RVS, Motor up ja muut ihmeaineet.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Noita huuhteluaineita kans itse pohdiskelin mutta juurikin jännittää että jos parikymmentä vuotta vanhat mujut lähtee liikenteeseen ja paska irtoaa pinnoilta niin tuleeko tehtyä enemmän vain vahinkoa kuin ilman käsittelyä.

RVS nyt menee varmaankin testiin kun tulee tuo 400k mittariin kuukauden, kahden sisään. Siihenkin suhtaudun niin että voi olla vaikutusta tai olla olematta. Eikä näistä tämän ikäisistä ja ajetuista autoista voi sanoa juuta eikä jaata; voi kestää pommin tai sitten hajoaa heti huomenna…

Toki sitä nyt koittaa huolehtia vehkeestä niin ettei hajoa ainakaan huolimattomuuteen.
Niin, niistä ei koskaan tiedä. Jos moottori tai muu kohde hajoaa pian huuhtelukäsittelyn tai vaikka muun huollon jälkeen, niin eihän se aina ole mahdollista selvittää mistä johtuu. Jos haluaisi kaiken tehdä viimeisen päälle ja varman päälle, pitää ainakin avata venttiilikoppa ja öljypohja eikä pelkästään käyttämällä huuhtoa. Taitaa noin jokaiselta jäädä tekemättä vanhan käyttöauton ennaltaehkäisevänä huoltona. :rofl:

Metallia pinnoittavalla käsittelyllä kuten RVS käsittääkseni on jokseenkin aina jokin edullinen vaikutus eikä mainittavaa riskiä, mutta toisaalta jo alkanutta vauriota se ei korjaa. Lähinnä kai voi parantaa hyvässä tai käyttökelpoisessa kunnossa olevaa eli suhtaudun varauksella siihen paraneeko kokonaisluotettavuus mitenkään taikatempuilla. Kenties autosta tulee miellyttävämpi käytössä mikäli moottorin käynti ja veto marginaalisesti paranee.

Ja onhan noissa esittämissäni parempaan perushuoltoon siirtymisissä(enkä nyt tee mitään väittämiä tai oletuksia siitä, millaista huoltoa noudatat, kunhan yleisellä tasolla pohdin asiaa) omat murheensa; joskus voi todeta että oli turhaa vaihtaa(erittäin hypoteettisesti) vaikkapa vuosia vanhat jarruneste ja jäähdytinneste, kun ilmausruuvit katkesivat, jäähdyttimen pääty halkesi paskuuttaan ja koko hommassa oli hirveät talkoot, ja vaihdelaatikko porsi 2 kuukautta kaiken pikkunäperryksen jälkeen jolloin auto hinattiin romuttamolle.

Ohjaustehostimen öljy - mikäli autossa on perinteinen hydraulinen ohjaustehostin - kannattaa aina vaihtaa jos sitä huoltokohdetta on laiminlyöty. Makuasia on, vaihtaako valmistajan suositukseen vai parempaan kalliiseen hypeaineeseen. Tämä voi parhaimmillaan ratkaista sen, tuleeko esimerkiksi seuraavilla pakkasilla äkillinen vaurio siihen minuuttiin saakka sinänsä ehjään järjestelmään, ja voisin väittää että yleisesti lisää ajamisen iloa jos oli kovin vanhaa kuraa. Jos vaihtaa yläkautta laimentamalla, ei ole töpeksimättä mitään riskiäkään, ja perustason aineilla se ei ole kallista vaikka vähän liioittelisi.
 
  • Tykkää
Reactions: miu
Jos bensa-autoa huollettu ajallaan eikä moottorissakaan mitään huolestuttavaa niin onko moottorin kemiallinen sisäpesusta merkittävää hyötyä? Sinne moottoriin ajan myötä niinku kertyy sitä lietettä, metallihiukkasia ja kaikkea vastaavaa.
Muoks.en nyt puhu kalliimmasta rvs tai bg performance käsittelyistä. Esim.alle 10eurolla saa niitä engine flush litkuja jotka kaadetaan sinne öljyn sekaan, annetaan auton käydä tyhjänä vartin verran jolloin tilalle vaihdetaan uudet öljyt ja suodatin
 
Eikös noista ole hyötyä lähinnä jos öljynvaihtoväliä on pidetty liian pitkänä (reippaasti yli 15k) ja/tai suodatin mennyt välillä tukkoon. "Ajallaan" kun voi olla valmistajan ohjeen mukainen, mutta silti liian harvakseltaan (käyttötavasta riippuen voi olla enemmän tai vähemmän liian harvoin).

Merkittävä hyöty on vähän vaikeasti mitattavissa, mutta ei se nyt vaivaan nähden ole mitenkään kohtuuton toimenpide jos sillä voidaan hyvällä tuurilla saada lisää käyttöaikaa.
 
Vaikuttaahan se puhdistavasti esim männänrenkaisiin, joka ei ole liitoksissa välttämättä pitkiin öljynvaihtoväleihin.
 
Mulla on siitä melko harvinainen D4D 2.2 177hv Avensis, ettei kantta ole vielä joutunut remontoimaan ja 310k mittarissa. Näissä on siis ollut hyvin paljon kansivikaa. En nyt muista, että johtuiko se jostain kannen pulttien heikosta laadusta vai syöpyikö kansi pikkuhiljaa, kun vähän molempia tarinoita olen kuullut. Oon miettinyt RVS käsittelyä seuraavassa öljynvaihdossa. Onko kuitenkin riski, että jos puristuksia tulee lisää, niin se edesauttaisi tuota kansiongelman syntymistä?
 
Vaikuttaahan se puhdistavasti esim männänrenkaisiin, joka ei ole liitoksissa välttämättä pitkiin öljynvaihtoväleihin.
On viitteitä siitä, että long life vaihtovälit tukkivat öljyrenkaat niistä öljynsyöntivaggineista. Niissä on mahlen männät ja yksiosainen öljyrengas, jossa alunperin liian pienet valumareiät ja ne menevät tukkoon möhnästä ja alakaa syödä öljyä xxxxxkm jälkeen.
 
