Rakentamisen laatu nykyään

[DendroLord]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

 

[Mikkos]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Ehkä kannattaa mielummin lukaista ja kysellä täällä:

Valmistalopaketit

... Ja uudet nykyaikaiset talot ylipäätänsä. Tuli tuossa käytyä asuntomessuilla ja innostuin aiheesta. Tuntuu kummalliselta, että kukaan haluaisi nykyaikana maksaa samaa hintaa ~80-luvun neuvostopaskeesta ja upouudesta, juuri itsellesi räätälöidystä modernista talosta. Joku koira haudattuna...

bbs.io-tech.fi

 

[DendroLord]

Ehkä kannattaa mielummin lukaista ja kysellä täällä:

Valmistalopaketit

... Ja uudet nykyaikaiset talot ylipäätänsä. Tuli tuossa käytyä asuntomessuilla ja innostuin aiheesta. Tuntuu kummalliselta, että kukaan haluaisi nykyaikana maksaa samaa hintaa ~80-luvun neuvostopaskeesta ja upouudesta, juuri itsellesi räätälöidystä modernista talosta. Joku koira haudattuna...

bbs.io-tech.fi

Kiitoksia!

 

[Niamu]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Itse rakentajana ja yrittäjänä niin eipä Alvsbytaloista paljon mitään hyvää sanottavaa tai en ole kuullut kehuttavankaan mutta en kyllä kuraksi myöskään sanoisi. Mutta toisaalta jos samaan rahaan saisi neukkukuution tai uuden talon niin itse kyllä välitsisin talon. Itse olen aina vähän vierastanut vuokratontteja mutta eipä sekään nykyään taida mikään liian hullu homma olla. Voihan sen myöhemmin lunastaa myös itselleen.

 

[muronsyöjä]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Itse katsoisin vähän isompaa taloa koska 64m2 on aika pieni okt:si. Ainakin 30m2 lisää ei välttämättä nosta hintaa hirveästi koska lisätila on halvempaa kuin ensimmäiset neliöt. Voi olla että tinkimällä/odottamalla hinta vielä putoaa koska rakentamisessa vajotaan 90-luvun lamaan ensi vuonna.

 

[Taneli-]

Voi olla että tinkimällä/odottamalla hinta vielä putoaa koska rakentamisessa vajotaan 90-luvun lamaan ensi vuonna.

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

 

[muronsyöjä]

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

En väitä, että myyntihinnat putoavat, mutta rakentamisen voluumi laskee 90-luvun laman tasolle. Eiköhän siinä talopaketti halpene.

Edit. kannattaa tsekkaa myös Viron talopakettitoimittajat. Grand design suomessa brittipari tilasi paketin virosta ja se maksoi väitetysti merkittävästi vähemmän kuin mitä Suomen taso. Itse kun rakensin niin toin Virosta suuren osan materiaaleista koska hintataso merkittävästi halvempi (täysin samat tuotteet, tekstitkin usein suomeksi päällä).

Rakentaminen romahtanut 1990-luvun laman tasolle

Asuinrakennusten rakennusluvat romahtivat elokuussa lähes 30 prosenttia.

www.salkunrakentaja.fi

 

[tietokonerikki]

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

Tohon hintaan on näköjään pakko kommentoida, pääkaupunkiseudulla isohko talo maksoi kyllä lentomelualueella n. 1.000.000 mk, tosin alueittain erot ovat aina olleet olemassa.
Siihen minäkin uskon, että kilpailu on niin tiukkaa, että urakkahinnat tippuvat ja rakennusalan konkat lisääntyvät.

 

[Awelonian]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

 

[No Future]

Omakotitalojen gryndaaminen, urakoiminen tai edes niiden pakettien myyminen ei yleisesti ole ollut mitään rahanpainamista tähänkään saakka, ja marginaalit hintojen laskuvaran sekä konkurssiuhan välillä ovat varsin pienet. Duunareita toki voi saada alueellisesti halvemmalla, mutta silläkin puolella markkinoita sotkee etenkin venäläisen työvoiman väheneminen Suomesta.

Jos ei välttämättä halua rakentaa omaa, niin tässä ajassa parhaat markkinat voisi olla jo valmistuneiden, maksuvaikeuksiin ajautuneiden omistajien selkänahan tienoilla.

 

[tietokonerikki]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Vaikka toi vähän jo osin OT, niin vastataan vielä. Totta kai grynderit pyrkivät hyvään katteeseen, mutta kilpailu pakottaa niitä tiputtamaan, tai ainakin näin kävi 1990-luvun laman yhteydessä. Toinen asia on, että olisko ehkä syytä karsia niitä rakennushankkeiden laatuvaatimuksia ja sitä kautta saada niitä hintoja alemmas. Soisin myös, että
suositaan kotimaisia tarvikkeita nykyistä enemmän, niiden käyttö tuo sitä tarvittavaa työtä Suomeen.

 

[No Future]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Mitä meinaat? Venäjältä tulee varsin vähän rakennustarvikkeita, etenkään mitään jalostetumpaa ja kalliimpaa. Työvoima puolestaan häipyy paraikaa Suomesta sitä mukaa kun työluvat vanhenevat. Toki iso osa ”venäläisistä” on Viron tms passilla, ja heihin itärajan muurittamisella ei olisi kuin vitutusvaikutus.

 

[pulatunnus]

Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi.

Ei, vaatimustasot korkealla, julkisella puolella vaikuttaa suuresti mitä halutaan, on piirusteltu.

Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Nyt en ihan saanut kiinni hypättiinkö välillä yksityiselle puolelle.

Yksityisellä puolelle grynderit yrittää pitää hintoja, jos kassa kestää, niin pidetään hinnat (tyhjillään) ja odotellaan nousua, pakkaa sekottaa sitten konkurssit jotka saattavat polkeahintoja, mutta ne joilla kassakestää, niin voivat nähdä myös hyvänä että realisoituvat nopeasti häiritsemästä.

Gryndereilla toinenkin ongelma, kun näitä pienempiä rakennusfirmoja menee konkkaa ja hankkeet kesken, niin voi lisätä entisestään kustannuksia.

 

[Niamu]

En väitä, että myyntihinnat putoavat, mutta rakentamisen voluumi laskee 90-luvun laman tasolle. Eiköhän siinä talopaketti halpene.

Edit. kannattaa tsekkaa myös Viron talopakettitoimittajat. Grand design suomessa brittipari tilasi paketin virosta ja se maksoi väitetysti merkittävästi vähemmän kuin mitä Suomen taso. Itse kun rakensin niin toin Virosta suuren osan materiaaleista koska hintataso merkittävästi halvempi (täysin samat tuotteet, tekstitkin usein suomeksi päällä).

Rakentaminen romahtanut 1990-luvun laman tasolle

Asuinrakennusten rakennusluvat romahtivat elokuussa lähes 30 prosenttia.

www.salkunrakentaja.fi

Itse katsoisin vielä pidemmälle. Kiinan puljuilla jotka myyvät rakennustarvikkeita rupeaa olemaan jo kohtalaisia varastoja euroopan sisällä ja huomattavasti halvempia kuin esimerkiksi Virossa. Viroha rupeaa olemaan ulkomailta kun tilaa niin kallis paikka.

Omakotitalojen gryndaaminen, urakoiminen

Täh... Itse ollut alalla 25 vuotta ja jos itsellä olisi pääomaa tarpeeksi niin en muuta tekisikään. Kyllä tuolla rahaa tekisi ihan hiotokseen.

 

[Honzo]

Täh... Itse ollut alalla 25 vuotta ja jos itsellä olisi pääomaa tarpeeksi niin en muuta tekisikään. Kyllä tuolla rahaa tekisi ihan hiotokseen.

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

 

[Niamu]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla. Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa.

 

[Niamu]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla (muutaman päässyt tekemäänkin alusta loppuun isännän rahoilla tuntihommina mutta omilla rahoilla olisin päässyt tekemään jopa paljonkin rahaa). Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa. Itse puhun omakotitaloista joita ostaa ihan tavalliset kuolevaiset. En paljasta missä asun mutta melkein uusien kaksioiden hinnalla rakentaisin jo avaimet käteen ihan komian perus omakotitalon.

 

[No Future]

Ne komiat talotehtaat on mullekin pystyssä tällähetkellä ihan käypää rahaa, kun niin hienosti ovat bisneksensä hoitaneet. Mut komia se on keskenjäänytkin merenrantamonumentti.

 

[Niamu]

Ne komiat talotehtaat on mullekin pystyssä tällähetkellä ihan käypää rahaa, kun niin hienosti ovat bisneksensä hoitaneet. Mut komia se on keskenjäänytkin merenrantamonumentti.

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää ihmisiä jotka maksavat etukäteen. Jos otat vittuiluna niin en sitä tarkoittanut vaan ihan näin yleisesti.

 

[mpkk2]

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla. Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa.

Jaa niinkuin Rakennusliike J. Rajalan kaverit jotka tuli firman Porschella pihaan. Mietin vain oliko tärkeämpää millä autolla johto liikkui vai saiko alihankkijat/työntekijät palkkansa miten piti.

 

[pulatunnus]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Rakennusfirmaja kaatuu, lähinnä siitä syystä että viimevuosien urakat pissi tosi rajasti, eli toimitusvaikauksia (viivästykset) ja hinnat pomsahti, perään sitten korot ja työvoimakustannukset. Urakat saatto olla varsin ohkasia, joten jos se grynderi oli että mitäs läksit, niin pitää kaivaa jostain rahaa, tai lopettaa.

Osa gryndereistä taas osallistu talkoisiin, vaikka sopimukset ei olisi sitä velvoitaneet, laskivat että parempi (halvempi) että homma saadaan maaliin.

Eikä kaikilla Gryndereilla ole ollut vahvaa kassaa, jos isolla velkavivulla vedetty ja tavaraa jää käsiin, esim kasvukeskusten kalliit tontit, ja pienet kämpät missä suli markkina alta. Ne millä kassakunnossa, niin maksavat sitten hoitovastikkeita ja odottelevat uutta nousua, (tässä huomata että epävarmuutta asumistuissa, mutta korkojen odotetaan laskevan)

Sama toki kävi omakotitalomarkkinoilla.

 

[markkus]

Keskustelua herättäen, niin rakentamisen laatu on jäätävää paskaa… tähän on poikkeuksia varmasti, mutta ongelma on yleinen laatutaso, joka on suomeksi minimi.
Koko teollisuus on keskittynyt hakemaan halvempia ja vielä halvempia ratkaisuita. Seurauksena on usein heikommin kestävä materiaali ja lyhyempi käyttöikä. Todennäköisesti myös rakenteen vikasietoisuus on olematon ja ratkaisu toimii lähinnä laskelmissa ja suunnitelmien mukaan täydellisesti toteutettuna. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä säästö henkilökuluista on soppa valmis. Hommaan laitetaan 10 pennin palkalla töitä tekevä asiasta mitään ymmärtävä henkilö ja odotetaan täydellistä onnistumista, niin oivoi… Materiaalin valmistaja esittää tuotetestaus dokumenttejä, että toimii. Urakoitsija levittää käsiään ja sanoo että työssä ei ole virhettä ( jollei joku sitä erikseen pysty esittämään). Loppu peleissä siis tilaaja maksaa kurasta, vaikka on yrittänyt saada hyvää. Minimoimalla työn ja materiaalin kustannukset, nykyinen rakennusteollisuus pyörii ja kaiken iloksi myös julkisella puolella hankintalaiki ohjaa.
Tilanne on sinänsä huolestuttava kun laatua ei tahdo saada edes sitä tilaamalla. Lait, asetukset, säädökset ja ohjeet määrittelevät lähinnä minimi tasoa. Monessa ohjeessa on myös erikseen hyvä taso, mutta se pitää aina erikseen huomata kirjata. Jollei ole erikseen siis huomannut kirjata että hyvää halutaan, niin minin juuri ja juuri täyttävää on tarjolla. Ja vaikka olisi hyvät tasot kirjattu, niin useaa urakoitsija tekee minimiä ja sitten joudutaan erikseen vääntömään onko minimi juridisesti riittävä suoritus, ja onko kohtuutonta vaatia sovittua tasoa. Tai kun on jo korjattu ja korjattu niin eikös tämä minimi ole riittävä?
Vihreät arvot ovat nousussa, ja materiaalia pitäisi pystyä säästämään ja kierrättämään. Ongelma on kuitenkin että suunnittelu tavoitteet eivät kohtaa toteutusta. 100-200 vuoden käyttöikä on max 40 vuotta, kun korjauslaajuus on huonoista ratkaisuista ja materiaaleista johtuen kalliimpaa kuin uudisrakentamisen. Vaihtoehtoisesti tehdyt säästö ratkaisut tilojen suunnittelussa eivät vastaakaan muuttuvia tarpeita.
Tämä lyhyenä turhautumisena vallassa olevaan hyvään rakentamistapaan. Mielestäni rakentamisen virheisiin tulisi puuttua voimakkaammin ja käytettävät rakenneratkaisut tulisi ohjautua kohti toimiviin ja hyväksi todettuihin tapoihin materiaalin hinnasta tai työn määrästä riippumatta. Kustannus ohjautua tulee olla rahaa ei ole kenelläkään rajattomasti, mutta pitää myös muistaa huomioida todellinen odotettavissa oleva käyttöikä.

 

[pulatunnus]

Vihreät arvot ovat nousussa, ja materiaalia pitäisi pystyä säästämään ja kierrättämään. Ongelma on kuitenkin että suunnittelu tavoitteet eivät kohtaa toteutusta. 100-200 vuoden käyttöikä on max 40 vuotta,

Minkä rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100-200 vuotta. (joo, olen lukenut että jokin rakennus on suunniteltu lähemmäs sataa vuotta, se onko se silti järkevää on eriasia, jos ei nyt puhuta mistää padoista yms.)
Ennen noin yleisesti lähempänä 40vuotta, ei kauttaaltaan, mutta tuohon mennessä kärjistäen purkuun, tai peruskorjausta (no ehkä vähän väärä termi).
Osalla rakennuksia pienempi, ja oikeasti kannattaa purkaa ja tehdä uusi. Tässä en nyt ihan uusimpiin otakantaa.

 

[Seese]

Katselin jonkun 80-luvun rivarin pohjapiirrosta. Hieman yllätyin kun huoneistojen välinen seinä oli 300mm, tuohan on paljon reilummin kuin nykypäivän 200mm.

 

[Taneli-]

Minkä rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100-200 vuotta.

En tiedä onko jotain sananmukaisesti suunniteltu 100 tai 200 vuoden käyttöön mutta onhan noissa ihan järkyttäviä eroja laaduntarkkailussa jos vertailee.

Varmaan parasta esim. kerrostaloissa tehtiin 1920-1930 lukujen taitteessa. Paksut seinät, vankkoja, paikalla rakennettuja ja muurattuja. Julkisivut ovat säilyneet tähän päiväänkin saakka! Isoja ja korkeita huoneita, todella hyvä ja joustaja asuntopohja missä suuret huoneet tarjoavat mahdollisuuksia muokata niiden käyttötarkoitusta. Toki ne 30 luvun valurautaputket kestävät pitkään ja hyvin mutta talotekniikkaa ei ollut (ilmanvaihto, hissit, lasitetut parvekkeet jne uupuvat)

Tosin 1930 luvun puolivälissä tuli laman jälkeinen nousukausi minkä jälkeen jouduttiin odottamaan jonnekin 1950-1960 luvulle (ennen elementtikautta) jolloin osa asunnoista oli aika laadukkaita mutta silti oli nähtävissä todella paljon laatuvaihteluita kiireestä johtuen.

Pahimmat (kerros)talot tehtiin varmaan 1970-luvulla kun oli energiariisi joten ikkunat pienennettiin, ilmanvaihtoa vähennettiin, elementtisaumat olivat muotia ja asuintilat pilkottiin todella pieniksi neliömäärän ja asumisen väljyyden kärsiessä.

 

[pulatunnus]

Varmaan parasta esim. kerrostaloissa tehtiin 1920-1930 lukujen taitteessa. Paksut seinät, vankkoja, paikalla rakennettuja ja muurattuja. Julkisivut ovat säilyneet tähän päiväänkin saakka! Isoja ja korkeita huoneita, todella hyvä ja joustaja asuntopohja missä suuret huoneet tarjoavat mahdollisuuksia muokata niiden käyttötarkoitusta.

Jäljellä ne joita ei ole saanut purkaa. Toki järeyttä, ei osattu laskea, mutta onhan ne kaukana jostavasta pohjasta.

 

[markkus]

Rakennuksen käyttöikä suunnittelukäyttöikä rakenteille ei teknisille järjestelmille. Tyypillinen suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta. Nykyiset päivitetyt suunnitteluohjeet sisältävät myös kriteerit 100 ja 200 vuodelle. 100 vuotta ei itseasiassa nykypäivänä ole enää kovin harvinainen. Siitä käytetään termiä "PLUS-taso". 200 vuoden suunnittelukäyttöiän yhteydessä taas puhutaan "monumentaalista" rakennuksesta. Suunnittelukäyttöikä on logaritmista normaalijakaumaa noudattavan tarkastelu 95 % varmuustasolla. Eli esimerkkinä 50 vuoden suunnittelukäyttöiällä se tarkoittaa, että käyttöiän ollessa 50 vuotta rakenteessa voi olla korkeitaan 5 % korjattavaa. Ja vastaavasti laskennallisesti noin 145 vuoden kohdalla olisi noin 50 % korjattavaa. Eli se että talo on suunniteltu 50 vuoden käyttöiälle tarkoittaa, että sen tulisi kestää huomattavasti pidemmälle.

Rakennuksen tekniset järjestelmät eivät puolestaan kestä näin pitkiä aikoja, ja niille on olemassa erilliset tekniset käyttöiät, jotka puolestaan perustuvat arvioon (todellisuudessa sivistyneeseen arvaukseen) missä vaiheessa suunnitelmallisen kunnossapidon näkemyksen mukaan tulisi järjestelmiä uusia/korjata ennen kuin sattuu isoja vahinkoja. Tämä siis ei tarkoita, että teknisen käyttöiän täyttyä järjestelmät olisivat entiset, vaan on työkalu suunnitelmallisen kunnossapidon avuksi. Todellinen käyttöikä varmentuu tutkimalla missä kunnossa tekninen järjestelmä on todellisuudessa. Järjestelmien käyttöikä on pitkälti riippuvainen siihen kohdistuvasta rasituksesta.

 

[lors lara]

Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa.

CEO vei rahat

 

[Seese]

Onko normaali rakenne että suihkuhanan putkiliitokset ei ole tiivistetty vaan näkee seinän sisälle jos pyörittää sen metallilevyn auki, kannattaisiko mainita vuositarkastuksessa?

 

[jetblack]

Onko normaali rakenne että suihkuhanan putkiliitokset ei ole tiivistetty vaan näkee seinän sisälle jos pyörittää sen metallilevyn auki, kannattaisiko mainita vuositarkastuksessa?

Pistä kuva. mitä näkyy seinän sisälle, villat vai vesieriste vai mitä? Onko pexillä ja hanakulmarasioilla vai miten toteutettu? Ei sinne seinän sisälle nyt kumminkaan pitäisi nähdä...

jos on hanakulmarasioilla niin hyvä siinä olisi olla silikoni vielä laatan saumassa vaikka vesieriste onkin nostettu holkkeja vasten. Muuten voi vesi välillä laatan ja vesieristeen välissä pääsee kulkeutumaan muualle Kuvassa kirkas silikoni laattasaumassa.

 

[Seese]

Pistä kuva. mitä näkyy seinän sisälle, villat vai vesieriste vai mitä? Onko pexillä ja hanakulmarasioilla vai miten toteutettu? Ei sinne seinän sisälle nyt kumminkaan pitäisi nähdä...

jos on hanakulmarasioilla niin hyvä siinä olisi olla silikoni vielä laatan saumassa vaikka vesieriste onkin nostettu holkkeja vasten. Muuten voi vesi välillä laatan ja vesieristeen välissä pääsee kulkeutumaan muualle Kuvassa kirkas silikoni laattasaumassa.

Pieni rako, mutta joo näyttäisihän tuolla salaman kanssa näkyvän jonkinlainen rasia.

 

[jetblack]

Pieni rako, mutta joo näyttäisihän tuolla salaman kanssa näkyvän jonkinlainen rasia.

Kaikki näyttää juuri siltä kuin pitäisikin.

 

[Ratsia]

Minkä rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100-200 vuotta. (joo, olen lukenut että jokin rakennus on suunniteltu lähemmäs sataa vuotta, se onko se silti järkevää on eriasia, jos ei nyt puhuta mistää padoista yms.)
Ennen noin yleisesti lähempänä 40vuotta, ei kauttaaltaan, mutta tuohon mennessä kärjistäen purkuun, tai peruskorjausta (no ehkä vähän väärä termi).
Osalla rakennuksia pienempi, ja oikeasti kannattaa purkaa ja tehdä uusi. Tässä en nyt ihan uusimpiin otakantaa.

Svedut on varmaankin tyhmiä kun eivät ole tajunneet että omakotitaloilla suunniteltu käyttöikä. Sitkeästi siellä mummot ja papat lastenlasten kanssa töpöttävät keittomaalia isolla tontilla olevan talon seinään ja korjaavat yli satavuotiaita puuikkunoita, vaikka tiiviltä saisi paljon paremmat. Melkein jokaisesta Ruotsalaisesta kylästä ja esikaupungista löytyy rakennuskantaa 1700-luvun alusta (Mora taalainmaalla ja Sigtuna näin esimerkiksi), Suomessa vastaavia ei ole kuin muutama. Toki sielläkin rakennuskanta on suurimmaksi osaksi 30-70-lukulaista väestömäärän kasvusta johtuen.
Hammaslääkäriinkin kannattaa mennä vasta sitten kun posket tursuaa mätää ja puolet tekareista on tippunut, eikä korjata vikoja ajoissa ja säännöllisesti, raksaliikkeet kiittää.

 

[pulatunnus]

Svedut on varmaankin tyhmiä kun eivät ole tajunneet että omakotitaloilla suunniteltu käyttöikä. Sitkeästi siellä mummot ja papat lastenlasten kanssa töpöttävät keittomaalia isolla tontilla olevan talon seinään ja korjaavat yli satavuotiaita puuikkunoita, vaikka tiiviltä saisi paljon paremmat. Melkein jokaisesta Ruotsalaisesta kylästä ja esikaupungista löytyy rakennuskantaa 1700-luvun alusta (Mora taalainmaalla ja Sigtuna näin esimerkiksi), Suomessa vastaavia ei ole kuin muutama. Toki sielläkin rakennuskanta on suurimmaksi osaksi 30-70-lukulaista väestömäärän kasvusta johtuen.
Hammaslääkäriinkin kannattaa mennä vasta sitten kun posket tursuaa mätää ja puolet tekareista on tippunut, eikä korjata vikoja ajoissa ja säännöllisesti, raksaliikkeet kiittää.

On suomessakkin satoja vuosia vanhoja rakennuksia, ne toki ruotsivallan ajalta. Se miksi niitä on vähän, niin johtuu ihan siitä että vain pieni osa on säilynyt näihin päiviin asti, lähinnä kivirakennukset ja ei niitä aikanaan ole paljoa rakennettukaan.

ja jotkun puurakennukset jotka ovat ihmeen kaupalla selvinneet ja nyt niitä vaalitaa suojeltuna. Suomi oli maaseutua ja isojaon serauksena ne rakennukset purettiin (ja siirettiin), joten vanhat puurakennukset on enemmäkin jotain muita, esim kirkkoja. Toki haja-asutusalueilla on tallella niitä n satavuotiaita puutaloja, mutta eihän se niistä järkeviä tee.


Eli ikä ei tee niistä kuitenkaan taloudellisesti järkeviä, jos joku ei siitä iästä nimenomaan ole valmis maksamaan.

Sotien jälkeen, rakentamisen osalta lähtökohdat aikalailla erilaiset. Rintsikka on rintsikka, eikä se siitä hyvää ja pitkäaikaista tyyppi tee vaikka joku sellaista kovasti korjaa.

 

[Taneli-]

Onhan asutuksilla oma elinikänsä mutta on myös naurettavaa puhua että tasaisin 40v väliajoin (eli käytännössä kaikki rakennukset jotka on rakennettu 1984 tai aiemmin) purettaisiin 100% maantasalle ja täytyisi rakentaa uudestaan.

Eli rakennuksen elinikä on pidempi kuin 40 vuotta. Enkä tarkoita edes mitään egyptin pyramideja tai euroopan (sekä Suomen) linnoja...

Löytyy todella monia ennen 1984 rakennettuja kerros, rivi ja omakotitaloja joissa tietysti tehdään uudistuksia, remontteja ja muita mutta joita ei ole purettu ja uutta rakennettu tilalle. Jopa kaupunkeja, kuntia ja muita jotka ovat vuokranneet tontteja päälle 40 vuoden sopimuksilla eivätkä välttämättä ihan nielisi väitettä että 40v päästä vuokraamisesta asukas vetäisi kaiken sileäksi ja toteaisi että "antakaa rahaa, rakennan uuden koska internetissä sanottiin että mikään rakennus ei kestä päälle 40 vuotta Suomenmaassa"...

Esim purkaisimme Loviisan sekä Olkiluodon (70-80-luvun) ydinvoimalat vaikka niiden tehoja on myöhemmin lisätty.. ehkä ei hyvä idea?

Jos nyt pitäisi katsoa jotain hieman vanhempaa vielä ns. kunnossa olevaa rakennusta niin esim. Pispalan Haulitorni rakennettiin 1908 Saksalaisen tehtaan teräksellä ja siinä tehtiin hauleja aina vuoteen 1972, se on vieläkin paikallaan vaikka ei olekaan enää käytössä. Toki se korjattiin 2020 alupuoliskolla jos oikein muistan. Eli joku voisi väittää että se kesti "vain" 110+ vuotta koska tuo korjaus taisi olla aika pitkälle täysiremontointi.

 

[mpkk2]

Esim purkaisimme Loviisan sekä Olkiluodon (70-80-luvun) ydinvoimalat vaikka niiden tehoja on myöhemmin lisätty.. ehkä ei hyvä idea?

Näkisin että tiedostamme olevamme jo pulassa noiden 70-luvun ydinvoimaloiden kanssa. Ongelma on se, että uuden rakentaminen kestää 20 vuotta kuten olemme OL3:n kanssa nähty.
En usko että OL1 ja OL2 tulee toimimaan noin kauan ennen kuin ne pitää purkaa. Emme siis saa toimivaa sähköntuotantoa tilalle kun nykyiset pysäytetään.

Omakotitalon rakentaminen kestää 1 vuoden ja kerrostalon 2 vuotta. En olisi noista huolissani.
20% Eli joka 1/5 omakotitalo Suomessa on tyhjänä ilman asukkaita tällä hetkellä. Olen huolissani siitä ettei niitä asuteta lapsiperheillä jotka tarvitsevat tilaa... No miksi näin... Suomessa lapsia tulee aivan liian vähän samaan aikaan kun asunnmot on vain pienempiä ja rakennettu vuoraloordeille. (Turkuun vuonna 2023 valmistuneista kerrostaloasunnoita 16kpl asuttaa omistajat... muut vuokrakämpiä/sijoitusasuntoja)

 

[Ratsia]

Eli ikä ei tee niistä kuitenkaan taloudellisesti järkeviä, jos joku ei siitä iästä nimenomaan ole valmis maksamaan.
Sotien jälkeen, rakentamisen osalta lähtökohdat aikalailla erilaiset. Rintsikka on rintsikka, eikä se siitä hyvää ja pitkäaikaista tyyppi tee vaikka joku sellaista kovasti korjaa.

Avaa hieman ajatustasi taloudellisesta järkevyydestä? Riittääkö puoli miljoonaa jos ostat vanhan talon hyvältä paikalta, puratat sen ja rakennutat uuden tilalle? Hartiapankilla omista puista ei taida nykyään onnistua ainakaan taajamissa. Projektiin menevällä rahalla ostaa aika paljon sähköä, polttopuita ja ilppejä.

Suurin osa vanhasta rakennuskannasta hävitettiin sairaassa 60-luvun uudistusvimmassa, ja purkulistalla oli myös puu-vallila ja käpylä, jotka pelastuivat ainoastaan asukkaiden masinoiman kansanliikkeen takia. Makkaratalon suunnitelleen Viljo Revellin mielestä koko Helsingin empire-keskusta olisi joutanut purkuun, stockmann, ateneum ja hermeksen talo ensimmäisenä. 100 vuotiaan talon toimitusaika on sata vuotta ja vanhemmissa vielä pidempi.

 

[pulatunnus]

Avaa hieman ajatustasi taloudellisesta järkevyydestä? Riittääkö puoli miljoonaa jos ostat vanhan talon hyvältä paikalta, puratat sen ja rakennutat uuden tilalle?

Hyvällä paikalla, siis kalliilla tontilla. no siinä tulee jo enemmän tekijöitä että vanha kannattaa purkaa ja rakentaa uusia.

Rinstikka esimerkki, niin se on niin kallis saneerata ajanmukaiseksi ja epätehokas tilankäytöltään, joten rintsikka lähinnä alentaa arvoa.

Jos puhutaan isommista rakennuksista, koulut, halit,liikeneasemat ym, jos on korjausvelkaa, ja sitä ikää jo enemmän, niin ne on haasteellisia saneerata, kiinteistö tekkiikkan toteuttamine,sijoittaminen, asentaminen jne. Rakennuksen menneen ajan toteutus riskialtis, joka sinänsä riski ja uudet käytöt voivat laukaista niitä. Joten voidaan joutua tekemään komromissejä. Mutta pitäisi kuitenkin täyttää tämänpäivän vaatimukset.

Toisessa vaakakupissa on sitten purkukustannusten nousu, eli vaatimukset purkamisen osalta on myös kiristyneet.


Ja jos tämä lähti siitä rakennuksen suunnitellusta käyttöiästä, meillä on lähiöt täynnä rakennuksia jotka aikaa päivää sitten sen ylittäneet, Eli se että jokin suunnitellaan vaikka 40-50 vuotta, niin ei se tarkoita että se on viimeinen käyttöpäivä.

Se että pöydällä on kaksi suunnitelmaa, 50v ja 100v , niin se on ihan talousosaston matikkaa että kumpi kannattaa tehdä. Se että 200 vuotta sitten ei osattu laskea yhtähyvin kuin tänään ja se että jollain yli ylimääräistä ja halu jättää jälkeen näkyvää seuraaville sukupolville, on vähän eri juttu. Kyllä Suomessakin rakenettiin viimevuosisadalla kaikenalista "jämerää", kivipalatseja, mutta ei esim ne pankkien vanhat pankikranneukset ole tänäpäivänä järkeviä, jämerät rakenteen lähinnä kallis lisäkustannusta. Niitä tehtii vähän joka risteykseen. joka pankille oma.

 

[Ratsia]

Hyvällä paikalla, siis kalliilla tontilla. no siinä tulee jo enemmän tekijöitä että vanha kannattaa purkaa ja rakentaa uusia.

Rinstikka esimerkki, niin se on niin kallis saneerata ajanmukaiseksi ja epätehokas tilankäytöltään, joten rintsikka lähinnä alentaa arvoa.

Hyvällä rakennuspaikalla tarkoitin sitä ettei osta suonsilmäkkeeseen tai vanhan kaatopaikan päälle rakennettua.
Jos kaikki pitää teettää urakoitsijalla ja haluaa "ajanmukaisen", mitä sitten tarkoittaakaan niin sitten on kallista. Tämä on ongelma myyttisessä rakennuksen käyttöiässä, ihmiset ostavat ja haluavat vanhasta uutta. Kannattaa teettää samantien uusi ja jättää vanhat talot jollekin joka osaa niitä arvostaa. Isoäidistä ei tule missiä vaikka miten laittaa silikoonit, huulitäytteet ja brasiliassa täytettä perseeseen. Pitää hyväksyä rypyt ja heltat sellaisenaan.

Itselleni riittää että on sisävessa, suihku ja modernit sähköt, aikamoisia kipinäpesäkkeitä on tullut nähtyä. Sähköremppa rintamamiestaloon maksaa 3000-10000 vaatimustasosta riippuen eikä vaadi rakennuslupaa, kaiken muun voi tehdä itse ja suht edullisista materiaaleista, ja taas mennään 40-50 vuotta.

 

[pulatunnus]

Itselleni riittää että on sisävessa, suihku ja modernit sähköt, aikamoisia kipinäpesäkkeitä on tullut nähtyä. Sähköremppa rintamamiestaloon maksaa 3000-10000 vaatimustasosta riippuen eikä vaadi rakennuslupaa, kaiken muun voi tehdä itse ja suht edullisista materiaaleista, ja taas mennään 40-50 vuotta.

Vaatimustasoja on moneen lähtöön, jos oma tontti, niin ei ainakaan vielä tarvi vanhoja rintsikoita purkaa, toki voi olla vaara ettei kohta saa purkaakkaan.

Siis mielipiteenä, niin sinänsä kannata sitä että kaikkia vaatimuksia ei pitäisi viedä vanhoihin taloihin, jos lämmitys on lähes päästötöntä, niin ei pitäisi yhteiskunnalla olla sanomista. Toki osa vaatimuksista johtuu asuntokaupasta, vakuuksista, siitä ettei mitä vaan saisi tehdä. Verotuskin siivoa vanhoja asuintaloja. pois. Isossa kuvassa voi olla järkevää, mutta ei välttämättä yksilön kannalta.
Muuttotappioalueella rintsikalliset tontit voi olla arvoltaan negativiisia.

 

[Jebaus]

Pakko kysyä, miten verotus siivoaa vanhoja taloja pois? Ainakin Espoossa, 70-lukulaisen talon kiinteistövero voi olla 300€, ja jos tilalle rakentaa vastaavankokoisen tämän vuoden tönön, pomppaa vero heti 1000€?
Ja uudis ok-taloa nyt ei ole mahdollista edes tänäpäivänä rakentaa 100v+ käyttöiällä, alkaa taas mutuilu ja omat haaveet ylittää faktat.

 

[jinx1980]

Pakko kysyä, miten verotus siivoaa vanhoja taloja pois? Ainakin Espoossa, 70-lukulaisen talon kiinteistövero voi olla 300€, ja jos tilalle rakentaa vastaavankokoisen tämän vuoden tönön, pomppaa vero heti 1000€?
Ja uudis ok-taloa nyt ei ole mahdollista edes tänäpäivänä rakentaa 100v+ käyttöiällä, alkaa taas mutuilu ja omat haaveet ylittää faktat.

Ei varmaan ole Espoossa 300e kiinteistöveroa, nimimerkillä 50-luvun rintsikka jota 70-luvulla laajennettu vajaan 1500m2 tontilla ja vero on 1600e joka vero koostuu 95% tontista... Ehkä jossain nuuksion perämetsässä 500m2 tontilla 300e voisi edes teoriassa olla mahdollista.

 

[McBlade]

Onhan asutuksilla oma elinikänsä mutta on myös naurettavaa puhua että tasaisin 40v väliajoin (eli käytännössä kaikki rakennukset jotka on rakennettu 1984 tai aiemmin) purettaisiin 100% maantasalle ja täytyisi rakentaa uudestaan.

Eli rakennuksen elinikä on pidempi kuin 40 vuotta. Enkä tarkoita edes mitään egyptin pyramideja tai euroopan (sekä Suomen) linnoja...

Löytyy todella monia ennen 1984 rakennettuja kerros, rivi ja omakotitaloja joissa tietysti tehdään uudistuksia, remontteja ja muita mutta joita ei ole purettu ja uutta rakennettu tilalle.

Omalta osaltani erittäin vahvasti tämä. Minun hirsitaloni (entinen kyläkauppa) on kasattu nykyiselle paikalleen vuonna 1892 kahdesta vielä vanhemmasta hirsirungosta, vanhin vuosiluku jonka remontissa löysimme oli lukkohelaan kaiverrettu 1876. Olen vintiltä löytänyt ruotsin ajan kolikoita vuodelta 1802-04. Kaikki vanha ei automaattisesti ole purkuvalmista.

Olen asunut tässä 2007 tehdyn sisätilojen täysremontin jälkeen koko ajan, eikä talo vieläkään näytä mitään loppumisen merkkejä (paitsi että vaatisi ennenmyöhää ulkolaudoituksen uusimisen). Remontissa aikanaan nostettiin talon koko luoteisnurkka ilmaan ja vaihdettin alin hirsi pohjoispäädyssä, siinä taisi olla suurin yksittäinen korjaustoimenpide. Tokihan tällaisessa aina tulee jotain uutta vastaan, teen sen mikä on pakko heti (esim. kattokorjaus, putkirempat yms.) ja muut sitten jos on fiilistä tai varaa.

 

[kibe]

Tokihan tällaisessa aina tulee jotain uutta vastaan, teen sen mikä on pakko heti (esim. kattokorjaus, putkirempat yms.) ja muut sitten jos on fiilistä tai varaa.

Hirsitalot kieltämättä kestää aikaa oikein tehtynä ja huollettuna, lähinnähän se on ehkä liian kallis rakennustapa massoille? Kyllähän betonielementtitalot ja muillakin rakennustavoilla saadaan oikein tehtynä kestäviä taloja, mutta monesti korvausvelka kasvaa niin suureksi ettei korjaus kannata, jos niitä päädytään purkamaan.

 

[Jebaus]

Ei varmaan ole Espoossa 300e kiinteistöveroa, nimimerkillä 50-luvun rintsikka jota 70-luvulla laajennettu vajaan 1500m2 tontilla ja vero on 1600e joka vero koostuu 95% tontista... Ehkä jossain nuuksion perämetsässä 500m2 tontilla 300e voisi edes teoriassa olla mahdollista.

Eikös tässä nyt nimenomaan puhuttu siitä talosta, ei tontista kun kritisoin tätä verotuksen "siivousvaikutusta"?

Jos rakennat sen sun rintsikat tilalle samankokoisen uuden talon, vero on varmaankin 2400€? kuten juuri sanoin. Espoossa verotus on muutenkin hieman erikoista ja juurikin suurehkoja pientalotontteja "syrjivää", heti 1500m2 jälkeen alkaa helpotukset ja yli 3000m2 ei veroa edes enään peritä. Ja auta armias jos rakennusoikeutta on käyttämättä, se vasta kallista onkin. Joku pressutalli tekemällä saatat säästää kiinteistöverossa satoja euroja vuodessa

 

[pulatunnus]

Pakko kysyä, miten verotus siivoaa vanhoja taloja pois?

Kiinteistövero, toki se purkaminen maksaa, mutta jos se rakennus nostaa verota, niin se vauhdittaa sitä purkamis kynnystä.
Lisäksi kiinteistöllä voi olla muita "pakkollisa" maksuja joita rakennus voi nostaa.

Ainakin Espoossa, 70-lukulaisen talon kiinteistövero voi olla 300€, ja jos tilalle rakentaa vastaavankokoisen tämän vuoden tönön, pomppaa vero heti 1000€?

Espoossa jos on jokin vuokrakuntoinen rakennus/talo niin siitä mahdollisesti saatavilla vuoraa sen verran ettei painetta purkaa, mutta jos ei ole sen kuntoinen, tai ei muuten halua, eikä omaa tarvetta, niin vauhdittaahan jokainen meno.

Purkukustannus nousu toisaalta myös lykkää niitä purkupäätöksiä, eli näisä muodustunut yhdistelmä että se rintsikka voi olla kiinteistö arvoalentava.

Ja uudis ok-taloa nyt ei ole mahdollista edes tänäpäivänä rakentaa 100v+ käyttöiällä, alkaa taas mutuilu ja omat haaveet ylittää faktat.

Väität ettei ole mahdollista ja sitten aloitat mutuilun ?

Ainakin puheissa olen kuullut (ennen ukrainaa) että tässä tehdään satavuotiasta "omakotitaloa", mutta aiempaa keskusteluun liittyen, mitä mieltä rakentamisen ammattilaiset, jos ihan oikeasti suunnittelu lähtökohta olisi minimissään 100v, siis niin että tekninen köyttöikä ylittäisi sen niiltä osin mitä ei ole toteutettu vaihdettavaksi. Jos ei siis mietitä onko siinä mitään järkeä. (jos tavoite tehdä jotain muistomerkkiä itselle)

Tässä erotan sen että joku rintsikka voi olla tänäpäivänä ihan asuinkuntoinen, joku pula/halpis ajan 50-60-70 luvun kerrostalo voi olla ihan asuinkuntoinen, ja se pankin rakentama massiivinen kivarakennus myös, mutta ihan karmee se pankin rakentamakin on tämän päivän tarpeisiin.

Yritän sanoa että suunnittelussa ehkä kannattaisi painottaa sen sijaan kustannuksia (ja nykyään elinkaaren päästöjä)

Eli miksi sen talon/rakennuksen pitäisi kestää yli 50v, jos jokin syyt, niin sitten siitä kannattaa myös maksaa. Mutta toisaalta siitä ei nimenomaan kannata maksaa, vaan on etua , varsinkin kasvukeskuksissa etu että ei rakenneta pitkäaikäisiä rakennuksia. hyvä yhdistelmä 50v vuokratontti, 50v rakennus.

 

[Taneli-]

Tuo on tietysti totta että osa rakennuksista on tullut käytännössä tiensä päähän. Esim. tästä artikkelista (mikä on rapiat 10 vuotta vanha jo!) näkee aika hyvin että:

Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan

Kaikkia taloja ei ole rakennettu kestämään muutamaa vuosikymmentä pidempään. 60- ja 70-lukujen kerrostalot ovat tulleet jo nyt elinkaarensa loppuun. Niissä muhivat niin isot remontit, että joissakin taloissa korjauskustannukset nousevat lähelle asunnon arvoa. Katso miten kauan talon eri osien...

www.is.fi

60-70-luvun kerrostalot ovat tulleet jo päälle 10 vuotta sitten elinkaarensa loppuun. Remontit on niin isoja että korjauskustannukset nousevat lähelle asunnon arvoa. Eli jos Vantaan Myyrmäessä asunnon hinta oli noin 2500€/m2 ja korjausvelkaa voi tulla joku 1500€/m2 herää kysymys miten pitkään on järkevää tai edes mahdollista yrittää korjata noita?

Mutta itse näkisin ongelmaksi enempi sen että jos ei ole ns. "tehty mitään" ja eletty se 40-50 vuotta vs rakennukset missä on jatkuvasti huolehdittu siitä. Sitten kun pitäisi kerralla tehdä kaikki ollaan ongelmissa ja useasti se purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto kun lainaa ei tarvittavaa määrää saa.

Tässä myös samasta aiheesta 2017 kirjoitettu artikkeli ja mukaan mahtuu myös ihan itäisen helsingin taloyhtiöitäkin:

Iso osa 60- ja 70-luvun kerrostaloista kannattaisi purkaa – näillä alueilla korjaaminen ei kannata

Betonielementtitalo uneliaan pikkukaupungin laitamalla. Hiekkalaatikko puskee rikkaruohoa. Joka kymmenettä korjausikään tulevaa kerrostaloa ei ole taloudellisesti järkevää peruskorjata.

www.is.fi

 

[jinx1980]

Eikös tässä nyt nimenomaan puhuttu siitä talosta, ei tontista kun kritisoin tätä verotuksen "siivousvaikutusta"?

Jos rakennat sen sun rintsikat tilalle samankokoisen uuden talon, vero on varmaankin 2400€? kuten juuri sanoin. Espoossa verotus on muutenkin hieman erikoista ja juurikin suurehkoja pientalotontteja "syrjivää", heti 1500m2 jälkeen alkaa helpotukset ja yli 3000m2 ei veroa edes enään peritä. Ja auta armias jos rakennusoikeutta on käyttämättä, se vasta kallista onkin. Joku pressutalli tekemällä saatat säästää kiinteistöverossa satoja euroja vuodessa

En tiedä että puhuttiinko pelkästä talosta, mutta mielestäni sitä paremmin se siivousvaikutus toimii, koska miksi maksaisi tonneja veroja (tontin kanssa) jostain mörskästä kun sen purkamalla ja tekemällä uutta sen tontin saa järkevämpään käyttöön.

Mielestäni se rakennus ei juuri vaikuta, tutulla on vieressä about 2010 valmistunut kivitalo luokkaa 230m2 noin 800m2 tontilla ja muistikuvieni mukaan x (5?) vuotta sitten hänen veronsa oli 1000e paikkeilla ja itse asuin silloin eri torpassa 140m2 70-luvulla valmistunut samanlaisella 800m2 plotilla niin vero oli meillä 700e. Siihen aikaan arvot marskkinoilla olisi olleet noin 850ke vs ~400ke ja verot siis 1000e vs 700e. Sanoisin siis että se talo ei milloinkaan sitä vero nosta lähellekään arvonsa mukaan vaan veroa maksetaan maapohjasta selkeästi enemmän. No tämä selvinnee lähitulevaisuudessa kun tohon nykyiselle omalla plotille on tarkoitus pykätä uusi kivitalo niin nähdään toivottavasti reilun vuoden päästä että mikä sen talon osuus on...

Silläkään ei ole mitään väliä onko rakennusoikeutta käyttämättä vai ei, jos kiinteistöllä on asuinrakennus niin (koko) kiinteistö on silloin asumiskäytössä ja maapohjan vero menee sen mukaan ts. käyttämättömästä rakennusoikeudesta ei muodostu mitään raippaveroa (vrt rakentamaton kesämökkitontti). Käyttämätön ja käytetty rakennusoikeus maapohjassa on siis ihan saman hintaista jos siinä on torppa päällä, tietysti se vero tulee koko tontista vaikka itse talo ei rakennusoikeudellisesti tarvitisisi kuin osan tontista.

 

[pulatunnus]

Mutta itse näkisin ongelmaksi enempi sen että jos ei ole ns. "tehty mitään" ja eletty se 40-50 vuotta vs rakennukset missä on jatkuvasti huolehdittu siitä. Sitten kun pitäisi kerralla tehdä kaikki ollaan ongelmissa ja useasti se purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto kun lainaa ei tarvittavaa määrää saa.

No ei sekään välttämättä ole järkevää että siihen lähiökuutin taottu rahaa vuosikymmeniä. Tarkoitain että viet korjattu ja huolettu, mutta isot saneeraukset lykätty. Isommat energitehokkuus investoinnitkin aiemmin vaati vähän enemmän ynnäämistä.
Jos nyt on vaihtoehto, kiriä korjausvelka, tehdä energiainvestoinnit, vs purkaa ja tehdä uusi. Ensimmäisen jäkeen on se betonikuutio, joka vähän nuukempi kuin alkuperäinen, tai moderni, + paljon nuukempi kuin alkuperäinen.

Jos sattuu olemaan muuttotappioaluetta, aluetta että se arvo on negatiivinen ja modernillekaan ei kysyntään, niin ei sekään ole huono, päinvastoin, puretaan ja luovutetaan tontti kunnalle, jos kukaan ei osta.

Kasvukeskuksissakin taasen olisi hyvinkin optimia että niitä ei ole saneerattu, vaan ne purettaisiin ja uutta tehokkaampaa kaavaa ja rakennusta tilalle.

Mielestäni se rakennus ei juuri vaikuta, tutulla on vieressä about 2010 valmistunut kivitalo luokkaa 230m2 noin 800m2 tontilla ja muistikuvieni mukaan x (5?) vuotta sitten hänen veronsa oli 1000e paikkeilla ja itse asuin silloin eri torpassa....

Kiinteistöverosta yleisesti, monessa kunnassa on menossa projekti missä niitä verotusarvoja tarkastellaan, ja jos moni on päässyt tähänasti halvalla, niin voinut tulla rajuja korotuksia.

Tietty kunnat ovat toki tietoisesti harjoittanu politiikka millä tarkoitus nostaa arvoja/kiinteistövero tuloja, ne toki iskeneet myös rintsikoihin, sama politiikka toki myös nostannut rajusti vuokratonttien vuokria.

 

[Lucas]

Pakko kysyä, miten verotus siivoaa vanhoja taloja pois? Ainakin Espoossa, 70-lukulaisen talon kiinteistövero voi olla 300€, ja jos tilalle rakentaa vastaavankokoisen tämän vuoden tönön, pomppaa vero heti 1000€?
Ja uudis ok-taloa nyt ei ole mahdollista edes tänäpäivänä rakentaa 100v+ käyttöiällä, alkaa taas mutuilu ja omat haaveet ylittää faktat.

Kyllä niitä omakotitaloja rakennetaan nykyäänkin Suomessa myös sillä laadulla, että se kestänee ennemmin satoja kuin sata vuotta. Betoniraudoituksetkin saattaa olla niissä ruostumatonta terästä kivijalassa ja seinä sitten muurattua tiiltä ja eristeenä paksusti villaa.

En ymmärrä miksei tuollainen talo kestäisi vaikka useamman sata vuotta. Jos putket ja sähköt ja kaapelit vielä vetää niin, että ne on pienellä vaivalla vaihdettavissa, niin entistä pidempi taitaa olla sen talon elinkaari.