Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Viestistä ei selviä kaadon suuruuksia, eikä sitä että oliko urakoitsijan kanssa sovittu kaadollisesta vai tasaisesta lattiasta ennen työn suorittamista.Putkirempan yhteydessä kerrostaloasunnon pienen erillisen WC:n, jossa bidee ja kaivo, kaadot menivät pieleen. Viettää seinänurkkiin ja wc istuimen taakse, josta lastalla kuivaaminen hankalaa. Kaivon välittömässä läheisyydessä(kaapin alla) ok. Käytännössä vesi jää lätäköiksi, jos vaikka lattian pesee. Tarkastaja meinasi että ei kannattaisi korjata asumishaitan takia. Onko mielipiteitä? Haittaa minua lähinnä lattiaa pestäessä, istuimen taakse ei lasta mahdu lainkaan. Voiko tuosta jotain myöhemmin seurata , jos ei korjata, esimerkiksi vesivahingon takia? Oletus on, että menisi takuuseen.
Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.Viestistä ei selviä kaadon suuruuksia, eikä sitä että oliko urakoitsijan kanssa sovittu kaadollisesta vai tasaisesta lattiasta ennen työn suorittamista.
Itselleni tein WC tiloihin lattiakaivon kalusteen alle, johon pesuallas laskee vetensä.
Kaatoja en lattiaan tehnyt.
Oletuksena siellä WC tilassa lattialla on vettä yhtä paljon kuin olohuoneessa
Onhan tuossa ilkeästi kaadot poispäin kaivolta.Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.
Mutta onko tuo wc märkätila? onko seinillä vesieristys? Onko tulvakynnystä?Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.
Putkirempan yhteydessä kerrostaloasunnon pienen erillisen WC:n, jossa bidee ja kaivo, kaadot menivät pieleen. Viettää seinänurkkiin ja wc istuimen taakse, josta lastalla kuivaaminen hankalaa. Kaivon välittömässä läheisyydessä(kaapin alla) ok. Käytännössä vesi jää lätäköiksi, jos vaikka lattian pesee. Tarkastaja meinasi että ei kannattaisi korjata asumishaitan takia. Onko mielipiteitä? Haittaa minua lähinnä lattiaa pestäessä, istuimen taakse ei lasta mahdu lainkaan. Voiko tuosta jotain myöhemmin seurata , jos ei korjata, esimerkiksi vesivahingon takia? Oletus on, että menisi takuuseen.
Erillinen vessa ei lähtökohtaisesti ole koskaan märkätila. Eri asia jos wc istuin on pesuhuoneessa.Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.
Se wc muuttuu märkätilaksi silloin kun sinne lisätään se lattiakaivo. Ja jos siellä on lattiakaivo niin silloin pitää olla myös kaadot kunnossa. Ehkä siellä on joka asunnossa sama vika niin taloyhtiö ei haluais alkaa repimään valmiita vessoja auki. Vähintään hinnanalennustahan tuollaisesta kuuluisi saada.
Aika olennainen kysymys on myös se mitä urakkasopimuksessa on sanottu noista vessoista ja onko ne kaivot alkuperäiset vai nyt lisätty.
Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.No ei nyt ihan noinkaan, märkätilan määriltemä liittyy tilan käyttötarkoitukseen, ei lattiakaivon läsnäoloon. Toki silloin kun lattiakaivo on asennettu niin lattia pitää olla eristetty ja kaadot lähtökohtaisesti kunnossa mutta ihan tosissaan jollain roiske tai siivous vesillä ei liene vittuakaan merkitystä kun tilassa ei ole suihkua tms. Saakai sitä lattiakaivon asentaa vaikka olohuoneeseensa jos haluaa mutta ei se silloin märkätilaksi muutu. Monillahan on esim. kodinhoitohuoneissa lattiakaivot, ei nekään mitään märkätiloja ole vaikka siellä pyykkikone olisikin.
No tuo korot kyllä rakennetaan niin kuin ne pystyy, ei saneerauksessa mitään mahdollisuuksia ole rakentaa kaatoja tuon muklaan. Enkä ole kyllä koskaan missään suunnitelluohjeissa myöskään mainintaa tuosta nähnyt.Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.
Tästä toinen taso on vielä se että, kun tilaan luodasn viemäripiste (allas, wc-istuin lattiakaivo jne.), niin tulee viemäriputkisto ja korot rakentaa niin, että viemäristön tulviessa, se havaittaisiin vesivahingon kannalta ensimmäisenä parhaasta vaihtoehdosta
Uskallan sanoa kokemuksella että mahdollisuuksia on, kun piikkasin noin 20m² alalta lattia auki ja tein sellaisen huonejärjestyksen ja viemäröinnin kuin halusin, ja käytin olemassa olevan runkoviemärin korosta kaiken hyödyn irti.No tuo korot kyllä rakennetaan niin kuin ne pystyy, ei saneerauksessa mitään mahdollisuuksia ole rakentaa kaatoja tuon muklaan. Enkä ole kyllä koskaan missään suunnitelluohjeissa myöskään mainintaa tuosta nähnyt.
yritäppä kerrostalossa tai rivarin yläkerrassa tehdä sama, kun viemärin alla on 2cm betonia ennen naapurin/omaa kattoa. Mieti vähän isompia kohteita kuin rintamamiestalon kellari.Uskallan sanoa kokemuksella että mahdollisuuksia on, kun piikkasin noin 20m² alalta lattia auki ja tein sellaisen huonejärjestyksen ja viemäröinnin kuin halusin, ja käytin olemassa olevan runkoviemärin korosta kaiken hyödyn irti.
Tuon tulvavaran olen ajatellut ilman suunnitteluohjeita, keskustelemalla kokeneempien kanssa.
Kyllä mietin.yritäppä kerrostalossa tai rivarin yläkerrassa tehdä sama, kun viemärin alla on 2cm betonia ennen naapurin/omaa kattoa. Mieti vähän isompia kohteita kuin rintamamiestalon kellari.
Ja harva asiakas antaa lupaa piikata kaikkea auki. tulee melko kalliiksi pidemmän päälle.
edellisessä kohteessa oli tosiaan se n. 10cm varaa kaadoille, jouduttiin vetämään jopa vähän alle minimeillä.
Mihin se vieri siinä yksikerroksisessa talossa tulvisi? kyllä sen huomaa jos suihkussa käydessä lattia alkaa tulvia. Sammuttaa veden niin ei tulvi. Ongelma tulee siinä kun pystyrunko tai pohjaviemäri on tukossa ja naapurin vedet tulvii kämppään missä ei ole kukaan kotona. Lattiakaivo on kumminkin se alin kohta. pöntön ja altaan reunat on korkeammalla. Harvemmin ne omat viemärit kerralla tukkoon pamahtaa. Ongelmat on havaittavissa aikaisemmin ja niihin puututaan silloin.Kyllä mietin.
Kun vain kohtuullisilla resursseilla on mahdollista ennakoida, niin viemärin tulvimisaltaana toimiva lattiapinta-ala on asia mistä on kiitollinen silloin kun sen hyöty realisoituu.
Uutta yksikerroksista kiinteistöä suunnitellessa nämä on lähes itsestäänselvän järkeviä toteuttaa, jos siis kykyä on suunnitella.
Mihin se vieri siinä yksikerroksisessa talossa tulvisi?
Sammuttaa veden niin ei tulvi.
Tämähän siiten vain vaatii sen että se tukos on sellaisessa kohdassa että se pääsee tulvimimaan siitä halutusta kohdasta. Monesti tulviminen vain saattaa tapahtua kohdasta mistä ei halua. tukos on jossain ennen oikeaa haaraa. Yleensä jo se että pöntön tai altaan reuna on ainakin 42cm korkeudella riittää siihen että vesi tulee kaivosta ulos jos on tullakseen. Harvemmin se tukos tulee juuri siihen kohtaan mihin sen suunnitteli.Siitä pisteestä tulvii esiin ensimmäisenä josta virtausteknisen ominaisuuden ja alhaisimman korkoaseman myötä paine purkautuu helpoiten ulos.
Ja eikös tämä vesi tulvi aina ensimmäisenä alimmasta kohdata eli lattiakaivosta, vai meinasitko että teet jonnekin lattian alemmaksi kuin muualle että saat vedet tulvimaan sinne? Monessa yksi tasoisessa kämpässä kaikki lattiat tuppaa nykyään olemaan samassa tasossa. siinä ei paljon auta koroilla pelaaminen tulvimisen estämisessä.Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.
Tästä toinen taso on vielä se että, kun tilaan luodasn viemäripiste (allas, wc-istuin lattiakaivo jne.), niin tulee viemäriputkisto ja korot rakentaa niin, että viemäristön tulviessa, se havaittaisiin vesivahingon kannalta ensimmäisenä parhaasta vaihtoehdosta
Yleensä jo se että pöntön tai altaan reuna on ainakin 42cm korkeudella riittää siihen että vesi tulee kaivosta ulos jos on tullakseen. Harvemmin se tukos tulee juuri siihen kohtaan mihin sen suunnitteli.
Ja eikös tämä vesi tulvi aina ensimmäisenä alimmasta kohdata eli lattiakaivosta, vai meinasitko että teet jonnekin lattian alemmaksi kuin muualle että saat vedet tulvimaan sinne? Monessa yksi tasoisessa kämpässä kaikki lattiat tuppaa nykyään olemaan samassa tasossa. siinä ei paljon auta koroilla pelaaminen tulvimisen estämisessä.
Jäkevällä viemäröinti toteutuksella voidaankin lisätä todennäköisyyksiä, että tukkeuman myötä tulviminen ilmenee käyttäjälle ensin kohtuu suuren tilavuuden pesuhuoneen lattialta, eikä suuremmalle vahingolle alttiilta pisteitä esim. keittiön kylmälaitteiden lattiakaivolta tai WC:n lattiakaivolta.
Ei ole aina niin että ensin tulvii alimmasta, ja ennemmin olisi tärkein että voidaan toteutuksella määritellä todennäköisyys että tulvimiselle turvallisimmista viemäripisteistä alkaisi se mahdollinen tulviminen ja jatkuisi mahdollisimman pitkään ennen kuin alkaisi myös tulvimaan vahingolle alttiilta viemäripisteistä.
No jos pakolla asetetaan parametrit niin että maailmassa ei voi toteuttaa eritaso huoneita, niin sitten on niin.
Näen kuitenkin järkeväksi että autotallin, teknisentilan sekä muutenkin lattiakaivollisten tilojen kaivon yläpinta on alempana muiden asuintilojen lattioita.
Tämän lisäksi yksi niistä lattiakaivollisten tilojen kaivosta tulisi olla virtausteknisesti sellainen jonne tulviminen purkautuisi todennäköisimmin niin että käyttäjä huomaisi tulvimisen sopivalla viiveajalla, jonka myötä vältyttäisiin vesivahingolta.

Piirrä joku havainnekuva että näkisi miten ne pitää piirtää. Muista että autotallissa pitää olla öljyn- ja hiekanerotuskaivo jos siellä on vesipiste.
En ole kyllä nähnyt yhtään kaivoa keittiöiden kylmäkoneille asunnoissa. Teollisuuskeittiöissä kyllä.
Itse en ole kyllä koskaan ottanut tulvimisvaaraa huomioon suunnitelmissa enkä ole kenenkään muunkaan suunnittelijan kuullut siitä puhuvan. Mutta en kyllä toimikaan missään haja-asutusalueiden taloissa.
Arkkitehti on ne pohjat ja korot tehnyt. Vesi ja viemäri pisteiden paikat on jo päätetty. LVI suunnittelija sitten piirtää niiden pohjalta. Nykyään onneksi isompia kohteita tietomallinnetaan niin halutessaan nähdään virtaamat kaikissa eri haaroissa.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.