On viitteitä siitä, että long life vaihtovälit tukkivat öljyrenkaat niistä öljynsyöntivaggineista. Niissä on mahlen männät ja yksiosainen öljyrengas, jossa alunperin liian pienet valumareiät ja ne menevät tukkoon möhnästä ja alakaa syödä öljyä xxxxxkm jälkeen.
Itselläni on 150000 km ajettu etanoli-Golf, jonka öljynvaihtoväli on tuosta multifuelista johtuen ollut alusta lähtien lyhyt. Ei ole näkyvää eroa noihin LL-autoihin, omassa käytössä tuohon on tullut 70 tuhatta kilometriä, ja alusta lähtien on saanut lisätä öljyä yhden viivojen välin ennen kuin auto on alkanut pyytää vuosihuoltoa. Kilsoja tuohon tulee alle 20 tuhatta vuoteen.

Onko kulutus paljon vai vähän, on sitten oma juttunsa. Enemmän aiheuttaa päänvaivaa se, että lapset on alkaneet ajamaan perheen autoja ja en todellakaan luota siihen, että muistaisivat sanoa jos varoitus tulee, saati sitten, että osaisivat oikeasti tehdä asialle jotain. Vaimon olen onneksi saanut opetettua laittamaan kontin varaputelista öljyä heti. Olen yrittänyt välillä katsella tikusta öljyn tasoa, mutta se tuntuu olevan tässä autossa ja klooni-Leonissa hankalaa. Ehkä olen vain puusilmä, mutta ei siinä mitään selkeää rajaa näy vaikka katsoisi suoraan öljynvaihdon jälkeen.
 
Itselläni on 150000 km ajettu etanoli-Golf, jonka öljynvaihtoväli on tuosta multifuelista johtuen ollut alusta lähtien lyhyt. Ei ole näkyvää eroa noihin LL-autoihin, omassa käytössä tuohon on tullut 70 tuhatta kilometriä, ja alusta lähtien on saanut lisätä öljyä yhden viivojen välin ennen kuin auto on alkanut pyytää vuosihuoltoa. Kilsoja tuohon tulee alle 20 tuhatta vuoteen.

Onko kulutus paljon vai vähän, on sitten oma juttunsa. Enemmän aiheuttaa päänvaivaa se, että lapset on alkaneet ajamaan perheen autoja ja en todellakaan luota siihen, että muistaisivat sanoa jos varoitus tulee, saati sitten, että osaisivat oikeasti tehdä asialle jotain. Vaimon olen onneksi saanut opetettua laittamaan kontin varaputelista öljyä heti. Olen yrittänyt välillä katsella tikusta öljyn tasoa, mutta se tuntuu olevan tässä autossa ja klooni-Leonissa hankalaa. Ehkä olen vain puusilmä, mutta ei siinä mitään selkeää rajaa näy vaikka katsoisi suoraan öljynvaihdon jälkeen.
Ne öljynsyöntimallit ovat niitä "litra tai yli tonnille" kuluttavia. Niissä on yleensä öljyrenkaat karstoittuneet tukkoon. Auttaisko lyhyt vaihtoväli ja/tai säännöllinen joku ihmepesuaine?
 
Mulla on siitä melko harvinainen D4D 2.2 177hv Avensis, ettei kantta ole vielä joutunut remontoimaan ja 310k mittarissa. Näissä on siis ollut hyvin paljon kansivikaa. En nyt muista, että johtuiko se jostain kannen pulttien heikosta laadusta vai syöpyikö kansi pikkuhiljaa, kun vähän molempia tarinoita olen kuullut. Oon miettinyt RVS käsittelyä seuraavassa öljynvaihdossa. Onko kuitenkin riski, että jos puristuksia tulee lisää, niin se edesauttaisi tuota kansiongelman syntymistä?
En ole koskaan noihin polttoaineen sekaan laitettaviin aineisiin uskonut. Nyt kuitenkin Motonetin hyllyllä uteliaisuus vei voiton ja ostin Motoxin dieseljärjestelmän lisäaineen ~6€ hintaan. Enpähän menetä montaa euroa. Nyt muutaman sata kilometriä ajanut tuon lisäämisen jälkeen. En koskaan ole kovin tarkkaan seurannut keskikulutusta, joten en osaa sanoa onko se pienentynyt merkittävästi, mutta ajotietokone näytti lähes 100km ajettuani tankkaamisen jälkeen yli 700km rangea. Yleensä täyteen tankkaamisen jälkeen range alkaa lukemalla 6, muutaman kerran kesällä tosi rauhallisen ~80kmh ajon jälkeen saanut sen näyttämään yli 700km. Pitää vielä käydä laittamassa tankki täyteen ja katsoa mitä lukemaa se näyttää. Mutta tuosta voisi päätellä, että auton ajotietokoneen mielestä kulutus olisi todellakin pienentynyt. Toinen asia minkä pistin merkille, oli käyntiäänen muuttuminen. Siitä on ihan selkeästi hävinnyt sellainen rouheus, joka kuului erityisesti kylmällä moottorilla. Samaten kylmä moottori yleensä käynnistyessä "narahti" ja lähti yskähtäen käyntiin. Nyt ei ainakaan muutamaan käynnistykseen ole sitä ollut. Ehkä tuosta jotain hytyä voi tosiaan olla. Suuttimille tuskin on koskaan tehty mitään, joten ehkä sinne on jotain voinutkin kertyä yli 300tkm aikana ja jos tuo aine oikeasti sieltä jotain pystyy putsaamaan, niin ehkä sillä sitten on jotain vaikutusta. Tai sitten kaikki hyöty häviää kun tankillinen on ajettu loppuun. Jokaiseen tankilliseen en todellakaan ala mitään aineita työntämään, mutta olipahan itselle ihan mielenkiintoinen testi.
 
Vaikutus tosiaan loppuu sitä mukaa kun litku laimenee pois. Rahallisesti jää kylläkin tappiolle siinä mielessä. Tietysti jos käynnistys helpottuu, epämääräiset äänet katoaa ja suuttimet väittetysti puhdistuu niin kyllä se on vähintäänkin kokeilun arvoinen, myös jatkossakin
 
En ole koskaan noihin polttoaineen sekaan laitettaviin aineisiin uskonut. Nyt kuitenkin Motonetin hyllyllä uteliaisuus vei voiton ja ostin Motoxin dieseljärjestelmän lisäaineen ~6€ hintaan. Enpähän menetä montaa euroa. Nyt muutaman sata kilometriä ajanut tuon lisäämisen jälkeen. En koskaan ole kovin tarkkaan seurannut keskikulutusta, joten en osaa sanoa onko se pienentynyt merkittävästi, mutta ajotietokone näytti lähes 100km ajettuani tankkaamisen jälkeen yli 700km rangea. Yleensä täyteen tankkaamisen jälkeen range alkaa lukemalla 6, muutaman kerran kesällä tosi rauhallisen ~80kmh ajon jälkeen saanut sen näyttämään yli 700km. Pitää vielä käydä laittamassa tankki täyteen ja katsoa mitä lukemaa se näyttää. Mutta tuosta voisi päätellä, että auton ajotietokoneen mielestä kulutus olisi todellakin pienentynyt. Toinen asia minkä pistin merkille, oli käyntiäänen muuttuminen. Siitä on ihan selkeästi hävinnyt sellainen rouheus, joka kuului erityisesti kylmällä moottorilla. Samaten kylmä moottori yleensä käynnistyessä "narahti" ja lähti yskähtäen käyntiin. Nyt ei ainakaan muutamaan käynnistykseen ole sitä ollut. Ehkä tuosta jotain hytyä voi tosiaan olla. Suuttimille tuskin on koskaan tehty mitään, joten ehkä sinne on jotain voinutkin kertyä yli 300tkm aikana ja jos tuo aine oikeasti sieltä jotain pystyy putsaamaan, niin ehkä sillä sitten on jotain vaikutusta. Tai sitten kaikki hyöty häviää kun tankillinen on ajettu loppuun. Jokaiseen tankilliseen en todellakaan ala mitään aineita työntämään, mutta olipahan itselle ihan mielenkiintoinen testi.
sanomattakin selvää että noi toimii! miks ei toimis? tottakaine puhdistaa ja voitelee pumppuja kaiken mailman asioita.
 
sanomattakin selvää että noi toimii! miks ei toimis? tottakaine puhdistaa ja voitelee pumppuja kaiken mailman asioita.
Joku halpisaine voi toki olla liian kuivaa nyky suurpainepumpuille. Liian pesevä voi laittaa kökköä liikkeelle, joka jää sopivasti suuttimeen ja hetken päästä on männässä reikä... tms. ihan kaikkea halpispaskaa en uudehkoon dieselautoon kokeilisi.

Vanhaan 2-t öljy silloin tällöin tekee höpöä pumpulle. Siis -90 lukuisiin.
 
Joku halpisaine voi toki olla liian kuivaa nyky suurpainepumpuille. Liian pesevä voi laittaa kökköä liikkeelle, joka jää sopivasti suuttimeen ja hetken päästä on männässä reikä... tms. ihan kaikkea halpispaskaa en uudehkoon dieselautoon kokeilisi.

Vanhaan 2-t öljy silloin tällöin tekee höpöä pumpulle. Siis -90 lukuisiin.

NIIN miks niitä pitää alkaa käytttää vasta lopppuun ajetuissa vehkeissä? kysynpä vaan miks ei voi jo 150tkm alkaa käyttää? nii vuotelee ja puhistaa koko aja Red Line 85 Diesel plus | Motonet Oy ite käytän tota koko aja.
 
NIIN miks niitä pitää alkaa käytttää vasta lopppuun ajetuissa vehkeissä? kysynpä vaan miks ei voi jo 150tkm alkaa käyttää? nii vuotelee ja puhistaa koko aja Red Line 85 Diesel plus | Motonet Oy ite käytän tota koko aja.
Mikä jottei voisi alkaa käyttää vaikka uusissa vehkeissä? Toisaalta aika erikoistahan se olisi jos öljy-yhtiöt eivät lisäaineistaisi polttoainetta oikein. Salaliitto autojen rikkomiseksi? Varmaan vanhoihin paskoihin kannattaa tietyissä tapauksissa laittaa vaikka bensaa ja 2T öljyä tankkiin tekohengitykseksi.

Käyttötilanteitahan on monenlaisia. Esimerkiksi moottoriruiskuja ja leikkuupuimureita pidetään usein pääosin käyttämättä sanotaanko vaikka 8-11 kuukautta vuodessa. Yleensä toimivat silti, vaikka lisäainetta tuleekin käytettyä. Oleellisempaa on, että edes joskus viitsii vaihtaa PA-suodattimet. Suosittelisin muutenkin huolto-ohjelman mukaisesti vaikka moni paaliromulla ajava auton käyttäjä ei edes tiedä että sellaisiakin on olemassa.

Samoin tilasäiliöihin toimitetaan polttoainetta joka kuluu usein talvikuukausina hitaasti tai ei ollenkaan. Yleensä kuitenkin autokalustossa sitä kulutetaan edes melkein se tankillinen kuukaudessa eli ei ongelmaa. Siinäkin voi olla lisäaineistus paikallaan, koska sehän on usein käytännön mahdottomuus noudattaa jotain hyperanaalia ohjeistusta tyhjentää, pestä, kuivata ja maalata säiliö vuosittain eikä välttämättä edes imetä pohjapaskoja pois parin vuoden välein porakonepumpulla.

E3: Jos on kovasti käärmeöljyn perään, niin eikös kannattaisi siinä upouudessa 150 000 kilometriä ajetussa vehkeessäkin runsailla ajoilla tankata vaikka kokeeksi eri polttoaineita? Anekdoottitiedon perusteella Mydiesel saattaa auttaa. Oikein taikauskoisena hetkenä saatan tankata normaaliin bensakoneelliseen autoon v-poweria tai muuta 98E5 lifestyletuotetta. Pitäisiköhän ottaa tavaksi vastaavasti välillä heittää muutama litra E85 95E10 sekaan? Sikäli kun tietää toimivansa teknisesti järkevissä rajoissa eikä mitään riko niin siinähän tulee eliminoitua psykologinen vaikutus. Tai mitä jos ajaisi pienkonealkylaattia pienen erän autolla?

Ehkä Putinin polttoaineessa on jotain salaista ainesosaa. En taida sitä kokeilla kuitenkaan. Autenttisen kokemuksen saamiseksi pitäisi lorottaa ainakin viimeiset 15 litraa maahan eikä sitä taida täällä lännessä kukaan arvostaa.

Vaikutus tosiaan loppuu sitä mukaa kun litku laimenee pois. Rahallisesti jää kylläkin tappiolle siinä mielessä. Tietysti jos käynnistys helpottuu, epämääräiset äänet katoaa ja suuttimet väittetysti puhdistuu niin kyllä se on vähintäänkin kokeilun arvoinen, myös jatkossakin
Kai tuo riippuu siitä, onko kyseessä paskaksi ajetun pumpun rohinan vaimentaminen vai karstoittumisen tai tukosten poisto.
 
Viimeksi muokattu:
Jos auto alkaa kaivata jatkuvaa polttoaineen lisäaineistusta, ollaan siinä pisteessä että kannattaa olla henkisesti valmistautunut paalaukseen.
Ei kai nyt sentään? ainakin opeli merkkihuollossa laittavat suorasuihku koneisiin bensan lisäaineet tankkiin ja jenkkien bmw myös kuulemma suosittelee redline si-1:sen laimennettua muotoa si-2:ta jatkuvaan käyttöön autoissaan, tuotekuvauksessa lukee: Red Line SI-1 bensiinin lisäaine 443 ml | Motonet Oy
 
Ei kai nyt sentään? ainakin opeli merkkihuollossa laittavat suorasuihku koneisiin bensan lisäaineet tankkiin ja jenkkien bmw myös kuulemma suosittelee redline si-1:sen laimennettua muotoa si-2:ta jatkuvaan käyttöön autoissaan, tuotekuvauksessa lukee: Red Line SI-1 bensiinin lisäaine 443 ml | Motonet Oy
No "kyllä" tai "ehkä", mutta ei "ei".

Jos ooppelin merkkihuollossa laitetaan lisäainetta tankkiin, se tarkoittaa että merkkihuolto haluaa käyttää huoltovälin puitteissa lisäainetta, mikä kuulostaa ihan ymmärrettävältä ja johdonmukaiselta valinnalta siinä missä ettei käytä mitään. Se on hyvinkin eri asia kuin jatkuva käyttö. Kun kyseessä on Opel, todennäköisesti samalla peitellään jälkeenpäin jotain suunnittelumokaa takuukorvauskulujen ja muiden reklamaatioiden vähentämiseksi. Tavallisestihan pa-lisäaineita käytetään juuri näin ja harvemmin jatkuvasti. Jatkuvalla tarkoitan sitä, mitä se tarkoittaa eli että moottorissa käytetään ainoastaan jälkeenpäin lisäaineistettua polttoainetta.

Jos yksi merkki tietyllä markkina-alueella - kehitysmaassa jossa dieselpolttoaineen speksi on löyhempi kuin Euroopassa - suosittelee yhden tietyn lisäaineen käyttöä, se on yksittäistapaus. Samoin monilla merkeillä on aluekohtaisesti eri huoltovälejä, eri sytytystulppia, erilaisia öljyvaatimuksia, eri mittaisia takuuaikoja sun muuta samasta syystä: kaikkialla ei ole samanlaista sääntelyä kuin meillä täällä kehittyneessä maailmassa eli normaalit tarvikkeet voivat olla mitä sattuu paskaa. Kun käytetään mitä sattuu paskaa, palataan osin 60-luvun lyhyeen elinkaariodotteeseen ja suurempaan huollon tarpeeseen.

Yleisenä periaatteena ja etenkin vanhojen romujen kehitysmaassa, muuten edistyksellisessä Suomessa voidaan edelleen pitää, että
Jos auto alkaa kaivata jatkuvaa polttoaineen lisäaineistusta, ollaan siinä pisteessä että kannattaa olla henkisesti valmistautunut paalaukseen.
nää on näitä ketkä huutelee tietämättä asioista mitää tuskin osaavat vaihtaa renkaat edes tai katsoa öljyt.
Taitaa kuitenkin olla niin, että ajatuksella kirjoitetut asialliset vastaukset eivät niinkään ole "huutelua", eivätkä myöskään vähän lyhyemmät joissa on sekä ilmaistu että tulkittu jotain, kenties sovellettu erilaisia tekstilajejakin. Kutsuisin huuteluksi enemmänkin viidessä sekunnissa tehtyjä, edeltävää keskustelua lukematta lähetettyjä, usein vihaisia välimerkittömiä onelinereita vailla minkäänlaista rakennetta ja ensimmäistäkään isoa kirjainta.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi esimerkki tarpeettomaksi käyneestä polttoaineen lisäaineesta on Masinol. Ennen sitä mainostettiin telkkarissa kun bensa oli bensaa ja viina oli viinaa. Nyt kun mittaribensassa on joka tapauksessa viinaa joukossa, niin miksi laittaa vielä Masinolia lisäksi polttoainejärjestelmän jäätymisongelmia estämäään? Masinolin annostua oli 1:50 eli 2% ja nyt tavallisessa mittaribensassa on jo valmiiksi 5-10 % (max) bensaa.
 
Viimeksi muokattu:
Lainattu Masinol 100 tuotesivuilta:
Polttoaineen lisäaine, joka on suunniteltu käytettäväksi etanolia sisältävien polttonesteiden (95E10, 98E5, E85) kanssa, vastaamaan näiden polttoaineiden moottoreille tuomiin haasteisiin.

Tuote toimii hyvin myös flexfuel-autoissa (FFV). Masinol E100 pitää moottorin puhtaana, ehkäisee venttiilien liimautumista ja korroosiota. Se myös suojaa voiteluöljyä polttoaineen etanolin mahdollisilta haittavaikutuksilta: etanoli voi mm. lisätä voiteluaineen viskositeettia ja kuluttaa öljyn antioksidantteja.

Suositellaan käytettäväksi säännöllisesti, esimerkiksi joka kolmannen tankkauksen yhteydessä.

Valmistettu vahvasti denaturoidusta etanolista.

Lisäämällä polttoaineeseen etanolia, suojaat moottoriöljyä polttoaineen etanolin haittavaikutuksilta.
Suositeltu annostus on kuitenkin puolitettu nykyään. Onhan siinä siis muutakin, vain alle 80% on tarpeetonta etanolia. Haitat käytöllä nolla, hyödyt taitavat olla myös lähellä nollaa.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi esimerkki tarpeettomaksi käyneestä polttoaineen lisäaineesta on Masinol. Ennen sitä mainostettiin telkkarissa kun bensa olibensaa ja viina oli viinaa. Nyt kun mittaribensassa on joka tapauksessa viinaa joukossa, niin miksi laittaa vielä Masinolia lisäksi polttoainejärjestelmän jäätymisongelmia estämäään? Masinolin annostua oli 1:50 eli 2% ja nyt tavallisessa mittaribensassa on jo valmiiksi 5-10 % (max) bensaa.
Täällä joku jossain säikeessä sanoi laittavansa jäänestoa, en muista missä. Silloin mietin samaa.
 
No "kyllä" tai "ehkä", mutta ei "ei".

Kun kyseessä on Opel, todennäköisesti samalla peitellään jälkeenpäin jotain suunnittelumokaa takuukorvauskulujen ja muiden reklamaatioiden vähentämiseksi.
Polttoaineen lisäaineella taidetaan yhdessä uuden öljyn kanssa ehkäistä Low Speed Pre-Ignition (LSPI) ilmiötä, jota varsinkin pienemmissä 1.0 ja 1.2 suorasuihkuissa esiintyi jonkin verran ja aiheutti jopa moottoririkkoja. Pääasiallinen korjaus tähän kuitenkin oli uusi öljy, dexos 1 gen 2, LSPI ilmiötä aiheutti vanhempi dexos2 öljy. Bensan lisäaineen käyttämimen myös vaihteli liike/paikkakunta kohtaisesti, toisille laitettiin pyytämättä joka huollossa, toisille taas ei, vaikka asiakas sitä erikseen pyysi.
 
Itse olen käsittänyt, että imupuolen karstoittuminen on ihan kaikkien suorasuihkujen ongelma. Sitä voidaan vähentää tiheällä öljynvaihdolla, laadukkaalla öljyllä ja huohotuksen kunnossapitämisellä ylipäätään, sekä jonkin verran polttoaineen lisäaineistuksella. Mutta jos se imupuoli on jo karstoittunut, niin mekaanisesti se täytyy kyllä putsata...
 
Itse olen käsittänyt, että imupuolen karstoittuminen on ihan kaikkien suorasuihkujen ongelma. Sitä voidaan vähentää tiheällä öljynvaihdolla, laadukkaalla öljyllä ja huohotuksen kunnossapitämisellä ylipäätään, sekä jonkin verran polttoaineen lisäaineistuksella. Mutta jos se imupuoli on jo karstoittunut, niin mekaanisesti se täytyy kyllä putsata...

Ja ihan ekaksi huohotus? miten sen voi pitää kunnossa ? niin kauan ku huohotus kiertää takas järjestelmään se ei ole kunnossa :D tajuaa varmaa kaikki että huohotus menee takas koneeseen ja sitä kautta kone karstottuu, itsellä huohotus suoraan maahan letkulla.
 
Itse olen käsittänyt, että imupuolen karstoittuminen on ihan kaikkien suorasuihkujen ongelma. Sitä voidaan vähentää tiheällä öljynvaihdolla, laadukkaalla öljyllä ja huohotuksen kunnossapitämisellä ylipäätään, sekä jonkin verran polttoaineen lisäaineistuksella. Mutta jos se imupuoli on jo karstoittunut, niin mekaanisesti se täytyy kyllä putsata...

Juuri näin. Jossain harvinaisimmissa toteutuksissa on myös imupuolen ruiskutus, joka ehkäisee karstoittumista.

CRC:ltä on tarjolla GDI Valve Cleaner imupuolen putsaamiseen, josta voi olla jotain apua. Imukanavien pähkinäpuhallus tai muu mekaaninen puhdistus taitaa olla ainoa keino joka oikeasti puree. Moottorin sisäpesuunkin on tarjolla perus markettilitkuja kovempia keinoja, kuten BG:n Dynamic-käsittely huuhteluöljyineen, mutta hintakin taitaa olla reippaasti yli 500 euroa. Toisaalta öljynkulutusremontti kone avaamalla (uudet männärenkaat ym.) maksaa sitten useita tuhatlappusia nelisylinterisissäkin koneissa.
 
Ja ihan ekaksi huohotus? miten sen voi pitää kunnossa ? niin kauan ku huohotus kiertää takas järjestelmään se ei ole kunnossa :D tajuaa varmaa kaikki että huohotus menee takas koneeseen ja sitä kautta kone karstottuu, itsellä huohotus suoraan maahan letkulla.
Mitä paremmin moottori toimii, sitä vähemmän syntyy huohotettavaa, eli auton hyvä ylläpito auttaa huohotusjärjestelmän pysymisen kunnossa. Pätkäajo on myös myrkkyä.

Mitä tulee huohotuksen ohittamiseen, niin tyhmempikin tajuaa, ettei se ole laajasti mahdollista. Ilmanlaatu olisi suurkaupungeissa nykyisillä automäärillä äärimmäisen huono.
 
Wanhoissa autoissahan oli alunperin huohotus tolleen tippaletku ulkoilmaan, ilmavirta hoitaa imun ja siitä on ihan syystä onneksi luovuttu.

Ei tulis mieleenkään laittaa huohotusta ulkoilmaan.

Sen haistaa auton ympärillä, tai viimeistään konepellin alta jos se letku siellä on, ja jos jostain syystä lämmityslaite vetää ne hiilivetykaasut sisään niin myrkytyksenhän siinä saa.

Kerran käyny noin kun oli Fordissa totaalisesti huohotinletkut rikki, ja kesällä ilmastointi täysillä niin kun tankkaamisesta ei meinannu tulla mitään kun ajatus ei kulkenu, karsean aivosumun teki...
 
Wanhoissa autoissahan oli alunperin huohotus tolleen tippaletku ulkoilmaan, ilmavirta hoitaa imun ja siitä on ihan syystä onneksi luovuttu.

Ei tulis mieleenkään laittaa huohotusta ulkoilmaan.

Sen haistaa auton ympärillä, tai viimeistään konepellin alta jos se letku siellä on, ja jos jostain syystä lämmityslaite vetää ne hiilivetykaasut sisään niin myrkytyksenhän siinä saa.

Kerran käyny noin kun oli Fordissa totaalisesti huohotinletkut rikki, ja kesällä ilmastointi täysillä niin kun tankkaamisesta ei meinannu tulla mitään kun ajatus ei kulkenu, karsean aivosumun teki...

no ainakin itellä on sen verran iskussa mersun kone ettei ongelmaa leimallahan se ei mee läpi noin mutta neki hommat hoituu ku on oikeita ihmisiä ympärillä. mutta miks pitäs huohottaa paska huohotus takasin järjestelmää? tässäki setissä huohotus letku on ilmanputsarin kotelossa ja kiertää takas turbon imupuolen kautta koneesee mikä on siis aivan käsittämätön systeemi.
 
ja toiseks mulla ei haise mitä se nyt 7tkm aikana vähä tiputtanu öljyä.
 
Itselläni on 150000 km ajettu etanoli-Golf, jonka öljynvaihtoväli on tuosta multifuelista johtuen ollut alusta lähtien lyhyt. Ei ole näkyvää eroa noihin LL-autoihin, omassa käytössä tuohon on tullut 70 tuhatta kilometriä, ja alusta lähtien on saanut lisätä öljyä yhden viivojen välin ennen kuin auto on alkanut pyytää vuosihuoltoa. Kilsoja tuohon tulee alle 20 tuhatta vuoteen.

Onko kulutus paljon vai vähän, on sitten oma juttunsa. Enemmän aiheuttaa päänvaivaa se, että lapset on alkaneet ajamaan perheen autoja ja en todellakaan luota siihen, että muistaisivat sanoa jos varoitus tulee, saati sitten, että osaisivat oikeasti tehdä asialle jotain. Vaimon olen onneksi saanut opetettua laittamaan kontin varaputelista öljyä heti. Olen yrittänyt välillä katsella tikusta öljyn tasoa, mutta se tuntuu olevan tässä autossa ja klooni-Leonissa hankalaa. Ehkä olen vain puusilmä, mutta ei siinä mitään selkeää rajaa näy vaikka katsoisi suoraan öljynvaihdon jälkeen.

Kyllä se raja erottuu kun tarkistaa vaikka yön jälkeen aamulla kun moottori on kylmä.
 

Joo, sisältää mainoksen, mutta myös käyttöohjeen.

F1 insinööri Ossi Oikarinen suosittelee. :tup:

Muuten ei ollut mitään uutta, mutta tekstissä ei mainita, että jo kuluneeseen moottoriin tarvitaan kaksi käsittelykertaa.
 
RVS:n mainonta on kyllä rohkeaa.
"kansainvälisesti arvostettu testausorganisaatio TÜV SÜD on todennut sen tehokkaaksi ja toimivaksi"
No kun ei ole. Testiraportin kun lukee, ei siinä sanota missään näin. Ei edes rivien välissä.

" RVS-käsittely pidentää mekanismien ja komponenttien käyttöikää jopa 50 prosenttia. Sen lisäksi se pienentää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta viidellä prosentilla.** "
Tässä viitattiin samaan TUV-testiin. Siinä tutkittiin vain jälkimmäistä lausetta, eikä tuloksetkaan menneet ihan noin. Keskiarvo kyseisessä testissä oli 4,3%. Se ei pyöristy viiteen prosenttiin ilman valhetta missään. Yhden testiauton kulutus jopa nousi toisen käsittelyn jälkeen. Mutta hittoakos me siitä, sehän on vaan 33% testiautoista...

F1 insinööri Ossi Oikarinen suosittelee. :tup:
Missä ja milloin? Linkkaamassasi jutussa Ossi näyttää vain miten tuotetta käytetään. Ei suosittele, ei kerro edes itse käyttävänsä kiihdytysautossaan. Sattumalta RVS on tarrojen koosta päätellen aika iso sponsori kaverin kiihdytysharrastuksessa.
 
RVS:n mainonta on kyllä rohkeaa.
"kansainvälisesti arvostettu testausorganisaatio TÜV SÜD on todennut sen tehokkaaksi ja toimivaksi"
No kun ei ole. Testiraportin kun lukee, ei siinä sanota missään näin. Ei edes rivien välissä.

" RVS-käsittely pidentää mekanismien ja komponenttien käyttöikää jopa 50 prosenttia. Sen lisäksi se pienentää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta viidellä prosentilla.** "
Tässä viitattiin samaan TUV-testiin. Siinä tutkittiin vain jälkimmäistä lausetta, eikä tuloksetkaan menneet ihan noin. Keskiarvo kyseisessä testissä oli 4,3%. Se ei pyöristy viiteen prosenttiin ilman valhetta missään. Yhden testiauton kulutus jopa nousi toisen käsittelyn jälkeen. Mutta hittoakos me siitä, sehän on vaan 33% testiautoista...


Missä ja milloin? Linkkaamassasi jutussa Ossi näyttää vain miten tuotetta käytetään. Ei suosittele, ei kerro edes itse käyttävänsä kiihdytysautossaan. Sattumalta RVS on tarrojen koosta päätellen aika iso sponsori kaverin kiihdytysharrastuksessa.
Nuo prosentit on tapauskohtaisia, mutta keskiarvoja voi aina laskea. Todistetusti RVS ja Xado toimivat eli esimerkiksi nostaa puristuspaineita. Liqui Moly CeraTec toimii myös, mutta se on erilainen ja huonompi aine mitä nuo edellä mainittua kaksi sisarusta.
 
Missä ja milloin? Linkkaamassasi jutussa Ossi näyttää vain miten tuotetta käytetään. Ei suosittele, ei kerro edes itse käyttävänsä kiihdytysautossaan.
Sattumalta RVS on tarrojen koosta päätellen aika iso sponsori kaverin kiihdytysharrastuksessa.

Pahoitteluni, taisin erehtyä.
 
En tiedä miltä vuodelta mutta täällä Oikarainen sanoo käyttävänsä kiihdytysautoissa.
 
Nuo prosentit on tapauskohtaisia, mutta keskiarvoja voi aina laskea. Todistetusti RVS ja Xado toimivat eli esimerkiksi nostaa puristuspaineita. Liqui Moly CeraTec toimii myös, mutta se on erilainen ja huonompi aine mitä nuo edellä mainittua kaksi sisarusta.
Missäs näin on todistettu? Ja puhutko nyt "keraamisesti pinnoittavista" aineista, kun mainitset pelkkiä tuoteperheitä jotka sisältävät kaikkea perseestä perämoottoriin?

Placebo tuntuu olevan vahvasti yleensä läsnä näiden käyttökokemuksissa. Laboratoriotesti olisi helpohko ja kohtalaisen halpa tehdä näiden kanssa. Yksi moottori, kontrolloidut olosuhteet, moottoridyno ja muutama päivä tieteellistä tutkimustyötä. Tähän ei kuitenkaan ole yksikään lisäainevalmistaja lähtenyt. Jännä.
Parempihan se on lueskella käyttäjien someryhmistä aineiden ominaisuuksista. Samalla tavalla absoluuttinen totuus löytyy kirkoista.
Olenko se vain minä, vai muistuttaako näiden markkinointi käärmeöljyjä?
 
Kyllä nämä ovat aivan kuin hifistien upgreidit, vaikka kusisivat laiteeseen niiin aina ääni selvästi parani! Tai se klassikko moponviritys: "jos moottorin teho laskee vain 20%, viritys katsotaan onnistuneeksi" ;-D
 
Toimivatko? No kyllä. Ihan kynnellä havaittavissa.
Käsitellyn koneen pinnoille muodostuu aivan selkeästi pinta. Myöskin omissa moottoreissa olen huomannut käynnin tasaantumista yms pientä.
Kulutusta en laskeskele joten siitä en osaa sanoa.

Puristuspaineiden nostaminen ei matalapuristuksisessa moottorissa ole välttämättä kovin jees..
 
En nyt ota kantaa toimivuuteen mutta eikö ne voisi tutkituttaa pinnat ulkopuolisella puolueettomalla taholla mikroskoopilla ja todistaa että sinne jää jotain niin ei pitäisi olla tätä ikuista arvailua.
 
En nyt ota kantaa toimivuuteen mutta eikö ne voisi tutkituttaa pinnat ulkopuolisella puolueettomalla taholla mikroskoopilla ja todistaa että sinne jää jotain niin ei pitäisi olla tätä ikuista arvailua.

Miksi ne pitäisi tutkituttaa mikroskoopin alla kun se on ihan omassa likaisessa hämärässä kotitallissa havaittavissa?
 
Miksi ne pitäisi tutkituttaa mikroskoopin alla kun se on ihan omassa likaisessa hämärässä kotitallissa havaittavissa?
Sen takia että sillä autotalli-analyysillä ei ole helkkarinkaan merkitystä, vaan pitää olla 2 samanlaista moottoria, toisessa ihmeaine seassa ja kumpaakin ajetaan tietokoneohjatusti dynossa tarvittava määrä. Sitten koneet avataan ja tutkitaan, saaden luotettavan tuloksen onko käärmeöljy maailman ihmeellisintä ainetta.
 
Viimeksi muokattu:
Missäs näin on todistettu? Ja puhutko nyt "keraamisesti pinnoittavista" aineista, kun mainitset pelkkiä tuoteperheitä jotka sisältävät kaikkea perseestä perämoottoriin?

Placebo tuntuu olevan vahvasti yleensä läsnä näiden käyttökokemuksissa. Laboratoriotesti olisi helpohko ja kohtalaisen halpa tehdä näiden kanssa. Yksi moottori, kontrolloidut olosuhteet, moottoridyno ja muutama päivä tieteellistä tutkimustyötä. Tähän ei kuitenkaan ole yksikään lisäainevalmistaja lähtenyt. Jännä.
Parempihan se on lueskella käyttäjien someryhmistä aineiden ominaisuuksista. Samalla tavalla absoluuttinen totuus löytyy kirkoista.
Olenko se vain minä, vai muistuttaako näiden markkinointi käärmeöljyjä?
Monessakin paikkaa ja mainitsit ne Saksalaisten tekemät testit myös. Aloita katsomalla alhaalla oleva video ja sitten voit katsoa heti perään saman kanavan videon missä golfin puristuspaineet nousee. Linkin videossa resistanssimuutokset indikoivat siitä, että uusi pinta on muodostunut. Ja tuollaisen resistanssitestin voit itsekin tehdä esim. ruohonleikkurille jos olet valmis maksamaan noin 15€ tuubista xadoa.

RVS:stä löytyy mm. Münchenin yliopiston tutkimus ja Xadosta löytyy mm. Chin Huan yliopiston juttu jossa muutama eri testi koostettuna tuloksineen ja uusin tutkimusartikkeli xadosta on 2 vuoden takaa. Kun sinulla on asenteena "pakko olla käärmeöljyä näin se jämpti on,,," niin ei ihme ettet ole oikeaa tiedonhakua tehnyt.

Xadon toiminnasta on kokemus ohjaustehostimessa. Hiljensi tehostimen ja vaikutus on vieläkin olemassa. RVS kokemusta ei ole, mutta samaa ainetta ne on.

Joidenkin kuten castrollin moottoriöljyjen ylivertaisuuksista ei ole mitään virallisia tutkimuksia vaan piotr testerin taulukko lienee paras lähde. Pidäthän sitäkin myös jännänä ettei öljyjen valmistajat ole lähteneet todistamaan öljyjensä ylivertaisuuksia?

 
Kyllä nämä ovat aivan kuin hifistien upgreidit, vaikka kusisivat laiteeseen niiin aina ääni selvästi parani! Tai se klassikko moponviritys: "jos moottorin teho laskee vain 20%, viritys katsotaan onnistuneeksi" ;-D
Et ilmeisesti sinäkään ole edes tiedonhakua harrastanut, mutta essonbaari juttuja levität :-DD
 
Sen takia että sillä autotalli-analyysillä ei ole helkkarinkaan merkitystä, vaan pitää olla 2 samanlaista moottoria, toisessa ihmeaine seassa ja kumpaakin ajetaan tietokoneohjatusti dynossa tarvittava määrä. Sitten koneet avataan ja tutkitaan, saaden luotettavan tuloksen onko käärmeöljy maailman ihmeellisintä ainetta.
Tai sitten käyttää vaan yleismittaria jos haluaa nähdä pinnan muodostumisen eikä tarvitse tietokoneohjauksia ja dynoa.
 
Jos tämä toimii niin varmaan suurin etu vanhoissa rautapadoissa, nykymoottorien alumiineihin ja pinnoitteisiin tuskin tarttuu.
 
Tai sitten käyttää vaan yleismittaria jos haluaa nähdä pinnan muodostumisen eikä tarvitse tietokoneohjauksia ja dynoa.
Ilman muuta, jos haluaa. Kerrotko vielä miten yleismittari kertoo, kuinka ihmeaineella ajettu moottori poikkeaa tavallisesta vaikkapa 400tkm jälkeen? Tai harrastepeleissä esim yhden kiihdytyksen jälkeen?
 
Ilman muuta, jos haluaa. Kerrotko vielä miten yleismittari kertoo, kuinka ihmeaineella ajettu moottori poikkeaa tavallisesta vaikkapa 400tkm jälkeen? Tai harrastepeleissä esim yhden kiihdytyksen jälkeen?
Yleismittarilla voi mitata resistanssin jolla voit tarkistaa onko vaikka sylinterin seinämässä tai nokassa muuta kuin metallia pinnassa. Ei ole mitään ydinfysiikkaa vaan jokaisen pitäisi ymmärtää. Tässä tapauksessa "poikkeama" on todettu, mutta puristuspaineiden ja värinöiden mittauksella on helppo jatkaa. Raman-spektroskopialla näkisi parhaiten vaikutukset pinnoille.

Suosittelen tiedonhakua aiheesta jos kiinnostaa miten nuo aineet toimii.
 
Yleismittarilla voi mitata resistanssin jolla voit tarkistaa onko vaikka sylinterin seinämässä tai nokassa muuta kuin metallia pinnassa. Ei ole mitään ydinfysiikkaa vaan jokaisen pitäisi ymmärtää. Tässä tapauksessa "poikkeama" on todettu, mutta puristuspaineiden ja värinöiden mittauksella on helppo jatkaa. Raman-spektroskopialla näkisi parhaiten vaikutukset pinnoille.

Suosittelen tiedonhakua aiheesta jos kiinnostaa miten nuo aineet toimii.
Ymmärrä nyt, että mitään merkitystä asialla ei ole ilman vertailevaa arviointia. Pinta voi olla vaikka lämpöä eristävää ja kiillottaa sylinterejä, siksi pitää olla vertailumoottori ja laboratorio-olosuhteet. Jos nämä litkujen tekijät eivät kykene sellaisia tekemään ja ainoa tietolähde on yleismittarit autotallissa niin suosittelen kaikkia jättämään mönjät kauppaan ja vaihtamaan öljyjä useammin säästyneellä rahalla.

Olen ajanut hyvin toimivalla täysperäveturilla, jatkuvassa täysien painojen ajossa, jossa 2,8 miljoonaa ajettu, avaamaton kone. Itsellä on 7000 kiertävä 300 hevosvoiman Taunus jo kahdeksatta vuotta enkä säästellen kiihdyttele. Kummassakaan ei ole käytetty testaamattomia litkuja, vaan hyviä öljyjä. Miksi näitä kevyemmissä käyttökohteissa saataisiin jotain hyötyä ihmeaineista, kun käyttöautoissa yleisesti ruostuu kori pois ennen moottorin kulumista?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 266
Viestejä
4 507 170
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom