Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Niin, eli nostetaan rahaa. En siis ymmärrä, mitä tarkoitit tuolla 'ennen kuin pääoma nostettu pois', kun tuossa sitä nostetaan pois. Vai meinasitko, että ensin voisi nostaa sisään laitetun pääoman verotta ja lopuksi tuotot, kuten ennen sai tehtyä kapitalisaatiosopimuksen kanssa. Se tosiaan ei onnistu.

No mitähän mahdoin kirjoittaa. Ei tämä nyt yleensä sinulle ole vaikea ymmärtää luettua.
 
Salkussani on nyt seuraavanlainen maantieteellinen hajautus:
Eurooppa: 22%
Pohjois-amerikka: 64%
Aasia ja latinalainen Amerikka: 14%
Kuinka iso ongelma tuo nyt sitten on että pohjois-amerikka on noin yliedustettu? Mihin suuntaan tuota pitäisi lähteä kehittämään?
Ei sillä osakkeen listausmaalla ole niin merkitystä. Jos rahastoihin sijoittaa niin pääasiallisesti isoja globaaleja yrityksiä siellä salkussa on kuitenkin.
 
No mitähän mahdoin kirjoittaa. Ei tämä nyt yleensä sinulle ole vaikea ymmärtää luettua.

No, alkuperäisessä viestissä kirjoitit "pääoman nostosta". Kyllä se koko kasvanut summa on myös pääomaa, jota siis esimerkissä nostettiin. Siksi kysymys vaikutti hassulta. Jos olisit kirjoittanut vaikka "sijoitettu pääoma", niin en olisi ymmärtänyt väärin. Ei tässä kummemmasta kyse. Eli siis pääoma != sijoitettu pääoma.
 
Koskas suomeen saataisiin tälläisiä pörssiromahduksia?
upload_2019-10-4_1-58-35.png


Jenkkipörssissä voi ensi viikosta alkaen käydä parilla sikäläisellä välittäjällä ilmaiseksi kauppaa.
 
Koskas suomeen saataisiin tälläisiä pörssiromahduksia?
upload_2019-10-4_1-58-35.png


Jenkkipörssissä voi ensi viikosta alkaen käydä parilla sikäläisellä välittäjällä ilmaiseksi kauppaa.
IB on myös laskemassa hintoja. Saattaisi olla kivijalkapankkisijoittajien aika vaihtaa välittäjää.
 
Tässä on loistava esimerkki millaista kusetusta pankit harrastavat. Kyseinen instrumentti on myyty vanhemmilleni ja olen nyt pari päivää yrittänyt selvitellä miten tuon tuotto oikeasti lasketaan. OP:sta eivät suostuneet antamaan selkeään kysymykseeni mitään vastausta. Sanoivat vain, että voin pyytää vanhempiani ottamaan yhteyttä jos siinä on jotain epäselvää.

Eli: OP Sijoitusobligaatio Brasilia VI/2016

Markkinointimatsku: Palvelun käyttö on estetty - Tjänsten är spärrad
Lainakohtaiset ehdot: Palvelun käyttö on estetty - Tjänsten är spärrad

Kyseessä siis kusetuspaperi, johon laittamalla esim 5750€ menettää heti kättelyssä 750€ eli tällaisessa tilanteessa lähtöarvo on 5000€. Tuon alemmaksi kyseisen paperin arvo ei kuitenkaan käsittääkseni voi mennä. Voin olla kyllä tässäkin väärässä.

Noh, sitten arvon nousuun.



Tämän paperin kohdalla siis näin:
Rahaston kehitys (tuottoporras) --> Kohde-etuuden arvonmuutos
alle 20 % --> 0 %
vähintään 20 %, mutta alle 40 % --> 10 %
vähintään 40 %, mutta alle 60 % --> 30 %
60 % tai enemmän --> 60 %

Eli siis jos ETF:n arvonmuutos on 10% niin kohde-etuuden arvonmuutos on 0% ja ETF:n noustua 100% on kohde-etuuden arvonmuutos 60%.

Ok, ehkä jossain määrin ymmärrettävää, että kun pankki kantaa osan riskistä niin tuottokaan ei ole ihan niin kova.

Noh, sittenhän tässä on myös valuuttakurssiriski, eli EUR/USD valuuttakurssikerroin. Tuosta liikkeellelaskupäivästä lähtien eli 28.9.2016 tähän päivään mennessä se on noin 0,9. Tuotapa ei sitten lasketakaan siitä tuotosta vaan koko sijoituksen nimellisarvosta eli tässä esimerkkitapauksessa 5000€*arvonmuutos*valuuttakurssikerroin. Tätä ei ole markkinointimatskussa tai lainakohtaisissa ehdoissa edes kerrottu vaan koko ajan oletettu, että valuuttakurssikerroin on 100%. Laskukaava löytyy sitten jostain Ohjelman yleisten lainaehtojen liitteestä 5 jota ei ainakaan Googlella enää löydä tuolle 2016 vuodelle mistään.

Mitä tällä hetkellä on viivan alla tuosta 5000€:sta kun EF:n arvo on noussut 32% ja valuuttakurssikerroin 0,9: 5000€*1,1*0,9=4950€ (Onneksi pankki on kuitenkin sen verran joviaali että ilmeisesti palauttaa tuon min. 5000€)

Jos tuon saman summan olisi laittanut suoraan kyseiseen ETF:ään, arvo olisi 5750€*1,32*0,9=6831€
Noniin, tämä kasa paskaa on erääntymässä ensi vuonna.

Mitenkäs tuollaisen tuotteen tappioista saisi mahdollisimman paljon irti? Katsotaanko tuo erääntyminen myynniksi? Voiko esim. Bank Norwegianin korot vähentää tappioista?
 
Meinaatko juuri IBKR Liteä, vai onko niillä tulossa normialustallakin hinnanalennuksia?
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta :)? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...
 
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta :)? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...
Kai niistä osa ostelee tuotteita joista menee komissiotakin välistä. Tai tilaa reaaliaikakursseja. Tai mitä nyt ikinä.
 
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta :)? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...

Finance yahoon haastattelussa oli IB:n jamppa kertomassa, että ennen korkean moraalin putiikkina (lol) eivät ole myyneet order flow:ta, mutta nyt antavat asiakkaille mahdollisuuden nollakomissioon myymällä sitä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että spreadit kasvaa, kun bottifirmoille myydään mahdollisuus kuoria ne ilmaiset sentit sieltä välistä.
 
Finance yahoon haastattelussa oli IB:n jamppa kertomassa, että ennen korkean moraalin putiikkina (lol) eivät ole myyneet order flow:ta, mutta nyt antavat asiakkaille mahdollisuuden nollakomissioon myymällä sitä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että spreadit kasvaa, kun bottifirmoille myydään mahdollisuus kuoria ne ilmaiset sentit sieltä välistä.

Lopulta toi ei välttämättä ole mikään paha kompromissi. Se viimeinen sentti on paljon pienempi asia piensijoittajalle kuin kiinteä komissio. Tosin, IB:llä minimi on muutoinkin luokkaa naurettavat $0.35/kauppa, joten eipä se säästö kummoinen ole... (Okei, pikkusalkuilla lisäksi minimiveloitus kuussa).

Sinänsä hyvä, että hintakilpailua tulee. Tulisipa Suomeenkin.
 
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta :)? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...

Seuraavassa linkissä on ihan hyvä kirjoitus aiheesta: How Discount Brokerages Make Money | Kalzumeus Software

Lyhyesti:
  • Asiakasvarojen talletuskorko.
  • Myytävistä tuotteista välittäjän saamat komissiot.
  • Varainhoitopalvelut ym. joita saadaan myytyä halpispalveluiden ohessa.
  • Arvopaperilainauksen tuotot.
  • "Order flow" eli järjestely, jossa kaupan vastapuoli ei tule pörssin kautta, vaan muita reittejä, ja välittäjä saa siitä komission.
 
Finance yahoon haastattelussa oli IB:n jamppa kertomassa, että ennen korkean moraalin putiikkina (lol) eivät ole myyneet order flow:ta, mutta nyt antavat asiakkaille mahdollisuuden nollakomissioon myymällä sitä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että spreadit kasvaa, kun bottifirmoille myydään mahdollisuus kuoria ne ilmaiset sentit sieltä välistä.
Tämä on IB:ssä tosi hyvä että kertovat missä mennään. Eli saa valita myydäänkö order-flow:t ja lainataanko osakkeet shorttarille vaiko ei. Ja siitä saa kompensaation. Nordeassa veikkaisin että order flow:t on myyty jo pitkään ja osakkeetkin ovat maailmalla shortissa. Ainakin kauppalehden palstalla tätä joskus spekuloitiin ja nordea ei ole sitä mitenkään kommentoinut. Ja näinhän kaikki halpisvälittäjät tekevät jenkeissä jo nytkin.
 
Itseäni huolestuttaa näissä välittäjän tekemissä arvopaperilainauksissa se, josko Suomen verottaja keksii alkaa rokottaa niistä joskus, vaikka itse en ole siinä suoranaisesti mitenkään osallinen.

Esim. tuolta vero-ohjeesta Arvopaperien luovutusvoittojen verotus löytyy seuraava:

Lainaussopimuksen kohteena olevien osakkeiden lainaamista pidetään tuloverotuksessa luovutuksena (KHO 2.5.1996 taltio 1266). Lainattujen arvopaperien palautus on puolestaan uusi luovutus.

Tästä syystä Degiro-tilini on "CUSTODY"-mallinen, jolloin lainausta ei tapahdu, mutta osinkojen käsittelystä peritään maksu, mitä tavallisella tilillä ei ole. Olenkohan liian varovainen vai onko riski todellinen?
 
Olisi mielenkiintoista jos joku kysyisi EU-tuomioistuimelta, että onko tuo laillinen tulkinta.
 
Itseäni huolestuttaa näissä välittäjän tekemissä arvopaperilainauksissa se, josko Suomen verottaja keksii alkaa rokottaa niistä joskus, vaikka itse en ole siinä suoranaisesti mitenkään osallinen.
Sivistysvaltiossa ei kyllä moraalisesti voida pistää tuollaista verolle jollet ole hommaa tarkoituksella itse aktivoinut tai saa tuottoja siitä. Mutta Suomi ei toki kuulu ko. kategoriaan:).

Toisekseen jos verottaja jotenkin tuota edes keksisi yrittää alkaa verottamaan niin sullehan siitä tulisi tiedustelupyyntö johon et voi antaa mitään muuta vastineeksi kuin ”en ole lainannut”. Eihän noita brokerin omiin taskuun tekemiä lainoja edes näy sinun tilitapahtumissa... Osakkeet on lisäksi hallintarekisterissä eli verottajan pitäisi vielä pystyä näyttämään että just sun osakkeet on lainattu.

Mutta kertokaas että miten vitussa pörssiosakkeen lainaus on luovutus&hankinta, en tajua, ei mahdu oikeudentajuun niinkuin mitenkään. Ei rahalainaakaan tulkita kahdensuuntaiseksi lahjoitukseksi:). Tuo niin selvä korko lainasta kuin voi olla, luovutus pitäisi ylipäänsä tulla tulkittavaksi vasta jos vastapuoli ei saa lainaansa palautettua.

Hyvin huomaa kuinka hampaaton/kädetön joku osakesäästäjien keskusliitto on kun eivät edes tuollaista saa lakiin lobattua.

Itse IB:llä joskus lainasin, mutta en enää just tuon mahtavan tulkinnan vuoksi, ei tuosta juuri rahaakaan saa... Mutta tapahtumia rivejä tulee sen verran että ei verottaja tuota sotkua mitenkään selvitä eikä pysty edes hihasta arvioimaan tehtyä ”myyntivoittoa” kun välittäjältä noista ei saa muuta tietoa kuin ticker, päivä ja määrä ja näitäkin voi olla samalle päivälle useampia eikä mistään palautuksesta tiedä että mihin lainaan se on kohdistunut -> toisin sanoen ei pystytä mitenkään päättelemään että mikä osake on milloinkin ollut salkussa ja milloin lainassa joten ei myöskään pystytä määrittämään osakkeelle luovutusvoittoa kun ei tiedetä sen hankintahintaa (ja tässä ei ainakaan sivistysvaltiossa menisi läpi että vedetään sitten 20% hankintamenolla kun ostohintaa ei voida esittää:)). Lisäksi välittäjän rapsasta näkee helposti lainauksen koko vuoden tuoton, tämä olisi äärimmäisen helppoa verottaa ”muu pääomatulona”, mutta kun ei käy... Arvaisin että tälle se lopulta verolle menisi, mutta jos lainaus päällä niin eihän tuota itse uskalla sinne ilmoittaa - ainakaan kertomalla oikeaa rahan lähdettä, joten käytännössä lainaustuotto vaan kannatta pistää taskuun ja olla hiljaa & tarvittaessa leikkiä tietämätöntä (tuon lainauksen saa aikas helposti päälle) :)...
 
Sivistysvaltiossa ei kyllä moraalisesti voida pistää tuollaista verolle jollet ole hommaa tarkoituksella itse aktivoinut tai saa tuottoja siitä. Mutta Suomi ei toki kuulu ko. kategoriaan:).

Toisekseen jos verottaja jotenkin tuota edes keksisi yrittää alkaa verottamaan niin sullehan siitä tulisi tiedustelupyyntö johon et voi antaa mitään muuta vastineeksi kuin ”en ole lainannut”. Eihän noita brokerin omiin taskuun tekemiä lainoja edes näy sinun tilitapahtumissa... Osakkeet on lisäksi hallintarekisterissä eli verottajan pitäisi vielä pystyä näyttämään että just sun osakkeet on lainattu.

Mutta kertokaas että miten vitussa pörssiosakkeen lainaus on luovutus&hankinta, en tajua, ei mahdu oikeudentajuun niinkuin mitenkään. Ei rahalainaakaan tulkita kahdensuuntaiseksi lahjoitukseksi:). Tuo niin selvä korko lainasta kuin voi olla, luovutus pitäisi ylipäänsä tulla tulkittavaksi vasta jos vastapuoli ei saa lainaansa palautettua.

Hyvin huomaa kuinka hampaaton/kädetön joku osakesäästäjien keskusliitto on kun eivät edes tuollaista saa lakiin lobattua.

Itse IB:llä joskus lainasin, mutta en enää just tuon mahtavan tulkinnan vuoksi, ei tuosta juuri rahaakaan saa... Mutta tapahtumia rivejä tulee sen verran että ei verottaja tuota sotkua mitenkään selvitä eikä pysty edes hihasta arvioimaan tehtyä ”myyntivoittoa” kun välittäjältä noista ei saa muuta tietoa kuin ticker, päivä ja määrä ja näitäkin voi olla samalle päivälle useampia eikä mistään palautuksesta tiedä että mihin lainaan se on kohdistunut -> toisin sanoen ei pystytä mitenkään päättelemään että mikä osake on milloinkin ollut salkussa ja milloin lainassa joten ei myöskään pystytä määrittämään osakkeelle luovutusvoittoa kun ei tiedetä sen hankintahintaa (ja tässä ei ainakaan sivistysvaltiossa menisi läpi että vedetään sitten 20% hankintamenolla kun ostohintaa ei voida esittää:)). Lisäksi välittäjän rapsasta näkee helposti lainauksen koko vuoden tuoton, tämä olisi äärimmäisen helppoa verottaa ”muu pääomatulona”, mutta kun ei käy... Arvaisin että tälle se lopulta verolle menisi, mutta jos lainaus päällä niin eihän tuota itse uskalla sinne ilmoittaa - ainakaan kertomalla oikeaa rahan lähdettä, joten käytännössä lainaustuotto vaan kannatta pistää taskuun ja olla hiljaa & tarvittaessa leikkiä tietämätöntä (tuon lainauksen saa aikas helposti päälle) :)...
Joo, kokeilin tuota alkuvuodesta mutta lainakorot oli aika huonot pääsääntöisesti. Joten ei ollut vaivan väärti ja laitoin kiinni. Tammikuussa tosin yhdestä eksoottisemmasta osakkeesta lainakorko kävi lähes 20%:ssa (josta saa siis puolet), mutta sitä ei sitten pitkään enää kukaan halunnut lainata. Loppuaikoina korot oli usein jotain 0.1% joten ei paljon lämmittänyt.
 
On alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan, että turha pitää lupporahaa käyttötilillä edes pienehköjä määriä. Tili on Nordreassa, joten olisiko järkevää vetää kaikki yhteen rahastoon, esim Nordea Maailma Kasvu. Vai hajauttaako esim 50 Maailma, 25 Amerikka ja 25 Eurooppa?

Kannattaa tutustua aiheeseen "passiivinen indeksisijoittaminen", paitsi jos erityisesti haluat rikastuttaa Nordeaa tai jotain muuta rahastoyhtiötä. (Tai jos sinulla on rautainen näkemys, miksi jokin tietty aktiivinen rahasto tulee olemaan parempi kuin passiivinen indeksirahasto. Oletettavasti ei ole kun täällä kyselet.)

Nordeallakin, jos kerran heidän palveluihinsa erityisesti luotat, on passiivisia rahastoja, joista ei ole itselläni näkemystä verrattuna muihin tarjoajiin. Joku muu voi kommentoida sitä.

Suosittelen aloittamaan lukemalla esim. seuraavista linkeistä löytyvat perus-oppaat, joissa kerrotaan rahastosijoittamisesta oleelliset perusasiat: Sijoitusrahasto-opas 2015 - Pörssisäätiö ja https://www.seligson.fi/resource/rahastosijoittajan_opas.pdf

Siinä, että ostat jotain maailma-rahastoa ja sen rinnalle Amerikka- ja Eurooppa-rahastoja, ei ole mitään järkeä, koska Amerikka ja Eurooppa ovat osa maailmaa. Teet vain salkustasi turhaan monimutkaisen tekemällä päällekkäisiä sijoituksia. (Paitsi jos haluat tehdä jotain hienosäätö-tyyppistä painotusta, jos omaat rautaisen näkemyksen siitä, että jokin tietty osa maailmaa tulee menestymään muuta maailmaa paremmin.)

Jos rahastosijoittaminen tuntuu asiasta luettuasi liian vaikealta, suuririskiseltä, tai et jaksa lukea, niin Svea Ekonomista saat surkeahkon, mutta turvallisen 1% tuoton talletussuojalla 100 000 € asti ilman nostorajoituksia: Säästötili | Svea Ekonomi. Lapsuusmuisteluillasi viittaat määräaikaisiin pankkitalletuksiin, mutta niistä ei saa nykyään mitään tuottoa.
 
Tarkoitus on nimenomaan vältellä hifistelyä ja tehdä tästä harrastusta, vaan vain löytää edes vähän parempi vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille.

Luen tuosta että kaavailemani hajautus on turha idea, joten taidan laittaa rahani suosiolla tuonne Maailma Kasvu rahastoon.

Minua ei haittaa jos Nordea rikastuu, jos itsekin saan enemmän kuin nykyisen 0%. Käsittääkseni verkkopankissa tehty sijoitus ei voi syödä prosenttia miinukselle, vaan mahdolliset palkkiot otetaan rahaston tuotoista. Toki jos osakkeet yms. sukeltaa niin prosentit menee perässä, mutta pankin laskutus ei pitäisi vetää tuota miinukselle.
Niin se pankkihan vetää sen prosentin pari vuodessa palkkiota "aktiivisesta sijoittamisesta" riippumatta siitä kasvaako rahaston arvo vaiko laskee. Eli siis palkkiota ei oteta tuotoista vaan tasaisesti menee pieni prosenttiosa sijoitetusta pääomasta aina pankille.
 
On alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan, että turha pitää lupporahaa käyttötilillä edes pienehköjä määriä. Tili on Nordreassa, joten olisiko järkevää vetää kaikki yhteen rahastoon, esim Nordea Maailma Kasvu. Vai hajauttaako esim 50 Maailma, 25 Amerikka ja 25 Eurooppa?

Nuo Säästö 10,25,50,75 ei vaikuttanut pärjäävän tuolle Maailmalle. Ja nimenomaan Kasvu-versio jos ei halua ongelmia verotukset yms. kanssa, kun raha vaan laitetaan sisään eikä olla heti myymässä takaisin?

Ei siis kiinnosta mikään jatkuva tarkkailu ja kikkailu, vaan kaipuu vanhaan jossa käyttötililläkin sai vielä edes vähän korkoa kompensoimaan lähikaupan hintojen nousua.

Yksi isompi kertasijoitus ja sitten pari kertaa vuodessa tarkistaa paljonka käyttötilillä on löysää, ei mitään kerran kuussa kiinteä summa johonkin. Ei myöskään kiinnosta siirrellä rahaa minnekään ulkopuolelle, vaan jos Nordean verkkopankissa saisi parilla klikillä rahat parempaa säilöön.

Rahastoista myös käsittääkseni saa rahat takaisin käyttötilille parissa päivässä jos hätä iskee? Kersana muistan kuulleeni jostain talletusvaihtoehdosta jossa rahat oli paremmalla korolla, mutta nostoja sai tehdä vain yhden tai kaksi vuodessa jos sitäkään ja siihen ei ole uskallus lähteä.

Nordean Maailma Passiivinen I juoksevat kulut 0,4 %. Nordnetissa vastaavat ETF:ät 0,2 - 0,4 % hujakoilla. Jos ei tosiaan halua rahoja siirrellä, niin ei niin paha, tosin myynnin välityspalkkio on 1 % Nordeassa ja Nordeassa 0,06 - 0,2 %.
 
Tarkoitus on nimenomaan vältellä hifistelyä ja tehdä tästä harrastusta, vaan vain löytää edes vähän parempi vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille.

Niin no, juuri siksi en alkanut mitään ETF:iä tai muuta mutkikkaampaa suosittelemaan. Mutta jos lukeminen ja asian perusasioiden ymmärtäminen ovat mielestäsi hifistelyä, niin anna mennä vaan. Tulet sitten mahdollisesti tekemään ne kaikkein tyhmimmät mokat, eli laskukauden alettua myyt kaiken kuopan pohjalla ja otat takkiin ja luovut koko hommasta. :)

Tuo Nordean Maailma Passiivinen on varmaan kyllä ihan sopiva, kunhan tajuat olla luopumatta siitä tulevaisuudessa sillä hetkellä kun näet paljon tappiota.
 
Nordean Maailma Passiivinen I juoksevat kulut 0,4 %. Nordnetissa vastaavat ETF:ät 0,2 - 0,4 % hujakoilla. Jos ei tosiaan halua rahoja siirrellä, niin ei niin paha, tosin myynnin välityspalkkio on 1 % Nordeassa ja Nordeassa 0,06 - 0,2 %.

Ei sittenkään tämä, minimimerkintä 100.000 €, mutta Nordea Maailma Passiivinen B kasvu EUR kulut 0,5 %.
 
Taidan valita tuon Maailma Passiivinen B kasvun

Tämä on hyvä valinta: kohtuulliset kulut, ei mitään "aktiivisuutta" (jossa rahastonhoitaja muka yrittää päihittää indeksin ja oikeasti joko piiloindeksoi tai tekee tyhmiä kauppoja), ja koko maailma katettuna yhdellä tuotteella. Hifistelemällä saisit kulun painettua 0,2 %:iin kun avaat tilin Nordnetiin ja ostat EUNL-etf:ää. Sekin passiivinen maailmarahasto ja kulu hyvin matala. Mutta ero ei ole suuren suuri.
 
10k alussa sisään, 20v aikaa, 6%/v kasvua, niin tuo kuluero on 1700€ luokkaa loppuvaiheessa.
0,2% kuluilla kuluihin menee n. ~1200€
0,5% kuluilla ~2900€
0,75% kuluilla ~4200€

Tuottoa tullut vähempi kuluisessa n. 20000€. Jokainen voi kohallaan miettiä onko se kulujen ero esim. tässä tapauksessa merkittävä itselleen. Toki tuo Nordean rahaston vertailuindeksi on ACWI, ja halvin KK-säästön ACWI nordnetissä on 0,4% kuluilla.

KK-säästön ulkopuolelta löytyy sit esim. Vanguardilta 0,25%
Vanguard FTSE All-World UCITS ETF USD Accumulatio... ETF | IE00BK5BQT80
 
Noniin, tämä kasa paskaa on erääntymässä ensi vuonna.

Mitenkäs tuollaisen tuotteen tappioista saisi mahdollisimman paljon irti? Katsotaanko tuo erääntyminen myynniksi? Voiko esim. Bank Norwegianin korot vähentää tappioista?
Löytyisikö tähän minkäänlaista tietoa/veikkauksia? OP ei vastaa minulle koska en ole heidän asiakkaansa.
 
Löytyisikö tähän minkäänlaista tietoa/veikkauksia? OP ei vastaa minulle koska en ole heidän asiakkaansa.
Luulis nyt että olisit tähän ko. rahastoasiaan hommannut heti silloin aikojen alussa valtakirjan vanhemmiltasi. Vastaavat sen jälkeen sulle kuten ne olisi sun rahoja. Ei sen tekiminen vieläkään myöhäistä ole jos tuon ko. asian haluat selvittää...

En tiedä mitä tuo "erääntyminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, jos paskasta tilitetään tuossa vaiheessa rahat tilille (siis ne mitä on enää jäljellä), niin myyntihän tuo silloin on, jolloin tappio == takaisin_saatu-laitettu.
 
Luulis nyt että olisit tähän ko. rahastoasiaan hommannut heti silloin aikojen alussa valtakirjan vanhemmiltasi. Vastaavat sen jälkeen sulle kuten ne olisi sun rahoja. Ei sen tekiminen vieläkään myöhäistä ole jos tuon ko. asian haluat selvittää...

En tiedä mitä tuo "erääntyminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, jos paskasta tilitetään tuossa vaiheessa rahat tilille (siis ne mitä on enää jäljellä), niin myyntihän tuo silloin on, jolloin tappio == takaisin_saatu-laitettu.

Varmaan ollut näitä "tapiosuojattuja" himmeleitä, joissa pankki voittaa isosti lähes varmasti. Määrätty sijoitusaika ja pankki takaa, että saat vähintään tietyn summan takaisin lopussa.
 
No siis parempi selvennys itse tuotteesta löytyy täältä: Osakkeisiin sijoittaminen - mistä aloittaa?

Ja ei, en tiennyt että olivat menossa laittamaan rahojaan tuollaiseen. Mitään tuottoahan tuosta ei kukaan tule saamaan vaan saa vain sen minimisumman takaisin.
Niin tuo on tuo case viime vuodelta ja jo silloin pistin vinkkinä että yritätte hakea FINEstä koko diilin purkua, mutta ette vissiin vaivautunut "muutaman satasen tähden" kirjelmöimään ½ a4:sta FINEen aiheesta?

Kyllä tuo on ihan joukkovelkakirjalaina ja siten se on ihan pääomatuloa/tappiota, josta voi tehdä normaalit vähennykset eli vähentää sen kaikesta pääomatulosta (huom. ei kuitenkaan onnistu lähdeveron alaisista talletuksista).

"Arvopaperityyppi: Joukkovelkakirja"

"15. Takaisinmaksupäivä:14.10.2020"

"Laina-aika on28.9.2016 – 14.10.2020. Lainan pääoma ja tuotto maksetaan Takaisinmaksupäivänä ja Hyvityksen maksupäivänä voimassa olevien lakien ja EFi:n sääntöjen ja päätösten mukaisesti..."

"Päättymispäivä Loppuar-von määräytymispäiväävarten:28.9.2020"
- haha, ne hilloaa teidän rahoja vielä pari viikkoa ilmaiseksikin :)...

Päivitä sitten että paljon tuli turpaan...
 
Jees, tänks. Yritetään muilla sijoituksilla minimoida tappiot. Tässä vaiheessa vaikuttaa lähinnä siihen että makuuttaa käteiset BN:ssa Svean sijaan vuoden alusta.

Paperilla kuulostaa ihan helpolta tuo FINEen valittaminen mutta ei noi nyt niin seniilejä ole että se olisi tuottanut tulosta.

Tuo 750€ tulee takkiin, sen pystyy sanoa jo nyt.
 
Ostin keväällä asunnon joka on alkanut kaduttaa ja harkitsen vakavasti myyntiä. On hyvinkin mahdollista, etten saa asunnosta sitä hintaa minkä maksoin ja minulle tulee jopa 10-5k myyntitappiota. Jos ja kun myyn ennen kahta vuotta voisin kai näitä tappioita vähentää verotuksessa pääomatuloista. Mitä osinko-ETF:ää/rahastoa (tai muuta tapaa) suosittelisitte pääomatulovirran käynnistämiseen? Kaikenlaisia "osinkoaristokraatti" ETF:iä näyttää olevan, mutta onko näissä konsensusta varmoista vaihtoehdoista EUNL-tyylisesti?
 
Useammasta etf/rahastosta on myös osingot jakava versio (dist). En ulkoa muista onko eunl:stä, mutta äkkiäkös sen googlella selvittää.
 
Ostin keväällä asunnon joka on alkanut kaduttaa ja harkitsen vakavasti myyntiä. On hyvinkin mahdollista, etten saa asunnosta sitä hintaa minkä maksoin ja minulle tulee jopa 10-5k myyntitappiota. Jos ja kun myyn ennen kahta vuotta voisin kai näitä tappioita vähentää verotuksessa pääomatuloista. Mitä osinko-ETF:ää/rahastoa (tai muuta tapaa) suosittelisitte pääomatulovirran käynnistämiseen? Kaikenlaisia "osinkoaristokraatti" ETF:iä näyttää olevan, mutta onko näissä konsensusta varmoista vaihtoehdoista EUNL-tyylisesti?

Ihan hyvä idea aloittaa osakesäästäminen. Mutta se ei ole mitenkään pakollista noiden tulevien tappioiden takia. Tappioista syntyy alijäämä jos pääomatuloja ei ole, jolloin saat alijäämähyvityksen ansioverojen puolelle - jos sulla on niitä. Tappiot saa siis hyödynnettyä ilman sijoituksia.

Joten sijoitukset ehkä kandee ostaa verotehokkaasti kasvuosuuksina.

Edit: Yllä kirjoittamani ei pidä paikkaansa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvä idea aloittaa osakesäästäminen. Mutta se ei ole mitenkään pakollista noiden tulevien tappioiden takia. Tappioista syntyy alijäämä jos pääomatuloja ei ole, jolloin saat alijäämähyvityksen ansioverojen puolelle - jos sulla on niitä. Tappiot saa siis hyödynnettyä ilman sijoituksia.

Joten sijoitukset ehkä kandee ostaa verotehokkaasti kasvuosuuksina.
Vähennys onnistuu vain pääomatuloista.
Asunnon myynnistä aiheutuneet tappiot voi vähentää sekä luovutusvoitoista että muista pääomatuloista. Luovutustappioita ei voi vähentää ansiotuloista.
 
Useammasta etf/rahastosta on myös osingot jakava versio (dist). En ulkoa muista onko eunl:stä, mutta äkkiäkös sen googlella selvittää.
Verotuksellisesti Suomessa ei vaan kannata ostaa noita. Ulkomaisten ETF:ien osingot ovat vielä yksittäisten firmojen osinkoja epäedullisempia verotuksellisesti. Parempi vaan ostaa noita uudelleen sijoittavia ja sitten myy osuuksia jos tarvitsee käteistä, tosin tällöinkin pitää ottaa huomioon myyntikulut (rahastot ovat todennäköisesti ETF:iä parempia, jos strategiana on myydä osuuksia).
 
Kiitos korjauksesta. Vähän hassua, että tuolla ei silti erikseen mainita mitään alijäämähyvityksestä. Ja oudosti mainitaan ettei luovutustappioita voi vähentää ansiotuloista. Eihän ikinä niin voi tehdä alijäämähyvityksenkään kohdalla. (Ensin niistä muodostuu alijäämä, sitten hyvitys ja SEN voi vähentää veroista)
Luovutustappiosta ei ole ikinä saanut alijäämähyvitystä, sen saa vain pääomatulonhankkimiskuluista. Ts. tappio on pakko vähentää pääomatulosta.
Luovutustappiot
 
Ja sitten on vielä muuten sellainenkin "catch" että mikäli alijäämähyvitystä syntyy "riittävästi" niin siitäkin osa muuttuu väkisin tappioksi, mutta tämä tappio on vähennyskelpoinen 10 vuotta normaalin 5 vuoden sijaan ja on siis vähennettävissä siten vain pääomatulosta...

"Jos alijäämää jää vielä alijäämähyvityksen (max. 1 400 e, puolisoilla 2 800 e, lapsikorotus 400 e/lapsi (enintään kahdesta lapsesta) käyttämisen jälkeen, vahvistetaan tästä pääomatulolajin tappio, joka on siis kymmenen vuoden ajan vähennyskelpoista pääomatuloista."
 
Ymmärsinkö oikein, että jos olen esimerkiksi viime vuonna ja/tai toissavuonna saanut tappiota sijoituksistani, eli myynyt joko tappiolla tai nollana (tämä kääntyy kai tappioksi osto- ja myyntikulujen takia myös?) niin niitä voi hyödyntää tänä vuonna tehtyjen voittavien kauppojen verojen kuittaukseen? Aiemmat ovat siis nappikauppaa tämän vuoden tuloon nähden, mutta kaikki verovähennykset on kaivettava hyödyksi. Varmaan itse nämä joudun veroilmoitukselle kaivamaan vai saako verottaja tiedot Danskelta automaagisesti ja hyväksilukevat myös näitä edellisvuosien tappioita?
 
Ymmärsinkö oikein, että jos olen esimerkiksi viime vuonna ja/tai toissavuonna saanut tappiota sijoituksistani, eli myynyt joko tappiolla tai nollana (tämä kääntyy kai tappioksi osto- ja myyntikulujen takia myös?) niin niitä voi hyödyntää tänä vuonna tehtyjen voittavien kauppojen verojen kuittaukseen? Aiemmat ovat siis nappikauppaa tämän vuoden tuloon nähden, mutta kaikki verovähennykset on kaivettava hyödyksi. Varmaan itse nämä joudun veroilmoitukselle kaivamaan vai saako verottaja tiedot Danskelta automaagisesti ja hyväksilukevat myös näitä edellisvuosien tappioita?

Jos on käytössä välittäjä, joka ne tiedot verottajalle automaattisesti toimittaa, kuten tässä lienee, niin ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin tarkistaa luvut. Paitsi tietysti myyntejä pitää sitten tehdä, jos niitä ei ole muuten tullut. Ja tappiot tosiaan säilyy sen viisi vuotta ja ne näkyy kyllä siinä veroilmoituksella, että kuinka paljon on minkäkin vuoden tappioita vielä käytettävissä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 460
Viestejä
4 496 848
Jäsenet
74 209
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom