Retkeily, vaellus ja telttailu

[ShavedSasquatch]

Itselle ostin Xthermin "neliskanttisen" mallin vaikka äänekkyys vähän jännitti etukäteen. Ei tuo kyllä juurikaan ääntä pidä ja jos sataa tai tuulee niin sitä edes huomaa.
Intternetin viisaat miehet väittivät että vanhemmat mallit olivat enemmän kahisevia? tää oma viime syksynä(2021) ostettu.

Xthermistä unohdin itsekin kirjoittaa. Oma patja on kanssa ostettu syksyllä 2021. Rapina meinasi kotona ajaa hermoraunioksi, kunnes tajusin testata patjaa talvipussin kanssa. Pelkästään tuhdimpi kuitupussi vaimensi rapinaa merkittävästi ja muiden unien pilaamisen huolet vähenivät merkittävästi. Myyjä sanoi, että patja hieman käytön myötä hiljenisi. Reissuun lähdin kahdella patjalla. Ajatuksena oli, että tuvassa käytän Sea to Summitin UL Insulated patjaa, jottei muiden unet häiriinny.

Parin tupayön jälkeen todettiiin kaverien kanssa, että Sea To Summitin "ilmapallonatinapatja" vaihdetaan Xthermin "sipsipussipatjaan", koska StS oli niin äänekäs. Laitoin Xthermin alle solumuovipatjan, koska patjan ja puisen lavetin välinen hankaus aiheutti vinkumista. Hämmästys oli melko suuri, kun tuo Xtherm ei pitänyt juuri lainkaan ääntä. Aiempi hermoja raastanut rapina oli jäänyt johonkin matkalle. Ehkä patjan äänet on kotikäytössä tuntuu paljo häiritsevämmiltä tai sitten rapina tosiaan vähenee. On kai mahdollista, että allakin oleva solumuovipatja vähentää rapinaa kaikumista vähentäen. Teltassahan patjan ääntä ei huomannut lainkaan tuulen aiheuttamista äänistä johtuen. Sts olisi varmaan vaimentunut merkittävästi solumuovipatjaa käyttäen.

Loppujen lopuksi totesin, että enemmän häiritsee makuupussin kahina, kuin Xthermin äänet.

Sen sijaan Xthermiin meni hermot, kun ekana yönä koitin saada pakkasessa täyttöpussia venttiiliin kiinni. Sovite oli varmaan kutistunut kylmästä ja istuvuus oli mielettömän tiukka. Pelkäsin jo kotikäytössä, että patja menee rikki, kun täyttöpussia joutuu runnomaan kiinni venttiiliin. Taistelun jälkeen sain täyttöpussin patjaan kiinni. Kun yritin saada täyttöpussia pois, niin pitkän yrittämisen jälkeen oli vain luovutettava. Päädyin jättämään pussin kiinni patjaan lopullisesti. Jos tuon joskus otan pois, niin pitää olla tiedossa hyvä muokkaus soviterenkaaseen.

Oma ratkaisu puurojen ja pussimuonien kypsyttelyyn oli vaahtomuovi-telttapatjasta taitettu "kirjekuori" jonka sisään sai muovipusseihin kerta-annoksena pakatut puurot, riisit ja kuskusit odottelemaan kypsymistä.
Hyvin toimi ainakin kaurapuuron, lidlin perunamuusijauheen, couscousin ja pikariisin kanssa. Oli siis omavalmisteiset retkimuonat kun valmispussimuonat ovat joko pahoja tai kalliita.
Esim perunamuusijauhe+uunissa kuivattu/paistettu pekoninmuru on maukas ja edullinen setti. Suola, paahdettu sipulirouhe ynnämuut mausteet jo kotona valmiiksi sinne annospussiin niin ei tarvi arpoa metsässä.
Voita on yleensä mukana mutta senkin voisi pakata perunamuusijauheen sekaan gheen muodossa Ghee (Kirkastettu voi)

Oletko käyttänyt ihan tavallisia minigrippejä? Mietin, että miten ne kestää kuumaa vettä.

 

[matthew]

Oletko käyttänyt ihan tavallisia minigrippejä? Mietin, että miten ne kestää kuumaa vettä.

Käytin Eskimo "Tuplis" pusseja, ovat paksumpaa muovia ja pohjassa on sellainen taite että ne saa jotenkuten seisomaan pystyssä.
näitä siis: Eskimo tuplis tuplasuljinpussi 3l 15kpl, fredman - ruoan verkkokauppa foodie.fi | tilaa ruokaa prismasta, s-marketista, alepasta ja salesta
Kestivät ongelmitta kaataa kiehuvaa vettä kuivamuonan sekaan.
Havaitsin myös hyväksi pienille varusteille, läpinäkyvästä pussista helpompi kalastella varusteita kuin kuivasäkeistä.

 

[Gespard]

Hyih. En kyllä itse ikinä valmistaisi ruokaa muovipussissa. Muutenkin saa ihan tarpeeksi muovin lisäaineita elimistöön. Kiehuva vesi plus pakastinpussi ei liene se paras kombo.

 

[JuhaH]

Olen hetken yrittänyt löytää hyviä talvi(vaellus)kenkiä tuloksetta. Noiden pitäisi käyttää seuraavat asiat:

- Hyvin istuvat, kenkien kanssa on tarkoitus vetää ahkiota joka syö kantapäät rikki jos kengät ei istu kunnolla
- Lämpöiset, eli riittävästi lämpöä useamman päivän talviretkille, jossa pakkanen voi huidella -20 asteessa
- järkevän kokoiset, eli pitää mahtua vaellussuksien siteisiin (aoc)
- Kalvo ei ole välttämätön, melkein mieluummin ilman, mutta voi mennä mahdottomaksi
- Irroitettava sisäkenkä olisi telttakuivattelun kannalta ässä

Hinta ei ole ehkä niin kriittinen kun tarkoitus olisi löytää todella pitkäikäinen kenkä. Löytyisikö täältä ehdotuksia.

Edit, suurin haaste on ehkä tuo istuvuus. Ahkionvedossa kantapään takaosat on kovilla, koska vetosuunnan takia hankaus tulee kohtaan, missä ei normaalisti ole rasitusta, ja toistaiseksi kaikkien useampipäiväisten reissujen jälkeen ainakin toinen kantapää on ollut todella kipeillä rakoilla.

Tässä viestissä on korostunut ehkä turhankin paljon tuo suksilla meno, kun sen osalta koetut ongelmat on isoimpia, mutta kenkien tulisi toimia myös ilman suksia tehtävillä talvireippailuilla.

 

[Toipis]

Olen hetken yrittänyt löytää hyviä talvi(vaellus)kenkiä tuloksetta. Noiden pitäisi käyttää seuraavat asiat:

- Hyvin istuvat, kenkien kanssa on tarkoitus vetää ahkiota joka syö kantapäät rikki jos kengät ei istu kunnolla
- Lämpöiset, eli riittävästi lämpöä useamman päivän talviretkille, jossa pakkanen voi huidella -20 asteessa
- järkevän kokoiset, eli pitää mahtua vaellussuksien siteisiin (aoc)
- Kalvo ei ole välttämätön, melkein mieluummin ilman, mutta voi mennä mahdottomaksi
- Irroitettava sisäkenkä olisi telttakuivattelun kannalta ässä

Hinta ei ole ehkä niin kriittinen kun tarkoitus olisi löytää todella pitkäikäinen kenkä. Löytyisikö täältä ehdotuksia.

Edit, suurin haaste on ehkä tuo istuvuus. Ahkionvedossa kantapään takaosat on kovilla, koska vetosuunnan takia hankaus tulee kohtaan, missä ei normaalisti ole rasitusta, ja toistaiseksi kaikkien useampipäiväisten reissujen jälkeen ainakin toinen kantapää on ollut todella kipeillä rakoilla.

Tässä viestissä on korostunut ehkä turhankin paljon tuo suksilla meno, kun sen osalta koetut ongelmat on isoimpia, mutta kenkien tulisi toimia myös ilman suksia tehtävillä talvireippailuilla.

Olisiko Lundhags Skare Expedition Mens sopiva?
Melko arvokkaat, mutta näyttäisi olevan hyvän näköinen nauhoitus (istuvuutta), lämpöiset (speksien mukaan), irroitettava huopavuori jne. Koosta on hieman vaikea sanoa.

Skare Expedition Ms | Lundhags

Our warmest winter boot, designed for the hardcore user with high demands on warmth and function.

www.lundhags.com

Lundhagsin Skare uudistui - Retki-lehti

teksti ja kuvat: Mikko Hieta Lundhagsin omaperäiset kuorikengät ovat saavuttaneet ikonisen maineen. Kun halutusta talvijalkineesta tuli uusi malliversio, otimme sen pikatestiin. Jo ensivilkaisulla on selvää, että Lundhagsilla on oltu tosissaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Skare...

retkilehti.fi

Lundhags Skare Expedition talvikengät, ruskea

www.retkitukku.fi

Lundhags Skare Expedition Mens | Miesten talvikengät | Varuste.net

Osta Lundhags Skare Expedition Mens edullisesti ja nopeasti Varuste.net -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. Lundhags Skare Expedition on Lundhagsin lämpimin talvikenkä ja suunniteltu haastaviin talvikeleihin! Upea, nahkainen kenkäpuolen taidonnäyte talvisille vaelluksille tai...

varuste.net

 

[yyri]

Onko suomesta saatavilla muita järkeviä riippumaton aluspeitteitä kun dd hammocksin underquilt? Ticket to the moonilla on oma, mutta se on aika kallis kun vaikuttaa ainakin kovin "tavalliselle". Onnistuu toki tilata euroopastakin, jos sieltä löytyy kohtuuhintasia ja hyväksi todettuja. Oma riippumatto on ticket to the moon original.

 

[Teknofriikki556]

Onko suomesta saatavilla muita järkeviä riippumaton aluspeitteitä kun dd hammocksin underquilt? Ticket to the moonilla on oma, mutta se on aika kallis kun vaikuttaa ainakin kovin "tavalliselle". Onnistuu toki tilata euroopastakin, jos sieltä löytyy kohtuuhintasia ja hyväksi todettuja. Oma riippumatto on ticket to the moon original.

Tätä itse pohtinut että pystyisikö makuupussia jotenkin hyödyntämään niin että menisi riippukeinun kanssa yhdessä makuupussin sisään, jolloin ei tarvitsisi erillistä aluspeittoa. Jäänyt vaan testaamatta.

 

[Justin Case]

Tätä itse pohtinut että pystyisikö makuupussia jotenkin hyödyntämään niin että menisi riippukeinun kanssa yhdessä makuupussin sisään, jolloin ei tarvitsisi erillistä aluspeittoa. Jäänyt vaan testaamatta.

Löysäks täytetty ilmaretkipatja makuupussin kanssa on ollu myöhään syksylle saakka oikein mukavan pehmeä ja lämmin ratkaisu.

 

[JuhaH]

Olisiko Lundhags Skare Expedition Mens sopiva?
Melko arvokkaat, mutta näyttäisi olevan hyvän näköinen nauhoitus (istuvuutta), lämpöiset (speksien mukaan), irroitettava huopavuori jne. Koosta on hieman vaikea sanoa.

Skare Expedition Ms | Lundhags

Our warmest winter boot, designed for the hardcore user with high demands on warmth and function.

www.lundhags.com

Lundhagsin Skare uudistui - Retki-lehti

teksti ja kuvat: Mikko Hieta Lundhagsin omaperäiset kuorikengät ovat saavuttaneet ikonisen maineen. Kun halutusta talvijalkineesta tuli uusi malliversio, otimme sen pikatestiin. Jo ensivilkaisulla on selvää, että Lundhagsilla on oltu tosissaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Skare...

retkilehti.fi

Lundhags Skare Expedition talvikengät, ruskea

www.retkitukku.fi

Lundhags Skare Expedition Mens | Miesten talvikengät | Varuste.net

Osta Lundhags Skare Expedition Mens edullisesti ja nopeasti Varuste.net -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. Lundhags Skare Expedition on Lundhagsin lämpimin talvikenkä ja suunniteltu haastaviin talvikeleihin! Upea, nahkainen kenkäpuolen taidonnäyte talvisille vaelluksille tai...

varuste.net

Lundhagsin perusmallista yritetään just päästä pois Loistava kenkä vaativiin maastoihin patikointiin, mutta talvella tuo design ei toimi ollenkaan. Suurin ongelma on jäykkyys ja pakkasella noi on ihan kivikovat. Talvella tukevuuskin on turhaa jos tarkoitus ei ole käyttää kenkiä jäärautojen kanssa. Ja vuoritouhuihin multa jo löytyy jäykkäpohjaiset ”monot”.

Meindlillä näkyis olevan asiallisen näköisiä kenkiä kun huomasin tutkia malleja valmistajan sivuilta (esim Nordcap). Saatavuus Suomesta on vaan heikkoa, ja nuo on sen verran hintavia, että mielellään ei lähtisi sovittamatta hankkimaan. Hintakin alkaa olemaan kipukynnyksellä.

 

[338lm]

Lundhagsin perusmallista yritetään just päästä pois Loistava kenkä vaativiin maastoihin patikointiin, mutta talvella tuo design ei toimi ollenkaan. Suurin ongelma on jäykkyys ja pakkasella noi on ihan kivikovat. Talvella tukevuuskin on turhaa jos tarkoitus ei ole käyttää kenkiä jäärautojen kanssa. Ja vuoritouhuihin multa jo löytyy jäykkäpohjaiset ”monot”.

Meindlillä näkyis olevan asiallisen näköisiä kenkiä kun huomasin tutkia malleja valmistajan sivuilta (esim Nordcap). Saatavuus Suomesta on vaan heikkoa, ja nuo on sen verran hintavia, että mielellään ei lähtisi sovittamatta hankkimaan. Hintakin alkaa olemaan kipukynnyksellä.

Tuo jäykkyys ja liukkaus on monessa kengässä. Beretan Sasslongit ja todella liukkaat, myös vaimolla on jotkut Lowan kengät (Lady gtx tai jotain) ja kuulemma muuten hyvät mutta tosi kova ja liukas kenkä.

Itsellä Sievin S3 kumisaappaat. Järjetön pito mutta tukevuus ominaisuudet sitten "hieman heikommat"

En tiedä löytyykö kenkää joka tukisi ja pitäisi edes "ei jääkelillä.

 

[yyri]

Treelinestä sai tuon dd:n underquiltin posteineen 58e, niin tilasin sen. Eiköhän aja asiansa, pitää kiinnitystä kehitellä jos ei suoraan mene hyvin tuohon tttm riippariin.

 

[matthew]

Tuo jäykkyys ja liukkaus on monessa kengässä. Beretan Sasslongit ja todella liukkaat, myös vaimolla on jotkut Lowan kengät (Lady gtx tai jotain) ja kuulemma muuten hyvät mutta tosi kova ja liukas kenkä.

Itsellä Sievin S3 kumisaappaat. Järjetön pito mutta tukevuus ominaisuudet sitten "hieman heikommat"

En tiedä löytyykö kenkää joka tukisi ja pitäisi edes "ei jääkelillä.

Vaelluskengät ovat noin keskimäärin aivan kammottavia jäällä, Vibram-pohjista on kyllä vissiin talvikäyttöön parempikin versio olemassa mutta se "normaali" vibram-pohja on sellainen että navakka tuuli vie pilkkijän keskelle järveä..

Sievin gummisaappaissa kannattaa muuten retkeilykäyttöön ottaa nimenomaan naulaanastumissuojalla varustettu versio, pohja on sopivan tukeva. Ilman naulaanastumissuojaa alustan kivet tuntuvat turhan voimakkaasti jalkapohjassa ja jonkun 30-millisen mukulan päälle tallaaminen iso rinkka selässä sattuu jalkaterään.

 

[matthew]

Tätä itse pohtinut että pystyisikö makuupussia jotenkin hyödyntämään niin että menisi riippukeinun kanssa yhdessä makuupussin sisään, jolloin ei tarvitsisi erillistä aluspeittoa. Jäänyt vaan testaamatta.

Ei ole ainakaan kovin helppo vaihtoehto, pitäs olla jättikokoinen makuupussi tai jotain muuta vastaavaa. Kahden makuupussin kanssa periaatteessa mahdollista kun virittää toisen makuupussin aluspeitoksi mutta siinä on melko virittely.
130cm lapselle toimii kyllä niin että vetää (aikuisten)makuupussin riippumaton ympärille.

 

[tttomppa]

Minkälaisia kokkaus- ja ruokailuvälineitä suosittelette? Olisi tarkoitus tänä vuonna käydä enemmän luonnossa ja olisi kiva koittaa myös tehdä joskus jotain hieman makkaraa vaativampaa.

 

[Mustalaa]

Minkälaisia kokkaus- ja ruokailuvälineitä suosittelette? Olisi tarkoitus tänä vuonna käydä enemmän luonnossa ja olisi kiva koittaa myös tehdä joskus jotain hieman makkaraa vaativampaa.

No kaks yleisintä taitaa olla Wildo ja Light my Fire:
Wildo Camp-A-Box kenttäruokailusetti
Light My Fire Mealkit BIO astiasarja, Sandygreen

Noita saa muualtakin kuin Varustelekasta, omat on Prismasta ja värejä on muualla vähän enemmän joista valita. Molempia taidetaan myydä myös semmoisina setteinä, joissa ei ole noita kaikkia mahdollisia lisäosia mukana. Meiltä löytyy molemmat täydet setit ja molemmat tykkäävät enemmän Wildosta. Neliskanttisempi muotoilu on hyvä, siitä astiasta saa hyvän otteen ja menee helpommin rinkkaan kuin tuo kolmio. Lisäksi tuo taittokuksa on ollut paljon parempi kuin ikinä osasin kuvitella ja tuo isompi niistä toimii todella hyvin suuren kokonsa ja merkintöjensä puolesta veden mittaamisessa. Wildon omaa lusikkaa en käytä kuin kahvipannun sekoittamiseen, olen sinne laittanut matkaan pari Light my Firen Sporkia. Mahtuu ainakin kaksi tuonne rasiaan ilman tuota alkuperäistä. Noiden lisäksi kulkee matkassa mukana yleensä erillinen muovinen leikkuulauta ja pieni paistinlasta. En tiedä mistä se on meille löytynyt, mutta joku spork-klooni, jossa on irroitettava paistinlastaosa. Pieni muovikauhakin on ollut ihan hyvä lisä.

Mutta toki tämäkin on vähän mistä tykkää. Noiden lisäksi yhdelle riittää pelkkä lusikka, jolla kaapia pussiruokaa huiviin, toinen on sitä mieltä, että turha hassata rahaa ja nappaa Orthexin muovilautasen ja kolmas liputtaa edelleen pakin puolesta.

 

[Vepasto]

Jos ei ihan ultimaattisella reisulla olla, vaan sellaisella leppoisalla, niin kunnon paistinpannu mukaan. Sillä saa tehtyä nuotiolla/tai kaasulla lettuja, pihvejä, kalaa (reissun päältä tietysti ) ja vaikka mitä. Toimi ruuan valmistamisessa niinkuin lämmittämisessä. Todellinen reissaajan monitoimigourmetväline.

 

[vokE]

Näillä olen itse päässyt hyvin pitkälle:

- Titaaninen pitkä lusikka
- Titaaninen kattila
- syömäpuikot
- Lettupannu

Luha on mielestäni aivan hanurista, se kun ei toimita hyvin kummankaan virkaa. Puukko aina mukana jota käytän tarvittaessa veitsenä. Tuo pitkä lusikka uppoaa hienosti niihin annospusseihin, ilman että on sormet ruoassa. Titaaninen kattila on oikeastaan pelkästään veden keittämiseen, mutta olen siinä jotain pasta-aterioitakin valmistanut. Vähän saattaa palaa kiinni. Syömäpuikot on äärettömän kätevät syömiseen, ja niillä voi vaikka käännellä pihviä tai makkaroita. Tai sekoittaa jotain ruokaa.

Lettupannu on välillä mukana lyhyemmillä reissuilla, jos haluaa vaikka herkutella. Parit kerrat olen siinä pihviä paistanut, mutta se onnistuu kyllä ihan kivelläkin. Hiukan putsaa ja heittää nuotion keskelle.

 

[JuhaH]

Mullakin pidemmät reissut menee titaanikattilalla, mutta päiväretkillä ja vaikka ihan pihalla lettuja grillatessa Muurikka Leisku nuotiopannu on osoittautunut todella näppäräksi, eikä ole pahan hintainen Muurikka Leiskupannu 29,90

 

[calm]

Minkälaisia kokkaus- ja ruokailuvälineitä suosittelette? Olisi tarkoitus tänä vuonna käydä enemmän luonnossa ja olisi kiva koittaa myös tehdä joskus jotain hieman makkaraa vaativampaa.

Sporkki on ollut hyvin suuhun- ja käteensopiva ruokailuväline, vaan sen jälkeen kun viides muovinen katkesi, niin ostin titaanisen. Jospa enää ei tarvisi ostaa uutta. Lautasena on 17 vuotta mennyt satunnainen syvä muovilautanen, ei oo tullu vielä hifistelympää tarvetta. Yhtä vanha 3 desin muovikuppi kerran tipahti Kaarnepään rinteeseen, mutta kuin ihmeen kaupalla se löysi tiensä autiotuvalle takaisin muiden vaeltajien toimesta. Puukko pitäisi uusia vähän tukevammaksi, että sillä tekisi muutakin kuin avaa makkarapaketin ja levittää levitettä leivälle.

 

[DrPaiN]

Minkälaisia kokkaus- ja ruokailuvälineitä suosittelette? Olisi tarkoitus tänä vuonna käydä enemmän luonnossa ja olisi kiva koittaa myös tehdä joskus jotain hieman makkaraa vaativampaa.

Ääni trangialle

 

[338lm]

Ääni trangialle

25 Duossal kaasupolttimella ja kahden reissun kokemuksilla voin suositella 10+

Toki se ratkaisee mitä etsii mutta kannattaa tutustua tuohonkin laitteeseen.

 

[tttomppa]

Kiitoksia vinkeistä, eiköhän näillä keksi reppuun täytettä.

 

[CodeThroll]

25 Duossal kaasupolttimella ja kahden reissun kokemuksilla voin suositella 10+

Toki se ratkaisee mitä etsii mutta kannattaa tutustua tuohonkin laitteeseen.

Jos todella edullista haluaa niin Biltemasta Trangian kopio: Retkikeittiö, 9 osaa

 

[samiaa]

Itse kyllä vahvasti suosittelen kaasua, kyllä noista perus trangioista on jo aika ajanut ohi.

 

[Lager7]

Itse kyllä vahvasti suosittelen kaasua, kyllä noista perus trangioista on jo aika ajanut ohi.

Kyllä itsekkin hankin kevättä varten kaasuvehkeet harkinnassa kyllä ollut sprii mutta kaasuun päädyn

 

[Nathorr]

Meiltä löytyy 900 ml ja 1600 ml titaanikattilat, BRS-3000T ja MSR PocketRocket 2 retkikeittimet sekä titaaniset sporkit. Juomamukeina emaliset mukit, jos haluaa teetä tai kahvia. Kattilassa keitetään vesi tai aamupuuro, joskus myös hernekeitto tai joku muu kattilassa valmistettava pussiruoka. Retkiruokapakkauksia suositaan pidemmillä reissuilla.

 

[vrds]

Primuksen Omnifuel (vai onko tuo oma nyt multifuel) on aika hyvä vehje. Voi polttaa aika laajalti kaasua ja nesteitä. Kaasuvehkeet voi olla vähän ongelmissa kun on kylmä tai korkeammalla.

 

[338lm]

Kyllä itsekkin hankin kevättä varten kaasuvehkeet harkinnassa kyllä ollut sprii mutta kaasuun päädyn

Trangian kaasupoltin on kyllä mainio tuossa sarjassa. Spriikippo oli mukana mutta en ole edes testannut..... Vielä.

 

[matthew]

Primuksen Omnifuel (vai onko tuo oma nyt multifuel) on aika hyvä vehje. Voi polttaa aika laajalti kaasua ja nesteitä. Kaasuvehkeet voi olla vähän ongelmissa kun on kylmä tai korkeammalla.

Kaasulla on vedetty yks saariselän vaellus, vaatii toki vähän ennakointia ja pulllojen lämmittelyä. Lämmityskierukalla ja letkulla oleva poltin toimii hyvinkin kylmässä. letkun päässä olevan pullon saa kyllä aina lämpimäksi kun antaa sille vähän liekkiä, tosin tätä ei ehkä voi suositella ihan täysidiooteille.

samalla reissulla naapuriporukan sprii-trangia ei syttynyt ilman esilämmitystä , onneksi se lämpenee nopsaan kaasupolttimella

 

[vrds]

Kaasulla on vedetty yks saariselän vaellus, vaatii toki vähän ennakointia ja pulllojen lämmittelyä. Lämmityskierukalla ja letkulla oleva poltin toimii hyvinkin kylmässä. letkun päässä olevan pullon saa kyllä aina lämpimäksi kun antaa sille vähän liekkiä, tosin tätä ei ehkä voi suositella ihan täysidiooteille.

samalla reissulla naapuriporukan sprii-trangia ei syttynyt ilman esilämmitystä , onneksi se lämpenee nopsaan kaasupolttimella

Primus toimii vähän eri periaatteessa kuin Trangia. Kannattaa perehtyä jos ei ole selvillä. Kyllä siihen kaasunkin saa kädenkäänteessä kiinni jos haluaa. Silti vuorille talvella otan petroolipullon mukaan kaasun sijaan. Ei kaasussa vikaa ole, mutta kovissa olosuhteissa se ei vain ole paras vaihtoehto.

 

[Resetor]

Primuksen Omnifuel (vai onko tuo oma nyt multifuel) on aika hyvä vehje. Voi polttaa aika laajalti kaasua ja nesteitä. Kaasuvehkeet voi olla vähän ongelmissa kun on kylmä tai korkeammalla.

Voihan siinä polttaa joo, mutta käytännössä ne järkevät vaihtoehdot on kaasu ja bensa. Jossain sivistyksen ulkopuolella voi olla hyötyä kun kerosiini tai diesel kelpaa myös.
Tuon keittimen isoin etu on, että sen saa kenttäpurettua ja korjattua, eli se on hyvin varmasti toimiva, se että bensa palaa hyvin kylmässäkin ja teltan lämmitys onnistuu myös.

 

[matthew]

Primus toimii vähän eri periaatteessa kuin Trangia. Kannattaa perehtyä jos ei ole selvillä. Kyllä siihen kaasunkin saa kädenkäänteessä kiinni jos haluaa. Silti vuorille talvella otan petroolipullon mukaan kaasun sijaan. Ei kaasussa vikaa ole, mutta kovissa olosuhteissa se ei vain ole paras vaihtoehto.

Primuksen monipolttoainekeittimet on kyllä tuttuja, kommentoin vaan pakkasessa kaasulla pärjäämistä. Itsellä ei kokemusta korkeista paikoista mutta en ummarra miksi kaasu ei toimisi korkeammalla. Myytiksi väittävät ja jos kaasu pelaa vielä 7 kilometrissä niin se riittää mulle: Do Canister Gas Stoves Work at High Elevation?

bensakeittimen etuna extreme-reissuilla on painosäästö, lyhyillä reissuilla sekin kääntyy kaasun eduksi.

 

[vrds]

Primuksen monipolttoainekeittimet on kyllä tuttuja, kommentoin vaan pakkasessa kaasulla pärjäämistä. Itsellä ei kokemusta korkeista paikoista mutta en ummarra miksi kaasu ei toimisi korkeammalla. Myytiksi väittävät ja jos kaasu pelaa vielä 7 kilometrissä niin se riittää mulle: Do Canister Gas Stoves Work at High Elevation?

bensakeittimen etuna extreme-reissuilla on painosäästö, lyhyillä reissuilla sekin kääntyy kaasun eduksi.

Itse käytän hiihtoreissuilla vuorilla. Kaasun kanssa turhaa säätämistä ja ollut ongelmia. "Talvikaasu" ei juuri auttanut. Kylmä ja korkea on ollut huono yhdistelmä. Voivat luvata vaikka mitä, mutta sitten kun vesi on jäässä ja keitin ei toimi, niin ei naurata. Löpö tai petrooli toimii pomminvarmasti . Kaasulla sitten kesällä. Parasta että yksi ja sama keitin riittää sekä menee pieneen tilaan.

 

[DrPaiN]

samalla reissulla naapuriporukan sprii-trangia ei syttynyt ilman esilämmitystä , onneksi se lämpenee nopsaan kaasupolttimella

Sisseillähän tuo trangia on vakio kamaa, ja siellä on käytössä tuo esilämmitin ja toimii kyllä kovissakin pakkasissa...

Trangia Esilämmitin FV21 spriipolttimeen (talvikäyttöön) | Polttimien osat | Varuste.net

Osta Trangia Esilämmitin FV21 spriipolttimeen (talvikäyttöön) edullisesti ja nopeasti Varuste.net -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. Trangian esilämmitin spriikeittimeen. Kylmällä ilmalla spriipolttimon esilämmitin säästää aikaa ja polttoainetta. Se sijoitetaan spriipolttimon...

varuste.net

 

[saan]

Itsellä kesällä käytössä pääosin kaasu (BRS3000t tai FMS-116t), talvella multifuel (Primus Omnilite Ti tai 2x Primus Omnilite keitinlaatikossa), missä käyttänyt Primus power fuel tai Coleman fuel. Bensalla tulisi halvemmaksi, mutta oman terveyden kannalta katsonut teltan sisällä käytettäessä nuo varmemmaksi, lisäaineistetut bensat(pienkone, auto) hieman arveluttaa ja vuodessa olisi säästöä vain muutamia kymppejä. -20C lähestyessä kaasun kanssa menee melkoiseksi säätämiseksi, mitä Primus Omnilitellä kaasun kanssa testannut.

 

[ravallo]

Itse käytän hiihtoreissuilla vuorilla. Kaasun kanssa turhaa säätämistä ja ollut ongelmia. "Talvikaasu" ei juuri auttanut. Kylmä ja korkea on ollut huono yhdistelmä. Voivat luvata vaikka mitä, mutta sitten kun vesi on jäässä ja keitin ei toimi, niin ei naurata. Löpö tai petrooli toimii pomminvarmasti . Kaasulla sitten kesällä. Parasta että yksi ja sama keitin riittää sekä menee pieneen tilaan.

Hmm, meillä oli Aconcagualla joku perus MSR:n kaasukeitin, eikä sen kanssa ollut kyllä mitään ongelmia. Pikemminkin tuli äkäisemmin kaasu pullosta kun ulkopuolella ilmanpaine tippui. Koitettiin kyllä pitää käyttövuorossa oleva pullo aina lämpimänä, joko takin taskussa muutama tunti ennen camppiin tuloa tai sitten yön yli makuupussissa. Mutta ennen noita vuorireissuja oli kyllä monipolttoainekeitin harkinnassa kun noita juttuja kaasun ongelmista oli lukenut. Jotkut esilämmittelypolttelut kohmeessa ja vuoristotaudissa tuulenhakkaamassa teltan absidissa ei sitten kuitenkaan houkutellut (vaikka saahan senkin tehtyä suht sivistyneesti) ja päädyttiin pelkkään kaasuun. Toinen tekijä mitä mietittiin oli kaasun saatavuus, mikä on joissain hevonskutseissa bensaa heikompi - sekään ei lämmitä että olet jossain jumalanseläntakana ja ainoasta kaupasta sattuu olemaan kaasupullot loppu...

 

[Wemps]

Tässä pähkäilen sopivan kesäpussin valintaa. Nykyisellään minulta löytyvät halpis-kuitupussi (limit +15, mutta todellisuudessa tuossa lämpötilassa jo aika kylmä), As Tucas Sestrals -retkipeitto (limit n. -4) ja talvipussi. Nykyisellään tuo kuitupussi on vähän turhan viileä ja lämpöönsä verrattuna painava, mutta Sestrals on puolestaan vähän turhan kuuma ja painava kesävaelluksille etelässä.

Vaihtoehtoina olen miettinyt omille mitoille kustomoituja Cumuluksen X-liteä, Lite Lineä ja Magic 100 zippiä.

X-lite 200: 415g / 389 € / limit 0c
Lite Line 200: 572g / 311€ / limit 4c
Magic Zip 100: n. 350g / 267€ / limit 10c

Magic voisi täydentää nykyisiä pusseja parhaiten, mutta toisaalta vähän siinä ja siinä rajaako tuo 10c lämpötila käyttöajan jo hyvinkin lyhyeksi ajaksi keskikesällä... Painoero X-liteen ei ole enää suuri, mutta sitten toisaalta X-lite on jo niin lämmin että menee aika suurelta osin nykyisen retkipeiton kanssa päällekkäin, ja on myös aika paljon hintavampi...

 

[Gespard]

Minusta on paras 5 ja 10 välillä kesämakuupussiksi. Oma on +6 comfort, viking 300. Hyvä ollut. Kuumimpina hetkinä toimii peittona ilman kömpimistä sisään.

 

[JuhaH]

200g untuvaa makuupussissa on oikeasti todella vähän (multa löytyy RAB:n pussi josta kokemusta reilusti yli 10-vuoden ajalta ja tuossa on 200g kosteuskäsiteltyä 800fp untuvaa. Nykymalleista Neutrino 200 taitaa vastata lähimmäksi). 100g untuvaa makuupussissa, vaikka olisi kuin 900fp laatuista, kuulostaa fantasialta. Olen nukkunut tuolla lähes nollakelissä, mutta ei se enää mukavaa ole ja vaatii kunnollisen makuualusta ja sen, että pussi on ollut tunteja ulkona kompressiopussista - enkä ole todellakaan kylmälle herkimpiä ihmisiä. Suomen kesään 300g fyllillä (800fp) oleva makuupussi olisi musta optimi, mutta tuollaisia ei tahdo löytyä muilta kuin Expediltä ja tuo ei ole budjettireissaajan merkki.

 

[Gespard]

Viking 300 on 300g untuvaa, mutta vain 600 fp kyllä. Osuu tarpeeksi lähelle ja on halpa, 200€.

 

[JuhaH]

Viking 300 on 300g untuvaa, mutta vain 600 fp kyllä. Osuu tarpeeksi lähelle ja on halpa, 200€.

300g 600fp untuvaa vastaa lämpöarvoltaan 225g 800fp untuvaa tai 210g 850fp untuvaa.

 

[matthew]

200g untuvaa makuupussissa on oikeasti todella vähän (multa löytyy RAB:n pussi josta kokemusta reilusti yli 10-vuoden ajalta ja tuossa on 200g kosteuskäsiteltyä 800fp untuvaa. Nykymalleista Neutrino 200 taitaa vastata lähimmäksi). 100g untuvaa makuupussissa, vaikka olisi kuin 900fp laatuista, kuulostaa fantasialta. Olen nukkunut tuolla lähes nollakelissä, mutta ei se enää mukavaa ole ja vaatii kunnollisen makuualusta ja sen, että pussi on ollut tunteja ulkona kompressiopussista - enkä ole todellakaan kylmälle herkimpiä ihmisiä. Suomen kesään 300g fyllillä (800fp) oleva makuupussi olisi musta optimi, mutta tuollaisia ei tahdo löytyä muilta kuin Expediltä ja tuo ei ole budjettireissaajan merkki.

Tää vois mennä lähelle haluttua:

NORDKAPP HYDRO 250 MID LEFT -1°C down sleeping bag - Fjord Nansen

A very light, two-season sleeping bag filled with 800 cuin hydrophobic polish white goose down.

fjordnansen.pl

174eur puolasta.


ite ostin viime syksynä hydro 400 pussin ja lyhyen kokemuksen perusteella vaikuttaaa olevan hinta-laatusuhde kohdallaan.

 

[yyri]

Mites toi DD hammocksin underquiltti on tarkoitus kiinnittää ticket to the mooniin? En saanut oikein mitenkään järkevästi tuota kiinni, ja tuntui tosi lyhyelle näin 174cm henkilölle.

 

[Lager7]

Rinkkaa olen ostamassa n.100e hintaluokassa 75l voisi olla aika passeli koko. Eniten ehkä mietityttää miten noi kauppojen perus rinkat sopii vähän mahakkaalle miehelle? mitään viikon vaelluksia ei todellakaan ole tarkoitus tehdä, enemmänkin telttailua silmälläpitäen ja perus laavuyöihin olisi rahkeita. Onko se ihan ja sama tossa hintaluokassa minkä ostaa vai onko jokin tietty merkki mitä kannattaa vältellä?

 

[yyri]

Mites toi DD hammocksin underquiltti on tarkoitus kiinnittää ticket to the mooniin? En saanut oikein mitenkään järkevästi tuota kiinni, ja tuntui tosi lyhyelle näin 174cm henkilölle.

Ja tämä ratkesi kun pistin 30cm pidemmät pääty kuminauhat ja 15cm lisää mittaa noihin sivunauhoihin, ja pistää pelkästään jalkopäästä ne harjanaruun kiinni. Jos muilla on samankaltaista dilemmaa tommosen kanssa joka on vähän pidempi kun DD:n riippumatto ja ei ole sivulenkkejä.

 

[Ilkka]

Ja tämä ratkesi kun pistin 30cm pidemmät pääty kuminauhat ja 15cm lisää mittaa noihin sivunauhoihin, ja pistää pelkästään jalkopäästä ne harjanaruun kiinni. Jos muilla on samankaltaista dilemmaa tommosen kanssa joka on vähän pidempi kun DD:n riippumatto ja ei ole sivulenkkejä.

Itsellä on Amazonasin riippari ja hommasin viime syksynä siihen tuon saman DD Hammockin underquiltin, enkä oikein mitenkään loogisesti saanut sitä paikalle, sillä sen liittäminen harjanaruun rajoitti riippariin pääsyä melkoisesti. Enemmän tuota pitäisi modata niin, että ne sivulenkit niputettaisiin yhteen ja sitten laitettaisiin riipparin päihin kiinni, mutta en tiedä toimisiko se tuossa mallissa..

Taidan kuitenkin vaihtaa tuon toiseen, esim. Amazonasin omaan tai sitten tuohon Bushmenin Underquilt Glowhin.

 

[Mustalaa]

Rinkkaa olen ostamassa n.100e hintaluokassa 75l voisi olla aika passeli koko. Eniten ehkä mietityttää miten noi kauppojen perus rinkat sopii vähän mahakkaalle miehelle? mitään viikon vaelluksia ei todellakaan ole tarkoitus tehdä, enemmänkin telttailua silmälläpitäen ja perus laavuyöihin olisi rahkeita. Onko se ihan ja sama tossa hintaluokassa minkä ostaa vai onko jokin tietty merkki mitä kannattaa vältellä?

En osaa sanoa juuta tai jaata merkkiin ja onko sillä välttämättä tuossa hintaluokassa väliä. Mulla muodostui mahan kanssa halvassa rinkassa ongelmaksi, etten saanut lantiovyötä riittävän kireälle omaan makuun. Siinä antoi siis solki periksi ja aukeili. Oma suositus, että katsele Torista käytettynä uutena kalliimpia Fjällräveneitä tms? Miksei vaikka Savotan putkirinkkakin, jos putkirinkka ei häiritse ajatuksena. Kestää hyvin ja omaan makuun on mukava kantaakin. Suurin miinus ettei niihin saa helposti vesipussia keskelle selkää, mutta ehkä sekään ei muodostu viikonlopun laavureissuilla ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Tai sitten jos Varusteleka myy jotain käytettyä järkevän kokoista rinkkaa? Jossain välissä siellä taisi olla vaan jotain sadan litran monstereita.

 

[ShavedSasquatch]

Kävin viikonloppuna teltassa nukkumassa ja oman talvipussin suorituskyky (Helsport Alta Winter). Heräsin viiden aikoihin pieneen kylmän tunteeseen, vaikka pakkasta ei ollut kuin vajaan -10˚C. Pussin Comfort arvo on -10˚C ja Limit on -17˚C. Telttaan ja makuupussiin tiivistyi kyllä melkolailla kosteutta, kun lämpötila putosi nollan tuntumasta asti. Toisaalta kuitupussin ei kai pitäis paljon kosteudestä välittää. Aieminkin tuon pussin kanssa on välillä ollut viikeää, vaikka toinen kaveri on hikoillut saman pussin kanssa samassa teltassa. Silloin syytin patjaa, joka on nyt päivitetty. Nyt mietin, että säinkö liian vähän vai eikö vaan eristävyys riitä. Kesällä yleensä hikoilen reilusti makuupussisa, vaikka olisi viileää.

Oletteko tunkeneet vaatteita makuupussiin pienentämään lämmitettävää ilmatilaa? Mulla oli pari vaatetta pussissa enkä osannut päättää oliko se hyvä vai huono ratkaisu lämmön kannalta. Jos kääntyilee tarpeeksi, niin makuupussista tulee melko kylmää pintaa kehoa vasten.

Ehkä se on hyväksyttävä, että minun täytyy katsella noita talvipusseissa Comfort-arvoja Limittinä. Tuplapussilla tietysti tarkenee pidemmälle, mutta ei aina jaksaisi kantaa kahta, varsinkin kun tuo kuitupussi on mielettömän iso. Varmaan seuraavassa pussissa pitäisi Comfortin osua -15…-20˚C väliin. Mitäs talvipusseja porukalla on käytössä?

 

[Niksi]

Uutta telttaa pitäisi päivitellä toisen osapuolen innostuttua lähtemään reissuille mukaan. Matkat pieniä vaelluksia ja pari yötä putkeen ulkosalla. Muutamia pointteja, joita itse teltasta etsin: Hyvin tuulettuva, vedenpitävä (pohjasta etenkin), tilava absidi jossa mahtuisi pikkuisen trangialla kokkailemaankin. Nyt pari vaihtoehtoa noussut eteen, niin onko näistä suosituksia tai joku ylitse muiden tuossa alle 500€ hintahaitarissa:
Helsport Lofoten Trek 3
Helsport Breheimen 3
Tatonka Grönland 3
Paino ei ihan niin kriittinen, tavaraa on kuitenkin mukana ja matkat ei ole pitkiä tai raskaita.

Edit: Myös helppo pystytettävyys katsotaan suureksi eduksi.

 

[kolistelija]

Kävin viikonloppuna teltassa nukkumassa ja oman talvipussin suorituskyky (Helsport Alta Winter). Heräsin viiden aikoihin pieneen kylmän tunteeseen, vaikka pakkasta ei ollut kuin vajaan -10˚C. Pussin Comfort arvo on -10˚C ja Limit on -17˚C. Telttaan ja makuupussiin tiivistyi kyllä melkolailla kosteutta, kun lämpötila putosi nollan tuntumasta asti. Toisaalta kuitupussin ei kai pitäis paljon kosteudestä välittää. Aieminkin tuon pussin kanssa on välillä ollut viikeää, vaikka toinen kaveri on hikoillut saman pussin kanssa samassa teltassa. Silloin syytin patjaa, joka on nyt päivitetty. Nyt mietin, että säinkö liian vähän vai eikö vaan eristävyys riitä. Kesällä yleensä hikoilen reilusti makuupussisa, vaikka olisi viileää.

Oletteko tunkeneet vaatteita makuupussiin pienentämään lämmitettävää ilmatilaa? Mulla oli pari vaatetta pussissa enkä osannut päättää oliko se hyvä vai huono ratkaisu lämmön kannalta. Jos kääntyilee tarpeeksi, niin makuupussista tulee melko kylmää pintaa kehoa vasten.

Ehkä se on hyväksyttävä, että minun täytyy katsella noita talvipusseissa Comfort-arvoja Limittinä. Tuplapussilla tietysti tarkenee pidemmälle, mutta ei aina jaksaisi kantaa kahta, varsinkin kun tuo kuitupussi on mielettömän iso. Varmaan seuraavassa pussissa pitäisi Comfortin osua -15…-20˚C väliin. Mitäs talvipusseja porukalla on käytössä?

Ei se ole kovin poikkeuksellista että palelee vähän ilmoitetun comfortin paikkeilla. Eri valmistajien välillä tuntuu olevan eroja, vaikka mittaustavan pitäisi olla standardi.

Cumulus Teneqa 850:llä on useimmiten ollut ihan ok teltassa vielä speksin (-15 comfort) paikkeilla, mutta joskus on ollut vähän vilpoisa siinäkin. Alustana exped synmat 7 lw jonka päällä 1,5 cm solumuovialustat, jotka tuntuvat lämpimältä alla.

Vaimoni palelee välillä tuolla 850 Teneqalla jo -10 asteen paikkeilla, vaikka untuva/comfort suhde taitaa olla parempi kuin oikeastaan melkein missään muussa pussissa tuossa speksiluokassa.