Rakentamisen laatu nykyään

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja QRM
  • Aloitettu Aloitettu
20-30mm paksu, eikun ei näykkään, 25c astetta 85% suhteellinen, eikun raitisilmakanava ulkoilmasta.
Mitä ihmettä sä nyt sekoilet?
Toimistokerrostalon raitisilmakanava, sinne voi mennä vaikka hammasharjalla hinkkaan, jos siltä tuntuu.
Tiedätkö sä mistä kirjoitat? Vaikka muutamaan (jos yhteenkään, toki IV-koneeseen) harvaan mahtuu ryömimään nekään eivät kestä painoa ei niihin pääse järkevin kuluin.
Mutta jos miettii sitä litaramäärää mikä tuollaisessa menee ja ilman nopeutta, niin tosi tujua hometta saa olla että olisi kenellekkään haitalinen, saati enemmän kuin jossain kenkien pohjoista siääntullut, saati painovoimaisista kanavissa olevat.
Niinpä, mutta painovoimainen on ongelma?
On heitä joille koneellinen ilmanvaihto on "haitallinen" ja aiheuttaa pahoja oireita, mutta sillä nyt ei ole väliä onko kanavat puhtaita.
Mistähän ne ongelmat johtuvat?
 
En maalikkona ole ihan kärryillä mihin tässä nyt juttua johdattelet, onko tässä nyt jokin kompa ?
Tietyt eristeet, kuten kivivilla ja lasivilla ovat sellaisia, että ne kastuvat ilman höyrysulkua, eivätkä kykene järkevästi kuivumaan. Yritän sanoa, että se mahdollinen reikä höyrysulussa ei ole varsinainen ongelman juurisyy, vaan ongelman muodostavat alunperin ne eristeet, jotka siitä höyrysulun reiästä kärsivät.
 
Tarvetta se vastaa aina, jos ei harvoin riitä silloin avataan ikkunat.
Miten se voi vastata tarvetta, ei mitenkään.
Jos mitoitat painovoimasen sellaiseksi että se vastaa yleensä tarvetta, niin se on puhdasta energian tuhlausta.
Mutta yleensä nuo ovat onettomia ja tosiaan tarvitsevat sen erillisen manuaali tuuletuksen.

Toki moni sietää huonon ilmanvaihdon ja ihminen tottuu.

mutta niin myös koneellisessa, koska ne säädetään minimi tarvetta suuremmaksi.
Koneellisessa se säädetään tarpeen mukaan ja se ei seilaa ääripäästä sinne tänne, kuten painovoimaisessa.
Koneellisessa voi myös käyttötiltanteen mukaan säätää tarvittaess automatisoida.

Laatu on sitä mitä ulkoakin ja sillä ainakin Suomessa pärjää hyvin tai ainakin tähän asti on pärjätty.
Niin on kaikkieen pölyineen, koneellisessa puhtaampaa.

Lisäksi se lämpötilahaluttu.
Me voidaan käyttää samaa ilmaa useita tunteja pienessä kopissakin. Sulla on talo jossa on ainakin 200m3 ilmaa, ei sitä oikeasti tarvitseisi jatkuvasti vaihtaa.
Ei ihminen kuole, mutta nykyään monella on vaatimustasot vähän kovempia.
Ja toki mielenkiintoinen ajatus että samaa ilmaa useita tunteja pienessä kopissa ei höyrysulkuja jne.

Sitten ollaan huolissaan raitisilmakanavien puhtausesta.

Se muovien teippaaminen on kyllä ihan tarpeetonta, kun limitetään ja jatkkoskohdissa "puristus", ne teipit eivät hyvin todennäköisesti kestä ikuisesti.
Millä puristat ne jatkoskohdat.

Teippauksella varmaan useita syitä, yksi on se tiiveys, toinen ettei tule tuplamuvio. ja helpottaa laaduntarkistamista.

Oikein tehdyssä/ tai korjatussa rintamamiestalossa ei tarvita muoveja.
Vaarallista sanoa noin, jos tehdään perusteellinen remontti missä myös nostetaan asumismukavuus tällevuosituhannelle niin on hyviä vaikea keksi miten se tehään jäkrevästi ilman "muoveja".

Jos on orginaali rintamiestaloa niin sinne ei muovia lähdetä suinpäin laittamaan, mutta ei kyllä mitään rempaa muutenkaan, ne on hyvin haastavia juttuja joissa pitää olla oikeasti osaavia ammattilaisia miettimässä ja myös valvonta.

Toi on totta usein koneellinen ilmanvaihto on säädetty pieleen ennen jopa ohjeistettiin tekemään se alipaineiseksi.
Suomessa luonollisesti alipaineinen, jos ei halua sitä kämppää pilata.

Jos se on muovit limittäin tai puuttuu kokonaan, niin enemmän varman päälle.

Kyllä niitä osaaviakin korjaajia on, kun huolehtii siitä ylimääräisen kosteuden poistumisesta ja kuivattaa niihin sopivissa tiloissa niin ei ongelmia tule. Talvella saattaa jopa olla hyvä että saadaan lisää kosteutta hallitusti.

Minulle painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto on lähinnä kumman haluaa ottaa, kunhan ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja niistä aiheutuvat ongelmat.
Tässä nyt vähän huolettaa talvella lisää kosteutta, ei höyrysulkuja, tai muovit limittäin, ja alipaineeton olematon ilmanvaihto.

Kuullostaa enemmän listalta miten pilaat raketeet nopeasti ja tehokkaasti.
 
Viimeksi muokattu:
Tietyt eristeet, kuten kivivilla ja lasivilla ovat sellaisia, että ne kastuvat ilman höyrysulkua, eivätkä kykene järkevästi kuivumaan. Yritän sanoa, että se mahdollinen reikä höyrysulussa ei ole varsinainen ongelman juurisyy, vaan ongelman muodostavat alunperin ne eristeet, jotka siitä höyrysulun reiästä kärsivät.

Eikö höyrysulun idea ole se ettei lämminvesipitoinen ilman kulkaudu viileempiin rakenteisiin ja tiivisty siellä.

Jos se eriste ei ole ilmatiivis niin se tapahtuu.

Jos se höyrusulku on noin yleisesti tehty kunnolla ja ilmanvaihto toimii, ja naulaat seinaan taulun mikä tekee reiän höyrysulkuun, niin ei siinä kai ongelmaa.

Jos tarkoitit että jotkin eristeet ovat herkempiä, esim mainitsemasi, ja jotkin antaa enemmän anteeksi. Mutta en niitä kyllä juurusyyksi sanoisi.


Yritän sanoa, että se mahdollinen reikä höyrysulussa ei ole varsinainen ongelman juurisyy, vaan ongelman muodostavat alunperin ne eristeet, jotka siitä höyrysulun reiästä kärsivät.
Siis eikä se syys nimenomaan ole se reikä

Jos yrität keskustelua johdatella johokin materiaaliin tai rakennustapaan jota haluat markkinoida, niin hypätään siihen suoraan.

Kyllä sellaisia on, osa niistä toki on tiiviitä itsessään, tai sellaisia että homma toimii, hirsitalo puupinnoilla toimii (se sitten eriasia kuinka paljon pitää tinkiä nykypäivän tavoitteista).
 
Tiedätkö sä mistä kirjoitat? Vaikka muutamaan (jos yhteenkään, toki IV-koneeseen) harvaan mahtuu ryömimään nekään eivät kestä painoa ei niihin pääse järkevin kuluin.
Muutamasentti töhnää, hometta ym, en tosiaankin tunne yksityiskohtia.

Mistähän ne ongelmat johtuvat?
Osa ongelmista kärsivistä eivät oireile ilmanlaaduntakia. Oireet on todellisia, mutta oireet liittyvät aivan muihiin juttuihin. Jos henkilö yhdistaa oireensa koneelliseenilmanvaihtoon, niin osalle sellaisen imanvaihdon tiedostaminen aiheuttaa oireita


Sitten on toki heitä joilla ei sinänsä oireita, mutta ovat jostain saaneet päähänsä että niin se vaan on.
 
Miten se voi vastata tarvetta, ei mitenkään.
Jos mitoitat painovoimasen sellaiseksi että se vastaa yleensä tarvetta, niin se on puhdasta energian tuhlausta.
Mutta yleensä nuo ovat onettomia ja tosiaan tarvitsevat sen erillisen manuaali tuuletuksen.

Toki moni sietää huonon ilmanvaihdon ja ihminen tottuu.
Musta tuntuu, että meillä on tarve käsitteelle erilaiset arvot. Mulle riittää, että voimme elää turvallisesti terveinä ja hengittää. Jos ilma ei riitä (kun paljon vieraita) tuuletusta pitää lisätä (oli kone tai ei)
Koneellisessa se säädetään tarpeen mukaan ja se ei selaa ääripäästä sinne tänne, kuten painovoimaisessa.
Koneellisessa voi myös käyttötiltanteen mukaan säätää tarvittaess automatisoida.
En tiedä oletko edes nähnyt painovoimaista IV:tä? ...kyllä sitäkin voidaan säätää.
Niin on kaikkieen pölyineen, koneellisessa puhtaampaa.
Joskus on joskus ei.
Ei ihminen kuole, mutta nykyään monella on vaatimustasot vähän kovempia.
Ja toki mielenkiintoinen ajatus että samaa ilmaa useita tunteja pienessä kopissa ei höyrysulkuja jne.
Joo me eroamme tossa, toiset haluavat vaihtaa ilmaa useammin kuin toiset, silti kummatin elävät yhtä kauan.

Sitten ollaan huolissaan raitisilmakanavien puhtausesta.
Uskallan väittää, että osa homekoulujen ongelmista johtuu ilmanvaihtokanavissa olevista epäpuhtauksista.
Millä puristat ne jatkoskohdat.
Oletko nähnyt yhtään valmista taloa, jossa ei olisimuovin päällä levyä ja se levy pitää kiinnittää jokonkin.
Teippauksella varmaan useita syitä, yksi on se tiiveys, toinen ettei tule tuplamuvio. ja helpottaa laaduntarkistamista.
Kerrotko mikä ongelma on jos 2 kpl 0,2mm paksuista muovia ovat pienen matkan päällekkäin levyn ja villan välissä.
Toi "laaduntarkistus" on niitä uusia tapoja nostaa rakentamisen hintaa, ei pienet ilmavuodot mitään oikeasti merkitse.
Vaarallista sanoa noin, jos tehdään perusteellinen remontti missä myös nostetaan asumismukavuus tällevuosituhannelle niin on hyviä vaikea keksi miten se tehään jäkrevästi ilman "muoveja".

Jos on orginaali rintamiestaloa niin sinne ei muovia lähdetä suinpäin laittamaan, mutta ei kyllä mitään rempaa muutenkaan, ne on hyvin haastavia juttuja joissa pitää olla oikeasti osaavia ammattilaisia miettimässä ja myös valvonta.
Ei se ole sen kummenpaa kuin muukaan rakentaminen, vaatii huollisen työn ja ymmärtää mitä on tekemässä.
Noita on korjattu jo kymmeniä vuosia, joten kokemusta siitä löytyy.
Suomessa luonollisesti alipaineinen, jos ei halua sitä kämppää pilata.

Jos se on muovit limittäin tai puuttuu kokonaan, niin enemmän varman päälle.
Miksi sen pitää olla alipaineinen ja vetää ilmaa muualta kuin koneen kautta sisään.
Tässä nyt vähän huolettaa talvella lisää kosteutta, ei höyrysulkuja, tai muovit limittäin, ja alipaineeton olematon ilmanvaihto.

Kuullostaa enemmän listalta miten pilaat raketeet nopeasti ja tehokkaasti.
Talvella meillä on lääkäreiden mukaan limakalvoillemme liian kuiva ilma ja he suosittelevat ilman kostuttamista, siinä pitää vaan huomuioida ettei (rakenteiden takia) kostuta liikaa. Tässäkin me ajatellaan eri lailla? Minä mietin rakentamista kustannusten ja todellisen tarpeen kautta ja pyrin valitsemaan vuosikymmeniä toimivaksi todettuja rakenneratkaisuja.

Rakennetta pitää ajatella kokonaisuutena, siinä rintamamiestalossa on "höyrynsulku" sen toimintaperiaate on vaan erilainen kuin muovikalvossa.
 
Koneellisessa se säädetään tarpeen mukaan ja se ei seilaa ääripäästä sinne tänne, kuten painovoimaisessa.
Koneellisessa voi myös käyttötiltanteen mukaan säätää tarvittaess automatisoida.
Ennenkuin tähän joku puuttuu.

On toki teknisesti mahdollista tehdä säädettävä, ja jotain tehtykkin, mutta ajatuksena se on toki älytön ja vaatii huomattavan ylimoituksen, ja siltikään ei päästä tavoitealueeseen kuin tietyissä oloissa.
Lämmöntalteenottokin voidaan toteuttaa, tosin tehdään edellista vielä vaikeammaksi. Ja toki paketissa menetetty ainoa painovoimaisen hyöty, eli se että toimii pelkällä lämmöllä ja ilmankin jotenkin. (sopii esim ulkohuussiin)

Edit:
Jatkan vielä. vs painovoimainen.

Poistoilmanvaihto, poistopuhallin,

+ Ilmanvaihto toimii halutusti lämpimällä säälläkin , eikä ryntäile pakkesella
+ Pystytään paremmin painottaa eri tiloihin haluttu poisto, poistoventtiilejä voi sijoittaa muuallekkin kuin hormin kylkeen.
+ Tulot voi oikeasti säätää
+ parempi riskirekanteille.
+ Voidaan automaitsoida
+ Ei tarve tuuletukselle

- Lämpö tuupataan harakoille
-Korvausilman ulkoa, kylmä vedon tunnet

Miinukset tuttuja painovoimaisessa, lisäksi puhallin vie vähän sähköä, tosin vähemmän menee myös energiaa taivaantuuliin.


Tulo/poistoilman vaihto lämmöntalteenotolla + Koneellisen poistoon verrattuna lisäksi.

+ Lämpö otetaan kohtuu hyvällä hyötysuhteella tuloilman lämittämiseen
+Korvausilman suodatettua ja lämmitettyä,
+Tuloilma voidaan paremmin hallita eri tiloihin.
+Entistä tarkemmin hallittu tasapaino
+Yleensä monipuolisempi automatiikka

- kaksi puhallinta vie sähköä, tosin lämmöntalteenotta iso säästö ja nuukakin voi käyttää hyvää ilmanvaihtoa.
- Kalliimpi investointi, jossa rintsikka kohteessa haasteellinen, varsinkin jos ei tehdä kerralla kunnon rempaa.


Koneellisessa voi olla ramppakohteessa haasteena äänet, toisaalta onnistuessaan voi olla hiljaisempi kuin painovoimainen korvausilmaventtiileillä.

No jos se rintsikka ei ole alkuperäisessä kunnossa, vaan sinne on tehty remppaa, niin siellä on joku poistohuippari minimissään pesutiloihin, tosin usein turhan pienellä käytöllä. Eikä mitään summittaista käistystä sen tehoista.

Ja sitten joku liesikupu poisto. rinnalla voi olla sitten jotain painovoimaisia joista ei tiedä mihin suuntaan ilman menee milloinkin.
 
Viimeksi muokattu:
Muutamasentti töhnää, hometta ym, en tosiaankin tunne yksityiskohtia.
Meillä on se ongelma, että käytännön tietomme/kokemuksemme (enempää kommentoimatta) näyttävät olevan eri tasolla.
Osa ongelmista kärsivistä eivät oireile ilmanlaaduntakia. Oireet on todellisia, mutta oireet liittyvät aivan muihiin juttuihin. Jos henkilö yhdistaa oireensa koneelliseenilmanvaihtoon, niin osalle sellaisen imanvaihdon tiedostaminen aiheuttaa oireita

Sitten on toki heitä joilla ei sinänsä oireita, mutta ovat jostain saaneet päähänsä että niin se vaan on.
Joo syitä voi olla monta ja ollee vaikeaa joskus löytää se todellinen syy. Varsinkin home on sellainen, että sitä on kaikkialla ja osa sille herkistyy ja osa ei.
 
Musta tuntuu, että meillä on tarve käsitteelle erilaiset arvot. Mulle riittää, että voimme elää turvallisesti terveinä ja hengittää. Jos ilma ei riitä (kun paljon vieraita) tuuletusta pitää lisätä (oli kone tai ei)
Hyvä ilmanvaihto, on juuri noita turvallisesti terveinä ja hengittää, lisäksi se lisää elämänlaatu, hyvinvointia, parantaa lepoa jne.

Ja toinen tietenkin jos halutaan pitää se rakennus kunnossa ja terveenä.

Joo me eroamme tossa, toiset haluavat vaihtaa ilmaa useammin kuin toiset, silti kummatin elävät yhtä kauan.
Se että sietää huonoa ilmaa, toivoo silti elävänsä yhtäpitkään, onhan sekin selitys.

Uskallan väittää, että osa homekoulujen ongelmista johtuu ilmanvaihtokanavissa olevista epäpuhtauksista.
Hyvin mahdollista ja sielä helpomasta päästä korjattavia.

Oletko nähnyt yhtään valmista taloa, jossa ei olisimuovin päällä levyä ja se levy pitää kiinnittää jokonkin.

Kerrotko mikä ongelma on jos 2 kpl 0,2mm paksuista muovia ovat pienen matkan päällekkäin levyn ja villan välissä.
Olen nähnyt valmiita taloja jossa heti levyn alla muovi ja aikoinaan tehtiin noin että muovit vain toistensa päällä ilman teippausta. Se ei ole tiivis. Jos ne on limittäin niin vähän ongelmallinen.

Toi "laaduntarkistus" on niitä uusia tapoja nostaa rakentamisen hintaa, ei pienet ilmavuodot mitään oikeasti merkitse.
Ei. (pienivuoto ei ongelma, alipaine hoitaa)
Mutta siinä on ne edut, jos se on tiivis, niin todennäköisemmin on myös tiivis.
Kun on tiivis niin ilmatulee sielä mistä halutaa ja voidaan ilmanvaihto säätee lähemmäksi tasapainoa (~vähemmän alipaineinen).

Noita on korjattu jo kymmeniä vuosia, joten kokemusta siitä löytyy.

Kokemusta on monella, joo. (tarkoitain että kokemus ei tarkoita osaamista olisi, jos ei virheistä oppinut)

Mutta korostan että osaamista vaativaa hommaa suunnitelle ja miettiä miten tehdä. Ne remontti kohteet on yksilöllisiä ja hyvin oleellista kokonaisuuden hallinta, ei voi kopioida naapurin yksittäisiä ratkaisuja toiseen.

Talvella meillä on lääkäreiden mukaan limakalvoillemme liian kuiva ilma ja he suosittelevat ilman kostuttamista, siinä pitää vaan huomuioida ettei (rakenteiden takia) kostuta liikaa. Tässäkin me ajatellaan eri lailla? Minä mietin rakentamista kustannusten ja todellisen tarpeen kautta ja pyrin valitsemaan vuosikymmeniä toimivaksi todettuja rakenneratkaisuja.

Kuiva ilma voi olla todella ikävä juttu, mutta se mitä kritisoin oli ne kokonaispaketti.

Huonoilmanvaihto on yksikonsti mikä millä saadaan pakkasella ilmankosteus nouseen, mutta jos se kostea sisäilma pääsee rekenteisiin, niin silloin se on nimenomaan pahin hetki niiden kannalta.

Höyrysulun idea on estää se, alipianeen idea on pitää se ilmavirta oikein päin, ettei se kostea ilma pääse sinne rakenteisiin niistä reistä. Riittävän imanvaihdon idea on myös pitää ne kosteattila ja niiden läheiset tilat kuivina.

Pakkasilla on tosiaan se ongelma että ulkoilman apsoluuttinen kosteus on niin pieni että sisäilman osalta tulee ongelmaksi liian pieni suhteellinen kosteus.

Alueella missä pakkaset on lyhytaikaisia niin tuon ja energiansäästön takia ilmanvaihto piennenetään, koneellisella se helppoa, painovoimaisella se päinvastoin tehostuu. Energiansäästö mielessä lämpötilan laskeminen myös helpottaa. ja pitkittyessä ilmankosttumien käyttö voi olla tarpeen. ehkä vähän parempi kuin pyykkienkuivaaminen.


Rakennetta pitää ajatella kokonaisuutena, siinä rintamamiestalossa on "höyrynsulku" sen toimintaperiaate on vaan erilainen kuin muovikalvossa.
Joo, pahimillaan se voi olla siellä ulkopuolella.
Jos taasen viittaat maalattuun panelikattoon, niin voi olla siinäkin.

Mutta esimerkit kuvaa sitä että ne on yksilöllisiä ja haastavia, varsinkin jos ajatus tehdä remppaa pikkuhiljaa, niin voi olla jopa mahdotonta jos ei halua tehdä virheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Olen nähnyt valmiita taloja jossa heti levyn alla muovi ja aikoinaan tehtiin noin että muovit vain toistensa päällä ilman teippausta. Se ei ole tiivis. Jos ne on limittäin niin vähän ongelmallinen.
Mitä ongelmaa siitä tulee, ne muovit ovat kiinni toisissaa? Todennäköisesti pitää olla hirveä alipaine, että siitä mitään ilmaa läpi menee. Noin on tehty Suomessa kymmeniä tuhansia taloja ilman ongelmaa.

Ei. (pienivuoto ei ongelma, alipaine hoitaa)
Mutta siinä on ne edut, jos se on tiivis, niin todennäköisemmin on myös tiivis.
Kun on tiivis niin ilmatulee sielä mistä halutaa ja voidaan ilmanvaihto säätee lähemmäksi tasapainoa (~vähemmän alipaineinen).
Mitä todellista hyötyä siitä teippauksesta on ja uskotko, että ne teipit ovat kiinni vielä 40-vuoden päästä?
Kokemusta on monella, joo. (tarkoitain että kokemus ei tarkoita osaamista olisi, jos ei virheistä oppinut)
Meillä on monella taipumus oppia virheistä ja aina mukavampaa jos oppii muiden virheistä eikä vaan omistaan.
Mutta korostan että osaamista vaativaa hommaa suunnitelle ja miettiä miten tehdä. Ne remontti kohteet on yksilöllisiä ja hyvin oleellista kokonaisuuden hallinta, ei voi kopioida naapurin yksittäisiä ratkaisuja toiseen.
Kyllä rintamiestalot korjaamismielessä ovat hyvinkin samanlaisia. Niitä tehdiin sodan jälleen samoilla kuvilla paljon.
Tavallaan aikansa "elementtitaloja" vaikka paikalla rakentaen tehtiin. Toki pitää ymmärtää mitä tekee ja tiedostaa
miten/mihin ne kosteat tilat kannattaa tehdä. Niiden rakenneratkaisut ovat vuosikymmenien aikana testattu toimiviksi
ja korjaamisestakin alkaa olla kokemusta.

Höyrysulun idea on estää se, alipianeen idea on pitää se ilmavirta oikein päin, ettei se kostea ilma pääse sinne rakenteisiin niistä reistä. Riittävän imanvaihdon idea on myös pitää ne kosteattila ja niiden läheiset tilat kuivina.
Toi on se avainasia, huolehdit sen ylimääräisen kostean ilman poistosta.
Alueella missä pakkaset on lyhytaikaisia niin tuon ja energiansäästön takia ilmanvaihto piennenetään, koneellisella se helppoa, painovoimaisella se päinvastoin tehostuu. Energiansäästö mielessä lämpötilan laskeminen myös helpottaa. ja pitkittyessä ilmankosttumien käyttö voi olla tarpeen. ehkä vähän parempi kuin pyykkienkuivaaminen.
Kyllä sitä painovoimaista ilmanvaihtoakin voi ( ja pitääkin) säätää.
Joo, pahimillaan se voi olla siellä ulkopuolella.
Jos taasen viittaat maalattuun panelikattoon, niin voi olla siinäkin.
En tajunnut tästä mitään. Se sahanpuru tasaa sitä kosteutta ja kuivuu kun on siihen taas mahdollisuus.
Mutta esimerkit kuvaa sitä että ne on yksilöllisiä ja haastavia, varsinkin jos ajatus tehdä remppaa pikkuhiljaa, niin voi olla jopa mahdotonta jos ei halua tehdä virheitä.
Noi on todella hyviä korjata pikkuhiljaa, pitää vaan suunnitella kunnolla ja tehdä järkevästi ja hyväksyä, että paikkojen ei tarvitse olla viimeisen päälle heti. Hyvä valinta, jos eurot on tiukassa, osaa itse korjata ja tarvitsee tilaa.
Kaikki ei sovi kaikille.
 
Mitä ongelmaa siitä tulee, ne muovit ovat kiinni toisissaa? Todennäköisesti pitää olla hirveä alipaine, että siitä mitään ilmaa läpi menee.

Höyrysulku on sitä verten ettei sielä mene ilmaa (kosteutta) eristeisiin päin.

Noin on tehty Suomessa kymmeniä tuhansia taloja ilman ongelmaa.
On, ja on sitten niitä taloja missä ongelma.
Eli se on riski.

Mitä todellista hyötyä siitä teippauksesta on ja uskotko, että ne teipit ovat kiinni vielä 40-vuoden päästä?
Uskon.
Usko perustuu siihen että hyvä vanhateippaus voi olla vielä kiinni.
Tosin monesti jossain vanhoissa teippauksissa käytetty jotain "pakkausteippiä" jotka ei välttämättä pitkään pysyneet, mutta jos kuvittelee lomittain olevan muovin pysyvän, niin mihin ne teipit irtoilisi. (vitsi)

Meillä on monella taipumus oppia virheistä ja aina mukavampaa jos oppii muiden virheistä eikä vaan omistaan.

Kyllä rintamiestalot korjaamismielessä ovat hyvinkin samanlaisia. Niitä tehdiin sodan jälleen samoilla kuvilla paljon.
Rintsikka jutuissa tositen tekemiä virheitä toistetaan, korjaamisesta jaetaan ihan huuha ohjeita. Ja moni ei ole katsomassa kun omia mokia korjataan. Purkukamaa noin pitkälti, joten ei se nyt iso vahinko jos terveenä pysynyt.

Kyllä rintamiestalot korjaamismielessä ovat hyvinkin samanlaisia. Niitä tehdiin sodan jälleen samoilla kuvilla paljon.
Paras ohje, pura ja tee uusi. jos tontilla joku arvo.

Jos haluat rempata kunnolla, niin tee se kerralla oikeiden osaajien kanssa. Se on ainoa konsti tehdä homma kunnolla.

Jos teet huonekerralla, niin sitten olet lirissä, varsinkin jos haluat eristää.

Vaikka ne talot muistuttaa toisia, niin ne on tehty pula-ajan jätekamasta miten sattuu. ja sen jälkeen niitä on korjattu ja huollettu. Et tiedä mitä sen ulkovuorauksen alla on, sen tiedät että jos jotain haluat tehdä kunnolla, niin ulkovuoraus menee uusiksi. Mutta jos et tee samalla läpiseinän rempaa, niin se rajoittaa ulkopuolella mahdollisuuksia.

Jos lähdet sisältäpäin, sinun on laskettava että se ulkovuoraus on tiivis, se taasen pistää sinut liriin että mitä sisällä voi tehdä. (on tosi hankala tilanne jos kylmässä pinnassa hyörysulku)

Sisäkatto/yläpohja, se ehkä onnistuu kerralla, mutta siinäkin moni oikoo.

Mutta miksi nyt meuhkaan, kun oijotaan joka kohtaa, mutta myönnä joo pakko se on jos siihen parinkympin mökkiin halutaan vähän jatkoaikaa, niin ei ole järkeä takoa hulluna rahaa, ennemmin ostaa lisää öljyä, kun vielä saa.

Mutta sitten tullaan sanomaan että painovoimainen ilmanvaihto, se mökki ei ole alkuperäinen jos sitä on "huolettu" vuosikymmeniä, se mökki ei ole alkuperinen jos sitä on vähänkin tilkitty, lisätty eristettä. Se mokki ei ole akuperäinen kun sitä on maalattu.

Ei asuminen ole sen aikaista, ei lämmitus ole sen aikaista, jos siellä oli tulisijat käytössä, niin ne vaihto tehokkaasti ilmaa, jos oli kylmää, niin se sisälti vähemmän vettä, jos seinät oli harvat, niin ne tuulettu.

Eikä säät ole samoja, se mökki suunniteltu väliaikaiseksi, ne sen aikaiset pintavesi hallinnatkaan ei ole entisiä.
 
En tajunnut tästä mitään. Se sahanpuru tasaa sitä kosteutta ja kuivuu kun on siihen taas mahdollisuus.
Jos tuossa kommentoit sitä että hyörysulku on ulkopuolella, niin sitä kosteutta voi sinne tiivistyä, sahanpuru imee kosteutt, tai kuten sanoit tasaa kosteutta.
Sitä varten tarvitaan se että se tuulettuu... sisään päin, että se pääsee joskus kuivuun. Eli tarvii sellaisen kelin että ulkona lämmintä ja sisällä kuivaa.

Mutta se ongelma oli miten eristät, hyörysulku on listalta pois, purujen pitäs päästä tullettuun...

Jos taasen maalattupanelikatto, niin se höyrysulku sulla siinä, no siihen kai voi vähän lättästä eristettä.

Jos taasen haluaa enemmän, mutta purut säilyttää (ei viitsi tyhjentää) niin se vähän rajoittaa välikatolta eristämistä. materiaaleja ja paksuutta, eli sekin jää sellaiseksi puolinaiseksi, mutta se kai rintsikkassa tarkoitus.

Tosin sen rintsikan vesikattokin voi olla, kansa vähän sinnepäin, joten tarvitaan eristettä mikää imee (tasaa) hyvin kosteutta ja mikä tuulettuu (ohuesti ja räystää auki)
 
Jos tuossa kommentoit sitä että hyörysulku on ulkopuolella, niin sitä kosteutta voi sinne tiivistyä, sahanpuru imee kosteutt, tai kuten sanoit tasaa kosteutta.
Sitä varten tarvitaan se että se tuulettuu... sisään päin, että se pääsee joskus kuivuun. Eli tarvii sellaisen kelin että ulkona lämmintä ja sisällä kuivaa.

Mutta se ongelma oli miten eristät, hyörysulku on listalta pois, purujen pitäs päästä tullettuun...

Jos taasen maalattupanelikatto, niin se höyrysulku sulla siinä, no siihen kai voi vähän lättästä eristettä.

Jos taasen haluaa enemmän, mutta purut säilyttää (ei viitsi tyhjentää) niin se vähän rajoittaa välikatolta eristämistä. materiaaleja ja paksuutta, eli sekin jää sellaiseksi puolinaiseksi, mutta se kai rintsikkassa tarkoitus.

Tosin sen rintsikan vesikattokin voi olla, kansa vähän sinnepäin, joten tarvitaan eristettä mikää imee (tasaa) hyvin kosteutta ja mikä tuulettuu (ohuesti ja räystää auki)
Höyrynsulkua ei saa laittaa ulkopuollelle muualla kuin kylmävarastoissa.
Kyllä rintamiestaloa voi lisäeristää järkevästi ja se kannattaa tehdä ulkopuolelle. Joten voit korjata vaikka huone kerrallaan.
Sinne purujen päälle voi lisätä kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavaa materiaalia taikka vaikka vaihtaa, jos siltä tuntuu. Se paksuus/paino parantaa myös äänieristävyyttä.

Korjaaminen kannattaa aina tehdä rakennuksen ehdoilla. Jos haluat uuden 100% nykyaikaisen talon ja sulla euroista ei ole pulaa niin. Kutsu palokunta paikalle saattavat polttaa vaikka ilmaiselsi "rintamamiestalosi".

Mutta jos euroja ei ole siinä voi asua vuosikymmeniä hyvin pienin korjauksin. Toki kovemmilla lämmityskuluilla, mutta maalämpöön siirtyminen pudottaa niitä paljon ja noissa se maksaa nopeimmin itsensä takaisin. Sekä niistä saa osaava monesti ääniteknisesti korjaamalla vähemmin kuluin (varsinkin jos itse osaa) paremman kuin näistä uusista talopaketeista.

Minusta meillä puretaan aivan turhaan korjauskelvollisia rakennuksia ja tehdään uudet tilalle, pahimmillaan ne sitten vuosien saatossa osoittautuvat "ongelmapesiksi", koska niissä otetaan uusia meteriaaleja ja niiden yhdistelmiä käyttöön, joiden todelliset ongelmat saattavat tulla esiin kymmenien vuosien päästä tai tehdään aivan liian nopeasti ja rakenteet jäävät rakennusaikana märiksi. Tai kiirreellä tehtäessä tehdään luokattoman huonoa työtä, joista saamme vähän väliä lehdistä lukea.

Totuuksia on monia.
 
Höyrynsulkua ei saa laittaa ulkopuollelle muualla kuin kylmävarastoissa.
Tässä nyt mutuilin sitä mitä siellä on, mitä on vuorauksen alla puruja paikallaan pitämässä, onko se jotain pahvia vai jotain muuta, onko sen päällä tilaista moneenkeraat maalatti paneli, tai pysty lauta jossa pienet raot välillä, jotka rimoilla tukittu.

Jos ulkopuoli olisi kunnollinen, niin ei kai olisi ongelmaa eristaa sisälltä.

Minusta meillä puretaan aivan turhaan korjauskelvollisia rakennuksia ja tehdään uudet tilalle,
Noin henkisesti samaa mieltä.

Mutta, uuden rakentaminen kannattaa.
- Huomattavasti energia ja tila tehokkaampia, eli maksaa itsensä takaisin
- Teknisesti aivan eritasolla, eli maksaa itsensä takaisin.

Jos uutta lähdetään tekemään, niin siitä lähdetään että se tehdään kunnolla, on suunniteltu kunnolla, joten se vanhan pommin purkaminen ja uuden tilalle tekeminen kannattaa. Toki uuden tekemissä on vihreen mahdollisuus ja se pitää hinnoitella. Virhe määrää voi vähentää jos ei lähde mitään erikoisia luovia ratkaisuja hakemaan, suosii valinnoissa vähemmän virheherkkiä tai virheitä anteeksi antavia vaihtoehtoja.

Yllä olevaa ei sovi liikaa yleistää, jos on muuttotapio alue, niin on tarkemmin mietittävä. Jos kämppän arvo ei kehity. Ja vanhoissa kämpissä voi olla hyviä tai arvoja joita halutaan säilyttää.
 
Mistähän ne ongelmat johtuvat?

Vaikka olen koneellisen ilmanvaihdon kannattaja niin kun muutin ensi kertaa vuonna 2010 taloon jossa koneellinen tuloilma tuli ekan talven tullen ongelmat esiin. Eli iho kuivui niin pahasti että piti alkaa rasvaamaan koko vartaloa. Tuon lisäksi tuli ajottaista silmien kutinaa ja nenän vuotamista. Ei ihme jos jotkin olettaa että on home-ongelma vaikka ongelma on liiallisessa kuivuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Miten teillä joilla on kerrostalossa huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, kuinka isoa ääntä tuloilma pitää? Itsellä kakkosella ei kuulu mitään, kolmosella vähän ja nelosella (tehostus) jo selvä humina, kone itsessään kyllä kylpyhuoneessa pitää etenkin tehostuksella kohtalaista ääntä. Vasta huoltomiehet vaihtoi uudet puhaltimet koneeseen, niin mietin minkälainen ääni on normaalia. Tätä huoltoa ennen ei nimittäin kuulunut oikein mitään edes tehostuksella, kun puhaltimet oli niin väsyneet.

Poistoilmaventtiileissä pysyy talouspaperi kiinni ja tuloilmaventtiileistä tulee kyllä selvästi ilmaa. Mutta eipä esim. liesikupu oikein jaksa ruoan käryjä poistaa, taitaa koko iv-kone olla aika alitehoinen tähän huoneistoon.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa aivan normaalilta. Meillä sama juttu. Ja liesituuletin ei yleensä ole yhdistetty talon muuhun ilmanvaihtoon vaan menee oman huippuimurin kautta ulos. Puhdista liesituulettimen suodattimet nyt aluksi ja laita vaikka asianpesukoneeseen jos suodatinmateriaali on rosteria.
Edit: jaa kerrostalo mutta eiköhän tämä päde silti osaan tapauksista.
 
Jos liesikupu on yhdistetty IV-koneeseen, ei se parhaassakaan tapauksessa ole kovin tehokas. Mikä IV-kone sinulla on, ja kuinka iso huoneisto?
 
Kuulostaa aivan normaalilta. Meillä sama juttu. Ja liesituuletin ei yleensä ole yhdistetty talon muuhun ilmanvaihtoon vaan menee oman huippuimurin kautta ulos. Puhdista liesituulettimen suodattimet nyt aluksi ja laita vaikka asianpesukoneeseen jos suodatinmateriaali on rosteria.
Edit: jaa kerrostalo mutta eiköhän tämä päde silti osaan tapauksista.

Rasvasuodatin tulee kyllä pestyä välillä pesukoneessa.
Tämä liesikupu pitäisi tässä kämpässä olla yhteydessä koneeseen, koko ilmanvaihtoahan ohjataan liesikuvun napeista. Normaali liesituuletin olisi toki tehokkaampi.

Jos liesikupu on yhdistetty IV-koneeseen, ei se parhaassakaan tapauksessa ole kovin tehokas. Mikä IV-kone sinulla on, ja kuinka iso huoneisto?

45 neliötä ja kone on Onnline 80M.
 
Miten teillä joilla on kerrostalossa huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, kuinka isoa ääntä tuloilma pitää? Itsellä kakkosella ei kuulu mitään, kolmosella vähän ja nelosella (tehostus) jo selvä humina, kone itsessään kyllä kylpyhuoneessa pitää etenkin tehostuksella kohtalaista ääntä. Vasta huoltomiehet vaihtoi uudet puhaltimet koneeseen, niin mietin minkälainen ääni on normaalia. Tätä huoltoa ennen ei nimittäin kuulunut oikein mitään edes tehostuksella, kun puhaltimet oli niin väsyneet.

Poistoilmaventtiileissä pysyy talouspaperi kiinni ja tuloilmaventtiileistä tulee kyllä selvästi ilmaa. Mutta eipä esim. liesikupu oikein jaksa ruoan käryjä poistaa, taitaa koko iv-kone olla aika alitehoinen tähän huoneistoon.
Säätöä on kolme tasoa. 2/3 on niin äänekäs että kone on öisin teholla 1/3. 3/3 onkin jo kovaääninen ja kylpyhuoneessa tunnelma kuin lentokoneen vessassa.
 
Vaikka olen koneellisen ilmanvaihdon kannattaja niin kun muutin ensi kertaa vuonna 2010 taloon jossa koneellinen tuloilma tuli ekan talven tullen ongelmat esiin. Eli iho kuivui niin pahasti että piti alkaa rasvaamaan koko vartaloa. Tuon lisäksi tuli ajottaista silmien kutinaa ja nenän vuotamista. Ei ihme jos jotkin olettaa että on home-ongelma vaikka ongelma on liiallisessa kuivuudessa.
Mikrobit saattavat aiheuttaa myös oireita, jotka muistuttuvat kuivan ilman oireita.

Esimerkiksi runsaasti kuivunutta ja mahdollisesti veristä räkää nenässä tai eräänlainen kuiva tunne kurkussa ja nenässä kun ilmaa hengittää.
 
Vaikka olen koneellisen ilmanvaihdon kannattaja niin kun muutin ensi kertaa vuonna 2010 taloon jossa koneellinen tuloilma tuli ekan talven tullen ongelmat esiin. Eli iho kuivui niin pahasti että piti alkaa rasvaamaan koko vartaloa. Tuon lisäksi tuli ajottaista silmien kutinaa ja nenän vuotamista. Ei ihme jos jotkin olettaa että on home-ongelma vaikka ongelma on liiallisessa kuivuudessa.
Joo toi on yksi ongelma mistä ei juurikaan puhuta, vaikka IV-hemmot sen kyllä tietävät. Itselläni on kone joka palauttaa tekijän mukaan n. 15% kosteudesta/ ilmasta takaisin huonetilaan, koska ilmat sen verran kennossa sekoittuvat (hivenen tehokkaampi lämmön talteenotto). Ilma on talvella meille aivan liian kuivaa, siksi monilla on ilmankostuttimia, siinä vaan on se ettei rakenteiden kannalta kostuta liikaa.
Hometta on ilmassa emmekä siitä pääsene koskaan eroon, toiset ovat vaan sille herkemiä. Kanavien puhdistamiseen kunnolla en usko, useimmille riittävään tasoon kyllä. Niiden puhdistamien täydellisesti on käytännössä mahdotonta nykyisin menetelmin.

Jos lämmitystarve /ilman käyttövettä) painovoimaisena on vuodessa 30000kWh siitä saa maalämmöllä "pois" n.15000- 20000KWh eli lämmitysenerkia maksaa sen jälkeen jotain 1800-2000 €/vuosi (rintamamiestalossa) varman päälle laskettaessa.
Siitä sitten voi miettiä kannattaako vai ei sen purkaminen ja sijoittaminen uuteen 200000-300000 maksavaan taloon, jonka korjaus tulevaisuudessa on vastaavasti kalliimpi.

Asumisen laatukin on monesti omien "uskomusten" varassa. Lähes kaikkeen tottuu, eikä niihin enää juurikaan kiinnitä huomiota, ellei se ole joku mikä vaikeuttaa käytännön elämäämme => eli onko niiden pintojen todella pakko olla ns. viimeisen päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Jos lämmitystarve /ilman käyttövettä) painovoimaisena on vuodessa 30000kWh siitä saa maalämmöllä "pois" n.15000- 20000KWh eli lämmitysenerkia maksaa sen jälkeen jotain 1800-2000 €/vuosi (rintamamiestalossa) varman päälle laskettaessa.
Siitä sitten voi miettiä kannattaako vai ei sen purkaminen ja sijoittaminen uuteen 200000-300000 maksavaan taloon, jonka korjaus tulevaisuudessa on vastaavasti kalliimpi.

Saa olla täysin alkuperäisessä kunnossa rintamamiestalo, eikä varmaan silloinkaan saa tuollaisia määriä kulutettua. Yhden rintsikan omistaneena vuosikulutus pyöri ~13000kWh paikkeilla, sisältäen kaiken kulutuksen. Ei ollut ILPiä, pystymuurissa jaksoi ehkä 1-2m3 polttaa vuodessa. Saunottiinkin 3-4krt/vk.
 
Saa olla täysin alkuperäisessä kunnossa rintamamiestalo, eikä varmaan silloinkaan saa tuollaisia määriä kulutettua. Yhden rintsikan omistaneena vuosikulutus pyöri ~13000kWh paikkeilla, sisältäen kaiken kulutuksen. Ei ollut ILPiä, pystymuurissa jaksoi ehkä 1-2m3 polttaa vuodessa. Saunottiinkin 3-4krt/vk.
Joo yritin varman päälle arviota, tosin toi sun ollee kyllä sitten sinne toiseen päähän? Toki talojen koot vaihtelevat ja toi puun poltto pudottaa sähkönkulutusta, pino-m3 koivua on n. 1700kWh. Toiset säätävät painovoimaista IV-tä talvella, toiset eivät. Sähkölläkö saunan lämmitit?
 
Joo yritin varman päälle arviota, tosin toi sun ollee kyllä sitten sinne toiseen päähän? Toki talojen koot vaihtelevat ja toi puun poltto pudottaa sähkönkulutusta, pino-m3 koivua on n. 1700kWh. Toiset säätävät painovoimaista IV-tä talvella, toiset eivät. Sähkölläkö saunan lämmitit?

Sähköllä koko torppa. Ikkunatkin oli vielä alkuperäiset. Alapohjaan oli edellinen omistaja vaihtanut lämmöneristeet.
 
Kenellekös siinä vanhassa asiasta reklamoit? Uudiskohteessa on vielä rakennuttajalla rahoja kiinni ja reklmaation tuloksena laittavat hommat kuntoon.

Uudiskohteissa on aika tavallista, että viimeinen urakan maksuerä maksetaan vasta useamman vuoden päästä valmistumisesta. Yleensä sopimuksesta riippuen tämä on 10%-20% urakan kokonaishinnasta. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisinä vuosina paljastuu usein puutteita ja jos mitään ei pidätetä urakasta ei urakoitsija pidä mitään kiirettä korjausten kanssa jos ovat jo saaneet kaikki rahansa. Johtuen siitä, että ukkojen sitominen kohteeseen josta ei enää ole rahaa tiedossa tekee tappiota kun samat ukot olisivat voineet olla rakentamassa jotain urakkaan josta tulee rahaa.

Jos koko urakka on maksettu siinä vain helposti käy niin, että saa odotella puutteiden korjauksia vuosia jos edes silloinkaan saa ketään urakoitsijalta niitä korjaamaan, mutta jos on pidättänyt urakasta sen 10%-20% niillä rahoilla voi tilata sen korjaukset muualtakin niin urakoitsijalle tulee kiire lähettää ukot korjaamaan tai muuten rahat jäävät saamatta.
 
Sähköllä koko torppa. Ikkunatkin oli vielä alkuperäiset. Alapohjaan oli edellinen omistaja vaihtanut lämmöneristeet.
Uudiskohteissa on aika tavallista, että viimeinen urakan maksuerä maksetaan vasta useamman vuoden päästä valmistumisesta. Yleensä sopimuksesta riippuen tämä on 10%-20% urakan kokonaishinnasta. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisinä vuosina paljastuu usein puutteita ja jos mitään ei pidätetä urakasta ei urakoitsija pidä mitään kiirettä korjausten kanssa jos ovat jo saaneet kaikki rahansa. Johtuen siitä, että ukkojen sitominen kohteeseen josta ei enää ole rahaa tiedossa tekee tappiota kun samat ukot olisivat voineet olla rakentamassa jotain urakkaan josta tulee rahaa.

Jos koko urakka on maksettu siinä vain helposti käy niin, että saa odotella puutteiden korjauksia vuosia jos edes silloinkaan saa ketään urakoitsijalta niitä korjaamaan, mutta jos on pidättänyt urakasta sen 10%-20% niillä rahoilla voi tilata sen korjaukset muualtakin niin urakoitsijalle tulee kiire lähettää ukot korjaamaan tai muuten rahat jäävät saamatta.
Uskallan epäillä noita prosenttejasi. Jätetään toki usein takuuajan vakuus, mutta ei urakkahintaa jättetä normaalisti maksamatta, jos homma todetaan tehdyn sovitusti. Harva urakoitsija voi pankkina toimia.
 
Uskallan epäillä noita prosenttejasi. Jätetään toki usein takuuajan vakuus, mutta ei urakkahintaa jättetä normaalisti maksamatta, jos homma todetaan tehdyn sovitusti. Harva urakoitsija voi pankkina toimia.

Ei tässä ole kyseessä uskon asia vaan ihan juridinen oikeus, jota kutsutaan detentio-oikeudeksi. Tämä tarkoittaa varallisuusoikeudessa sitä, että omaa suoritusta ei tarvitse tehdä ennen kuin vastapuoli täyttää oman velvollisuutensa. Ostaja voi käyttää tätä oikeutta jos toimistus viivästyy tai havaitaan virheitä. Asiasta voidaan ja usein sovitaan suoraan jo urakkasopimuksessa.
 
Ei tässä ole kyseessä uskon asia vaan ihan juridinen oikeus, jota kutsutaan detentio-oikeudeksi. Tämä tarkoittaa varallisuusoikeudessa sitä, että omaa suoritusta ei tarvitse tehdä ennen kuin vastapuoli täyttää oman velvollisuutensa. Ostaja voi käyttää tätä oikeutta jos toimistus viivästyy tai havaitaan virheitä.
Kuten olen jo monta kertaa sanonut, voit pidättää vain riidan alaisen osuuden. Koska noissa käytetään maksupostitaulukkoa, tuollainen 20% pidättäminen ilman oikeita perusteita, johtaa hyvin todennäköisesti oikeudellisiin ongelmiin ja/tai työn keskeyttämiseen.
 
Joo toi on yksi ongelma mistä ei juurikaan puhuta, vaikka IV-hemmot sen kyllä tietävät.
Kuivasta huoneilmasta puhutaan, koska se on kireänpakkassään ongelma. Tietenkin eteläisessä/läntisessä Suomessa on leudompaa ja kireitä pakkasia harvemmin, kuin idässä pohjoisemmassa. Ilmankostutuin kauppa käy, joten kaippa tiedosss


Jos ja kun kireällä pakasella ulkoilmassa on absoluuttisen vähän kosteutta, niin tilanne on se ja ei se siitä muutu tuleeko se ilman koneen avustamana vai ei.

Jos alueella missä pitkiä pakkaskausia niin nuo ovat hankalia, ja korostaa sen hyvin rakentamisen ja ilmanvaihdon tärkeyttä, varsinkin jos yrittää tilannetta parantaa vähentämällä ilmanvaihtoa.

Koneellinen tässäkin tilanteessa vahvoilla.

Itselläni on kone joka palauttaa tekijän mukaan n. 15% kosteudesta/ ilmasta takaisin huonetilaan, koska ilmat sen verran kennossa sekoittuvat (hivenen tehokkaampi lämmön talteenotto).
Tuo tiettyjä ajatuksia jos jäteilmaa sekoitetaan tuloilmaa. Siitä en ihan varma miten tuon 15% kosteudesta laskit.

Mutta, joo on ollut ilmanvaihtolaitteita joissa suunnitellusti sekoitetaan sisäilmaa, mutta se sekoitettu sisäilma otetaan hallitusti. Ja tietenkin ne ilmalämmitys systeemit (Siis ne missä ilmalla lämitettään asuntoa), poistoilma on sitten erikseen. ja tuossa lähinnä sitä tuloilmaan sekoitetaan tuohon kiertoilmaan.

Ilma on talvella meille aivan liian kuivaa, siksi monilla on ilmankostuttimia, siinä vaan on se ettei rakenteiden kannalta kostuta liikaa.
Voisin kuvitella asialliset ilmankostuttimet olevan hyvä ratkaisu.
Ei tarvi tinkiä ilmanvaihdosta, joten saa ne painesuhteet pidettyä jne.
Saa sisäilmankosteuden terveelliselle tasolle.

Myös sitä sisälämpötilaa voi laskea, jos ns korkea (säästyy energiaakin)

Edeleen maallikkona keskustelen, jos todellisia valintoja, niin ammattilaisen puoleen. Rintsikoissa varokaa huuhaa rintsikka asiantuntijoita.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvää ja yllättävän asiallista keskustelua vaikka vähän tuntuu siltä että osapuolet kärjistävät asioita aikalailla.
Senverran täytyy sanoa että en ole ikinä kuullutkaan että urakka summasta jätettäisiin sisään 10-20% takuuajan vakuudeksi. Kyllä urakkasumma menee maksuun sinä päivänä kun kohde on luovutettu(johon mennessä aiemmin havaitut puutteet on korjattu) ja sen jälkeen asetetaan takuuajan vakuus 2-5%. Harvoin tämä vakuuskaan on mikään rahasumma tilille lukittuna vaan käytännössä urakoitsijan pankilta ostettu "vakuustosite" joka otetaan käyttöön sitten jos ongelmia ilmenee ja niitä ei urakoitsija korjaa sovitusti. Muistaakseni tuon käyttökin vaatii vielä oikeuden päätöksen eli käytännössä sitä hyödynnetään vasta sitten jos urakoitsija on esim mennyt konkurssiin takuuaikana.
 
Uudiskohteissa on aika tavallista, että viimeinen urakan maksuerä maksetaan vasta useamman vuoden päästä valmistumisesta. Yleensä sopimuksesta riippuen tämä on 10%-20% urakan kokonaishinnasta.
Suomessa ?
Siis ihan oikeasti, kuka tuollaiseen sopimukseen suostuisi, tai jos suostuu niin ne rahat on leivottu hintaan ja nimenomaan aiempiin maksueriin. ja viimeinen erä sitten enemmänkin joku ylimääräinen bonus.
Grynderit on ammattilaisia ja menevät raha edellä, joten ei ne tuollaisia sopareita tee.



Tämä johtuu siitä, että ensimmäisinä vuosina paljastuu usein puutteita ja jos mitään ei pidätetä urakasta ei urakoitsija pidä mitään kiirettä korjausten kanssa jos ovat jo saaneet kaikki rahansa.
Muuten normi soppareilla jos noin paljon jätetään maksamatta niin kyllä niitä rahoja haetaan sitten käräjillä.
Ei voi vain varmuudenvuoksi jättää maksamatta, sillä perusteella että kyllä sieltä varmaan löytyy jotain pikkuvikoja.

Ei edes havaittujen vikojen osalta voi mielivaltaisesti ja yksipuolisesti jättää maksusuorituksia tekemättä, jos siellä on korkeintaa parikympin korjaukset, niin ei siitä puoltamijoonaa jätetämaksamatta.

Huomaa että jos takuuajan jälkeen havaitaan jotain vikoja, niin se vähän kärjistäen voivoi, jos ei pysty osoittaan että urakoitsia on suurin piirtein tahallaan niitä aiheuttanut. Takuuajat yleensä aika lyihyitä, vs se mitä esim käytetyn asunnonmyyjä on vastuussa.

Jos nyt väitit että yleensä hillotaan 10-20% vielä takuuajankin jälkeen niin jotain lähdettä-


(edelleen kommentoin maalikkona ja mielelläni opin mutta mielummin faktaa , sori siksi vähän kyseenalaistan)


Tilaajalle on halvempaa hankkia kunnon valvonta, kuin maksaa 20% ylimääräistä
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä vähänkään isommissa urakoissa on ne maksuerät mitkä laskutetaan työn etenemisen mukaan, ja mielellään vielä vähän etupainotteisesti että urakkakohde rahoittaa itse itsensä eikä urakoitsija. Ei urakoitsijan tarvitse olla mikään pankki asiakkaalle.
 
Ei tässä ole kyseessä uskon asia vaan ihan juridinen oikeus, jota kutsutaan detentio-oikeudeksi. Tämä tarkoittaa varallisuusoikeudessa sitä, että omaa suoritusta ei tarvitse tehdä ennen kuin vastapuoli täyttää oman velvollisuutensa. Ostaja voi käyttää tätä oikeutta jos toimistus viivästyy tai havaitaan virheitä. Asiasta voidaan ja usein sovitaan suoraan jo urakkasopimuksessa.

Tämä on tosin hieman eri asia. Eli jos tilataan ja urakoitsija tekee esim. kerrostalon niin viimeiset yleensä maksetaan kun lopputarkastus on tehty eikä virheitä havaittu. Sitten erikseen on se kait noin 8 tms vuoden aika jonka ajan urakoitsija silti sitoutuu korjaamaan virheitä mitä huomataan (esim. routimisvaurioita tms) tai muita piilovirheitä.
 
Rakennusalalla suhtautuminen ympäristöön taitaa kulkea käsi kädessä laadun kanssa.

Ensimmäisen viestin päivämäärää klikkaamalla koko ketju auki:

110kwh edestä sähkölämmittimiä päällä vielä kesäkuussa, koska kukaan "ei muistanut" kääntää niitä talven jäljiltä pois päältä..

Hui, yli 10€.

Ei nyt ihan selvinnyt mikä oli, jos turhaa niin turhaa se kymppikin, mutta kohteesta riippuen kai enemmän kyse muusta.
 
Rakennusalalla suhtautuminen ympäristöön taitaa kulkea käsi kädessä laadun kanssa.

Ensimmäisen viestin päivämäärää klikkaamalla koko ketju auki:

Ikävän kuuluisia juttuja varmasti ulkopuolisesta mutta tuohon uuden tavaran roskiin laittamiseen täytyy sanoa että niin se vaan menee.

Jos tehdas/tavarantoimittaja toimittaa väärää/viallista tavaraa ja siitä ilmoitat, monesti vastaus on että eivät halua niitä takaisin. Joku tietysti heti ajattelee että ne voi myydä, mutta kun alat jotain edullista saatikka viallista tuotetta myymään niin kuka ne ostaa suurissa erissä? Myytkö torissa ja tilitoimisto sitten tekee kuitteja jokaiselle? Annatko ilmaiseksi ja sitten ne hylätään ja levitellään pahimmassa tapauksessa työmaan edustalle? Annat työntekijöille, jotka hoitavat homman vuorostaan edelämainitusti ja taas tulee sanomista pääurakoitsijalle? Kyllä se helpoin ja halvin tapa on vaan työntää ne "roskiin" eli jätelavoille ja luottaa että jätefirma hoitaa niiden asianmukaisen kierrätyksen.

Nuo ympäristön roskaamiset/jäteöljyasiat on sitten ihan toinen juttu, nehän nyt on jo ihan lain vastaisiakin ja niihin tulisi tietysti puuttua.
 
110kwh edestä sähkölämmittimiä päällä vielä kesäkuussa, koska kukaan "ei muistanut" kääntää niitä talven jäljiltä pois päältä..

Hui, yli 10€.

Ei nyt ihan selvinnyt mikä oli, jos turhaa niin turhaa se kymppikin, mutta kohteesta riippuen kai enemmän kyse muusta.
Jos nyt oikein hiffasin itse tämän niin tuo oli varmaan mitä kulutus oli tunnissa kun kilowattitunneista puhutaan.
Eli siitä voi sitten laskea jos n. 3 kuukautta on "lämmityskauden" jälkeen puhallettu turhaa lämpöä.

Ikävän kuuluisia juttuja varmasti ulkopuolisesta mutta tuohon uuden tavaran roskiin laittamiseen täytyy sanoa että niin se vaan menee.

Jos tehdas/tavarantoimittaja toimittaa väärää/viallista tavaraa ja siitä ilmoitat, monesti vastaus on että eivät halua niitä takaisin. Joku tietysti heti ajattelee että ne voi myydä, mutta kun alat jotain edullista saatikka viallista tuotetta myymään niin kuka ne ostaa suurissa erissä? Myytkö torissa ja tilitoimisto sitten tekee kuitteja jokaiselle? Annatko ilmaiseksi ja sitten ne hylätään ja levitellään pahimmassa tapauksessa työmaan edustalle? Annat työntekijöille, jotka hoitavat homman vuorostaan edelämainitusti ja taas tulee sanomista pääurakoitsijalle? Kyllä se helpoin ja halvin tapa on vaan työntää ne "roskiin" eli jätelavoille ja luottaa että jätefirma hoitaa niiden asianmukaisen kierrätyksen.

Nuo ympäristön roskaamiset/jäteöljyasiat on sitten ihan toinen juttu, nehän nyt on jo ihan lain vastaisiakin ja niihin tulisi tietysti puuttua.

Valitettavaahan tuo on joo, aikanaan oli isäukolla hommissa ja tehtaväksi tuli vaihtaa n. 150 Oraksen hanaa uusiin juuri valmistuvassa kerrostalossa. Hanat toimitettu aikanaan työmaalle ja jääneet pihalle talvella, tehtaan koeponnistuksessa jäänyt vesi jäätynyt ja hajoittanut hanat..
 
Ikävän kuuluisia juttuja varmasti ulkopuolisesta mutta tuohon uuden tavaran roskiin laittamiseen täytyy sanoa että niin se vaan menee.

Jos tehdas/tavarantoimittaja toimittaa väärää/viallista tavaraa ja siitä ilmoitat, monesti vastaus on että eivät halua niitä takaisin. Joku tietysti heti ajattelee että ne voi myydä, mutta kun alat jotain edullista saatikka viallista tuotetta myymään niin kuka ne ostaa suurissa erissä? Myytkö torissa ja tilitoimisto sitten tekee kuitteja jokaiselle? Annatko ilmaiseksi ja sitten ne hylätään ja levitellään pahimmassa tapauksessa työmaan edustalle? Annat työntekijöille, jotka hoitavat homman vuorostaan edelämainitusti ja taas tulee sanomista pääurakoitsijalle? Kyllä se helpoin ja halvin tapa on vaan työntää ne "roskiin" eli jätelavoille ja luottaa että jätefirma hoitaa niiden asianmukaisen kierrätyksen.

Nuo ympäristön roskaamiset/jäteöljyasiat on sitten ihan toinen juttu, nehän nyt on jo ihan lain vastaisiakin ja niihin tulisi tietysti puuttua.
Tämä kyllä ihan ymmärrettävää. Toisaalta onhan noita rakennusylijäämää kauppaavia firmojakin olemassa, mutta ei niillekään aina varmaan kaikkea saa dumpattua.

Ja kesällä lämmittämiseenkin voi toki joskus olla syynsä kuten suhteellisen kosteuden alentaminen.
 
Tämä kyllä ihan ymmärrettävää. Toisaalta onhan noita rakennusylijäämää kauppaavia firmojakin olemassa, mutta ei niillekään aina varmaan kaikkea saa dumpattua.
Tuohon kaikkien väärän mutta kurantin tavaran kierrättämiseen menee liikaa aikaa ja vaivaa, nykyään työmailla on muutenkin liian kireät aikataulut ja oikeitakaan hommia ei keritä tekemään kunnolla saati sitten jotain ylimääräistä kierrättämisen organisoinnin pyörittämistä. Toki välillä tuossa mennään älyttömyyksiin, otetaan uudesta ruuvipaketista kourallinen ruuveja taskuun ja viskataan loppuloota roskalavalle kun on "helpompaa ja nopeampaa" hakea uusi laatikko ja ottaa sieltä taas kourallinen kun seuraavan kerran tarvitsee. Tuota näkee varsinkin sellaisilla työmailla joissa on paljon ulkomaalaista keikkamiestä hommissa, ne tekevät vain sen mistä on sovittu ja mahdollisimman nopeasti eikä mitään muuta.
 
Vaikka olisi 110kwh tunnissa niin mitäs se tekee, 240€/pvä? Ihan hyttysen kakka isommalla työmaalla. Voihan se olla että tuolla stabilisoitiin kosteutta/lämpöä, varmistettiin kuivumista tai vaikka ihan tilaaja/suunnittelupuolen vaatimuksesta tuo oli päällä... Kalasatamassa olisi varmaan kannattanut lämppärit pitää päällä kesälläkin, heh heh...

Joka tapauksessa, kun irrotetaan asia yhteydestään niin se monesti kuulostaa paljon pahemmalta mitä oikeasti on. Virheitä sattuu ja tapahtuu eikä niistä ole koskaan mahdollista päästä eroon.

"Toisaalta onhan noita rakennusylijäämää kauppaavia firmojakin olemassa, mutta ei niillekään aina varmaan kaikkea saa dumpattua." Kyllä, ja uskon että jos olisi joku helpompi/halvempi tapa päästä noista eroon niin sitä varmasti käytettäisiin. Kokeileppa soittaa tuollaiseen ja tarjota jotain niin että hakisivat ne pois. Voi tulla yllätyksenä kuinka nirsoja ovat ihan "ilmaisenkin" tavaran suhteen.
 
Vaikka olisi 110kwh tunnissa niin mitäs se tekee, 240€/pvä?
Jos olisi noin, niin varmasti olisi kirjoittanut niin. Nyt tuolla lyhyellä heitolla hän sai aikaan että , lukijat loivat kauhistuttavia mielikuvia. -> tavoite toteutu.

Toinen vaihtoehto että ei oikein hajua mistä kyse, ja itse kauhistunut asioista ja kauhuissaan levittää tunnetta muille.

Jos tulee väärää kamaa, niin se on kustannus ja "kierrätykseen" (jätteeksi) menevät sitten käsitellään asianmukaisesti. Jota pyrökratia kukkasia voi olla, johonkin putkeen kun tavara menee niin se on sen käytäntöjen mukaisessa prosessi.

Ja jos jossain kotityömaalla jotain lautaa käytetään seitsemänkertaa, niin se ei välttämättä ole järkevää kaikilla työmailla, vie enemmän resursseja jalostaa kerrankäytetty tuote uudelleen käytettäväksi samaan tarkoitukseen. tehokkaampaa käyttää muussa toiminnassa, esim energialähteenä.

Muistetava että se vanha kaatopaikka jäte on nykyän osa kiertotalouden raakaainetta.
 
Viimeksi muokattu:
Kuivasta huoneilmasta puhutaan, koska se on kireänpakkassään ongelma. Tietenkin eteläisessä/läntisessä Suomessa on leudompaa ja kireitä pakkasia harvemmin, kuin idässä pohjoisemmassa. Ilmankostutuin kauppa käy, joten kaippa tiedosss


Jos ja kun kireällä pakasella ulkoilmassa on absoluuttisen vähän kosteutta, niin tilanne on se ja ei se siitä muutu tuleeko se ilman koneen avustamana vai ei.

Jos alueella missä pitkiä pakkaskausia niin nuo ovat hankalia, ja korostaa sen hyvin rakentamisen ja ilmanvaihdon tärkeyttä, varsinkin jos yrittää tilannetta parantaa vähentämällä ilmanvaihtoa.

Koneellinen tässäkin tilanteessa vahvoilla.
Kyllä se vähän muuttuu riippuen poistatko sitä kosteaa ilmaa huoneesta (painovoimaisesti tai koneellisesti) ja miten paljon
Tuo tiettyjä ajatuksia jos jäteilmaa sekoitetaan tuloilmaa. Siitä en ihan varma miten tuon 15% kosteudesta laskit.
Mutta, joo on ollut ilmanvaihtolaitteita joissa suunnitellusti sekoitetaan sisäilmaa, mutta se sekoitettu sisäilma otetaan hallitusti. Ja tietenkin ne ilmalämmitys systeemit (Siis ne missä ilmalla lämitettään asuntoa), poistoilma on sitten erikseen. ja tuossa lähinnä sitä tuloilmaan sekoitetaan tuohon kiertoilmaan.
Tuo pyörivä kenno on hyvin yleinen isommissa IV-koneissa, sen läpi puhalletaan lämmin poistoilma ja kylmä tuloilma ja sen pyörimisen aikana sinne kennoon jää sitä poistettavaa lämmintä ilmaa, joka sitten sekoituu siihen raittiiseen tuloilmaan. OK-talon sisällä olevassa kennossa on n. 60m2 alumiinipeltiä joka ottaa sen lämmön talteen. Ja luovuttaa sitä kylmällä ilmalla "jäähdytettäessä"
Prosentit ovat valmistajan ilmoittama
Talvella ilmankosteus on pahimmillaan alle 30%, jolloin olisi hyvä vähän kostuttaa ilmaa.
 
Ihan hyvää ja yllättävän asiallista keskustelua vaikka vähän tuntuu siltä että osapuolet kärjistävät asioita aikalailla.
Senverran täytyy sanoa että en ole ikinä kuullutkaan että urakka summasta jätettäisiin sisään 10-20% takuuajan vakuudeksi. Kyllä urakkasumma menee maksuun sinä päivänä kun kohde on luovutettu(johon mennessä aiemmin havaitut puutteet on korjattu) ja sen jälkeen asetetaan takuuajan vakuus 2-5%. Harvoin tämä vakuuskaan on mikään rahasumma tilille lukittuna vaan käytännössä urakoitsijan pankilta ostettu "vakuustosite" joka otetaan käyttöön sitten jos ongelmia ilmenee ja niitä ei urakoitsija korjaa sovitusti. Muistaakseni tuon käyttökin vaatii vielä oikeuden päätöksen eli käytännössä sitä hyödynnetään vasta sitten jos urakoitsija on esim mennyt konkurssiin takuuaikana.
Puutui tohon, koska aiheettomalla (varman päälle) pidättämisellä tekee myös itselleen vahinkoa. Noi sinun prosentit ovat niitä joita yleensä käytetään ja nekin hoidetaan lähes aina pankkivakuutena.
 
Vaikka olisi 110kwh tunnissa niin mitäs se tekee, 240€/pvä? Ihan hyttysen kakka isommalla työmaalla. Voihan se olla että tuolla stabilisoitiin kosteutta/lämpöä, varmistettiin kuivumista tai vaikka ihan tilaaja/suunnittelupuolen vaatimuksesta tuo oli päällä... Kalasatamassa olisi varmaan kannattanut lämppärit pitää päällä kesälläkin, heh heh...

Joka tapauksessa, kun irrotetaan asia yhteydestään niin se monesti kuulostaa paljon pahemmalta mitä oikeasti on. Virheitä sattuu ja tapahtuu eikä niistä ole koskaan mahdollista päästä eroon.

"Toisaalta onhan noita rakennusylijäämää kauppaavia firmojakin olemassa, mutta ei niillekään aina varmaan kaikkea saa dumpattua." Kyllä, ja uskon että jos olisi joku helpompi/halvempi tapa päästä noista eroon niin sitä varmasti käytettäisiin. Kokeileppa soittaa tuollaiseen ja tarjota jotain niin että hakisivat ne pois. Voi tulla yllätyksenä kuinka nirsoja ovat ihan "ilmaisenkin" tavaran suhteen.
Joo todella harmillista, että hyvää tavaraa menee kaatikselle. Mutta laskuvirheitä, työnaikaisia muutoksia jne... oikeasti tulee ja kun ne viedään sitten varastoon. Juuri kukaan ei muista mitä siellä oli ja vain vähän karrikoiden ne sitten lopulta viedään kaatopaikalle => halvemmaksi olisi tullut viedä ne suoraan sinne. Osa tavaroista on vielä niin halpoja, että jos ne kerran välivarastoi kulut ovat niin isot ettei homma juurikaan kannata.

Toki ammattitaitoinen työnjohto pyrkii noita minimoimaan.
 
Kyllä se vähän muuttuu riippuen poistatko sitä kosteaa ilmaa huoneesta (painovoimaisesti tai koneellisesti) ja miten paljon
Tyhmänä maalikkona kiinnostaa että miten se vaikuttaa. Jos ajatus on imeä sitä ulkoilmaa märkien purujen kautta, niin se ei kai suuresti auta. Jotain merkittävää tuossa kai haet.

Tuo pyörivä kenno on hyvin yleinen isommissa IV-koneissa, sen läpi puhalletaan lämmin poistoilma ja kylmä tuloilma ja sen pyörimisen aikana sinne kennoon jää sitä poistettavaa lämmintä ilmaa, joka sitten sekoituu siihen raittiiseen tuloilmaan. OK-talon sisällä olevassa kennossa on n. 60m2 alumiinipeltiä joka ottaa sen lämmön talteen. Ja luovuttaa sitä kylmällä ilmalla "jäähdytettäessä"
Prosentit ovat valmistajan ilmoittama
Pyöriväkenno tosiaan voi vuotaa, mutta jos noin paljon, niin kuullostaa jo aika hurjalta, tai joltain mokalta, tai vanhalta / väärin mitoitetulta.

Jos se koneen ajatellaan vuotavan 15% ilmaaa takaisin, niin sen enempää miettimättä niin miten se vaikuttaa siihen ilman kosteutuun, ilmaa sekoittuu koneessa, kokonais tulo/poisto määriin se ei vaikuta. (eli ilman kosteus siitä muutu) Ymmärtämättä voisi kuvitella että märistö tiloista voi hitusen enemmän kosteutta kulkeutua muualle märkinä hetkinä, mutta ei kai se mitää heilauta.

Sanamuotosi ei kuullostanut siltä että ajatus oli se että kennoon tiivistyy niin paljon vettä ja sillä pyörivällä kennolla saadaan kosteus siirettyä tuloilmaan (siis enemmän kuin ilmaa vuotaa), jos se on noin merkittävää, niin tietyissä oloissa yksi koneellisen ilmanvaihdon etu.

Mutta oiekesti, vaikka se tiivistyisi, niin jääkö ja siirtyykö se merkittävissä määrin ? jotain lähdettä ?

Pyörivää pidetään kuitekin ihan käypänä toteutuksena sisäilmaratkaisuissa, niin vähän sotisi sitä vastaan merkittävät vuodot ja tuollaiset siirtymät/sekoittumiset ja tekisi menetelmästä huonon.
 
Tyhmänä maalikkona kiinnostaa että miten se vaikuttaa. Jos ajatus on imeä sitä ulkoilmaa märkien purujen kautta, niin se ei kai suuresti auta. Jotain merkittävää tuossa kai haet.
En muuta kuin sitä elimistölle parempaa kosteutta. Eikä sitä purujen läpi imetä, vaan IV-putkea pitkin ulkoa.
Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että kosteus on talvella meille usein liian pieni sisäilmassa.
Pyöriväkenno tosiaan voi vuotaa, mutta jos noin paljon, niin kuullostaa jo aika hurjalta, tai joltain mokalta, tai vanhalta / väärin mitoitetulta.

Jos se koneen ajatellaan vuotavan 15% ilmaaa takaisin, niin sen enempää miettimättä niin miten se vaikuttaa siihen ilman kosteutuun, ilmaa sekoittuu koneessa, kokonais tulo/poisto määriin se ei vaikuta. (eli ilman kosteus siitä muutu) Ymmärtämättä voisi kuvitella että märistö tiloista voi hitusen enemmän kosteutta kulkeutua muualle märkinä hetkinä, mutta ei kai se mitää heilauta.
Kuulostaa hurjalta, mutta se poistettava ilmakin on oikeasti todella puhdasta, jos mietitään mitä ihminen minimissään tarvitsee, Myytinmurtajat joskus sitä käytännössä testasivat lääkärin valvonnassa.
Sanamuotosi ei kuullostanut siltä että ajatus oli se että kennoon tiivistyy niin paljon vettä ja sillä pyörivällä kennolla saadaan kosteus siirettyä tuloilmaan (siis enemmän kuin ilmaa vuotaa), jos se on noin merkittävää, niin tietyissä oloissa yksi koneellisen ilmanvaihdon etu.
Ei se siellä vettä olle vaan vesihöyryä, joka siis (huoneilmassa oleva) palautuu takaisin n. 15%
 
Mistäs tähän kysymykseen päädyit?
:confused:

Pyöriväkennoisessa koneessa kosteuden palautuminen perustuu siihen, että kondenssiVEDESTÄ osa saadaan höyrystettyä takaisin tuloilmaan.

Sinä selität, että kosteuden palautuminen omassa koneessasi perustuu ilmojen sekoittumiseen.

Tästä päättelin, että koneesi ei ole pyöriväkennoinen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 700
Viestejä
4 544 528
Jäsenet
74 831
Uusin jäsen
Panasonic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom