Retkeily, vaellus ja telttailu

[Thug]

Itellä parikymmentä vuotta vanha haglöfsin makuupussi -17 merkinnällä. Ja vielä on ihan hyvä ehkä vähän painava nykyään. Menin kattomaan mitä nykyään maksaa vastaava niin ihan hyvin hinnat nousseet 2000 luvun taitteesta.

 

[338lm]

No niin Carinthia Defence 6 testattu Repovedellä ja okei sellainen +6-+7 astetta on kyllä vähän turhan lämmintä näille pusseille. T-paita ja kalsarit sekä pussi auki niin toimii.

Iso kokoinen tuo on (kuvassa vertailu Tokmannin "talvi" pussiin) mutta vastapainoksi todella pehmeä ja hyvä pakata. Katsotaan miten käy kun ilmat kylmenee. Ps. Teltta alkaa olla vähän pieni

 

[ShavedSasquatch]

No niin Carinthia Defence 6 testattu Repovedellä ja okei sellainen +6-+7 astetta on kyllä vähän turhan lämmintä näille pusseille. T-paita ja kalsarit sekä pussi auki niin toimii.

Iso kokoinen tuo on (kuvassa vertailu Tokmannin "talvi" pussiin) mutta vastapainoksi todella pehmeä ja hyvä pakata. Katsotaan miten käy kun ilmat kylmenee. Ps. Teltta alkaa olla vähän pieni

Makuupusseja sais olla melkein neljä erilaista, että olisi sopiva joka reissulle. Kuitupussi oli minunkin valinta talvelle, niin ei tarvitse pelätä kastumista yhtä paljon kuin untuvan kanssa.

 

[juzu]

No niin Carinthia Defence 6 testattu Repovedellä ja okei sellainen +6-+7 astetta on kyllä vähän turhan lämmintä näille pusseille. T-paita ja kalsarit sekä pussi auki niin toimii.

Iso kokoinen tuo on (kuvassa vertailu Tokmannin "talvi" pussiin) mutta vastapainoksi todella pehmeä ja hyvä pakata. Katsotaan miten käy kun ilmat kylmenee. Ps. Teltta alkaa olla vähän pieni

Tuosta tuli mieleen kun heinäkuussa oltiin evolla ja koska kesä niin tietysti oli myös kesämakuupussi mukana (ultrakevyt +15 comfort). Onneksi olin varannut mukaan sentään pitkät kalsarit ja merinovillaisen aluspaidan kun yöllä lämpö meni alle +6:en.

En kyllä enää telttaile kesällä(kään) suomessa ilman +5 comfort pussia. Voihan sitä käyttää sitten kuumilla keleillä vaikka peittona ja tunkea kinttua kyljestä ulos.

 

[konitohtori]

Tuli tälle syksyä ostettua kaks kappaletta. Toinen oli ihan käyttämätön.

Varmaan järkevä ostos kun sattuu saamaan käyttämättömän. Pieni lisäpaino ei ole ongelma.
Ei ole koskaan tullut ostettua käytettyjä kenkiä tai asusteita minkä takia vierastan myös tämän ostamista.

 

[juzu]

Varmaan järkevä ostos kun sattuu saamaan käyttämättömän. Pieni lisäpaino ei ole ongelma.
Ei ole koskaan tullut ostettua käytettyjä kenkiä tai asusteita minkä takia vierastan myös tämän ostamista.

Varustelekan tuotteet ovat kyllä olleet paria ostosta huolimatta priimaa käytettynäkin. Hommasin sieltä retkeilyyn kalvolliset maiharinkaltaiset kengät sekä lukuisia muita tavaroita kuten rinkkoja yms.

Toki noidenkin sekaan voi sattua sutta ja sekundaa. Onneksi heillä on yksi parhaista asiakaspalveluista ikinä niin ei ole ollut ongelmia sen kanssa ja jos ostaa pidemmän aikaa säilytettyä rompetta niin niissä voi olla selkeä surplus haju josta kylläkin pääsee eroon kotikonstein.

 

[338lm]

Tulipa mieleen tuosta teltta kuvasta että Onko jollain kokemusta Hilleberg teltasta?

Itse olen käyttänyt vain Kupolitelttoja (alle 400€) ja nyt telttoja (huvin vuoksi) silmäillessä törmäsin Hilleberg Allak sekä Staika malleihin. Varmasti alansa huippuja mutta se hinta.... Jos esim. Fjällräven Keb Dome 2 maksaa noin 750-800€ (ovh 1099€). Maksaa Hilleberg noin 1150-1350€ ja aina ovh hinta.

Onko nuo oikeasti niin paljon parempia mitä esim. Fjällräven?

 

[ravallo]

Onko nuo oikeasti niin paljon parempia mitä esim. Fjällräven?

Ei

Meillä on kaverin kanssa ollut Hillen Staika aika monta vuotta, ja sillä on tehty ihan perus suomivaellusta ja sitten jotain vuorikeikkaa. Se on helvetin hyvä teltta, vaikea keksiä mitä siinä muuttais, omassa käyttötarkoituksessaan (sehän on Suomen kesäkeikoille painava kokoonsa nähden). Mutta onko se sitten kolme kertaa parempi teltta kuin joku 400€ kupoli, tai tuplat parempi kuin vaikka tuo Keb dome... En usko. En tiedä sitten olisko joku köykäisempi tai paskemmin suunniteltu teltta mennyt rievuiksi Aconcagualla kun tuli kunnolla keliä, mahdoton sanoa.

Mutta sen tiedän, että kun on ollut tuo Hille, niin ei kertaakaan ole skutsissa vituttanut että on se

 

[JuhaH]

Mun mielestä fjellulla on nykyisin fiksummat mallit. Hille oli aiemmin se ainoa kunnon teltta avotunturiin, mutta fjellu on kirinyt minusta eron kiinni. Metsässä pärjää varmasti puolta halvemmallakin teltalla - vähän kuten Nissan vie perille siinä missä Mersukin, mutta kyllä se laatu näkyy kaikissa yksityiskohdissa. Vuorilla ja tunturissa arvostaa sitten kovasti sitä luotettavuutta, kun tietää että teltta kestää kelin kuin kelin.

 

[saan]

Staikan hintaan saa jo melkein kaikilta valmistajilta (ZPacks, HMG yms) DCF:stä valmistettuja telttoja, mitkä ainakin Suomen olosuhteissa sulan maan käytössä Fjellun ja Hillebergin tarjontaa parempia monelta osin. Oma kolmen hengen teltta (ZPacks Triplex painaa 800g sauvojen varaan pystyttäessä ja 920g hiilikuitutankojen varaan. DCF teltat on lisäksi täysin vedenpitäviä ja ei ime kosteutta kankaaseen, toisin kuin silnylonista valmistetut teltat (Hille, Fjellu, Helsport).

 

[ShavedSasquatch]

Onko IOlaisilla kokemista talviretkeilystä lumikenkien tai suksien kanssa rinkka selässä? Viime talvena tuli pari yötä käytyä tampattuja polkuja kulkien, mutta ensi talvena huvittaisi vähän laajentaa toimintaa. Lapissa varmaan ahkio on se juttu, mutta lähempänä voisi yrittää pärjätä vähemmällä. Rinkkakin pitäisi päivittää, kun 50+10 ei talvikamojen kanssa meinaa riittää.

 

[JuhaH]

Meinaatko minkä mittaisia retkiä? Jos vettä joutuu keittelemään lumesta niin tuo poikii niin paljon kaikkea, että rinkkaa on todella vaikea saada riittämään. Yhden, max kahden yön pistoja voi tehdä kotoa kannetulla vedellä jos pakkasta ei ole ihan hirveitä (=vesi pysyy nestemäisenä..)

 

[ShavedSasquatch]

Meinaatko minkä mittaisia retkiä? Jos vettä joutuu keittelemään lumesta niin tuo poikii niin paljon kaikkea, että rinkkaa on todella vaikea saada riittämään. Yhden, max kahden yön pistoja voi tehdä kotoa kannetulla vedellä jos pakkasta ei ole ihan hirveitä (=vesi pysyy nestemäisenä..)

Vettä sulateltiin viime talvena ihan hyvin kokemuksin. Mutta lyhyitä yön kahden retkiä pääasiassa. Pohjoiseen olisi hieno lähteä, mutta en tiedä saanko aikatauluja realistisesti onnistumaan. Sinne tulisi kyllä vuokrattua ahkio.

Olen myös haaveillut pyöräretkeilystä talvella, mutta se voi olla liian sekopäinen ajatus käytönnössä.

 

[Vepasto]

Onko IOlaisilla kokemista talviretkeilystä lumikenkien tai suksien kanssa rinkka selässä? Viime talvena tuli pari yötä käytyä tampattuja polkuja kulkien, mutta ensi talvena huvittaisi vähän laajentaa toimintaa. Lapissa varmaan ahkio on se juttu, mutta lähempänä voisi yrittää pärjätä vähemmällä. Rinkkakin pitäisi päivittää, kun 50+10 ei talvikamojen kanssa meinaa riittää.

Aikoinaan tuli hyvinkin paljon kokemuksia rinkka + sukset yhdistelmästä. Tosin olihan se yksi ahkiokin mukana porukassa, jotta sai tarpeeksi rompetta mukaan...... Mutta kyllä sen rinkka riittää pitkällekin reissulle. Sitä oppii karsimaan pikku hiljaa kaiken ylimääräisen pois....

 

[JuhaH]

Jos sen vesipuolen saa ratkottua, niin ei tuo tarvi kuin hyvän makuualustan ja -pussin. Itse suosin talvella metsäreissuilla laavua, kun ötököistä ei tarvi välittää. Muutama vuosi sitten suksilla Kebneä kiertäessä meidän lähettyvillä kulki muutaman päivän ajan läskipyöräporukka ja rehellisesti sanottuna se näytti paskimmalta reissulta ikinä. Käytännössä tunkkasivat pyöriään monta päivää putkeen puoleen sääreen upottavassa hangessa.

 

[Vepasto]

Muutama vuosi sitten suksilla Kebneä kiertäessä meidän lähettyvillä kulki muutaman päivän ajan läskipyöräporukka ja rehellisesti sanottuna se näytti paskimmalta reissulta ikinä. Käytännössä tunkkasivat pyöriään monta päivää putkeen puoleen sääreen upottavassa hangessa.

Kuulostaa todella hienolta ! Olivat varmaan pääseet kantohangella pitkälle ja sit ei enään kantanutkaan ....ai jai...varmaan mukavaa. Tosin ei nyt itselle tulis mielenkään lähtee hangille pyörällä juuri tuosta syystä.

 

[ShavedSasquatch]

Kiitoksia kommenteista. Pelkäsin hieman, että rinkka alkaisi ahdistaa suksilla tai kengillä kulkiessa.

Vielä tarkennuksena, että tuolla nykyisellä ylipakatulla rinkalla kulki myös yökamat ja teltta mukana, mutta kaikki ruoat ja halot jouduin laittamaan kaverille kantoon. Kamerakalustoa joutui myös karsimaan. Ostin vähän paksumman ja samalla isomman untsikan, joka tulee entisestään kaventamaan tilaa. Olen arponut 75 ja 85 litraisen Kajkan sekä muutaman muun rinkan välillä… kyllähän tuo yhden varustus oli minulla hyvin minimissään nykyisellä rinkalla. Mitään yksiselitteistä ratkaisua ei tähänkään ”ongelmaan” ole.

Muutama vuosi sitten suksilla Kebneä kiertäessä meidän lähettyvillä kulki muutaman päivän ajan läskipyöräporukka ja rehellisesti sanottuna se näytti paskimmalta reissulta ikinä. Käytännössä tunkkasivat pyöriään monta päivää putkeen puoleen sääreen upottavassa hangessa.

Olen vastaavaa toimintaa nähnyt Youtubessa ja siitä tuo sekopäisyys tuli mieleen. Oma ajatus olisi ajella pieniä teitä yms, kun polkuverkko tuskin riittää järkevään retkeilyyn. Toki aina voi yhdistellä, eikä ole pakko mennä kauas.

 

[Vepasto]

Mitään yksiselitteistä ratkaisua ei tähänkään ”ongelmaan” ole.

Ei niin. Tapoja ja tarpeita on monia. Kokemus opettaa sitten mitä itse tarvitsee oikeasti ja mitä ei.

Rinkan pakkaamiseen ehkä pitää kiinnittää suksilla liikkuessa hieman enemmän huomiota kuin jalan liikkuessa. Yläpainoinen rinkka ja sukset ovat aika häijy yhdistelmä. LIsäksi kokemus on opettanut, että rinkka selässä suksilla on huterampi yhdistelmä kuin jalan liikuttaessa. Tämä taas johtaa siihen että sauvoista tulee joskus otettua tukea aika voimakkaasti tasapainon lähtiessä ( rinkan massa mukana ), ja sauvalle saatta tulla aika kovakin hetkellinen rasitus. Joskus sauvat eivät kestä tätä hoippumista. Varasauva mukaan siis pidemmille reissuille tai jokin nerokas korjauspakkaus. On meinaan ikävää pistellä menemään monta päivä yhdellä sauvalla, varsinkin jos pitää nousta jonnekin ( tunturille ).

 

[Wemps]

Suksilla en ole liikkunut, mutta lumikengillä umpihangessa kyllä aika pitkiäkin reissuja. Eipä tuo varsinaisesti eroa muusta retkeilystä kuin tuon veden sulattamisen / kantamisen osalta, alle 6,5kg pohjapainoisella rinkalla menee myös talvella: https://lighterpack.com/r/t7rd6w.

Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen että pyrin mahdollisuuksien mukaan yöpymään talvisin autiotuvissa, harvemmin kun on varsinaista ruuhkaa. Lisäksi osassa tuvista on valtion kaasut joilla on mukava sulatella vettä. Toki teltta kulkee silti varalta mukana.

Letkullinen monipolttoainekeitin kuten MSR Whisperlite olisi talvisin mukava toimintavarmuuden kannalta, mutta tähän mennessä olen itse pärjännyt talvikaasulla ja tavallisella päälle ruuvattavalla versiolla.

 

[Baldrick]

Kevytretkeilijöiden rulkka on ihan hieno ja kustannustehokas viritelmä. Eli köykäinen ahkiopulkka lyhennettynä(jos tarvis) rinkkaan kiinni.

 

[ShavedSasquatch]

Suksilla en ole liikkunut, mutta lumikengillä umpihangessa kyllä aika pitkiäkin reissuja. Eipä tuo varsinaisesti eroa muusta retkeilystä kuin tuon veden sulattamisen / kantamisen osalta, alle 6,5kg pohjapainoisella rinkalla menee myös talvella: https://lighterpack.com/r/t7rd6w.

Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen että pyrin mahdollisuuksien mukaan yöpymään talvisin autiotuvissa, harvemmin kun on varsinaista ruuhkaa. Lisäksi osassa tuvista on valtion kaasut joilla on mukava sulatella vettä. Toki teltta kulkee silti varalta mukana.

Letkullinen monipolttoainekeitin kuten MSR Whisperlite olisi talvisin mukava toimintavarmuuden kannalta, mutta tähän mennessä olen itse pärjännyt talvikaasulla ja tavallisella päälle ruuvattavalla versiolla.

Melko kevyen setin olet onnistunut kasaamaan! Kevyiden rinkkojen kanto-ominaisuudet aina mietityttää, mutta tuon painoinen setti menee varmasti hienosti.

 

[konitohtori]

Parikymmentä vuotta sitten hommasin reilu puoltoistametrisen lasikuituisen ahkion.
Pitemmillä retkillä saa riittävästi tavaraa mukaan. Jyrkät laskut ja nousut ovat toki oma lukunsa noiden kanssa.

 

[338lm]

Staikan hintaan saa jo melkein kaikilta valmistajilta (ZPacks, HMG yms) DCF:stä valmistettuja telttoja, mitkä ainakin Suomen olosuhteissa sulan maan käytössä Fjellun ja Hillebergin tarjontaa parempia monelta osin. Oma kolmen hengen teltta (ZPacks Triplex painaa 800g sauvojen varaan pystyttäessä ja 920g hiilikuitutankojen varaan. DCF teltat on lisäksi täysin vedenpitäviä ja ei ime kosteutta kankaaseen, toisin kuin silnylonista valmistetut teltat (Hille, Fjellu, Helsport).

Oli juttua keveistä teltoista niin tässä taitaisi olla aika passeli kupoli. Törmäsin vaan netissä pyöriessä.

Samaya2.5 | Tente 4 saisons 2 personnes | Samaya

La Samaya2.5 est conçue pour deux voire trois utilisateurs pendant leurs expéditions. Légère et peu encombrante, elle se glisse facilement dans un sac à dos.

www.samaya-equipment.com

 

[338lm]

Osaako joku kertoa onko näissä Kalvo kengissä paljonkin eroja kestävyyden suhteen?

Vaimo kaipailee uusia hieman korkeampia kenkiä ja katsoin näitä edellisiä (Hokan) ei mitkään älyttömästi kävellyt mutta vuotavat kuin peruslenkkarit. Itsellä Salomonit yleiskäytössä (pari vuotta vanhat) ja vuotavat kuin seula.

Miten sitten vaihtoehtona nahka, esim. Lundhags Tjakke mid? Vaatii vissiin hieman enemmän huoltoa mutta olisiko kestävämpi?

Tiedän ettei sellaista vedenpitävyyttä saa kuin Sievin S4 joka taas osoitti lyömätöntä mukavuutta viime viikonloppuna. Mutta tämä kenkä on vähän huono naiselle jolla rinkka selässä ja kantapää vihoittelee saappaista.

Pakko lisätä testikuva Isojärveltä

 

[juzu]

Jos ostaa kalvoa niin kannattaa katsoa, että se on goretexiä eikä mitään valmistajan omaa viritystä ja siihen päälle suhauttelee sitten vielä erikseen esim. tätä: Lowa Water Stop Pro, 300 ml

Itsellä on perus goretex lenkkarit ja ei niistä ainakaan nurmikon aamukosteus tule läpi, mutta en ole testannut kahloa jokea ylitse (jolloin ne toki hörppäisi). Isompina kenkinä on kalvolliset nahkakengät jotka muistuttaa vaelluskenkätyyppistä maiharia ja niillä sai ryvettyä ihan ongelmitta syvemmässäkin mutavesilillussa eikä tullut mitään sukkiin asti vaikka toinkin sitä mutaa kotiin enemmän kuin olisin halunnut.

Nahkahan ei yksistään ole _vedenpitävä_ jos pelkästään nahkaiset hommaa ja kun kengissä on nahkaa niitä pitää huoltaa säännöllisesti. Riippuen miten paljon niitä ruoskii, mutta ei nyt joka päivä sentään tarvitse olla pistämässä hoitoainetta pintaan. Hyvin hoidettuna kuitenkin hylkii vettä aika pitkälti.

Jos kuva on viitteeksi käytölle niin ei kyllä mid-mittaiset riitä mitenkään ellei sitten saa päälle säärystimiä jotka varmasti pitää veden ulkopuolella

Täällä olisi vähän kovempaan käyttöön popoja: Naisten puolikorkeat kalvolliset vaelluskengät | Varuste.net

 

[338lm]

Kuva on sen takia kun muutamia kateellisia Katseita tuli kävelijöiltä, tiedä sitten oliko heillä sukat märkinä. Tuo kyseinen kohta on hyvä kun noin 30 senttiä vettä jota ei pysty kiertämään,en halua mainita kuka oli paikalla Sieviläisten kanssa

Tuolla Isojärvellä on majavat vähän leikkineet ja vesi oli suhteellisen korkealla muutenkin.

 

[ravallo]

Mä olin ennen siinä käsityksessä että kalvot ei kestä kuin hiton jäykissä kengissä koska kävely nitkuttaa sen hajalle. Mulla on kuitenkin nykyään arkikäytössä jotkut Haglöfsin GTX -lenkkarit jotka on ihan letkut, ja en ole kyllä huomannut että ne vuotais puolentoista vuoden käytön jälkeen. Vahvistaa edelleen mun käsitystä siitä että kuten juzu sanoi, oikea Gore kestää paremmin kuin valmistajien omat kalvot.

 

[kjns]

Vaimo kaipailee uusia hieman korkeampia kenkiä ja katsoin näitä edellisiä (Hokan) ei mitkään älyttömästi kävellyt mutta vuotavat kuin peruslenkkarit. Itsellä Salomonit yleiskäytössä (pari vuotta vanhat) ja vuotavat kuin seula.

Ensiksikin mä en voi tätä tarpeeksi korostaa, mutta kalvolliset kengät nimenomaan GoreTex-kalvolla. Ei millään MikälieTexillä. Vedenpitävyydessä, kestävyydessä ja etenkin hengittävyydessä on eroja, ja Gore nyt vaan yksinkertaisesti on parasta mitä markkinoilta löytyy. Tässä kohtaa ei kannata sniiduilla jos meinaa mennä viikon märässä ja kivikkoisessa mörönperseessä samoilla kengillä. Kuka tahansa osaa tehdä vedenpitävän kengän, mutta se ero etenkin hengittävyydessä on erittäin iso. Jos hengittävyydelä ei ole väliä voi laittaa saappaat jalkaan niin pysyy kintut kuivuna.

Mikäli käyttö on vähän karummassa maastossa/kivikossa niin kannattaa kiinnittää huomiota siihen kengän yleiseen kestävyyteen ja suunnittelun yksityiskohtiin. Se kalvo kun ei tarvitse kuin pienen reiän niin sitten tulee vesi läpi etenkin vetisillä soilla tai kahlatessa. Katsoo sellaiset kengät missä pohja suojaa mahdollisimman hyvin herkät saumakohdat missä kenkä liittyy kalvoon, eli ns. kivisuoja siinä ympäri pohjaa, myös jonkinlainen toe cap olis hyvä olla jos kivikoissa menee.

Esimerkkinä vaikka tuollaiset Hanwagit (löytyy myös naisten malli). Mulla on itsellä ollut saman tyyppiset Haglöfsin kengät ja niillä tuli mentyä monta vuotta muutaman kerran kesässä metsiä soita ja kivikoita ilman yhtään vuotoa. Kun on tarpeeksi jytkyä nahkaa niin siitä ei heti ensimmäinen keppi tai kivenkulma mene läpi tuhoamaan kalvoa. Kangaskengät on ihan kivat pehmeissä metsissä, mutta ryteikössä ja kivikossa niistä menee kalvot helposti rikki kun ei ole sitä paksua nahkaa iskusuojana.

Mulla on itsellä ollut useampia GoreTex-kalvollisia kenkiä, eikä niistä ole tähän mennessä mennyt kalvo rikki kuin yksistä Salomonin lenkkareista noin 8 vuoden käytön jälkeen. Ensin olivat ulkoilu/lenkkeily/metsäilykenkinä kunnes 5 vuoden käytön jälkeen kun ostin uudet niin siirsin nämä pihahommiin autonpesu, nurmikonleikkuu, remontointi ym käyttöön. Siinäkin käytössä kestivät ongelmitta vielä kolme vuotta ennen kuin kalvoon tuli sen verran reikää, että nykyään kun painepesurilla pesee autoa niin sukat kastuu varpaista. Märästä nurmikosta tai muusta pienestä ei vieläkään tule vedet sisään. Kengillä ikää tällä hetkellä kymmenisen vuotta.

Miten sitten vaihtoehtona nahka, esim. Lundhags Tjakke mid? Vaatii vissiin hieman enemmän huoltoa mutta olisiko kestävämpi?

Nahkakenkä (kalvoton) hyvin hoidettuna pitää jonkin verran vettä, tyyliin märkää aluskasvillisuutta jne, mutta kaikki kahlaamiset ja soiden ylitykset saa unohtaa koska niissä ei myöskään ole vedenpitäviä läppiä nauhojen alueella ja todennäköisesti kenkä vettyisi tuossa muutenkin läpi. Armeija-aikana näitä tuli testattua kun vedettiin aika märässäkin maastossa hyvin lankatuilla maihareilla kummisaappaiden sijasta ja jalat pysyi kuivana. Jossain kohtaa tuli se raja milloin maasto kasteli jalat pahemmin kuin sukkahiki saappaassa niin sitä sweet spotia aina yritettiin tavoitella milloin vaihdettiin saappaat jalkaan.

 

[338lm]

Meillä on molemmilla noin 10v vanhat Beretan Sasslongit ja ne pitävät edelleen kohtalaisesti ja oikein kiristettynä jopa hyvin. Tarkoitan että alaosassa ei ole mitään pohjan saumojen vuotoa tai vastaavaa. Näissä kengissä auttaa tietysti korkeus.

Lyhyesti siis jos tiivistäisi niin aidot Gore-tex kengät hieman pidemmällä varrella ja jäykemmällä rakenteella.

Omat Salomonit vuotavat juurikin alhaalta eli jostain saumasta. Vaimon Hokat vielä selvittämättä mutta oletan että aika alhaalta ainakin sen ensimmäisen lätäkön jälkeisestä kiroilusta päätellen.

 

[Resetor]

Vähän kaikenlaisia kalvokenkiä on ollut. Yhdistävä tekijä niissä on, että aika pian päästävät vettä läpi. Sen jälkeen ei saa kuiviksi enää reissun päällä.
Loppujen lopuksi olen todennut, että kalvottomat nahkakengät on parhaat. Niihin reilusti rasvaa, jolloin hylkivät suht hyvin vettä ja kun se vesi kuitenkin pääsee sisään, niin ne jopa kuivuu järkevässä ajassa.

 

[Naska Paapuri]

Yleisin paikka mistä Gore kalvo mene puhki on varpaiden kohdalta kärjestä, eli kannattaa muistaa pitää varpaankynnet lyhyenä - ja hankkia oikean kokoiset kengät. Kalvon merkistä piittaamatta kannattaa valita kengät jotka sopii parhaiten omaan jalkaan, ja sovitus kannataa tehdä mieluiten iltapäivästä kun jalat on hieman turvonneet vs. aamu.

Mulla on useammat Gore kalvolliset alkaneet vuotamaan, mutta yhdet hyvin istuvat eVent "kalvoiset" porskuttaa vaikka kilometrejä on satoja vs. ne vuotavat Goret. Tuo eVent hengittää todella hyvin kun on sellainen sienirihmamainen materiaali vs. normikalvo. Tässä omassa tapauksessa tosin se hyvä istuvuus on saattanut olla osasyynä pitkään kestoon, varmaan paremmin omaan jalkaan sopivat kuin muut.

 

[saan]

Oli juttua keveistä teltoista niin tässä taitaisi olla aika passeli kupoli. Törmäsin vaan netissä pyöriessä.

Samaya2.5 | Tente 4 saisons 2 personnes | Samaya

La Samaya2.5 est conçue pour deux voire trois utilisateurs pendant leurs expéditions. Légère et peu encombrante, elle se glisse facilement dans un sac à dos.

www.samaya-equipment.com

Ei olekkaan ennen kalvollista telttaa nähnyt yhden epämääräisen "military" käyttöön tehdyn rahastusteltan lisäksi. Ainakin puhtaisiin DCF telttoihin nähden painoa enemmän, mutta ehkä hengittävä kalvollinen sitten hieman parempi kondension suhteen.

 

[338lm]

Onko kukaan kiinnittänyt vaelluskengissä huomiota pohjaan? Monessa kengässä joku Vibramin pohja ja esim. Noissa Beretan Sasslongeissa todella kova ja mielestäni surkea pito. Esim. Märällä puun juuret tai hieman pakkasta ja pinta jäässä niin ei mitään "tuntoa"

Vertaan tätä näihin Sievin S4 kumisaappaisiin joissa pehmeä (joku polyuretaaniseos) pohja ja pito on kuin vertaisi kesä ja nastarenkaita.

Vibramillakin erilaisia pohjia mutta jotenkin outoa että pohjat on yleensä älyttömän kovia koppuroita, eihän Nokian kitkarengaskaan ole kova koppura vaan pito perustuu pehmeyteen.

Pari kertaa olen Beretan kengillä itsekin kaatunut ja vaimo just totesi samaa kun oli käynyt jotain kenkää sovittamassa että "hirveä koppura ja pohja kuin kiveä"

Onko tähän joku syy? Ihmettelen vaan kun mainostetaan vaikka millä erikoispohjalla mutta omassa testissä perus kumisaapas hakkaa pidossa 100-0.

Lisäys vielä että. Oli ollut xxl myymälässä joku pidempi kenkä jossa selvästi pehmeämpi Vibram pohja. Eli ilmeisesti kaikki ei ole samaa.

 

[kjns]

Onko kukaan kiinnittänyt huomiota pohjaan näissä vaelluskengissä?

Noissa tymäkämmissä vaelluskengissä miltä nuo Beretatkin näyttää on jäykkä rakenne ja pohja jotta niillä voisi mennä kivikossa ym. vittumaisessa maastossa ilman että kivet painelee pohjia mutkalle ja jalat nitkuu miten sattuu kuten kumisaappailla. Mitään extra pitäviä ne ei tosiaan sen takia ole, etenkään kylmällä, mutta pehmeämpi pohja ei välttämättä olis ihan optimaalinen noissa maastoissa.

Noissahan on eri jäykkyysluokkia, mitä matalampi luokitus (A-D) sen löysempi kenkä ja yleensä pohja sen mukana.

 

[Gobi]

Onko kukaan kiinnittänyt vaelluskengissä huomiota pohjaan? Monessa kengässä joku Vibramin pohja ja esim. Noissa Beretan Sasslongeissa todella kova ja mielestäni surkea pito. Esim. Märällä puun juuret tai hieman pakkasta ja pinta jäässä niin ei mitään "tuntoa"

Vertaan tätä näihin Sievin S4 kumisaappaisiin joissa pehmeä (joku polyuretaaniseos) pohja ja pito on kuin vertaisi kesä ja nastarenkaita.

Vibramillakin erilaisia pohjia mutta jotenkin outoa että pohjat on yleensä älyttömän kovia koppuroita, eihän Nokian kitkarengaskaan ole kova koppura vaan pito perustuu pehmeyteen.

Pari kertaa olen Beretan kengillä itsekin kaatunut ja vaimo just totesi samaa kun oli käynyt jotain kenkää sovittamassa että "hirveä koppura ja pohja kuin kiveä"

Onko tähän joku syy? Ihmettelen vaan kun mainostetaan vaikka millä erikoispohjalla mutta omassa testissä perus kumisaapas hakkaa pidossa 100-0.

Lisäys vielä että. Oli ollut xxl myymälässä joku pidempi kenkä jossa selvästi pehmeämpi Vibram pohja. Eli ilmeisesti kaikki ei ole samaa.

Lundhags Jaure II High Mens | Korkeavartiset vaelluskengät | Varuste.net

Nämä kengät oli uutena tosi liukkaat, meinasin parit lipat heittää viistolla, hieman kostealla, kalliolla rinkan kanssa. Pari päivää Vätsärin kivikkoja ja alkoi pitoa olemaan, uuden kengän pohjaa vaatii hieman sisäänajoa.

 

[Resetor]

Yleisin paikka mistä Gore kalvo mene puhki on varpaiden kohdalta kärjestä, eli kannattaa muistaa pitää varpaankynnet lyhyenä - ja hankkia oikean kokoiset kengät. Kalvon merkistä piittaamatta kannattaa valita kengät jotka sopii parhaiten omaan jalkaan, ja sovitus kannataa tehdä mieluiten iltapäivästä kun jalat on hieman turvonneet vs. aamu.

Mulla on useammat Gore kalvolliset alkaneet vuotamaan, mutta yhdet hyvin istuvat eVent "kalvoiset" porskuttaa vaikka kilometrejä on satoja vs. ne vuotavat Goret. Tuo eVent hengittää todella hyvin kun on sellainen sienirihmamainen materiaali vs. normikalvo. Tässä omassa tapauksessa tosin se hyvä istuvuus on saattanut olla osasyynä pitkään kestoon, varmaan paremmin omaan jalkaan sopivat kuin muut.

Niin kun siis se on vähän siitä varpaan rakenteestakin kiinni miten se kynsi on tyrkyllä. Jokatapauksessa on selvää, että kynsi helposti tekee kalvoon reiän. Eli sinne kalvon ja varpaan pään väliin pitäisi siis laittaa jotain joka kestää... Jos näin ei tehdä, niin kyllähän se on tuotevirhe, koska ei kestä normaalia käyttöä.

 

[338lm]

Vaimo otti tänään suolle nämä vanhat Beretat ja kun ollut juttua Gore-tex kalvosta niin olisiko kengän alaosan rakenteella vaikutusta kestävyyteen? Siis ulkoapäin ei mikään pääse rikkomaan ja rungon vahvuus auttaisi myös..

Testasi suolla (letto) miten kengät toimivat ja reilun tunnin aikana ei mitään vuotoa. Kengät ostettu 2010-2012, yksi ommel korjattu suutarilla ja uudet nauhat vaihdettu.

Kuvasta näkee alareunan rakenteen ja sen että aika alkaa tehdä tepposet, mutta aika hyvin Made in China kengiltä.

 

[Wemps]

Osaako joku sanoa ovatko autiotupien saunat edelleen koronalukossa, vai joko pääsee saunomaan?

 

[ShavedSasquatch]

Onko kellään kokemusta Thermarestin Neoair Xthermin kahinan hiljenemisestä käytön myötä? Ostin tuon viikonloppuna ja ainakin olohuoneen lattialla patja rapisee ihan huolella, mitä lie sellofaania sisällä. Myyjä sanoi ostaessa, että kuulemma ajan kanssa kahina vähenisi ja niin osa internetistäkin väittää. Ääni vaan on pahempi kuin odotin ja pistää kenkuttamaan. Lähinnä mietin, että murhataanko minut tai/vai patja, kun nukun muiden kanssa samassa teltassa tai tuvassa.

XXL:stä sai vielä viime viikolla Expedin Downmattia halvalla ja hiukan harmittaa, etten lähtenyt siihen pulkkaan mukaan.

 

[JuhaH]

Ei se kahina mihinkään lähde, mutta siihen yleensä tottuu. Maton eristys perustuu niihin kahiseviin "folioihin" maton sisällä. Pakkauskoko/lämpöarvo -suhteeltaan ihan ylivoimaisia mattoja, mutta kahina tosissaan miinuksena. Vastaavasti eristävät untuvamatot on vähintään tuplasti isompia.

 

[juzu]

Itse suosin korvatulppia muutenkin retkeillessä vaikka tuo oma ether light XT ei olekaan ihan se pahin.

 

[ShavedSasquatch]

En usko, että minua nukkuessa kahina häiritsee, muttei toki haluaisi pilata muiden unia. Toisaalta herkimmillä on varmaan ne korvatulpat. Kesäpatjana mulla on Sea to Summitin UL Insulated ja se taas pitää melko kovaa narinaa. Sen takia jäi StS:n talvipatja kauppaan.

 

[JuZe10]

Kellään kokemuksia Meindlin Ohto Lighteistä tai Hanwagin Banks SF Extroista? Olen käynyt testaamassa monessa liikkeessä vaelluskenkiä(A tai A/B luokituksen) ja ovat ainoat, jotka tuntuneet samantien hyviltä jaloissa. Lähinnä kestävyyttä ja vedenpitävyyttä mietin kyseisissä jalkineissa.

 

[calm]

Osaako joku sanoa ovatko autiotupien saunat edelleen koronalukossa, vai joko pääsee saunomaan?

Ei ne ole olleet suljettuna kuin viime vuoden ensipaniikin.

 

[338lm]

Onko kokemusta Helsport reinsfjell pro 2 tai 3 teltasta?

Kupoliteltta haussa lyhyille talven reissuille ja tuossa olisi hinta kohdillaan suhteessa Fjällräven keb dome 2 tai 3 malliin, Hilleberg Staika ja Allak sitten omassa hintaluokassaan.

Videoiden perusteella vaikeampi kasata ja esim. kaarien paksuudesta en löytänyt tietoa.

Hintaerot on huimia. Helsport noin 500-600€ ja saatavilla. Fjällräveniä ei löydy alle 900€ niin että saatavilla nyt. Hilleberg löytyy lähikaupasta 1200-1300€. Tähän 1200€ hintaluokkaan sitten lisäksi vielä tämä kevyt Samaya 2.5.

 

[ShavedSasquatch]

Onko kokemusta Helsport reinsfjell pro 2 tai 3 teltasta?

Kupoliteltta haussa lyhyille talven reissuille ja tuossa olisi hinta kohdillaan suhteessa Fjällräven keb dome 2 tai 3 malliin, Hilleberg Staika ja Allak sitten omassa hintaluokassaan.

Videoiden perusteella vaikeampi kasata ja esim. kaarien paksuudesta en löytänyt tietoa.

Hintaerot on huimia. Helsport noin 500-600€ ja saatavilla. Fjällräveniä ei löydy alle 900€ niin että saatavilla nyt. Hilleberg löytyy lähikaupasta 1200-1300€. Tähän 1200€ hintaluokkaan sitten lisäksi vielä tämä kevyt Samaya 2.5.

Mulla on Superlight versio tuosta Reinsfjell kolmosesta. Osittain kommentit varmaan pätee Pro-malliinkin.

Lyhyesti sanoisin, että teltta on ollut hyvä ja vakaa kesän tuulissa sekä sateissa. Muutamia ärsyttäviä pikkujuttuja tuossa on, niin kuin kaikissa muissakin. Mun mielestä tuon kasaaminen ei ole hankalaa, yksin tietysti aina hiukan vaikeampaa.

Superlightin kanssa on tärkeää kiilata ja kiristää kaikki narut, jotta teltta kiristyy kunnolla täyteen kokoonsa ja sisäteltta pysyy irti ulkoteltasta. Uskoisin, että sama pitää tehdä Pro-mallin kanssa. Kyljen ilmaventtiilit on hiukan tyhmät, kun niissä muoto pysyy vain reunalle ommellun muovilipareen avulla. Rullattuna noi venttiilit saattaa vääntyä kummallisen muotoiseksi ja ne pitäisi muistaa taivuttaa kaarelle ennen kasausta. Pro-mallin sisäteltta näyttäisi olevan fiksummilla ja vahvemmilla ripustuksilla kiinni ulkoteltassa. Kaiken kaikkiaan ilmanvaihto voisi olla vähän parempaa.

Fjellun Dome 3:sta katsoin kilpailijana, mutta omalla kohdalla se jäi pakkauskoon takia kauppaan. Ei ollut silloin talvikäyttötarvetta. Fjellun tuuletus on varmasti parempi, kun siinä on piippumallinen poistoventtiili kyljen ilma-aukkojen lisäksi. Domeen saisi myös tuplakaaret pahempia kelejä varten.

 

[338lm]

Mulla on Superlight versio tuosta Reinsfjell kolmosesta. Osittain kommentit varmaan pätee Pro-malliinkin.

Lyhyesti sanoisin, että teltta on ollut hyvä ja vakaa kesän tuulissa sekä sateissa. Muutamia ärsyttäviä pikkujuttuja tuossa on, niin kuin kaikissa muissakin. Mun mielestä tuon kasaaminen ei ole hankalaa, yksin tietysti aina hiukan vaikeampaa.

Superlightin kanssa on tärkeää kiilata ja kiristää kaikki narut, jotta teltta kiristyy kunnolla täyteen kokoonsa ja sisäteltta pysyy irti ulkoteltasta. Uskoisin, että sama pitää tehdä Pro-mallin kanssa. Kyljen ilmaventtiilit on hiukan tyhmät, kun niissä muoto pysyy vain reunalle ommellun muovilipareen avulla. Rullattuna noi venttiilit saattaa vääntyä kummallisen muotoiseksi ja ne pitäisi muistaa taivuttaa kaarelle ennen kasausta. Pro-mallin sisäteltta näyttäisi olevan fiksummilla ja vahvemmilla ripustuksilla kiinni ulkoteltassa. Kaiken kaikkiaan ilmanvaihto voisi olla vähän parempaa.

Fjellun Dome 3:sta katsoin kilpailijana, mutta omalla kohdalla se jäi pakkauskoon takia kauppaan. Ei ollut silloin talvikäyttötarvetta. Fjellun tuuletus on varmasti parempi, kun siinä on piippumallinen poistoventtiili kyljen ilma-aukkojen lisäksi. Domeen saisi myös tuplakaaret pahempia kelejä varten.

Juu tuo Dome 3 on hurjan kokoinen ja painaakin sen lähes 5kg. Dome 2 oli listalla ykkösenä (hinta) mutta ei tahdo mistään löytyä "vanhalla alennuksella" tai sitten panttaavat Black Fridayta.

Ilmanvaihdosta luin jostain testistäkin koskien just tätä Helsport reinsfjell pro telttaa ja sama juttu että pitää "osata kasata"

 

[yyri]

Ei ole koskaan tullut nukuttua teltassa, ja varmaan nyt loppuvuodesta tulee kavereitten kanssa lähdettyä ehkä yöksi telttailemaan. Minkälaista makuualustaa suosittelette? Järkky kallista ei kiinnostane hankkia (+80€) kun käyttöä varmaan muutamia kertoja vuodessa. Olisi hyvä soveltua kamiinateltassa yöpymiseen ja kesällä myös ilman kamiinaa, jos noilla vaatimuksilla nyt voi jotain arpoa...

Toinen kyssäri, oletteko tehneet riippumaton underquiltteja itse? Tuossakin kapineessa voisi yöpyä kun väsäisi tuon aluspeiton, ompelukone kyllä pysyy käsissä, löytäisi vaan helpohkon mallin mistä tekisi.

 

[Wemps]

Ei ole koskaan tullut nukuttua teltassa, ja varmaan nyt loppuvuodesta tulee kavereitten kanssa lähdettyä ehkä yöksi telttailemaan. Minkälaista makuualustaa suosittelette? Järkky kallista ei kiinnostane hankkia (+80€) kun käyttöä varmaan muutamia kertoja vuodessa. Olisi hyvä soveltua kamiinateltassa yöpymiseen ja kesällä myös ilman kamiinaa, jos noilla vaatimuksilla nyt voi jotain arpoa...

Toinen kyssäri, oletteko tehneet riippumaton underquiltteja itse? Tuossakin kapineessa voisi yöpyä kun väsäisi tuon aluspeiton, ompelukone kyllä pysyy käsissä, löytäisi vaan helpohkon mallin mistä tekisi.

Tuolla budjetilla kannattaa valita solumuovinen alusta. Suosittuja vaihtoehtoja ovat mm. Thermarest Z So ja Ridgerest sekä Nemo Switchback. Noiden eristävyyttä mittaavat R-arvot ovat vaan melko matalia, jos pakkaskeleillä meinaa lähteä telttailemaan (oletan että ilman kamiinaa). Makuualustan eristävyys on kylmällä kelillä lähes yhtä tärkeää kuin makuupussin tai retkipeiton eristävyys. Hyvänä puolena noita alustoja voi laittaa useamman päällekkäin, jolloin R-arvoa saa kasvatettua.

Mikäli budjettia pystyy venyttämään reilummin ylöspäin, on Thermaresti Xtherm loistava ja lämmin makuupatja sekä kesä- että talvikeleille.

 

[konitohtori]

Tuolla budjetilla kannattaa valita solumuovinen alusta

Halvin vaihtoehto ovat kuusenhavut.
Toimivat hyvin myös talvella.

Kokemusta on, joten tämä ei ole vitsi.