Helsinkiläinen kerrostalo on vuotanut seitsemän vuotta kuin seula – Rakennuttajan mukaan vuodoista ei ole varsinaista haittaa, asukkaat ovat raivoissaan
Talon rakennuttanut Helsingin kaupungin asuntotuotanto ei ole onnistunut korjauttamaan talon lukuisia vuotoja vuosien aikana.
Kaisu Moilanen HS
11.9. 2:00 | Päivitetty 11.9. 6:44
HELSINGIN kaupungin asuntotuotannon rakennuttama asuintalo Jätkäsaaressa vuotaa kuin seula nyt jo seitsemättä vuotta.
Hitas-talon asukkaat ovat yrittäneet talon valmistumisesta alkaen saada asuntotuotantoa korjaamaan talon vuoto-ongelmat. Talo kuitenkin vuotaa edelleen: vanhojen vuotopaikkojen lisäksi uusista kohdista valuu vettä talon rakenteisiin.
HS kertoi Marco Polo -nimisen asuntoyhtiön kärsimistä rakennusvirheistä jo vuonna 2017. Sen jälkeen rakennusvirheitä on osin yritetty korjata, enimmäkseen tuloksetta. Talo valmistui vuonna 2014.
Lue lisää:
Taas vuotava talo Jätkäsaaressa – jo kolmannesta Helsingin asuntotuotannon suunnittelemasta asuinrakennuksesta paljastui rakennusvirheitä
Talon pahimmat ongelmat liittyvät pysäköintihallin ja ryömintätilan rakenteisiin sekä niihin liittyvään pihakanteen. Pihakansi ei eristä vettä. Pysäköintihallissa ja ryömintätilassa on toistuvasti vettä, ja asukkaiden tuoreimman kartoituksen mukaan vuotopaikkoja on parikymmentä.
Vuodot näkyvät märkinä pintoina tai jopa silmin nähden vuotavana vetenä. HS on nähnyt videoita, joissa vesi lorisee sisälle talon ryömintätilaan.
HELSINGIN kaupungin asuntotuotanto on korjauttanut osan vuotokohdista asentamalla vuotopaikan alapuolelle kourun, josta vesi ajoittain valuu ylivuotona pysäköintihallin lattialle.
Rappukäytävien edustan kiveykselle kerääntyvän kosteuden alkuperää ei puolestaan ole pystytty selvittämään.
Asuntotuotanto on korjauttanut pihakantta useista kohdista useita kertoja ja käyttänyt vuotojen korjaamiseen yli 170 000 euroa.
On mahdotonta teettää kokonaisvaltaista arviota vuotojen alkuperästä, pihakannen toteutuksesta ja mahdollisista korjauksista ilman taloyhtiön suostumusta, kertoo asuntotuotannon korjausrakentamisyksikön päällikkö
Johan Hellberg.
TALO on alkanut oireilla heikosta rakentamisen laadusta. Talon ulkoseinistä on pudonnut pihalle rakenteita. Elokuun lopussa ikkunan pellitys irtosi ja putosi pihalle. Asukkaiden mukaan pelti oli kiinni kahdella pienellä ruuvilla.
Asukkaiden parvekkeiden vuodot, jotka ovat vaivanneet taloa alusta alkaen, ovat lisääntyneet. Ainakin yhden parvekkeen katossa on keskellä vuoto.
Aiemmin vuodot olivat keskittyneet parvekkeiden ja seinien liitoskohtiin. Nyt asukkaat pelkäävät veden vuotavan ennen pitkää myös sisälle asuntoihin.
Kosteus on alkanut rapauttaa julkisivua.
VUOSIEN aikana talosta on taloyhtiön mukaan paljastunut myös uusia ongelmia, esimerkiksi puutteita palokatkoissa. Niitä ei osin ole lainkaan, ja osin ne on toteutettu puutteellisesti.
Vuotojen vuoksi osa palokatkoista kastuu toistuvasti eikä välttämättä toimi suunnitellusti. Osa palokatkoista on asennettu väärin lämpöeristeiden sisälle.
Asuntotuotanto on vedonnut palokatkojen tapauksessa siihen, että paloturvallisuuden vaatimukset ovat muuttuneet asuintalon valmistumisen jälkeen.
Asukkaiden teettämän selvityksen mukaan palokatkot eivät ole edes rakentamisen aikaisten määräysten mukaisia.
TALOYHTIÖN ja asuintalon ongelmien ratkaisemiseksi on kokeiltu monenlaista, asuntotuotannon Hellberg sanoo.
”Me olemme yrittäneet kaksi kertaa vuosien aikana käynnistää asuntotuotannon kustannuksella tavarantarkastusmenettelyä, jonka myötä olisimme sitoutuneet myös ulkopuolisen tavarantarkastajan esittämiin velvoitteisiin.”
Myös taloyhtiö kertoo toivoneensa kyseistä menettelyä. Tätä ei kuitenkaan ole saatu toteutettua.
Asuntotuotanto haluaisi nimenomaan ulkopuolisen tahon ratkomaan esimerkiksi korjauksia koskevia näkemyseroja. Myös vastuukysymyksiä on vaikea ratkaista vain asianosaisten kesken.
Ulkopuolinen tarkastaja olisi ottanut kantaa siihen, onko rakennus suunniteltu ja toteutettu oikealla tavalla.
Koska yhteistä näkemystä korjausten edistämisestä ei ole löytynyt, korjauksia ei ole voitu toteuttaa.
”Me emme voi tehdä mitään selvityksiä saati korjauksia taloyhtiön asuintalossa ilman taloyhtiön lupaa.”
NEUVOTTELUYHTEYDEN puuttuminen on johtanut erikoisiin tilanteisiin. Helsingin asuntotuotanto viestii taloyhtiölle osin lakimiehen välityksellä. Syy ulkopuolisen lakimiehen palkkaamisen on asuntotuotannon mukaan se, että myös taloyhtiön viestii lakimiehensä välityksellä.
HS:n näkemissä asuntotuotannon palkkaaman lakitoimiston viesteissä muun muassa vähätellään talon vesivuotoja ja vedotaan runsaisiin sateisiin. Sateisena vuonna on lakitoimiston mukaan vaikea tehdä mitään merkittäviä johtopäätöksiä vuodoista ja talon korjaustarpeesta.
Asuntotuotannon Hellberg ei ota kantaa yksityiskohtiin tai yksittäisiin viesteihin.
Lisäksi asuntotuotanto on vähätellyt vuotoja suoraan taloyhtiölle, ilmenee HS:n näkemistä sähköpostiviesteistä. Tilannetta on puolustettu muun muassa sillä, että kouruja, lattiakaivoja ja kaatoja on rakennettu riittävästi, jotta sisään autohalliin tuleva vesi ei aiheuta rakennukselle haittaa.
Asuntotuotannon viesteissä myös huomautetaan, että kosteuden ei voida katsoa aiheuttaneen asuintalolle erityisiä haittoja.
Tämä on herättänyt runsaasti närkästystä asukkaiden keskuudessa. Taloyhtiön hallituksen jäsenet ihmettelevät, onko asuntotuotannon rakennuttamien asuintalojen tarkoitus pitää vettä vain kuivina päivinä.
ASUKKAIDEN tilanne on tukala. He ovat huolissaan talosta ja sen tulevaisuudesta.
Selvitysten teettäminen ja virheiden korjaaminen nielevät rahaa. Esimerkiksi paloturvallisuus on taloyhtiön vastuulla.
Taloyhtiö valmistelee nyt kaupungin asuntotuotannon haastamista oikeuteen saadakseen asuintalon virheet korjatuksi edes jollain aikavälillä.
Talon rakentaja NCC ei halunnut antaa aiheesta haastattelua mutta viestitti pyrkineensä korjaamaan urakkasopimuksen mukaisesti yhtiön vastuulle kuuluvat asiat ja tekemään näin myös jatkossa.