Kyllä ne molemmat (sormimallinen ja pyörivä kenno) säädetään samalla tavalla eli molemmista imetään ja puhalletaan samat m3-ilmaa huonetilaan/-tilasta. Se osa kennossa olevasta ilmasta joka ei kerkiä ulos palautuu huonetilaan ja sekoittuu taas uudestaan seuraavalla kerralla kun imetään koneeseen. Et sitä eroa käytännössä ilmanlaadussa huomaa.
En ihan varma mitä tarkoitit, saatoin ymmärtää väärin.
Siinä olet samaa mieltä että sillä lämmönsiirtotavalla ei niinkään väliä, vaan tässä kommentoin sitä että jos se sinun koneesi vuotaa poistosta tuloon 15% ja se tiedetään, niin säätäjä sen huomio säätötyössä. (jos näin ei ole, niin miksei?)
Raitista, kuivaa ulkoilmaa imetään ihan sama määrä, ja sitä kostetaa jäteilmaa puhalletaan rakennuksesta ylos ihan sama määrä, riippumatta siitä vuotaako kone vai ei. (*
Eli vuotavassa koneessa joudutaan käyttämään isompia ilmavirtoja niissä venttiileissä.
Jos säätäjä ei sitä vuotoa tiedä, niin silloin jää ilmanvaihto vajaaksi,.
(Ylläoleva maalikon käsitys asiasta , jokainen toki käyttää ammattilaista, eikä netin höpinöitä
Tässä siis oletetaan että jotain suunniteltua ilmanvaihtomäärää tavoitellaan ja siihen työssä pyritään)
(*
Jos tästä olet erimieltä, niin avaa vähän miksi tehtäisiin toisin, jos oletetaan pyrittävän mahdollisimman lähelle suunniteltua.
Eiköhän noi säädetä ihan vaan yksinkertaistamisen vuoksi samalla tavalla. Sitä oikeasti tarvittavaa happea saadaan molemmilla koneilla aivan riittävästi huonetilaan.
Mutuillaan,
Suunnitelia valitsee koneen, suunnittelee mitoitukset ja laskee, ohjeistaa.
Ja jos ei huomaa, niin siellä on sitten molarina työntekevä porras.
Jos ei kukaan huomio, niin säätö jää vajaaksi tarkuudesta riippuu kuinkapahasti.
Mutta eihän tuossa mitään hyvää, vaan
Jos haluaa (mielellään perustellusti) pienemmät ilmamäärät, niin sitten säädetään pienemmälle ja ne on sitten mitä haluttu.
