Retkeily, vaellus ja telttailu

Onko Cumuluksen rotsi ollut hyvä? Olen miettinyt pikkasen raskaampaa untuvaa, mutta Cumuluksen takeista ei kauheasti ole tullut juttua vastaan ja maailma tuntuu suosivan muita merkkejä.
Olen tykännyt, ihan laadukkaasti tehty ja malli sopivan istuva itselle. Kyseisen mallin leikkaus ja mitoitus tuntuu olevan vähän hoikemmille ihmiselle suunnattu noin yleisesti.
 
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.
 
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.

Taisit unohtaa kertoa millaiseen käyttöön. Kevät kesä syksy vai kylmempiinkin. Sellaisia tosi kivoja kesätelttojakin löytyy, mutta voivat olla liian ilmavia alkukevääseen tai syksyyn.
Edit: kesäteltaksi suosittelen sierra designs meteor 2 telttaa. En ole varma saako tuota kakkosta tosin enää. On halpa, ilmava ja korkealla katolla varustettu. Plus saa avattua sadepeitettä että voi katsella taivasta.
 
Viimeksi muokattu:
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.
Telttatyyppi, olosuhteet mihin tarkoitettu ja hintaluokka olisivat tarpeellisia tietoja. Sen lisäksi monelle kahdelle hengelle soveltuva on spekseiltään kolmen hengen teltta, eli tilavaatimusvoi vaikuttaa valintaan.

Teltta voi olla esim. kupoli, tunneli, pyramidi tai keppien varaan pystytettävä harjateltta. Sen lisäksi absidivaatimuksia voi olla jos haluaa kokkailla suojassa ja joku ehkä pärjää kokonaan ilman.

Tarvitseeko teltan kestää kovaa myräkkää, vai onko käyttö etelän suojaisissa metsissä? Entä talvi? Kesäteltoilla pärjää kyllä talvellakin kohtuullisesti, jos telttailu on pelkästään suojaisassa paikassa.

Hintaluokkia löytyy satasesta reiluun tonniin.

Jos nyt avaan pelin, niin helposti saatavilla on esim. MSR Elixir 2 joka on kohtuuhintainen. Pystytys ei ole helpoin mahdollinen eikä paino kevein. Sisälle mahtuu kaksi ihmistä istumaan persiilleen selkä suorana.

Jos budjettia on vähän enemmän, voisi hyvä jokeri olla Hilleberg Anaris, joka tosin vaatii sauvatkin kylkeen. Jos kuitenkin sauvat jo löytyy, voisi se olla pitkäikäinen ja kevyt vaihtoehto. ANARIS
 
Ei talvi käyttöön eli kolmen vuodenajan ja lapissakin vuosittain tulee käytyä
 
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.
Meillä on Fjällrävenin Abisko Dome 3, kun löysin aikanani erän viimeisen yksilön hyvästä tarjouksesta. Saa helposti pystyyn, mahtuu istumaan ongelmitta, kolmen hengen malliin mahtuu mukavasti ja tuo molemmille omat eteiset on ollut todella miellyttävä käyttää. Kokemusta on myös tunnelimalleista ja tuo on kyllä ollut omaan makunun käytännöllisempi. Kevyempiä varmasti löytyy, mutta layoutin osalta katselisin vastaavia.
 
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.

Kannattanee suosiolla katsella 3h telttoja jos mukavuutta ja "oleskeltavuutta" haluaa.
 
Tähän nyt hiukan mitä itselläni on kalustona.

Makuupussi Cumulus Panyam 450 - 250€
Makuualusta Klymit insulated static v - 100€
Teltta Naturehike Opalus 2, - 200€.
Rinkka Ospray exos 58, - 160€
Keitin Jetboil Zip - 80€

Halpa ja kevyt setti, johon olen erittäin tyytyväinen.

Vaatetuksen puolelta en ole ostanut mitään satojen eurojen kalvotakkeja, jotka ei ole kuitenkaan mukavia päällä kun yhtään liikkuu niin, että tulee kuuma.

Suosikki takki on pitkään ollut Five seasons Enzo. Strets tyyppistä kangasta, hengittää, pitää riittävästi tuulta. Maksoin siitä jonkun 35€. Sadetta varten mukana on Marmot precip kuoritakki, joka kustansi 70€. Housuina on mennyt vuosia Prismasta House merkkiset retkeilyhousut. Hemmetin mukavat ja kestävät. Kevytuntuva takki on ollut Helly Hansenin joku ohuehko 60€ takki.
 
Kestääkö kuoritakit hyvin käyttöä rinkan kanssa?

Nykyisellään käytössä sadeviitta, jonka saa heitettyä kassin yli, joten pohdinnassa siirtyminen takkiin. Arveluttaa kuitenkin materiaalien ohuus ja laminoitu rakenne repun viillekkeiden alla hankauksessa.
 
Kestääkö kuoritakit hyvin käyttöä rinkan kanssa?

Nykyisellään käytössä sadeviitta, jonka saa heitettyä kassin yli, joten pohdinnassa siirtyminen takkiin. Arveluttaa kuitenkin materiaalien ohuus ja laminoitu rakenne repun viillekkeiden alla hankauksessa.

Riippuu paljon takista ja käyttämisen määrästä. Kyllä ne jonkin verran kestää, mutta pitkiä aikoja jos raahaa raskasta rinkkaa takin kanssa niin kyllähän se takkia kuluttaa. etenkin pidempiaikaiseen käyttöön ehdottomasti 3-kerrosrakenteella, ne on kestävimpiä. Silloin kun itse kävin enemmän metsässä niin Marmotin Precip (”2,5-kerroksinen”) kesti ihan hyvin kun ei usein tarvinut käyttää niin kuvittelis 3L takkien kestävän vähän enemmänkin käyttöä.
 
