Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Cube]

Olen miettinyt Nordeaa potentiaalisena ostolappuna, mutta heidän (ja muidenkin pankkien) kohdalla minua pelottaa tulevaisuuden korkokatteet. Nyt lainoja kilpailutetaan ennätysmäärä ennätysalhaisilla koroilla.

Miten käy kun viitekorot nousee nollaan? Korkokate pienenee marginaaliin näiden myönnettyjen lainojen osalta. Ei jää pankille paljon mitään sitten enää tuollaisista 0,35 - 0,4 marginaaleista katetta. Nyt heille miinuskoroilla jää vastaavista varmaan yli tuplat tuon verran. Toki korkojen laskiessa tilanne paranee kun nuo on sementoitu minimiksi, mutta samat pykälät on johtaneet kasvaneeseen kilpailuun (ja minun nähdäkseni kasvattaneet riskiä).

Sen lisäksi asiakaspalvelu on ollut Nordealla huonointa ainakin oman kilpailutuskokemukseni mukaan (hidasta, porukkaa ehkä vähennetty liikaa?), saattaa vaikuttaa valintaan tasaväkisillä tarjouksilla..

Pitää kumminkin lukaista illalla osari ja miettiä onko huomenna ostolaidassa potentiaalia.

 

[Paapaa]

Nordea on hieno esimerkki siitä, että sokea osinkoprosentin tuijottaminen on typerää. Nordean korkea osinkoprosentti menneen osingon perusteella laskettuna ei kielinyt huimasta löydöstä, jota kukaan muu ei ollut keksinyt, vaan heikentyneistä odotuksista. MOT.

 

[OD.]

No johan tuli taas lunta tupaan. Surin olisi aika ymmärtää lähteä tai jos ei ymmärrä, niin hallituksen antaa monoa. Tuloshan oli ihan ok, mutta negari tulevaisuudennäkymistä paha paha takaisku.

 

[vemkki]

Nokian kohdalla on viime vuosina aika hyvin pätenyt, että kun kurssi putoaa alle nelosen, kannattaa ostaa, ja kun menee 5 euron tienoille, kannattaa harkita myymistä. Nyt siis tämän logiikan mukaan kannattaisi ostaa, mutta en nyt taida kuitenkaan.

 

[muronsyöjä]

Huomenta, yrityskaupan myötä olisi kohta siirtyminen brittiläisen työnantajan palvelukseen . Eilen olin kuuntelemassa talousjohtajan esitystä ja vakuutti sen verran että voisi jonkun punnan sijoittaa myös osakkeisiin.

Mutta tuo on listattu vain lontoossa - onko tuonne mitään järkeä sotkeentua tässä brexit-tilanteessa ja jos on niin minkä välittäjän kautta? Tällä hetkellä tilit op, seligson ja nordnet.

Jenkeissä olisi myös, mutta noteeraamattona, mitäs riskejä tässä on?

Kyseessä siis tämä Osta osaketta COMPASS GROUP PLC (CMPGF) pörssistä Nasdaq OTC Foreign - Nordnet

Kiitos avusta, tällä hetkellä siis omistuksessa pelkkiä rahastoja

Esim. IB:llä Lontoo ei ole mikään ongelma. Välityspalkkio hieman isompi, oisko vitosen luokkaa per kauppa tms. Vaihto 10k€ punniksi maksaa pari euroa. Itse veksalsin pienen voiton punnilla nyt kun se vahvistui. Brittiosakkeita on salkussa vain yksi ja lisäksi yksi Lontoossa dollareina noteerattava venäläinen firma.

 

[perato]

Vanguard on laskenut eurooppalaisten ETF:ien kuluja.

ETF fee reductions Old Ongoing Charge Figure (OCF) New Ongoing Charge Figure (OCF)
FTSE All-World UCITS ETF 0.25% 0.22%

Tätähän vois kohta napata salkkuun ainoaksi paperiksi.

 

[muronsyöjä]

Itse olen varoittanut tällä palstalla Nokiasta ja varoitan edelleen. Paska firma joka tekee hidasta kuolemaa. Jo ensi vuonna pukkaa pakollista osakeantia. Jos ja kun ne patenttiportfoliotulot pettää, mikään ei sitä pelasta. 5G myydään nyt niin halvalla, että kolmesta suuresta sillä köyhimmällä firmalla (=Nokia) ei ole pelissä mitään jakoa.

 

[Paapaa]

Esim. IB:llä Lontoo ei ole mikään ongelma. Välityspalkkio hieman isompi, oisko vitosen luokkaa per kauppa tms.

Tiered, niin minimi on £1/kauppa.

Commissions - Tiered | Interactive Brokers

 

[OD.]

Kaveri on Noksulla duunissa ja ihmettelee miksi kurssi syöksyy. 4gstä tulee kuulemma tasaista hyväkatteista tulovirtaa ja 5g investoinnit alkamassa. Firman sisällä on "hyvä pöhinä" ja Surilla kirjoittamaton koskemattomuus. Näillä eväillä näköjään saadaan aikaan - 25% dippejä.

 

[KukkeliQ]

Kaveri on Noksulla duunissa ja ihmettelee miksi kurssi syöksyy. 4gstä tulee kuulemma tasaista hyväkatteista tulovirtaa ja 5g investoinnit alkamassa. Firman sisällä on "hyvä pöhinä" ja Surilla kirjoittamaton koskemattomuus. Näillä eväillä näköjään saadaan aikaan - 25% dippejä.

Nokia -25%, tän vois melkein vois laittaa "Hyvät tarjoukset" -ketjuun. Täytyy tarkkailla ja ostaa jossain kohtaa, jos vielä laskee.

 

[Paapaa]

Aika jännä oli myös Orionin reaktio. Tulos tuli eilen puolilta päivin, jolloin nousua 3-6 % päivän aikana. Tänään sitten lähes 10 % plussaa eilisen päälle. Joku heräsi vasta tänään ihan positiiviseen tulokseen? Ei se kyllä NOIN positiivinen ollut...

 

[Sokuripappa]

Nokia -25%, tän vois melkein vois laittaa "Hyvät tarjoukset" -ketjuun. Täytyy tarkkailla ja ostaa jossain kohtaa, jos vielä laskee.

Tartuin jo tähän isohkolla ostolla ja melkein päivän pohjista. Toivottavasti alkaa korjailemaan hiljalleen kohti "vahvaa" Q4:sta ja ainakin pöytä on nyt putsattu hetkeksi.

 

[hypodermic]

Tätähän vois kohta napata salkkuun ainoaksi paperiksi.

Samaa katselin. Mutta onko tuo FTSE All-World UCITS ETF osingot uudelleen sijoittava vai jakava? Ainakin Sharevillessä luki että olisi "distributing".

edit: Jaa, löytyy ilmeisesti molempia? Nordnetistä:

 

[oongee]

Pikavippifirma GF Money eli korkeatuottoinen.fi tiedottaa uudesta osakeannista. Siinä on aika "jännä" uudistus:

Muutoksia uudessa osakeannissa

Yhtiö ei enää jatkossa sitoudu lunastamaan F-sarjan osakkeita takaisin 14 tai 90 vuorokauden sisällä, kuten aiemmissa osakesarjoissa.

Jatkossa osakkeenomistajat voivat kuitenkin pyytää yhtiötä lunastamaan osakkeet takaisin. Lunastuspyynnön esittäminen tapahtuu Korkeatuottoisen sijoituspalvelussa, jossa sijoittajan on mahdollista valita haluttu lunastussumma ja lähettää lunastuspyyntö.

Muuttuneella ehdolla ei ole vaikutusta vanhoihin sijoituksiin.

Eli jää täysin GF Moneyn päätettäväksi, huvittaako niitä maksaa sijoittajan rahoja takaisin. Osakkeita ei saa edelleenkään myydä kellekään toiselle, joten niistä ei pääse mitenkään eroon, jos GF Money sattuu sille päälle...

Muut vastaavat topfinance.fi ja osinkotuottoa.fi ovat edelleen auki ja sitoutuvat lunastamaan osakkeet takaisin määräajassa. Tällä hetkellä osinkoa.fi ei ota vastaan uusia sijoituksia.

 

[oongee]

Samaa katselin. Mutta onko tuo FTSE All-World UCITS ETF osingot uudelleen sijoittava vai jakava? Ainakin Sharevillessä luki että olisi "distributing".

Juu, siitä löytyy molemmat osuuslajit. Kyse on samasta rahastosta, mutta siihen on kaksi eri "porttia", joissa erona on juuri tuo.

 

[hypodermic]

Juu, siitä löytyy molemmat osuuslajit. Kyse on samasta rahastosta, mutta siihen on kaksi eri "porttia", joissa erona on juuri tuo.

Tuollahan voisi korvata joka paikassa toitotetun EUNL+IS3N. "Koko maailman" kattavuus pienillä kuluilla, siitä ei juuri ideaalisemmaksi rahasto muutu jos haluaa säästää helposti ja yksinkertaisesti. Yhtiöitä näyttä löytyvän ~3300kpl, eli yhtiöiden määrässä katsottuna EUNL+IS3N on vielä laajempi paketti.

Tietysti tuota ei ole Nordnetin kk-säästössä, eli ostokomissiot joutuu maksamaan ja siinähän se juttu monilla onkin kun ei halua/pysty ostamaan sadoilla euroilla kerralla. Degiron ~2e kuluilla 200e kertaostosta tulee ~1% kulu.

 

[Diplomaatti]

Itse olen varoittanut tällä palstalla Nokiasta ja varoitan edelleen. Paska firma joka tekee hidasta kuolemaa. Jo ensi vuonna pukkaa pakollista osakeantia. Jos ja kun ne patenttiportfoliotulot pettää, mikään ei sitä pelasta. 5G myydään nyt niin halvalla, että kolmesta suuresta sillä köyhimmällä firmalla (=Nokia) ei ole pelissä mitään jakoa.

Ihan kuin lukis inderesin geelihöyrypäiden analyysejä.

 

[svk]

Mistä muuten näkyy nykyisin nordnetissa rahastojen omistukset kokonaisuudessaan, jos tahtoo nähä enemmän kuin kymmenen suurinta? Ennen ne pystyi lunttaamaan rahaston sivuilta.

 

[oongee]

Mistä muuten näkyy nykyisin nordnetissa rahastojen omistukset kokonaisuudessaan, jos tahtoo nähä enemmän kuin kymmenen suurinta? Ennen ne pystyi lunttaamaan rahaston sivuilta.

Tämä ei ole mitenkään Nordnet-spesifinen kysymys. Rahastojen omistukset kokonaisuudessaan näet yleensä vain rahastojen vuosi- ja puolivuotiskatsauksista, jotka löydät kyseisen rahastoyhtiön (ei siis välittäjän) sivuilta. Joitain poikkeuksiakin on, esim. Seligson julkaisee rahastojensa omistukset sivuillaan muistaakseni kuukausittain tai vähintään kvartaaleittain. ETF:ien omistukset julkaistaan joka päivä (EU:n UCITS-direktiivi vaatii tämän).

 

[Cube]

Näistä hallintarekistereistä jauhettiin mediassa vuositolkulla, mutta ymmärtääkö joku palstalainen ajantasaista lainsäädäntöä tämän taustalla? Jos joku tietäisi edes että missä laissa kielletään suomalaisen yhtiön ostaminen hallintarekisteriin (vai kielletäänkö) että voisi tarkistaa muotoilun. Kielletäänkö se Helsingin pörssistä pelkästään vai ylipäänsä? Kysyn koska google löysi Lynxinkin sivun jossa he ehdottavat suomalaisten firmojen ostamista muista Euroopan pörsseistä (suomeksi).

Eli voinko luvan kanssa ostaa Noksun ADR:iä Nysestä? En tästä mitään selkeää löytänyt. Käytännössähän se on hallintarekisteröity osakkeeseen ja osinkoihin oikeuttava lappu, mutta ei se ole myöskään helsingin pörssissä listattu vaikka yhtiö kiistatta on Suomalainen.

Ei omxh:n aukioloaikoina kerkee pelailemaan töiden takia ja kulutkin on pienemmät muuta kautta..

Ps. Saatoin ostaa jo mutta asia rupesi mietityttämään..

 

[zepi]

Huomenta, yrityskaupan myötä olisi kohta siirtyminen brittiläisen työnantajan palvelukseen . Eilen olin kuuntelemassa talousjohtajan esitystä ja vakuutti sen verran että voisi jonkun punnan sijoittaa myös osakkeisiin.

Mutta tuo on listattu vain lontoossa - onko tuonne mitään järkeä sotkeentua tässä brexit-tilanteessa ja jos on niin minkä välittäjän kautta? Tällä hetkellä tilit op, seligson ja nordnet.

Jenkeissä olisi myös, mutta noteeraamattona, mitäs riskejä tässä on?

Kyseessä siis tämä Osta osaketta COMPASS GROUP PLC (CMPGF) pörssistä Nasdaq OTC Foreign - Nordnet

Kiitos avusta, tällä hetkellä siis omistuksessa pelkkiä rahastoja

Itse en pääsääntöisesti suosittele sijoittamaan oman työnantajan osakkeisiin, ellei teillä ole jotain sitouttamisohjelmaa tarjolla. Sulla on jo munia paljon siinä korissa, hajauta riskiä muualle, ellet ole tosiaan aivan varma, että kasvatte rajusti suhteessa markkinaodotuksiin (nykykurssiin).

Sitten jos firma tarjoa osakebonuksia tai mahdollisuuden saada kertoimella osakkeita tai jotain vastaavaa, niin miksikäs ei.

 

[svk]

Tämä ei ole mitenkään Nordnet-spesifinen kysymys.

Ei varmaan, mutta kun se on siellä aikaisemmin onnistunut, niin uskon sen onnistuvan nytkin, en vaan löytänyt sitä uudelta sivulta.

 

[oongee]

Näistä hallintarekistereistä jauhettiin mediassa vuositolkulla, mutta ymmärtääkö joku palstalainen ajantasaista lainsäädäntöä tämän taustalla? Jos joku tietäisi edes että missä laissa kielletään suomalaisen yhtiön ostaminen hallintarekisteriin (vai kielletäänkö) että voisi tarkistaa muotoilun. Kielletäänkö se Helsingin pörssistä pelkästään vai ylipäänsä? Kysyn koska google löysi Lynxinkin sivun jossa he ehdottavat suomalaisten firmojen ostamista muista Euroopan pörsseistä (suomeksi).

Asiaa koskeva laki: Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja… 348/2017 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Olen ymmärtänyt asian niin, että kunhan käyttää ulkomaista välittäjää, ei ole mitään ongelmaa omistaa suomalaista yhtiötä hallintarekisterin kautta. Suomen laki luonnollisesti koskee vain suomalaisia välittäjiä. EU:ssahan hallintarekisteröinti on yleinen käytäntö, eikä Suomen laki voi ajaa sen yli.

 

[Misi]

Itse en pääsääntöisesti suosittele sijoittamaan oman työnantajan osakkeisiin, ellei teillä ole jotain sitouttamisohjelmaa tarjolla. Sulla on jo munia paljon siinä korissa, hajauta riskiä muualle, ellet ole tosiaan aivan varma, että kasvatte rajusti suhteessa markkinaodotuksiin (nykykurssiin).

Sitten jos firma tarjoa osakebonuksia tai mahdollisuuden saada kertoimella osakkeita tai jotain vastaavaa, niin miksikäs ei.

Kiitos kommentista, mitään isoa sijoitusta ei todellakaan ole tarkoitus tehdä juurikin noista syistä, vaan luokkaa tonni tai kaks.
Tässäkin yksi syy että tulee osommalla mielenkiinnolla seurattua myös emoyhtiön suuntaa, täällä nordic-osastolla kun tuohon tuskin tulee isoa painoa olemaan

Suurin paino tulee pysymään rahastoissa myös jatkossa mikäli tähän tulee jotakin laitettua, nyt pohdituttaa tuleeko liikaa säätöä tuon tonnin tai kahden takia

 

[munse]

Eikös olisi veroteknisesti järkevää omistaa sama asia kahteen kertaan? Tarkoitan, että jos omistaisi all-world ETF-rahastoa (Vanguard) sekä likimain vastaavaa ETF-rahastoyhdistelmää (EUNL+IS3N), niin aikanaan myydessä voisi kikkailla niin, että myy ensin tuota Vanguardia mikäli sitä on alettu ostamaan vasta EUNL+IS3N kombon jälkeen.

Olettaen, että myöhemmin hankitut ovat tuottaneet vähemmän.

 

[Jote]

Eikös olisi veroteknisesti järkevää omistaa sama asia kahteen kertaan? Tarkoitan, että jos omistaisi all-world ETF-rahastoa (Vanguard) sekä likimain vastaavaa ETF-rahastoyhdistelmää (EUNL+IS3N), niin aikanaan myydessä voisi kikkailla niin, että myy ensin tuota Vanguardia mikäli sitä on alettu ostamaan vasta EUNL+IS3N kombon jälkeen.

Olettaen, että myöhemmin hankitut ovat tuottaneet vähemmän.

Mikään ei estä sijoittamasta samaan eri salkkujen kautta. Myyntijärjestys lienee kiinni hankintameno-olettaman sopivuudesta kiinni. Pystyykö fifoa kiertämään ETF:n kanssa?

 

[ddude]

Kaveri on Noksulla duunissa ja ihmettelee miksi kurssi syöksyy. 4gstä tulee kuulemma tasaista hyväkatteista tulovirtaa ja 5g investoinnit alkamassa. Firman sisällä on "hyvä pöhinä" ja Surilla kirjoittamaton koskemattomuus. Näillä eväillä näköjään saadaan aikaan - 25% dippejä.

No syöksy tuli tuosta vuoden (taas) lykkäyksestä.
5G piti alkaa tuomaan tulosta alunperin jo 2019 mutta nyt siis 2021.
Tuon lisäksi kassan pienuus ja siitä johtuva osingonmaksun keskeytys.
Sijoittajan ja duunarin fundamenteissa on se ero että vaikka sisällä on kuinka hyvää "pöhinää", on sijoittajalle selvää että kolmesta isosta pelurista verkkobisneksessä Nokia on valitettavasti sillä viimeisellä sijalla...

 

[namlepo]

Itekin ostin pari nokiaa. Vaikka tilanne on ilmeisesti todella huono. 5gtä pitäisi jo asentaa ei suunnitella. Nokia myöhästyy siitä junasta nyt.

 

[Cube]

Tämän hetken hinnoittelu (rommin jälkeen) ei tosin vaadikaan mahdottomien saavuttamista. Tuskin Nokia täysin 5g-kelkasta putoaa vaikka kannattavuusvaikeuksia nyt onkin verrokkeihin nähden. Ostin tosiaan eilettäin possan puoliksi pelimielissä mutta saattaahan se jäädä pariksi vuodeksikin.

 

[evakko]

Pystyisikö joku suuri rahasto tms. saamaan Nokian putoamaan ylireagoimalla osinkouutiseen? Tuli vaan mieleen että Nokian arvosta hävisi hetkessä aika paljon yrityskaupan kannalta ja amerikkalaisten mahdollinen mielenkiinto oman verkko-osaamisen (insinööriosaamista varmasti löytyisi mutta patentit ym.) hankkimiseen Huawei-tapaus muistaen. Tietenkin aika kaukaa haettua mutta kaipa oudompaakin on sattunut.

 

[valexi]

Noista osingonmaksuista oli hyvää debaattia osakesäästäjäpäivänä. 15:17 eteenpäin


Hyvä pointti tuossa on se, että jos yrityksellä on kasvunäkymää ja investointeja, niin miksi se voitto kannattaisi maksaa ulos, kun sen voi sijoittaa omaan toimintaan tuottamaan parempaa korkoa?

Tietysti kuulostaa hurjalta, kun osingonmaksu keskeytetään, mutta voi olla myös signaali siitä, että nyt tarvitaan rahaa investointeihin (5G) ja nyt on myös paikka iskeä kiilaa siihen markkinajohtajarakoon, kun Huawei suurimpana on vastatuulessa.

 

[Sprout]

No syöksy tuli tuosta vuoden (taas) lykkäyksestä.
5G piti alkaa tuomaan tulosta alunperin jo 2019 mutta nyt siis 2021.
Tuon lisäksi kassan pienuus ja siitä johtuva osingonmaksun keskeytys.
Sijoittajan ja duunarin fundamenteissa on se ero että vaikka sisällä on kuinka hyvää "pöhinää", on sijoittajalle selvää että kolmesta isosta pelurista verkkobisneksessä Nokia on valitettavasti sillä viimeisellä sijalla...

Juuri näin. Pöhinän sijaan tuo touhu vaikuttaa osaamattomalta puuhastelulta. Surin lupauksia ja tavoitteiden siirtämistä aina uudelleen tulevaisuuteen on kuultu jo liian monta kertaa. Markkinaosuutta on tarjottu Nokialle kuin tarjottimella, mutta eväät ei näytä riittävän sen ottamiseen. Itselläni on salkussa pieni erä Nokiaa, mutta valitettavasti usko ja maku meni firmaan. Ei niinkään itse tuloksen takia vaan viestinnän epämääräisyyden/epärehellisyyden vuoksi. Myös luottamus nykyjohdon ammattitaitoon horjuu pahasti.

 

[ddude]

Hyvä pointti tuossa on se, että jos yrityksellä on kasvunäkymää ja investointeja, niin miksi se voitto kannattaisi maksaa ulos, kun sen voi sijoittaa omaan toimintaan tuottamaan parempaa korkoa?

Tietysti kuulostaa hurjalta, kun osingonmaksu keskeytetään, mutta voi olla myös signaali siitä, että nyt tarvitaan rahaa investointeihin (5G) ja nyt on myös paikka iskeä kiilaa siihen markkinajohtajarakoon, kun Huawei suurimpana on vastatuulessa.

Olet ihan oikeassa tässä.

Nokian kohdalla kannattaa kuitenkin huomioida kaksi asiaa:
Osingonmaksussa siirryttiin keväällä 2019 kvartaalimaksuun, jolloin jo silloin moni epäili että Nokia pelasi aikaa "kassakriisiä" vastaan.
Kassa pienentynyt: q3 2019 344 milj. vs. q3 2018 1879 milj.

Omasta mielestä tuo kassan pienuus se varsinainen syy osingon keskeytykselle.
Toivotaan että olen väärässä ja Nokian investointi tuottaa tulosta.

 

[muronsyöjä]

Olet ihan oikeassa tässä.

Nokian kohdalla kannattaa kuitenkin huomioida kaksi asiaa:
Osingonmaksussa siirryttiin keväällä 2019 kvartaalimaksuun, jolloin jo silloin moni epäili että Nokia pelasi aikaa "kassakriisiä" vastaan.
Kassa pienentynyt: q3 2019 344 milj. vs. q3 2018 1879 milj.

Omasta mielestä tuo kassan pienuus se varsinainen syy osingon keskeytykselle.
Toivotaan että olen väärässä ja Nokian investointi tuottaa tulosta.

Jos osingonmaksua olisi jatkettu nykyosingolla, olisi nettokassa mennyt jo miinukselle. Kassa on jo nyt todella tiukka 103,000 työntekijän firmalle jonka tulos on riippuvainen tuotekehitysinvestoinneista ja patenttituloista. Patenttitulovirta voi ehtyä jo siksi, että Apple ja kumppanit sanovat vain että "v!ttu emme maksa, sue us". Vaikka Nokialla olisi vielä rahaa lakimieheen, ei välttämättä ole varaa odottaa yli sadantuhannen ihmisen palkkojen pyöriessä oikeuden päätöstä vuosien päästä.

 

[Jumputin]

Olet ihan oikeassa tässä.

Nokian kohdalla kannattaa kuitenkin huomioida kaksi asiaa:
Osingonmaksussa siirryttiin keväällä 2019 kvartaalimaksuun, jolloin jo silloin moni epäili että Nokia pelasi aikaa "kassakriisiä" vastaan.
Kassa pienentynyt: q3 2019 344 milj. vs. q3 2018 1879 milj.

Omasta mielestä tuo kassan pienuus se varsinainen syy osingon keskeytykselle.
Toivotaan että olen väärässä ja Nokian investointi tuottaa tulosta.

Kassahan on raportin mukaan 4.8 miljardia. Nettokassa on sen 344 milj. Raportin mukaan odottavat nettokassan nousevan sinne 2 miljardiin, ennen kuin aloittavat taas osingon maksun. q4 nettokassan odotettaan olevan 1,5 miljardia.

 

[ddude]

Kassahan on raportin mukaan 4.8 miljardia. Nettokassa on sen 344 milj. Raportin mukaan odottavat nettokassan nousevan sinne 2 miljardiin, ennen kuin aloittavat taas osingon maksun. q4 nettokassan odotettaan olevan 1,5 miljardia.

Just näin, my bad.

 

[yberkurko]

Aika jännä oli myös Orionin reaktio. Tulos tuli eilen puolilta päivin, jolloin nousua 3-6 % päivän aikana. Tänään sitten lähes 10 % plussaa eilisen päälle. Joku heräsi vasta tänään ihan positiiviseen tulokseen? Ei se kyllä NOIN positiivinen ollut...

Juu itekin myin pikku possani pois, kun tuskin hirveästi parempia kursseja on vähään aikaan tarjolla. Menee arvostuskertoimet mun makuun turhan tyyriiksi, kun jättää kertaluontoiset erät huomiotta (ja huomioi sen tosiseikan, että toimituksetkin osuivat hyvin neljännekselle). Olisi tosin kannattanut laittaa myyntiin vasta tänään näemmä Eiköhän järki kuitenkin viikonlopun aikana tule päähän ja kurssille krapula. Palaan taas omistajaksi, jos halavalla saa (kuten osto alle 25€ viimevuonna).

Tilalle tuli Pfizeria suurinpiirtein samalla summalla, kun lääketeolisuudessa halusin pitää ja veroseuraamuksistahan mun ei tarvinnut huolehtia, kyseenalainen kiitos Nordealle (kevennelty tappiollisia sen verran).

 

[keijo-pc]

Näkyi sähköpostiin tulleen viestiä Nordnetin osakesäästötilistä. Ei hallinnointikuluja tai kuukausimaksuja, ja jos avaa tilin tämän vuoden loppuun mennessä saa käyttöönsä joksikin aikaa (oiskohan ollut joku 1-3kk) Nordnetin parhaan kaupankäyntikulutason (eli min. 3€/0,06%/kauppa). Lisäksi tulossa jotain myöhemmin ilmoitettavia lisäetuja.

Juoksevien kulujen puute on ainakin selkeästi hyvä homma. Vaikuttaa varmaan parhaalta osakesäästötilivaihtoehdolta tähän mennessä(?). Vähän kyllä jännittää, että tämä romutetaan politiikan puolelta jossakin vaiheessa tai mikäli kaupankäyntikulut ei riitä kattamaan firman menoja ja voittotavoitteita niin tulee se jonkinlainen hallinnointipalkkio.

 

[Paapaa]

Vaikuttaa varmaan parhaalta osakesäästötilivaihtoehdolta tähän mennessä(?). Vähän kyllä jännittää, että tämä romutetaan politiikan puolelta jossakin vaiheessa tai mikäli kaupankäyntikulut ei riitä kattamaan firman menoja ja voittotavoitteita niin tulee se jonkinlainen hallinnointipalkkio.

Toinen ongelma on se, että tuo verohyöty on aika huono ja pahimmillaan osakesäästötilillä tulee takkiin veroissa. Ei hankintameno-olettamaa, ei lähdeverojen hyvityksiä, ei 85% verollista osuutta. Tarkkana kannattaa olla, milloin tuo kannattaa ja milloin ei. Alkuhuuman jälkeen aika meh, ja yhä joku halpa rahasto voi tulla järkevämmäksi.

 

[Juha_H]

Keskuspankkien markkinoille pumppaamat rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille. Kärsijöitä ovat uudet sijoittajat ja ensiasunnon ostajat. Yli vuosikymmenen kestänyt löysä rahapolitiikka on luonut tilanteen, joka on monella tapaa haastava. Ongelmaa ei samalla tapaa olisi, jos palkkainflaatio olisi alkanut noususuhdanteen aikana, mutta näin ei ole tapahtunut.

Näyttää siltä, että keskuspankkien markkinoille pumppaamat uskomattoman suuret rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille, joilla on vaikeuksia löytää tuottavia sijoituskohteita. Alhaiset markkinakorot ja korkeat hinnat näkyvät nyt myös kiinteistömarkkinoilla.

Tilanteen ongelmallisuutta on helppo ajatella nuoren ensiasunnon ostajan silmin. Koska keskuspankit ovat työntäneet rahaa markkinoille jo vuosia, velkavipua käyttäneet kiinteistösijoittajat ja suuria asuntolainoja ottaneet yksityishenkilöt ovat repineet kaupunkien keskustojen asuntojen hinnat pilviin. Eivät ainoastaan Hongkongissa ja New Yorkissa, vaan myös muissa suurissa kaupungeissa.

Nuorelle ensiasunnon ostajalle tilanne on hankala. Jotta saisi lainan, pitäisi säästää kasaan noin 20 prosenttia koko ajan nousevasta asunnon hinnasta, jos ajatellaan lainan olevan siitä 80 prosenttia. Negatiivisen koron aikana säästäminen on kuitenkin hankalaa – kuin vastavirtaan uimista.

Jos nuori jotenkin onnistuisi ottamaan asuntovelkaa koko asuntonsa hinnalle, riski on suuri, sillä asuntojen hinnat ovat pilvissä. Valtavassa, vuosikymmenen jatkuneessa velkasyklissä voittajia ovatkin ne, jotka ehtivät ottaa velkaa ennen muita. Heidän asuntojensa arvot ovat nousseet, kun muut ovat lisänneet velankäyttöä ja ostaneet asuntoja koko ajan kalliimmalla ja kalliimmalla.

Yhdysvaltain keskuspankin tutkijoiden viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että USA:ssa nuorten 21–37-vuotiaiden aikuisten varallisuus on vain murto-osa vanhempien sukupolvien varallisuudesta.

Kiinnostavaa oli, että nuorten aikuisten suhteellinen osuus varallisuudesta on tippunut lähes puoleen viimeisen 25 vuoden aikana. Uutiskanava CBS raportoi keväällä, että 22 prosenttia 23–37 vuotiaista asuu USA:ssa vanhempiensa luona. Vuonna 2001 luku oli vain 12 prosenttia. He eivät asu kotona huvin vuoksi, vaan tilanteen pakottamana.

Osakemarkkinoilla tilanne on osin sama. Voittajia on ne, jotka velkasyklin alussa ostivat osakkeita ja pääsivät nauttimaan nousevista kursseista. Kursseja ovat nostaneet myöhemmin markkinoille uskaltautuneet sijoittajat, jotka ovat käyttäneet osin velkaa. Toisaalta syynä ovat yritykset, jotka ovat ottaneet velkaa ostaakseen omia osakkeitaan.

Uudelle sijoittajalle ongelma on nyt sama kuin asunnon ensiostajalle. Hinnat ovat korkealla ja riski markkinoille tulemisessa on suuri. Mitä matalammiksi korot ovat laskeneet, sitä korkeammalle eri sijoituskohteiden hinnat ovat nousseet ja sitä suuremmaksi varallisuuskuilu sukupolvien välillä on kasvanut. Olisikohan jo aika lopettaa keskuspankkipolitiikka, joka ruokkii ylenmääräistä velanottoa?

No niin, kuuntelusuositus nollakorkojen vaikutuksista meidän kaikkien talouteen

Mikä maksaa? | Miksi raha ei kelpaa?

 

[Juha_H]

Inderesin podissa vieraana pääekonomisti ja taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. Vahva kuuntelusuositus taloutta seuraaville.

00:41 Mikä nykyisessä markkinatilanteessa on vikana?
03:09 Miten markkinamekanismi on rikki?
07:39 Pystyvätkö keskuspankit pelastamaan pankit, jos tulisi pankkikriisi?
13:20 Miten ongelmien leviäminen vaikuttaisi pankkisektorin ulkopuolella?
15:07 Tuottavuus
18:46 Kuluttajasektori
21:10 Eri omaisuuserien arvostukset
22:51 GNS Economicsin talousennusteet
39:20 Malisen oma sijoitusstrategia

inderesPodi 59: Ruutitynnyri räjähtämässä? Veraana pääekonomisti Tuomas Malinen (28.10.2019)

 

[Paapaa]

Taustaksi haastatteluun että Mr Malinen on oikea tuomiopäivän pasuuna. Hän on ennustanut huomenna tapahtuvaa täydellistä romahdusta jo vuosikausia. Eli talouden tilasta on muitakin näkemyksiä olemassa.

Tässä 2,5v sitten annettu vakava varoitus.

Suomessa onkin syytä alkaa jälleen varautua huonoihin aikoihin, jotka voivat olla edessä paljon oletettua nopeammin, Malinen päättää

Analyysitoimisto varoittaa: ”Nousukausi ei kestä pitkään”

On toki nokkelaa käyttää täysin epämääräisiä aikamääreitä, jottei kukaan voi koskaan väittää, että olisi ollut väärässä. Tässä tosin epäiltiin USA:n painuvan taantumaan jo samana kesänä:

Onko lama jo ovella? Tutkijan synkkä näkemys: "Yhdysvallat saattaa painua taantumaan vielä kesän aikana"

Tässä povataan suurta lamaa (2017, lokakuu):

Suomalaisekonomisti: ”Globaali talous on vaarallisen lähellä 1930-luvun talouskatastrofia”

Onhan näitä pasuunoita. Lopulta joku heistä onnistuu täydellisesti ajoituksessa

 

[Fortucry]

Inderesin podissa vieraana pääekonomisti ja taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. Vahva kuuntelusuositus taloutta seuraaville.

inderesPodi 59: Ruutitynnyri räjähtämässä? Veraana pääekonomisti Tuomas Malinen (28.10.2019)

Tämä kannattaa sitten kuunnella huumorimielellä. Jos joku oikeasti tietäisi milloin romahdus tulee, niin tästä kerrottaisiin viimeisenä julkisessa podcastissa ts. housuihin olisi jo valahtanut.

 

[vihta]

Toinen ongelma on se, että tuo verohyöty on aika huono ja pahimmillaan osakesäästötilillä tulee takkiin veroissa. Ei hankintameno-olettamaa, ei lähdeverojen hyvityksiä, ei 85% verollista osuutta. Tarkkana kannattaa olla, milloin tuo kannattaa ja milloin ei. Alkuhuuman jälkeen aika meh, ja yhä joku halpa rahasto voi tulla järkevämmäksi.

Tuohon vielä lisätään Nordnetilla, että osakesäästötiliä ei voi käyttää luottolimiitin vakuutena, niin alkaa kiinnostus olemaan aika nolla.

 

[Jote]

Jos olen nyt oikein ymmärtänyt osakesäästötilin, niin
- Osinkojen verotus on 30%, mikäli ne ottaa ulos. Osingon pitää muhia aikansa, että 4.5% verotappio kuittautuisi.
- Osasta ulkomaisia osinkoja ei saa lähdeveroa pois, koska veroja ei makseta Suomeenkaan. Varmaan sitten kun osakkeet myy, mutta taitaa olla maakohtaista kuinka kauan noita voidaan kohdemaasta saada ulos. Ei mitään käryä valtioiden välisistä sopimuksista.
- Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää, joten mitään ei koskaan saa myytyä 18%:lla.
- Ei ole vieläkään selvää, missä suhteessa nostetaan pääomaa ja tuottoa, eli miten 50000€ raja käyttäytyy.

Tavallaan kumpikin ajallinen ääripää menee vaikeaksi kun verokohtelu iskee tuoreita ja yli 10v hallussa olleita osakkeita kohtaan. Noilla olettamilla en keksi tuolle mitään muuta käyttöä kuin suomalaisten osakkeiden kanssa pelaamista korkeintaan muutaman vuoden pidolla. Jonkinlainen treidaajan työkalu, mutta toisaalta ei sitten tule esim. IB:lle, jossa kaupankäyntikulut ovat kunnossa.

 

[SundeR]

Kannattavampaa ostaa vaikka etf:ää. Harva varmaan ostaa osakkeita ja pitää "vaikka tulisi mikä", sitten täytyykin jo myydä ajoissa ja tulee veroissa takkiin.

 

[zepi]

Keskuspankkien markkinoille pumppaamat rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille. Kärsijöitä ovat uudet sijoittajat ja ensiasunnon ostajat. Yli vuosikymmenen kestänyt löysä rahapolitiikka on luonut tilanteen, joka on monella tapaa haastava. Ongelmaa ei samalla tapaa olisi, jos palkkainflaatio olisi alkanut noususuhdanteen aikana, mutta näin ei ole tapahtunut.

Näyttää siltä, että keskuspankkien markkinoille pumppaamat uskomattoman suuret rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille, joilla on vaikeuksia löytää tuottavia sijoituskohteita. Alhaiset markkinakorot ja korkeat hinnat näkyvät nyt myös kiinteistömarkkinoilla.

Tilanteen ongelmallisuutta on helppo ajatella nuoren ensiasunnon ostajan silmin. Koska keskuspankit ovat työntäneet rahaa markkinoille jo vuosia, velkavipua käyttäneet kiinteistösijoittajat ja suuria asuntolainoja ottaneet yksityishenkilöt ovat repineet kaupunkien keskustojen asuntojen hinnat pilviin. Eivät ainoastaan Hongkongissa ja New Yorkissa, vaan myös muissa suurissa kaupungeissa.

Nuorelle ensiasunnon ostajalle tilanne on hankala. Jotta saisi lainan, pitäisi säästää kasaan noin 20 prosenttia koko ajan nousevasta asunnon hinnasta, jos ajatellaan lainan olevan siitä 80 prosenttia. Negatiivisen koron aikana säästäminen on kuitenkin hankalaa – kuin vastavirtaan uimista.

Jos nuori jotenkin onnistuisi ottamaan asuntovelkaa koko asuntonsa hinnalle, riski on suuri, sillä asuntojen hinnat ovat pilvissä. Valtavassa, vuosikymmenen jatkuneessa velkasyklissä voittajia ovatkin ne, jotka ehtivät ottaa velkaa ennen muita. Heidän asuntojensa arvot ovat nousseet, kun muut ovat lisänneet velankäyttöä ja ostaneet asuntoja koko ajan kalliimmalla ja kalliimmalla.

Yhdysvaltain keskuspankin tutkijoiden viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että USA:ssa nuorten 21–37-vuotiaiden aikuisten varallisuus on vain murto-osa vanhempien sukupolvien varallisuudesta.

Kiinnostavaa oli, että nuorten aikuisten suhteellinen osuus varallisuudesta on tippunut lähes puoleen viimeisen 25 vuoden aikana. Uutiskanava CBS raportoi keväällä, että 22 prosenttia 23–37 vuotiaista asuu USA:ssa vanhempiensa luona. Vuonna 2001 luku oli vain 12 prosenttia. He eivät asu kotona huvin vuoksi, vaan tilanteen pakottamana.

Osakemarkkinoilla tilanne on osin sama. Voittajia on ne, jotka velkasyklin alussa ostivat osakkeita ja pääsivät nauttimaan nousevista kursseista. Kursseja ovat nostaneet myöhemmin markkinoille uskaltautuneet sijoittajat, jotka ovat käyttäneet osin velkaa. Toisaalta syynä ovat yritykset, jotka ovat ottaneet velkaa ostaakseen omia osakkeitaan.

Uudelle sijoittajalle ongelma on nyt sama kuin asunnon ensiostajalle. Hinnat ovat korkealla ja riski markkinoille tulemisessa on suuri. Mitä matalammiksi korot ovat laskeneet, sitä korkeammalle eri sijoituskohteiden hinnat ovat nousseet ja sitä suuremmaksi varallisuuskuilu sukupolvien välillä on kasvanut. Olisikohan jo aika lopettaa keskuspankkipolitiikka, joka ruokkii ylenmääräistä velanottoa?

No niin, kuuntelusuositus nollakorkojen vaikutuksista meidän kaikkien talouteen

Mikä maksaa? | Miksi raha ei kelpaa?

Näissä kaikissa väitteissä on minusta se ongelma, että niiden perustelut pitäisi johtaa jostain fundamentaaleista talousteorian perusteista.

Mitä alempana korko on, sitä isompi osa kuukausierästä menee lyhennykseksi. Käytännössä korkoon menevä summa suhteessa ihmisten kk-tuloihin on nykyisilläkin asuntojen hinnoilla pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Miten tämä voi olla asunnon ostajan kannalta huono tilanne?

Kyllä, aikaisemmin asunnon hinnan sai säästettyä itselleen nopeammin, mutta eipä sillä asunnolla ollut yhtä paljon arvoa suhteessa kk-liksaan. Nyt koko asunnon säästö kestää pidempään, mutta sekä absoluuttisesti, että suhteessa palkkaan se on myös merkittävästi arvokkaampi. Jos aikaisemmin halusi säästää kahden vuosipalkan suuruisen asunnon verran rahaa ja se kesti 15v ja nyt 25v:ssä saa neljän vuosipalkan hintaisen asunnon, niin eikö tilanne ole suhteessa parempi? Puhumattakaan siitä, että paljonko laadukkaampi nykyinen asunto on?

Ostohetkestä lähtien ostajan varallisuus kartuu nopeammin, kuin aikaisemmin juuri siitä syystä, että suurempi osuus kk-erästä menee itselle lyhennyksen muodossa.

Asuntolainoja saa myös ainakin 95% lainoitusasteeseen saakka, joten ensiasunnon käsirahan säästäminen ei ole hirveän kova homma. Jengi ei vaan tyydy enää 70-luvun lähiöasuntoon, kuten aikaisemmin...
-
Miksi riski olisi juuri nyt korkeampi kuin joskus aikaisemmin? Poliitikot ja keskuspankkiirit ovat todennäköisesti yhtä idiootteja kuin aikaisemmin, tai hyvällä tuurilla ehkä pikkaisen viisampia opittuaan jotain edeltäjiensä virheistä.
-
Osakkeiden takaisinostoihin liittyen: Onko sinulla perusteita noiden väitteiden tueksi mitä esität? Gearing on ehkä noussut, mutta eikö se ole aika luontevaa jos pääomaa saa markkinoilta halvemmalla? Kerro yksikin järkiperusteinen syy, että miksi et pitäisi korkeampaa vivutusastetta liiketoiminnalla jos velkarahan hinta suhteessa omaan pääomaan halpenee?

 

[svk]

Tuohon vielä lisätään Nordnetilla, että osakesäästötiliä ei voi käyttää luottolimiitin vakuutena, niin alkaa kiinnostus olemaan aika nolla.

Eikö? voisin vaikka vannoa että pystyy, pitääpä tarkistaa....

Tälläise ainakin löysin, en mene vannomaan, että tarkoitit just tota....
https://www.nordnet.fi/faq/3120/voinko-hyoedyntae-luottoa-osakesaestoetilillae/

Voinko hyödyntää luottoa osakesäästötilillä?
Voit hyödyntää luottoa sijoituksissasi myös osakesäästötilillä, mutta luoton tulee olla peräisin osake- ja rahastosalkkuun eli arvo-osuustiliin sidotusta luottosopimuksesta. Tämä tarkoittaa, että osakesäästötilillä olevia omistuksia ei voi hyödyntää kaupankäyntiluoton vakuutena, vaan vakuutena toimivat sen arvo-osuustilin omistukset, johon luottosopimus on aktivoitu. Tällöin myös kaupankäyntiluoton korot peritään arvo-osuustilin puolelta, ei osakesäästötililtä. Kaupankäyntiluoton rajoitteet johtuvat osakesäästötiliin liittyvästä lainsäädännöstä.

Kaupankäyntiluoton hyödyntäminen voi rajoitteistaan huolimatta olla verotehokas tapa aloittaa osakesäästötilisäästäminen, jos haluat hyödyntää arvo-osuustilisi puolella olevia omistuksia, mutta et kuitenkaan halua realisoida niitä ja maksaa realisoinnin seurauksena veroja mahdollisista voitollisista omistuksistasi.

 

[vihta]

Eikö? voisin vaikka vannoa että pystyy, pitääpä tarkistaa....

Tälläise ainakin löysin, en mene vannomaan, että tarkoitit just tota....
https://www.nordnet.fi/faq/3120/voinko-hyoedyntae-luottoa-osakesaestoetilillae/

Juu, tuosta sen itsekin luin

 

[Julle-]

Mitä alempana korko on, sitä isompi osa kuukausierästä menee lyhennykseksi. Käytännössä korkoon menevä summa suhteessa ihmisten kk-tuloihin on nykyisilläkin asuntojen hinnoilla pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Miten tämä voi olla asunnon ostajan kannalta huono tilanne?

Siten, että hyvin harva oikeasti hyötyy omaan asuntoon laitetuista lyhennyksistä muuten kuin virtuaalisesti, ellei käytä asuntoa toisen lainan vakuutena tai realisoi sitä ja muuta vuokralle.

Kyllä, aikaisemmin asunnon hinnan sai säästettyä itselleen nopeammin, mutta eipä sillä asunnolla ollut yhtä paljon arvoa suhteessa kk-liksaan. Nyt koko asunnon säästö kestää pidempään, mutta sekä absoluuttisesti, että suhteessa palkkaan se on myös merkittävästi arvokkaampi. Jos aikaisemmin halusi säästää kahden vuosipalkan suuruisen asunnon verran rahaa ja se kesti 15v ja nyt 25v:ssä saa neljän vuosipalkan hintaisen asunnon, niin eikö tilanne ole suhteessa parempi? Puhumattakaan siitä, että paljonko laadukkaampi nykyinen asunto on?

Onko se oikeasti laadukkaampi, ainakaan kasvukeskuksissa? Samanhintainen asunto on ainakin pienempi ja huonommalla sijainnilla kuin ennen, mahdollisesti myös vanhempi, koska kaikkialle nyt vaan ei voi enää rakentaa uusia asuntoja. Miksi joku haluaisi ostaa "kahden vuosipalkan suuruisen asunnon", eikä neliöitä, sijaintia ja asumismukavuutta?

Ostohetkestä lähtien ostajan varallisuus kartuu nopeammin, kuin aikaisemmin juuri siitä syystä, että suurempi osuus kk-erästä menee itselle lyhennyksen muodossa.

Mutta tämä asuntovarallisuus ei tyypillisesti hyödytä asunnon omistajaa mitenkään, ks. yllä. Asuntosijoittajia tietysti nämä nollakorot ovat hellineet kovasti.

Miksi riski olisi juuri nyt korkeampi kuin joskus aikaisemmin? Poliitikot ja keskuspankkiirit ovat todennäköisesti yhtä idiootteja kuin aikaisemmin, tai hyvällä tuurilla ehkä pikkaisen viisampia opittuaan jotain edeltäjiensä virheistä.

Ainakin Suomen demografiset haasteet kannattaa tiedostaa, kun sitoutuu noihin 25 vuoden takaisinmaksuaikoihin.

Disclaimer: itselläni on vielä 20+ vuotta lainanmaksua jäljellä.