaa olisi enemmän luokkaa sijoita ja unohda ja aikajakso olisi sama mitä asuntolainaa jäljellä eli 15v jolloin mittariin kilahtaisi myös 50v mittariin (kuulostaa kyllä niin hamaalta tulevaisuudelta kun miellän itseni pari kymppiseksi )
Yllättäviä tai isompia kuluja talon, auton tai minkä tahansa muun osalta joskus tulee mitä ei kiinteissä menoissa ja tarkoitus olisi tosiaan olla koskematta säästöihin joten onko se sitten lainaa vaan jos vaikka kattoremppa (jos maltillisella korolla) tai jättää X määrän kuukausia sijoittamatta jos joku äkillinen kallis meno mikä pitäisi rahoittaa muuten vaikka luottokortilla.
Eli touhu tonnilla/kk lähdetään liikkelle mistään ei tajua mitään ja 15v pitäs olla pokkaa jatkaa tota leikkiä jos tulot pysyy samana. Mitä tekkiläiset suosittelisi? Voihan sitä strategiaa joskus muuttaa. Entä jos on kymppitonnin alkupesämuna vai jättääkkö sen vaan pahanpäivän varalle ja unohtaa.
Parikymppisenähän nämä pitäisi aloittaa, mutta ei kait se vieläkään ole myöhäistä. Toisaalta jos olisi tullut sijoiteltua tähän mennessä niin siitä olisi puolikas lähtenyt kävelemään exän mukaan. Persaukisena parikymppisenä avioehdot tai sijoitukset paljon olleet mielesssä. Siinä taitaa olla muutenkin omat viisisenttiset muksuille: aina siivu syrjään tuloista ja avioehto. Pitäisi heillekkin varmaan joku muutamankympin/kk tili laittaa nordnettiin ihan vaan periaatteen vuoksi.
Katotaan lähtikö pyörä pyörimään oikeasti sen 15v ajaksi ja millä summalla vai jääkö 15kk tai 15p rypistykseksi . Kait se on pakko ottaa itseään niskasta kiinni kun oikeasti pitäisi olla varaa laittaa aika hyvinkin säästöön... Nyt se on ainakin mustavaa valkoisella.
Mielenkiintoinen, toki aika hyvä perustelu. Mitenkäs sitten ylipäätään vaalit, jos ei yksittäisen osakkeenomistajan äänellä ole merkitystä, miten kansalaisen yksittäisellä äänellä on?
Eiköhän siellä ennemminkin olla hankkimassa tietoa virallisen osuuden kautta sekä myös johdon & kanssaomistajien kanssa verkostoitumisen kautta.
No se on justiinsa näin että yhtiökokouksessa kyse on tiedonhankinnasta ja näkökulmien haistelusta kuin yhtiön asioissa äänestämisessä. Kohta ei tod näk saa vähentää talouslehtiä tai esim. reaaliaikaisista kurssitiedoista koituvia kustannuksia, yhtä loogista..
Verottaja on tässä maassa yksi perse.
Niinhän se on, mutta on tuossa myös toinen puoli, että koskaan ei ole ollut selkeää mikä on hyväksyttävää vähentämistä. Matka Helsingistä Espooseen on vähän eri juttu kuin Espoosta Nokialle. Tai Rovaniemeltä Espooseen ja tietysti käyttäen lentokentältä taksia ja myös hotellia ruokailuineen. Ja kuinka paljon piti omistaa esimerkiksi Berkshireä, että sai sen New Yorkin matkan vähentää. Riittääkö yksi A-osake? Aika röyhkeitäkin juttuja näistä kuullut. Ainakin parin tonnin Nordea-omistuksella Tukholman matkoja.
Tiedonhankinnan kannalta voi lukea kokouspöytäkirjat ja moni isompi firma järjestää myös tiedonantopuheluja. Sikäli verottajan kanta on myös perusteltu. Ihan toista on reaaliaikaisten kurssien ostaminen ja talouslehdet, kun niistä saa tietoa, jota et muutoin ainakaan merkittävästi pienemmin kustannuksin saisi.No se on justiinsa näin että yhtiökokouksessa kyse on tiedonhankinnasta ja näkökulmien haistelusta kuin yhtiön asioissa äänestämisessä. Kohta ei tod näk saa vähentää talouslehtiä tai esim. reaaliaikaisista kurssitiedoista koituvia kustannuksia, yhtä loogista..
Verottaja on tässä maassa yksi perse.
Tiedonhankinnan kannalta voi lukea kokouspöytäkirjat ja moni isompi firma järjestää myös tiedonantopuheluja. Sikäli verottajan kanta on myös perusteltu. Ihan toista on reaaliaikaisten kurssien ostaminen ja talouslehdet, kun niistä saa tietoa, jota et muutoin ainakaan merkittävästi pienemmin kustannuksin saisi.
Pelkästään S&P500:sessa on 500 firmaa. Periaatteessa kokouksia riittää siis joka päivälle.Aika vaikea silti saada osumaan ko. lafkan kokouspäivää oman loman kohtaan. Lentoliput kun nyt minimissään pitäisi mätsätä edes läheiseen kaupunkiin ja päivinä. Tietysti on varmasti paikkoja/kohteita jossa tuo onnistuu, mutta väittäisin olevan niin harvinaista herkkua että käytännössä aivan sama...
Ja kun kuluista saa vain 30% ”takas”, niin jos pienenkin detourin joutuu esim. kaupungin takia ottaa niin äkkiä tuon hyödyn ottaa turpaan jos pelkkien lippujen hinnassa.
Jos nyt vaikka haluan floridan disney worldiin ja karibian risteilylle vaikkapa maaliskuussa (lomaa 2viikkoa) niin minkä firma osakkeet pistän hankintaan? Entäpäs jos amerikka ei kiinnosta pätkääkään, mutta haluan taika-maahan (thaimaa) 1-2 viikoksi koulujen syys- tai talvilomalla, minkä firman osakkeita ostetaan jos uskottava välilasku BKK on ok? Tieto tuskin löytyy ihan sormia napsauttamalla...Pelkästään S&P500:sessa on 500 firmaa. Periaatteessa kokouksia riittää siis joka päivälle.
Ja jos tiedät lähteväsi lomalle, niin senkun googlaat firman jolla on oikeaan aikaan oikeassa paikassa yhtiökokous ja pari osaketta ostoon...
Huomenta, yrityskaupan myötä olisi kohta siirtyminen brittiläisen työnantajan palvelukseen . Eilen olin kuuntelemassa talousjohtajan esitystä ja vakuutti sen verran että voisi jonkun punnan sijoittaa myös osakkeisiin.
Mutta tuo on listattu vain lontoossa - onko tuonne mitään järkeä sotkeentua tässä brexit-tilanteessa ja jos on niin minkä välittäjän kautta? Tällä hetkellä tilit op, seligson ja nordnet.
Jenkeissä olisi myös, mutta noteeraamattona, mitäs riskejä tässä on?
Kyseessä siis tämä Osta osaketta COMPASS GROUP PLC (CMPGF) pörssistä Nasdaq OTC Foreign - Nordnet
Kiitos avusta, tällä hetkellä siis omistuksessa pelkkiä rahastoja
Tuhat lappua nordeaa salkussa, keskihinta kutosen korvilla. Klo 8 osari. Saas nähdä sulaako voittoprosentit. Jos osinkotaso pysyy ensivuonnakin hyvänä, niin nuo takoo minulle yli 10% osinkotuottoa. Vaihdan ne toki osakesäästötilille ensivuonna, jotta vältyn veroilta, ja voin lisätä määrää koko rahalla.
Tuo leimavero olikin tiedossa, verosopimukset ovat käsittääkseni valtioiden välisiä, vai olisiko EU näissäkin mukanaAinakin jossain vaiheessa Lontoosta ostaessa meni 0,5%. Aiheutuukohan brexitistä riskiä verosopimuksille? (esim osinkojen verotus, lähdeverojen periminen / palautus - nykyään näissä ei tietääkseni Lontoossa ole ollut ongelmia). Jälkimmäiseen ei lappusen ostaminen eri pörssistä auta vaan yhtiön kotipaikka määrää.
Kesko pilkahti myös. Mutta Nordea ja Konecranes tuovat varmaan lunta tupaan koko rahan edestä ihan kohta. Nokiaa en omista, sillä myös varmaan rankka päivä edessä.