Olisikohan tämä oikea ketju kysellä ajatuksia - täällä on ainakin retkimuonista kokemusta.

Pitäisi keksiä syötävää, joka säilyy pitkään (viikkoja/kuukausia) vaihtelevissa lämpötiloissa, esim. autossa. Ei saa vaatia kokkausta vaan pitää voida syödä sellaisenaan suoraan. Mahdollisimman energiapitoista ja täyttävää sekä bonuksena tietysti hyvä maku.

Monessa sapuskassa tulee tuo lämpötilanvaihtelu vastaan - esim. suklaat ja vastaavat voi sulkea heti pois. Trail mix? Myslipatukat? Mitähän tuollaiset säilykekalakukot / kinkkukukot tykkää näistä lämpötilavaihteluista? Talvella ei ainakaan säilykkeet toimi, jos jäätyy.
 
Trailmixeistä ainakin energiaa, säilyvyys helppo tarkistaa etiketistä. Vaihtelee varmasti sisällön mukaan.

Viimeksi reissueväänä kannoin kuskusia ja soijarouhetta. Molemmat sai turvotettua kylmälläkin vedellä. Näitä sitten helposti sai maun puolesta tuunattua lisäämällä pussikastikkeen sekaan.
 
Trailmixeistä ainakin energiaa, säilyvyys helppo tarkistaa etiketistä. Vaihtelee varmasti sisällön mukaan.

Viimeksi reissueväänä kannoin kuskusia ja soijarouhetta. Molemmat sai turvotettua kylmälläkin vedellä. Näitä sitten helposti sai maun puolesta tuunattua lisäämällä pussikastikkeen sekaan.

Alan kallistua trail mixin ja välipalakeksien suuntaan tässä, oikein mikään muut ei käy järkeen lämpötilasäilyvyyden puolesta. Näin syksy/kevät/talviaikaan kun lämmöt pysyy alle huoneenlämmön autossakin, voi mukana pitää lisäksi suklaapatukoita. Kesäksi sitten vaihtaa säilyvämpään. Tosiaan minkäänlainen kokkailu tai liotus ei ole vaihtoehto, vaan pitäisi olla ns. hetivalmista syötäväksi, energiat voi joutua vetämään ihan liikkeessä naamariin.

Kyseessä on siis eväät ns. päivystysreppuun, jossa pitäisi olla jotakin täyttävää ja energiapitoista kun lähtö tulee nopeasti. Tarvittavat 2-6h pärjännee noilla trailmixeilla ja kekseillä, kai sitä vähän näläntunnetta kestää. Vaelluksilla on ollut itsetehtynä mm.suolapähkinä-rusina-ranskanpastillisekoitusta, ehkä se toimii tässäkin.

Koko hommahan ei ole edes ongelma kotoa lähtiessä, mutta päivystyslähtö voi tulla vaikka kesken työpäivän ja käyttövalmista reppua säilytellään siksi usein autossa. Pullovettä pidän sitten töissä ja kotona valmiina odottamassa, sitä ei pakkaskaudella ainakaan pidetä autossa.
 
Mites esim. kuivaliha eli jerky ? Itsellä oli kesällä pyöräreissuilla mukana ja toimi kyllä kivasti kans. Esim. Kuivalihakundin kaupasta löytyy monenlaista.
 
Mites esim. kuivaliha eli jerky ? Itsellä oli kesällä pyöräreissuilla mukana ja toimi kyllä kivasti kans. Esim. Kuivalihakundin kaupasta löytyy monenlaista.

Jerky ja pemmikaani voisi tosiaan toimia talvisaikaan, se on ihan hyvä vaihtoehto. Edellisestä jerkysatsista onkin aikaa jo. Kesäaikaan sitten auton 30++ lämmöt epäilyttää noiden osalta, rasvat tuppaa härskiintymään nopsaan.

Hudson Bay Breadia (tai siis lembasia) olen tehnyt itse vaelluksille ja se on mainiota muuten, mutta pakkasella pahimmillaan kivikovaa ja kesällä ei uskalla säilyttää lämpimässä juuri rasvojen härskiintymisen vuoksi.
 
Kestääkö kuoritakit hyvin käyttöä rinkan kanssa?

Nykyisellään käytössä sadeviitta, jonka saa heitettyä kassin yli, joten pohdinnassa siirtyminen takkiin. Arveluttaa kuitenkin materiaalien ohuus ja laminoitu rakenne repun viillekkeiden alla hankauksessa.
Unohdat sen kuoritakin ja ostat jotain muuta. Kuoritakki on käytännössä kallis sadeviitta jota pidetään jos sataa ja/tai tuulee kovaa. Mitään raskasta (esim. kannetaan raskasta rinkkaa) sen kanssa ei voi tehdä ellei halua kastella itseään märäksi (sisältä päin). Pätee myös uusiin hyper-super kuoriin, vain marginaalisesti parempi hengittävyys.
 
Primukset pitää melko kovaa ääntää ilman silenceria, mikä taas lisää painoa ja esilämmitysaikaa. Iteltä löytyy 2* Omnifuel (v1) laatikossa ja 1x Omnifuel Ti ja näitä ei voi kovin hiljaiseksi kuvailla.

Whisperlite on noita ainakin huomattavasti hiljaisempi ja tuntuu olevan myös luotettava mitä tuttujen kokemuksia kuunnellut. Haittapuolena taasen hieman heikompi liekin säätö keittämistä ajatellen.

Kevyemmille pakkasille riittää myös kaasukeitin, missä kaasupulloa voi pitää ylösalaisin. Tai ainakin ne toimii paremmin, kuin pulloon suoraan ruuvattavat.

Olin jo tilaamassa Whisperliten alkuviikon varuste.netin pika-alennuksista, mutta jäin lähtötelineisiin. Aloin epäröimään tehonsäädön puuttumisen kanssa. Nyt olen taas tuota Omniliteä miettinyt, kun siitä säätö löytyisi ja on varaosien puolesta toista tehosäädöllistä Optimuksen Polarista houkuttelevampi.

Onko sinulla käytössä tuo silencer Omniliten kanssa? Kiinnostaisi tietää, että onko sillä käytännössä iso vaikutus. Mietin, että jos ostaisi alennuksesta Omniliten ja hintaa katsomatta ostaisi siihen älyttömän kalliin silencerin. Vähäisten arvostelujen perusteella äänitaso olisi ilmeisesti kohtuullinen ja löytyisi liekinsäätö gourmet-keittiöhetkiin.
 
Olin jo tilaamassa Whisperliten alkuviikon varuste.netin pika-alennuksista, mutta jäin lähtötelineisiin. Aloin epäröimään tehonsäädön puuttumisen kanssa. Nyt olen taas tuota Omniliteä miettinyt, kun siitä säätö löytyisi ja on varaosien puolesta toista tehosäädöllistä Optimuksen Polarista houkuttelevampi.

Onko sinulla käytössä tuo silencer Omniliten kanssa? Kiinnostaisi tietää, että onko sillä käytännössä iso vaikutus. Mietin, että jos ostaisi alennuksesta Omniliten ja hintaa katsomatta ostaisi siihen älyttömän kalliin silencerin. Vähäisten arvostelujen perusteella äänitaso olisi ilmeisesti kohtuullinen ja löytyisi liekinsäätö gourmet-keittiöhetkiin.

Ei ole omakohtaista kokemusta, itse kokenut tuon melun jotenkin siedettäväksi, vaikka se ärsyttävä onkin. Youtubesta löytyy videoita eri silencer ratkaisuista ja niiden vaikutuksesta käyttöön, yleisesti jäänyt kuva ettei ne paljoa heikennä käytettävyyttä.
 
Olin jo tilaamassa Whisperliten alkuviikon varuste.netin pika-alennuksista, mutta jäin lähtötelineisiin. Aloin epäröimään tehonsäädön puuttumisen kanssa. Nyt olen taas tuota Omniliteä miettinyt, kun siitä säätö löytyisi ja on varaosien puolesta toista tehosäädöllistä Optimuksen Polarista houkuttelevampi.

Onko sinulla käytössä tuo silencer Omniliten kanssa? Kiinnostaisi tietää, että onko sillä käytännössä iso vaikutus. Mietin, että jos ostaisi alennuksesta Omniliten ja hintaa katsomatta ostaisi siihen älyttömän kalliin silencerin. Vähäisten arvostelujen perusteella äänitaso olisi ilmeisesti kohtuullinen ja löytyisi liekinsäätö gourmet-keittiöhetkiin.

Itsellä on Whisperlite, Omnilitestä on myös kokemusta, mutta hyvin niukasti... En sellaista kunnon vertailua osaa tehdä. Omnilitestä sen verran, että kuulostaahan se suihkukoneelta, että ei kauhean kiva jossain leiripaikalla luonnonhelmassa jos muitakin vieressä. Se vaimenninhan tekee siitä melusta ihan siedettävän, eikä se silloin enää ole ongelma, mutta mööpelin hinta karkaa kyllä jo kovaksi.
Mutta siis olen Whisperlitellä paistellut mm. lettuja pannulla, kanoja ja riisiä tehnyt, paistanut kalaa ja aika paljon on tullut tehtyä riisipohjaisia pata-ruokia, kattilana joku trangian alumiini kippo ja paistinpannuna bilteman ohut teräs pannu. Keväällä keittelin pihassa korvasieniä.
Se Whisperliten säätöhän on siellä pullon päässä, joten kestää aina hetki ennenkuin tehon muutos näkyy liekissä, vähän niinkuin tavallinen liesi... Tuon kanssa oppii kyllä elämään. Tota pataruokia tehdessä pitää kans huomioida, ettei mätä sinne pulloon turhan kovia paineita, niin on helpompi pitää pienellä liekillä.
 
Itsellä on Whisperlite, Omnilitestä on myös kokemusta, mutta hyvin niukasti... En sellaista kunnon vertailua osaa tehdä. Omnilitestä sen verran, että kuulostaahan se suihkukoneelta, että ei kauhean kiva jossain leiripaikalla luonnonhelmassa jos muitakin vieressä. Se vaimenninhan tekee siitä melusta ihan siedettävän, eikä se silloin enää ole ongelma, mutta mööpelin hinta karkaa kyllä jo kovaksi.
Mutta siis olen Whisperlitellä paistellut mm. lettuja pannulla, kanoja ja riisiä tehnyt, paistanut kalaa ja aika paljon on tullut tehtyä riisipohjaisia pata-ruokia, kattilana joku trangian alumiini kippo ja paistinpannuna bilteman ohut teräs pannu. Keväällä keittelin pihassa korvasieniä.
Se Whisperliten säätöhän on siellä pullon päässä, joten kestää aina hetki ennenkuin tehon muutos näkyy liekissä, vähän niinkuin tavallinen liesi... Tuon kanssa oppii kyllä elämään. Tota pataruokia tehdessä pitää kans huomioida, ettei mätä sinne pulloon turhan kovia paineita, niin on helpompi pitää pienellä liekillä.

Hyvä kuulla tällaisia kokemuksia, kiitos! Jos Whisperlitessä jättää paineet pienemmiksi, niin saako sieltä silti myös täyden tehon irti vai pitääkö keitin sammuttaa välissä? Lähinnä tehosäätöä kaipasin polttoaineen säästämiseksi pidemmässä keitoksissa ja esim. quesadillan lämmittämisen tasoisiin tehtäviin. Whisperlitessä taitaa olla hieman leveämpi liekki, mikä on kyllä hyvä herkempää paistamista ajatellen.

Oletko kokenut Whisperliten jäykemmän polttoaineletkun hankalaksi?

Keittimien hintaeroksi jäisi tuo äänenvaimentimen ja sitten varaosien hintaerot. Olettaen, että aikoo pärjätä 0,35l polttoainepullolla. Sopi pullon koko löytynee vasta kun on käyttänyt keitintä pidemmän aikaa.
 
Hyvä kuulla tällaisia kokemuksia, kiitos! Jos Whisperlitessä jättää paineet pienemmiksi, niin saako sieltä silti myös täyden tehon irti vai pitääkö keitin sammuttaa välissä? Lähinnä tehosäätöä kaipasin polttoaineen säästämiseksi pidemmässä keitoksissa ja esim. quesadillan lämmittämisen tasoisiin tehtäviin. Whisperlitessä taitaa olla hieman leveämpi liekki, mikä on kyllä hyvä herkempää paistamista ajatellen.

Oletko kokenut Whisperliten jäykemmän polttoaineletkun hankalaksi?

Keittimien hintaeroksi jäisi tuo äänenvaimentimen ja sitten varaosien hintaerot. Olettaen, että aikoo pärjätä 0,35l polttoainepullolla. Sopi pullon koko löytynee vasta kun on käyttänyt keitintä pidemmän aikaa.

Painettahan sinne toki saa lisää, pois sitä ei saa. Toki siis painehan vähenee kun pullo tyhjenee ja melkein täydellä pullolla se paine vähenee aika nopeesti.
Tehonsäätöä olen tarvinnut lähinnä, ettei kaikki pala pohjaan.

Saattaa se liekki olla hiukan leveämpi...

Ei ole haitannut polttoaineletku. Olisihan se varmaan kivempi jos olisi löysempi, mutta ei asia ole vaivannut.

En tiedä mitä noiden hinnat on nyt, mutta Omni on aiemmin ollut reilusti kalliimpi kuin Whisperlite.

Itsellä on ollut poislukien talvi aina käytössä tuo kolmen desin pullo, sillä keittää aika paljon.
 
Painettahan sinne toki saa lisää, pois sitä ei saa. Toki siis painehan vähenee kun pullo tyhjenee ja melkein täydellä pullolla se paine vähenee aika nopeesti.
Tehonsäätöä olen tarvinnut lähinnä, ettei kaikki pala pohjaan.

Saattaa se liekki olla hiukan leveämpi...

Ei ole haitannut polttoaineletku. Olisihan se varmaan kivempi jos olisi löysempi, mutta ei asia ole vaivannut.

En tiedä mitä noiden hinnat on nyt, mutta Omni on aiemmin ollut reilusti kalliimpi kuin Whisperlite.

Itsellä on ollut poislukien talvi aina käytössä tuo kolmen desin pullo, sillä keittää aika paljon.

Pohjaan palaminen se itselläkin on pelkona. Tällä hetkellä Whisperliten Universal malli on saman hintainen ilman pulloa kuin Omnilite. International on toki halvempi. Black Friday -diileissä tilanne voi vielä muuttua.

Ehkä se pieni pullo on hieman monipuolisempi, varsinkin lyhyille retkille.
 
No nyt kun on vauhtiin päästy niin telttaa saa suositella. Kahden hengen teltta jossa on korkeutta oltava niin paljon että mahtuu hyvin istumaan, painoa toki ei tarvitsisi olla kauhean paljon mutta lähinnä tuo mukavuus istumisen suhteen.
Pyramidi on tosi jees noilla spekseillä. Paino aika kevyt, mahtuu lähes seisomaan keskellä, kestää hyvin säätä, näppärä pystyttää ulkoteltta ensin. Saa eri hintapisteissä 200-1500e.

Miinuksia: ei pysy itekseen pystyssä eli kaatuu päälle jos et osaa, vaatii vähän isomman tilan pystyttää kuin joku muu koska liepeiden alla matalaa turhaa tilaa, keskellä on salko joka voi ketuttaa (ei ongelma kahdestaan jos tarpeeksi iso, salon saa myös vinoon), jää kakkoseksi tuulenkestävyydessä raskaille tunneleille vaikka kestääkin tosi hyvin, ei tykkää kovasta lumisateesta, vaatii pohjan johon saa kiinni (tai kiviä yms) sekä oikeanlaiset kiilat kyseiselle pohjalle (vrt itseseisovat teltat jotka voi nostaa eri paikkaan kokonaisena ja menet itse painoksi sisään :D).
 
Viimeksi muokattu:
Pohjaan palaminen se itselläkin on pelkona. Tällä hetkellä Whisperliten Universal malli on saman hintainen ilman pulloa kuin Omnilite. International on toki halvempi. Black Friday -diileissä tilanne voi vielä muuttua.

Ehkä se pieni pullo on hieman monipuolisempi, varsinkin lyhyille retkille.
Whisperliten hinnat on näköjään nousseet tosi rajusti. Tämmöisillä hinnoilla itse kyllä harkitsisin myös Primuksen tuotteen ostamista. Tuo vaimenninhan siihen on toki sitten pakko ostaa.
 
Tarpista saa aika monenlaista majoitetta kahdelle hengelle, jos omaa vähän hahmotuskykyä ja jaksaa opetella pystytyksiä. Hinta on paras motivaattori, kun viidellä kympillä saa alle kilon setin kahdelle ja jollain 120€:lla kevyempää. Voi laittaa kotamaisesti pystyyn tai tehdä kahdella sauvalla telttamaisen setin jne.
 
Tarpista saa aika monenlaista majoitetta kahdelle hengelle, jos omaa vähän hahmotuskykyä ja jaksaa opetella pystytyksiä. Hinta on paras motivaattori, kun viidellä kympillä saa alle kilon setin kahdelle ja jollain 120€:lla kevyempää. Voi laittaa kotamaisesti pystyyn tai tehdä kahdella sauvalla telttamaisen setin jne.

Jep, useampia vaelluksia pelkällä tarpilla tehneen ei voi kuin kehua.
Miinuksia sitten avotunturipystytyksessä sauvojen tarve, yhden reunan lähes välttämätön avoimmuus (tuuletuksen vuoksi) sekä hyttyssuojan tarve erikseen (rankinen tms.). Lisäksi kaipaa maavaatteen, mutta useimmiten sadeviitta toimii siinä tarkoituksessa.
Mulla on tällä hetkellä 3x3 (800g) sekä 3.5x3.5 (1000g), riippuen meneekö yksin vai kaverin kanssa. Tuohon päälle tikut ja narut.

Joskus tuli nukuttua 2x3 kevytpeitteenkin alla, mutta se oli jo vähän ahdas. Kevyt toki, alle puoli kiloa.
 
Pähkäilen parhaillaan uuden talvimakuupussin eristävyyden valinnan kanssa. Nykyisen kuitumakuupussin Comfort/Limit on -10˚C/-17˚C, joka on minulle liian vähän, vaikka sen yhdistäisi 6˚C/0˚C untuvapussiin. Yhdistelmällä olen nukkunut -18˚C asti ilman isompia kylmän tunteita. Oma kroppa tuntuu menevän aikalailla comfort-arvojen mukaan talvella. Tästä kirjoitin jo aiemmin ja muilla oli samoja kokemuksia. Viime talvem hiihtovaelluksella lämpötila vaihteli -5˚C…-30˚C välillä, eli pahimpaan varautuessa lämpöskaala on melkoinen.

Minulla on vaihtoehtoina (hinnan takia ja päätöksenteon helpottamiseksi) kaksi Helsportin untuvamakuupussia. Ensiksi ajattelin, että ostan -16˚C/-25˚C pussin ja yhdistelen sitä tarpeen mukaan toiseen makuupussiin. Aloin kuitenkin epäröimään, että tuleeko taas ostettua liian kylmä malli ja aloin katsomaan myös -29˚C/-40˚C lämpöistä makuupussia. Jälkimmäinen menee ylilämpimäksi suurimman osan ajasta, varsinkin etelässä. -25˚C pakkasella nukun teltassa vain jos on pakko, mikä puoltaa kevyemmän pussin hankintaa.

Kaipaisin teidän kokemuksia siitä, kuinka paljon Comfort-lämpöä lämpimässä pussilla pystytte nukkumaan ilman, että kuumuus haittaa nukkumista. Itsellä on kokemusta n. 10˚C comforttia lämpimämmästä ilmasta ja silloin ei ollut ongelmia.


Pohtimani mallit ovat nämä, jos joku on niistä kiinnostunut.
 
Pähkäilen parhaillaan uuden talvimakuupussin eristävyyden valinnan kanssa. Nykyisen kuitumakuupussin Comfort/Limit on -10˚C/-17˚C, joka on minulle liian vähän, vaikka sen yhdistäisi 6˚C/0˚C untuvapussiin. Yhdistelmällä olen nukkunut -18˚C asti ilman isompia kylmän tunteita. Oma kroppa tuntuu menevän aikalailla comfort-arvojen mukaan talvella. Tästä kirjoitin jo aiemmin ja muilla oli samoja kokemuksia. Viime talvem hiihtovaelluksella lämpötila vaihteli -5˚C…-30˚C välillä, eli pahimpaan varautuessa lämpöskaala on melkoinen.

Minulla on vaihtoehtoina (hinnan takia ja päätöksenteon helpottamiseksi) kaksi Helsportin untuvamakuupussia. Ensiksi ajattelin, että ostan -16˚C/-25˚C pussin ja yhdistelen sitä tarpeen mukaan toiseen makuupussiin. Aloin kuitenkin epäröimään, että tuleeko taas ostettua liian kylmä malli ja aloin katsomaan myös -29˚C/-40˚C lämpöistä makuupussia. Jälkimmäinen menee ylilämpimäksi suurimman osan ajasta, varsinkin etelässä. -25˚C pakkasella nukun teltassa vain jos on pakko, mikä puoltaa kevyemmän pussin hankintaa.

Kaipaisin teidän kokemuksia siitä, kuinka paljon Comfort-lämpöä lämpimässä pussilla pystytte nukkumaan ilman, että kuumuus haittaa nukkumista. Itsellä on kokemusta n. 10˚C comforttia lämpimämmästä ilmasta ja silloin ei ollut ongelmia.


Pohtimani mallit ovat nämä, jos joku on niistä kiinnostunut.
https://www.helsport.com/en/sleeping-gear/sleeping-bags/rago-x-trem-long/?item=600-357-Vhttps://www.helsport.com/en/sleeping-gear/sleeping-bags/svalbard-long/?item=600-472-V
Itse en nuku talvipussillani (comf -15°C, Teneqa 850) jos lämpötila on yli -5°C. Kaverini tuntuu pärjäävän nollaan asti tuolla, mutta hänellä on vähän viileämpi alusta käytössään. Itselläni on R4,9 alusta jonka päällä pidän useimmiten ohutta solumuovipatjaa.

Ei kyllä tulisi mieleenkään yrittää nukkua -29 comfortin pussissa yli -10°C lämpötilassa. Sen lisäksi tuo pussi on jo niin reippaan kokoinen (20L!) että sen mukana roudaaminen voi olla aika rankkaa pikkupakkasilla jos liikkuu ilman ahkiota.

Minulla on ongelma että pitäisi oikeastaan olla kolme pussia. Nykyinen kesäpussi on +4 comfort, mutta nukun sillä ihan ok vielä nollan paikkeilla. Se on liian lämmin kesällä ja mukava vasta kun ulkona on selvästi alle +10°C. Pidän sitä peittona noin +5°C lämpötilaan asti. Talvipussi taas on kunnolla käyttökelponen vasta alle viiden asteen pakkasella, kun pikkupakkasilla ei niin mielellään raota pussia tai pidä sitä peittona. Pitäisi siis olla luokkaa +8 comfort kesäpussi, -3 comfort syyspussi ja sitten tuo talvipussi. Puuh...
 
Itellä on just tuollainen (alennusmyynneistä raavittu) kolmen pussin setti:
+13C comfort Sea to Summit Traveller TrI (750fp, ~400g)
~0C comfort Marmot Hydrogen (800fp, ~700g)
-13C comfort Marmot Lithium (800fp, ~1150g)

Alustana maanmainio Therm-A-Rest NeoAir XLite. (kylmillä keleillä alle voi heittää vielä Z-Liten)

Sitten merinokerrastolla (/päivävaatteilla) voi venyttää rajoja.
Silti usein on vaikeeta, ku ei osaa päättää minkä pussin pakkaa mukaan :cautious:

Mutta tuo on setti millä itse pärjään "missä vaan". (kovilla pakkasilla tai ylävuoristossa ei tule telttailtua)
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä pointteja! Näinhän se on, että noita makuupusseja saisi olla ainakin 5 erilaista… Nuo cumuluksen pussit on kyllä siistejä, kun niitä saa niin hyvin muokattua oman maun mukaan. Pitkänä ihmisenä ostaisin jalkopäähän vesitiiviin kankaan, niin ei tarvitsisi virittää kuoritakkia sinne.

Taitaa olla niin, että minun kannattaa ostaa tuo -16˚C comfortilla oleva pussi ja yhdistellä siihen sopiva päällispussi, kun lähtee pohjoiseen. Ahkioon mahtuu kyllä tuo ja vaikka minun nykyinen kuitupussi. Internetin kaavoilla noista tulee yhdessä -32˚C/-44˚C, joka vaikuttaisi olevan hieman varovainen arvo, kun vertaa Helsportin Spitsbergen yhdistelmäpussiin. Spitsbergenissä on hieman köykäisemmät eristeet ja samat yhdistelmälämpöarvot.

Varmaan pian pitäisi aloittaa reissun suunnittelu, ettei hommat jää hankintojen asteelle. Joko muilla on reissusuunnitelmia tehty talveksi?
 
Kävin tekemässä yhden yön reissun Salamajärvellä ja kylmähän se herätti yöllä. Miksi näin pääsi käymään?

Makuupussina Cumulus Panyam 450 (comfort 0-astetta)
Makuualustana Klymit insulated static v (R: 4,4)
Lisäalustana 5mm paksuinen solumuovipatja tämän alla.

Vaattetusta reilusti, merinoa alla ja fleecet päällä.

Kylmän kokeminenhan on yksilöllistä, itse valitettavasti olen sieltä viluisesta päästä. Oman kokemuksen mukaan tuolla setillä olisi viiteen pakkasasteeseen asti pitänyt kyllä selvitä palelematta. Yöllä oli käynyt vain hiukan pakkasella.

Väittäisin, että tässä yllätti itselläni se ilmankosteus, joka oli siellä satasessa ja aamulla tosi paksu sumu. Teltta myös kivikkoisessa maastossa tuli laitettua hiukan tuulisempaan paikkaan kuin mihin sen muuten olisin väsännyt.

Muutenhan seuraavana päivänä pohdittuna kaikki oli muuten hoidettu niinkuin pitikin. Söin lämpöstä reilusti ja hyvän kokoisen energiapitoisen aterian illalla ja nukkumaan makuupussiin menin lämpöisenä kuivissa vaatteissa.

Toinen olennainen vaikuttanut tekijä oli, että olin nukkunut pari edellistä yötä todella huonosti ja olin reissuun lähtiessä jo varsin väsynyt. Sen 10km kävelyn aikana jo kummastelin jatkuvaa palelua ja hikeä vuoronperään.

Nojoo. Tämä tramaattinen palelu ratkesi kaivamalla repusta kaksi kertakäyttöistä kädenlämmitintä, toinen villasukkaan ja toinen povitaskuun, sekä untuva takin ottaminen lisäpeitoksi... Tällä sitten nukuttiin se reilut 10 tuntia univelkaa pois. Kiitos Salamajärvi.
 
Oishan tuossa voinut kokeilla myös laittaa se ilmapatja alle ja solu päälle.
Komppaan tätä. Valtava ero lämmössä kun laittaa solumuovin päälle. Ei tietenkään toimi jos ilmapatja tarvitsee suojaa maata vasten.

Kosteus tuossa lienee se joka tekee kylmän tunteen. Oma fiilis on että ero kostean ja kuivan välillä on helposti 3-5 astetta tuntumassa, varsinkin tuossa nollalämpötilan paikkeilla. Lisäksi tietty lämpötilamittaukse tarkkuus, kun erot voivat paikallisesti olla helposti yli viisi astetta.
 
Oishan tuossa voinut kokeilla myös laittaa se ilmapatja alle ja solu päälle.
Komppaan tätä. Valtava ero lämmössä kun laittaa solumuovin päälle. Ei tietenkään toimi jos ilmapatja tarvitsee suojaa maata vasten.

Kosteus tuossa lienee se joka tekee kylmän tunteen. Oma fiilis on että ero kostean ja kuivan välillä on helposti 3-5 astetta tuntumassa, varsinkin tuossa nollalämpötilan paikkeilla. Lisäksi tietty lämpötilamittaukse tarkkuus, kun erot voivat paikallisesti olla helposti yli viisi astetta.

Olisi voinut ja toki tiesinkin, että tämä lämpötaloudellisesti olisi ollut fiksumpi vaihtoehto. Tuo Klymit olisi pitänyt kokemukseni mukaan riittää ilman solumuoviakin, joten otin solumuovin vain lisävarmistukseksi mukaan kun oli hiukan epäselvää miten kylmäksi keli menee. Ajattelin, että tuo riittää tuolla allakin, enkä asialla vaivannut päätäni sen enempää.

Epäselväksihän se jää, että paljonko siellä yöllä oli pakkasta. En usko, että montaa astetta, koska kuuraa ei ollut muodostunut.
 
Teltan pitäisi myös tuulettua hyvin. Tuo kosteus on hankala juttu. Itselläni aika vähän kokemusta talvitelttailusta, mutta kyllähän sen tiivistymisen huomasi heti.
 
Teltan pitäisi myös tuulettua hyvin. Tuo kosteus on hankala juttu. Itselläni aika vähän kokemusta talvitelttailusta, mutta kyllähän sen tiivistymisen huomasi heti.

Tuolla kosteusprosentilla ei auta enää, vaikka teltta tuulettuisi kuinka... Ja siis tuo Opalus 2, eli pieni tunneliteltta on kyllä sieltä paremmin tuulettuvasta päästä, se oli vielä hiukan loivassa rinteessä, eli aika optimisti laitettu.
 
Kävin tekemässä yhden yön reissun Salamajärvellä ja kylmähän se herätti yöllä. Miksi näin pääsi käymään?

Makuupussina Cumulus Panyam 450 (comfort 0-astetta)
Makuualustana Klymit insulated static v (R: 4,4)
Lisäalustana 5mm paksuinen solumuovipatja tämän alla.

Vaattetusta reilusti, merinoa alla ja fleecet päällä.

Kylmän kokeminenhan on yksilöllistä, itse valitettavasti olen sieltä viluisesta päästä. Oman kokemuksen mukaan tuolla setillä olisi viiteen pakkasasteeseen asti pitänyt kyllä selvitä palelematta. Yöllä oli käynyt vain hiukan pakkasella.

Väittäisin, että tässä yllätti itselläni se ilmankosteus, joka oli siellä satasessa ja aamulla tosi paksu sumu. Teltta myös kivikkoisessa maastossa tuli laitettua hiukan tuulisempaan paikkaan kuin mihin sen muuten olisin väsännyt.

Muutenhan seuraavana päivänä pohdittuna kaikki oli muuten hoidettu niinkuin pitikin. Söin lämpöstä reilusti ja hyvän kokoisen energiapitoisen aterian illalla ja nukkumaan makuupussiin menin lämpöisenä kuivissa vaatteissa.

Toinen olennainen vaikuttanut tekijä oli, että olin nukkunut pari edellistä yötä todella huonosti ja olin reissuun lähtiessä jo varsin väsynyt. Sen 10km kävelyn aikana jo kummastelin jatkuvaa palelua ja hikeä vuoronperään.

Nojoo. Tämä tramaattinen palelu ratkesi kaivamalla repusta kaksi kertakäyttöistä kädenlämmitintä, toinen villasukkaan ja toinen povitaskuun, sekä untuva takin ottaminen lisäpeitoksi... Tällä sitten nukuttiin se reilut 10 tuntia univelkaa pois. Kiitos Salamajärvi.


Koetko, että makuupussin untuva olisi kärsinyt kosteudesta vai, että kostea ilma siirtää lämpöä iholta tehokkaammin? Välillä miettinyt, että suomen syksyssä kuitueristeet voisi olla untuvaa parempi ratkaisu.
 
Onko ketään teistä karhu tai susi tappanut telttaillessa?

Useamman kerran, mikä asiassa erityisesti kiinnostaisi? Voin yrittää kuvailla kokemusta.

Totta puhuen, yhtään kappaletta kyseisiä eläimiä ei ole tullut vastaan reissuilla.
 
Tuli vain tässä ketjua lukiessa mieleen. Itse metsän keskellä asuvana näkyy monenlaisia eläimiä jatkuvasti, niin pohdin sitä että miten retkeilijät / vaeltajat varustautuvat näiden eläinten kohtaamiseen? Itse en ole varautunut millään tapaa, mutta varsinkin isoon Hirveen törmätessä (ei kirjaimellisesti) on pari kertaa tullut mieleen että mitähän ihmettä sitä tekisi jos otus päättäisi tulla päälle.

Eräänä kertanakin kävelin koiran kanssa peltoaukealle. Koira ei huomannut eikä haistanut mitään enkä minäkään tajunnut, mutta niin vain jokusen metrin päässä seisoi melko iso sarvipää. Vähän aikaa siinä ihmettelin että mitähän tässä olisi viisas tehdä, kunnes Mr. Moose sitten päätti lähteä laukkaamaan pois paikalta.
 
Tuli vain tässä ketjua lukiessa mieleen. Itse metsän keskellä asuvana näkyy monenlaisia eläimiä jatkuvasti, niin pohdin sitä että miten retkeilijät / vaeltajat varustautuvat näiden eläinten kohtaamiseen? Itse en ole varautunut millään tapaa, mutta varsinkin isoon Hirveen törmätessä (ei kirjaimellisesti) on pari kertaa tullut mieleen että mitähän ihmettä sitä tekisi jos otus päättäisi tulla päälle.

Eräänä kertanakin kävelin koiran kanssa peltoaukealle. Koira ei huomannut eikä haistanut mitään enkä minäkään tajunnut, mutta niin vain jokusen metrin päässä seisoi melko iso sarvipää. Vähän aikaa siinä ihmettelin että mitähän tässä olisi viisas tehdä, kunnes Mr. Moose sitten päätti lähteä laukkaamaan pois paikalta.

Evoluutio lienee kehittänyt villieläimille sellaisen vaiston, että kun haistavat ihmisen niin parempi perääntyä. (Jos ei sitten kyseessä sairas yksilö tai pentuja suojeltavana).

Tähän perustuu myös hirven metsästys, eli kävellen ajetaan hirveä isoltakin alueelta kohti passimiestä.

Löysin itseasiassa juuri tänään Quorasta tämmöisen ketjun: Kuinka ihmisistä tuli ravintoketjun huippu, jos olemme niin heikkoja ja hitaita?

Ihminen on kokoonsa nähden erittäin vahva otus. Ihminen kykenee panemaan kampoihin jopa karhulle. Tosiasiassa ihminen voitti evoluutiossa oikein jättipotin.
  • Älykkyys. Ihminen on kiistatta kaikista eläimistä kaikkein älykkäin.
  • Näkökyky. Ihmisellä on kaikkein tarkin näkökyky kaikista eläimistä päiväpetolintujen jälkeen, ja ihmisellä on trikromaattinen värinäkö. Useimmat muut nisäkkäät ovat punavihersokeita.
  • Kielitaito. Ihmiset kykenevät kommunikoimaan keskenään. Nisäkkäistä ainoastaan miekkavalaat ja delfiinit kykenevät puheen kaltaiseen kommunikaatioon (kokemusta on!)
  • Manipulatiiviset elimet. Suomeksi "kädet". Niillä pystyy poimimaan omenan puusta ja kuristamaan siellä lymyävän käärmeen palanpainikkeesi. Kykenemme tappamaan etäältä heittämällä ja sinkoamalla erilaisia projektiileja.
  • Sitkeys. Eläinten olympialaisissa ihmiset dominoisivat kaikkia kestävyysjuoksulajeja, mutta varsinkin maratonia ja ultrajuoksuja. Vain susi kykenee pysymään ihmisen vauhdissa - ja susi on kesytetty koiraksi.
  • Sosiaalisuus. Ihminen on laumaeläin, ja kiitos pitkälle kehittyneen isoaivokuoren, ihmisen Dunbarin luku on hyvin korkea.
  • Parantumiskyky ja palautuminen. Ihminen kykenee paranemaan sellaisista vammoista, jotka muilla nisäkkäillä merkitsisivät varmaa kuolemaa - mukaanlukien raajamurtumat.
  • Kaikkiruokaisuus. Ihminen kykenee syömään about mitä tahansa - ja ihmisen vastustuskyky erilaisille myrkyille on poikkeuksellisen hyvä. Kaupan päälle me käytämme yhtä vaarallisimmista myrkyistä - etanolia - rentoutumis- ja päihtymiskeinona.
  • Sokerina pohjalla ihmisen purema on käytännössä myrkyllinen. Ihmisen suu on muihin nisäkkäisiin verrattuna hyvin saastainen: siellä on niin paljon bakteereja, että ihmisen purema aiheuttaa erittäin suurella todennäköisyydellä verenmyrkytyksen, ja siksi ihmisen puremaan määrätään aina antibioottikuuri.
 
Kävin viime viikonloppuna Helvetinjärvellä kastelemassa kamat yhden yön telttareissulla. Yllättävän paljon oli porukkaa liikkeellä sateiseen säähän ja vuodenaikaan nähden. Hienoa maastoa, joka vaihtelee sammaleisesta kuusikkopusikosta mäntymetsäiseen avokallioon. Harmillisesti rengaslenkkiä ei saa oikein tehtyä kulkematta polkujen ulkopuolella. Erityisen positiivista oli, että tuli nukuttua teltassa todella hyvin. Yleensä reissun ensimmäinen yö teltassa on minulle katkonainen unien puolesta. Reissussa ei työasiat valvottaneet, pitäisi siis käydä useammin.

Sain juuri ennen reissua testiin Primuksen Omniliten. Käyttö oli helpompaa kuin ajattelin, mutta tuo 0,35l bensapullo on kyllä aika pieni. Toki riippuu tietysti paljonko kiehuttelee vesiä ja kokkailee ruokia… Taidan suoraan ostaa vähintään 0,6l pullon kylkeen. Letkun tyhjäksipolton ajoitukseen tulee varmaan kokemuksen kautta hyvä tuntuma, niin saa vielä parannettua polttoainetehokkuutta. Keittimestä tein kuitenkin reklamaation, kun ilmeisesti ensimmäisen lämmityksen jälkeen runko veti hieman soikeaksi. En tiedä olisko lämpö laukaissut jotain jännityksiä. Keittimen ääni oli pienempi kuin pelkäsin, ehkä jonkun verran kaasukeitintä kovempi. Laitan vaimentimen silti tilaukseen, niin on mukavampi jutella muiden kanssa.

Samoin jouduin tekemään reklamaation vaelluskengistä, koska kalvo päästi vedet läpi. Vivobarefoot pyysi kuvat, jonka jälkeen sain palautuskortin takuuvaihtoa varten. Plussaa siis Vivolle! Hieman pelkäsin, että yli 6kk vanhoja kenkiä eivät vaihtaisi.


20221028-_DSC4938-2.jpg
 
Kumpikahan on oikea R arvo, en löytänyt merkin sivuja...? 2 vs 2.6
Therm-a-Rest RidgeRest Classic -makuualusta, regular 26,99


Valmistajan sivut. R=2.0 näyttäis olevan. Ihan hyvä yleisalustahan tuo ridgerest on solumuoviksi, itsellä joskus sellaisenaan ja useammin ilmapatjan päällä lisäeristeenä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 378
Viestejä
4 493 486
Jäsenet
74 122
Uusin jäsen
Elmeri Hannukainen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom