Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[coldsk_y]

Kiitos neuvoista.
Pitää ottaa keskusteluun ensi kokouksessa.

 

[Makke96]

Putkirempan yhteydessä kerrostaloasunnon pienen erillisen WC:n, jossa bidee ja kaivo, kaadot menivät pieleen. Viettää seinänurkkiin ja wc istuimen taakse, josta lastalla kuivaaminen hankalaa. Kaivon välittömässä läheisyydessä(kaapin alla) ok. Käytännössä vesi jää lätäköiksi, jos vaikka lattian pesee. Tarkastaja meinasi että ei kannattaisi korjata asumishaitan takia. Onko mielipiteitä? Haittaa minua lähinnä lattiaa pestäessä, istuimen taakse ei lasta mahdu lainkaan. Voiko tuosta jotain myöhemmin seurata , jos ei korjata, esimerkiksi vesivahingon takia? Oletus on, että menisi takuuseen.

 

[eskoasko45]

Putkirempan yhteydessä kerrostaloasunnon pienen erillisen WC:n, jossa bidee ja kaivo, kaadot menivät pieleen. Viettää seinänurkkiin ja wc istuimen taakse, josta lastalla kuivaaminen hankalaa. Kaivon välittömässä läheisyydessä(kaapin alla) ok. Käytännössä vesi jää lätäköiksi, jos vaikka lattian pesee. Tarkastaja meinasi että ei kannattaisi korjata asumishaitan takia. Onko mielipiteitä? Haittaa minua lähinnä lattiaa pestäessä, istuimen taakse ei lasta mahdu lainkaan. Voiko tuosta jotain myöhemmin seurata , jos ei korjata, esimerkiksi vesivahingon takia? Oletus on, että menisi takuuseen.

Viestistä ei selviä kaadon suuruuksia, eikä sitä että oliko urakoitsijan kanssa sovittu kaadollisesta vai tasaisesta lattiasta ennen työn suorittamista.

Itselleni tein WC tiloihin lattiakaivon kalusteen alle, johon pesuallas laskee vetensä.
Kaatoja en lattiaan tehnyt.
Oletuksena siellä WC tilassa lattialla on vettä yhtä paljon kuin olohuoneessa

 

[Makke96]

Viestistä ei selviä kaadon suuruuksia, eikä sitä että oliko urakoitsijan kanssa sovittu kaadollisesta vai tasaisesta lattiasta ennen työn suorittamista.

Itselleni tein WC tiloihin lattiakaivon kalusteen alle, johon pesuallas laskee vetensä.
Kaatoja en lattiaan tehnyt.
Oletuksena siellä WC tilassa lattialla on vettä yhtä paljon kuin olohuoneessa

Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.

 

[eskoasko45]

Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.

Onhan tuossa ilkeästi kaadot poispäin kaivolta.
Millä tavoin tämä WC on mielestäsi märkätila, tai kuinka käytät sitä märkätilana?

Toki voi olla niin että pykälät vaativat kaadot lattiakaivollisessa tilassa, mutta riskejä voi miettiä mitä ne ovat ilman kaatoja.

 

[jetblack]

Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.

Mutta onko tuo wc märkätila? onko seinillä vesieristys? Onko tulvakynnystä?

 

[stanssi]

Putkirempan yhteydessä kerrostaloasunnon pienen erillisen WC:n, jossa bidee ja kaivo, kaadot menivät pieleen. Viettää seinänurkkiin ja wc istuimen taakse, josta lastalla kuivaaminen hankalaa. Kaivon välittömässä läheisyydessä(kaapin alla) ok. Käytännössä vesi jää lätäköiksi, jos vaikka lattian pesee. Tarkastaja meinasi että ei kannattaisi korjata asumishaitan takia. Onko mielipiteitä? Haittaa minua lähinnä lattiaa pestäessä, istuimen taakse ei lasta mahdu lainkaan. Voiko tuosta jotain myöhemmin seurata , jos ei korjata, esimerkiksi vesivahingon takia? Oletus on, että menisi takuuseen.

Onko tolla jotain käytännön merkitystä, jos tilassa on kaivo niin vähintään lattia lienee eristetty eli onko lattialle mahdollisesti siivouksen yhteydessä jäävä veden määrä niin suuri että se ei sieltä haihtuisi pois ilman sen suurempia kosteusongelmia. Vaikka ois millaiset kaadot niin pakostikin sinne lattialle jää vettä esil kylpyhuoneissa eikä sekään taida juuri ongelmia aiheuttaa. Toki tiedän ihmisiä jotka paniikissa pyyhkeellä kuivaa koko kylpyhuoneen lattiasta kattoon peläten kosteusongelmia.

Sit taas jos siellä ioku wc istuimen putki kosahtaa ja lattialla on 10cm vettä ja kaivo ei vedä niin ei liene merkitystä onko kaatika vai ei

 

[Pufedu]

Kaadot kaivoon parhaimmillaan parin millin luokkaa metrillä n. 60cm matkalla kaivosta. Aivan kaivon vieressä enemmän. Seinää kohti kaataa parhaimmillaan 5mm metrillä n. 60 cm matkalla. Kuvittelin että märkätiloihin tehtäisiin aina kaadot.

Erillinen vessa ei lähtökohtaisesti ole koskaan märkätila. Eri asia jos wc istuin on pesuhuoneessa.

 

[ZZRX]

Se wc muuttuu märkätilaksi silloin kun sinne lisätään se lattiakaivo. Ja jos siellä on lattiakaivo niin silloin pitää olla myös kaadot kunnossa. Ehkä siellä on joka asunnossa sama vika niin taloyhtiö ei haluais alkaa repimään valmiita vessoja auki. Vähintään hinnanalennustahan tuollaisesta kuuluisi saada.

Aika olennainen kysymys on myös se mitä urakkasopimuksessa on sanottu noista vessoista ja onko ne kaivot alkuperäiset vai nyt lisätty.

 

[stanssi]

Se wc muuttuu märkätilaksi silloin kun sinne lisätään se lattiakaivo. Ja jos siellä on lattiakaivo niin silloin pitää olla myös kaadot kunnossa. Ehkä siellä on joka asunnossa sama vika niin taloyhtiö ei haluais alkaa repimään valmiita vessoja auki. Vähintään hinnanalennustahan tuollaisesta kuuluisi saada.

Aika olennainen kysymys on myös se mitä urakkasopimuksessa on sanottu noista vessoista ja onko ne kaivot alkuperäiset vai nyt lisätty.

No ei nyt ihan noinkaan, märkätilan määriltemä liittyy tilan käyttötarkoitukseen, ei lattiakaivon läsnäoloon. Toki silloin kun lattiakaivo on asennettu niin lattia pitää olla eristetty ja kaadot lähtökohtaisesti kunnossa mutta ihan tosissaan jollain roiske tai siivous vesillä ei liene vittuakaan merkitystä kun tilassa ei ole suihkua tms. Saakai sitä lattiakaivon asentaa vaikka olohuoneeseensa jos haluaa mutta ei se silloin märkätilaksi muutu. Monillahan on esim. kodinhoitohuoneissa lattiakaivot, ei nekään mitään märkätiloja ole vaikka siellä pyykkikone olisikin.

 

[eskoasko45]

No ei nyt ihan noinkaan, märkätilan määriltemä liittyy tilan käyttötarkoitukseen, ei lattiakaivon läsnäoloon. Toki silloin kun lattiakaivo on asennettu niin lattia pitää olla eristetty ja kaadot lähtökohtaisesti kunnossa mutta ihan tosissaan jollain roiske tai siivous vesillä ei liene vittuakaan merkitystä kun tilassa ei ole suihkua tms. Saakai sitä lattiakaivon asentaa vaikka olohuoneeseensa jos haluaa mutta ei se silloin märkätilaksi muutu. Monillahan on esim. kodinhoitohuoneissa lattiakaivot, ei nekään mitään märkätiloja ole vaikka siellä pyykkikone olisikin.

Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.

Tästä toinen taso on vielä se että, kun tilaan luodasn viemäripiste (allas, wc-istuin lattiakaivo jne.), niin tulee viemäriputkisto ja korot rakentaa niin, että viemäristön tulviessa, se havaittaisiin vesivahingon kannalta ensimmäisenä parhaasta vaihtoehdosta

 

[jetblack]

Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.

Tästä toinen taso on vielä se että, kun tilaan luodasn viemäripiste (allas, wc-istuin lattiakaivo jne.), niin tulee viemäriputkisto ja korot rakentaa niin, että viemäristön tulviessa, se havaittaisiin vesivahingon kannalta ensimmäisenä parhaasta vaihtoehdosta

No tuo korot kyllä rakennetaan niin kuin ne pystyy, ei saneerauksessa mitään mahdollisuuksia ole rakentaa kaatoja tuon muklaan. Enkä ole kyllä koskaan missään suunnitelluohjeissa myöskään mainintaa tuosta nähnyt.

Mutta siitä olen samaa mieltä että lattiakaivo ei automaattisesti tee tilasta märkätilaa.

 

[eskoasko45]

No tuo korot kyllä rakennetaan niin kuin ne pystyy, ei saneerauksessa mitään mahdollisuuksia ole rakentaa kaatoja tuon muklaan. Enkä ole kyllä koskaan missään suunnitelluohjeissa myöskään mainintaa tuosta nähnyt.

Uskallan sanoa kokemuksella että mahdollisuuksia on, kun piikkasin noin 20m² alalta lattia auki ja tein sellaisen huonejärjestyksen ja viemäröinnin kuin halusin, ja käytin olemassa olevan runkoviemärin korosta kaiken hyödyn irti.

Tuon tulvavaran olen ajatellut ilman suunnitteluohjeita, keskustelemalla kokeneempien kanssa.

 

[jetblack]

Uskallan sanoa kokemuksella että mahdollisuuksia on, kun piikkasin noin 20m² alalta lattia auki ja tein sellaisen huonejärjestyksen ja viemäröinnin kuin halusin, ja käytin olemassa olevan runkoviemärin korosta kaiken hyödyn irti.

Tuon tulvavaran olen ajatellut ilman suunnitteluohjeita, keskustelemalla kokeneempien kanssa.

yritäppä kerrostalossa tai rivarin yläkerrassa tehdä sama, kun viemärin alla on 2cm betonia ennen naapurin/omaa kattoa. Mieti vähän isompia kohteita kuin rintamamiestalon kellari.

Ja harva asiakas antaa lupaa piikata kaikkea auki. tulee melko kalliiksi pidemmän päälle.

edellisessä kohteessa oli tosiaan se n. 10cm varaa kaadoille, jouduttiin vetämään jopa vähän alle minimeillä.

 

[Makke96]

On tuossa vesieristys lattialla ja 10 cm korkeuteen seinällä. Bideen ja kaivon kuvittelin tekevän tästä märkätilan. Minulle ei sinänsä väliä, kunhan ei ole virhe. Ilmeisesti ei ole ohjeistettu kaatoa tekemään, eli minun puolesta ok.

 

[eskoasko45]

yritäppä kerrostalossa tai rivarin yläkerrassa tehdä sama, kun viemärin alla on 2cm betonia ennen naapurin/omaa kattoa. Mieti vähän isompia kohteita kuin rintamamiestalon kellari.

Ja harva asiakas antaa lupaa piikata kaikkea auki. tulee melko kalliiksi pidemmän päälle.

edellisessä kohteessa oli tosiaan se n. 10cm varaa kaadoille, jouduttiin vetämään jopa vähän alle minimeillä.

Kyllä mietin.
Kun vain kohtuullisilla resursseilla on mahdollista ennakoida, niin viemärin tulvimisaltaana toimiva lattiapinta-ala on asia mistä on kiitollinen silloin kun sen hyöty realisoituu.

Uutta yksikerroksista kiinteistöä suunnitellessa nämä on lähes itsestäänselvän järkeviä toteuttaa, jos siis kykyä on suunnitella.

 

[jetblack]

Kyllä mietin.
Kun vain kohtuullisilla resursseilla on mahdollista ennakoida, niin viemärin tulvimisaltaana toimiva lattiapinta-ala on asia mistä on kiitollinen silloin kun sen hyöty realisoituu.

Uutta yksikerroksista kiinteistöä suunnitellessa nämä on lähes itsestäänselvän järkeviä toteuttaa, jos siis kykyä on suunnitella.

Mihin se vieri siinä yksikerroksisessa talossa tulvisi? kyllä sen huomaa jos suihkussa käydessä lattia alkaa tulvia. Sammuttaa veden niin ei tulvi. Ongelma tulee siinä kun pystyrunko tai pohjaviemäri on tukossa ja naapurin vedet tulvii kämppään missä ei ole kukaan kotona. Lattiakaivo on kumminkin se alin kohta. pöntön ja altaan reunat on korkeammalla. Harvemmin ne omat viemärit kerralla tukkoon pamahtaa. Ongelmat on havaittavissa aikaisemmin ja niihin puututaan silloin.

 

[eskoasko45]

Mihin se vieri siinä yksikerroksisessa talossa tulvisi?

Siitä pisteestä tulvii esiin ensimmäisenä josta virtausteknisen ominaisuuden ja alhaisimman korkoaseman myötä paine purkautuu helpoiten ulos.

Sammuttaa veden niin ei tulvi.

Kaikki maailman autot jotka on ajautumassa ojaan, niin sammuttaa auton ja ohjaa tielle, niin ei tule onnettomuutta.

 

[jetblack]

Siitä pisteestä tulvii esiin ensimmäisenä josta virtausteknisen ominaisuuden ja alhaisimman korkoaseman myötä paine purkautuu helpoiten ulos.

Tämähän siiten vain vaatii sen että se tukos on sellaisessa kohdassa että se pääsee tulvimimaan siitä halutusta kohdasta. Monesti tulviminen vain saattaa tapahtua kohdasta mistä ei halua. tukos on jossain ennen oikeaa haaraa. Yleensä jo se että pöntön tai altaan reuna on ainakin 42cm korkeudella riittää siihen että vesi tulee kaivosta ulos jos on tullakseen. Harvemmin se tukos tulee juuri siihen kohtaan mihin sen suunnitteli.

Näin itse tulkitsen että märkätilan vesikuorma määrittelee kaadot ainakin yhdelle kaivolle, ja sitten taas tila mikä ei ole märkätila, sen lattiakaivot ei määrää kaatoja.

Tästä toinen taso on vielä se että, kun tilaan luodasn viemäripiste (allas, wc-istuin lattiakaivo jne.), niin tulee viemäriputkisto ja korot rakentaa niin, että viemäristön tulviessa, se havaittaisiin vesivahingon kannalta ensimmäisenä parhaasta vaihtoehdosta

Ja eikös tämä vesi tulvi aina ensimmäisenä alimmasta kohdata eli lattiakaivosta, vai meinasitko että teet jonnekin lattian alemmaksi kuin muualle että saat vedet tulvimaan sinne? Monessa yksi tasoisessa kämpässä kaikki lattiat tuppaa nykyään olemaan samassa tasossa. siinä ei paljon auta koroilla pelaaminen tulvimisen estämisessä.

 

[eskoasko45]

Yleensä jo se että pöntön tai altaan reuna on ainakin 42cm korkeudella riittää siihen että vesi tulee kaivosta ulos jos on tullakseen. Harvemmin se tukos tulee juuri siihen kohtaan mihin sen suunnitteli.

Jäkevällä viemäröinti toteutuksella voidaankin lisätä todennäköisyyksiä, että tukkeuman myötä tulviminen ilmenee käyttäjälle ensin kohtuu suuren tilavuuden pesuhuoneen lattialta, eikä suuremmalle vahingolle alttiilta pisteitä esim. keittiön kylmälaitteiden lattiakaivolta tai WC:n lattiakaivolta.

Ja eikös tämä vesi tulvi aina ensimmäisenä alimmasta kohdata eli lattiakaivosta, vai meinasitko että teet jonnekin lattian alemmaksi kuin muualle että saat vedet tulvimaan sinne? Monessa yksi tasoisessa kämpässä kaikki lattiat tuppaa nykyään olemaan samassa tasossa. siinä ei paljon auta koroilla pelaaminen tulvimisen estämisessä.

Ei ole aina niin että ensin tulvii alimmasta, ja ennemmin olisi tärkein että voidaan toteutuksella määritellä todennäköisyys että tulvimiselle turvallisimmista viemäripisteistä alkaisi se mahdollinen tulviminen ja jatkuisi mahdollisimman pitkään ennen kuin alkaisi myös tulvimaan vahingolle alttiilta viemäripisteistä.

No jos pakolla asetetaan parametrit niin että maailmassa ei voi toteuttaa eritaso huoneita, niin sitten on niin.
Näen kuitenkin järkeväksi että autotallin, teknisentilan sekä muutenkin lattiakaivollisten tilojen kaivon yläpinta on alempana muiden asuintilojen lattioita.

Tämän lisäksi yksi niistä lattiakaivollisten tilojen kaivosta tulisi olla virtausteknisesti sellainen jonne tulviminen purkautuisi todennäköisimmin niin että käyttäjä huomaisi tulvimisen sopivalla viiveajalla, jonka myötä vältyttäisiin vesivahingolta.

 

[jetblack]

Jäkevällä viemäröinti toteutuksella voidaankin lisätä todennäköisyyksiä, että tukkeuman myötä tulviminen ilmenee käyttäjälle ensin kohtuu suuren tilavuuden pesuhuoneen lattialta, eikä suuremmalle vahingolle alttiilta pisteitä esim. keittiön kylmälaitteiden lattiakaivolta tai WC:n lattiakaivolta.



Ei ole aina niin että ensin tulvii alimmasta, ja ennemmin olisi tärkein että voidaan toteutuksella määritellä todennäköisyys että tulvimiselle turvallisimmista viemäripisteistä alkaisi se mahdollinen tulviminen ja jatkuisi mahdollisimman pitkään ennen kuin alkaisi myös tulvimaan vahingolle alttiilta viemäripisteistä.

No jos pakolla asetetaan parametrit niin että maailmassa ei voi toteuttaa eritaso huoneita, niin sitten on niin.
Näen kuitenkin järkeväksi että autotallin, teknisentilan sekä muutenkin lattiakaivollisten tilojen kaivon yläpinta on alempana muiden asuintilojen lattioita.

Tämän lisäksi yksi niistä lattiakaivollisten tilojen kaivosta tulisi olla virtausteknisesti sellainen jonne tulviminen purkautuisi todennäköisimmin niin että käyttäjä huomaisi tulvimisen sopivalla viiveajalla, jonka myötä vältyttäisiin vesivahingolta.

Piirrä joku havainnekuva että näkisi miten ne pitää piirtää. Muista että autotallissa pitää olla öljyn- ja hiekanerotuskaivo jos siellä on vesipiste.

En ole kyllä nähnyt yhtään kaivoa keittiöiden kylmäkoneille asunnoissa. Teollisuuskeittiöissä kyllä.

Itse en ole kyllä koskaan ottanut tulvimisvaaraa huomioon suunnitelmissa enkä ole kenenkään muunkaan suunnittelijan kuullut siitä puhuvan. Mutta en kyllä toimikaan missään haja-asutusalueiden taloissa.

Arkkitehti on ne pohjat ja korot tehnyt. Vesi ja viemäri pisteiden paikat on jo päätetty. LVI suunnittelija sitten piirtää niiden pohjalta. Nykyään onneksi isompia kohteita tietomallinnetaan niin halutessaan nähdään virtaamat kaikissa eri haaroissa.

 

[eskoasko45]

Piirrä joku havainnekuva että näkisi miten ne pitää piirtää. Muista että autotallissa pitää olla öljyn- ja hiekanerotuskaivo jos siellä on vesipiste.

En ole kyllä nähnyt yhtään kaivoa keittiöiden kylmäkoneille asunnoissa. Teollisuuskeittiöissä kyllä.

Itsellä tulvi viemäri, kun tonttini ulkopuolisissa töissä tekivät vahingon joka patosi minun viemärit pitkällä aikavälillä.

Lattia hieman kostui sen myötä, niin lisäsin lattiakaivon kylmäkoneiden alle samalla korjauksessa. Voin ottaa kuvan joskus kun muistaa tehdä tilanteen sellaiseksi että on hyvä kuvata.

Mielestäni keittiön allaskaappi, astianpesukone sekä kylmäkoneet tulisivat olla viemäröityjä vesivahinkoa ajatellen, ja ovatkin helposti toteutettavissa jos halutaan ymmärtää kiinteistönvahinkoihin varautuminen ajan saatossa.

Itse en ole kyllä koskaan ottanut tulvimisvaaraa huomioon suunnitelmissa enkä ole kenenkään muunkaan suunnittelijan kuullut siitä puhuvan. Mutta en kyllä toimikaan missään haja-asutusalueiden taloissa.

Arkkitehti on ne pohjat ja korot tehnyt. Vesi ja viemäri pisteiden paikat on jo päätetty. LVI suunnittelija sitten piirtää niiden pohjalta. Nykyään onneksi isompia kohteita tietomallinnetaan niin halutessaan nähdään virtaamat kaikissa eri haaroissa.

Sopivien asiakkaiden kanssa voi tehdä myös muuta kuin sitä samaa ratkaisua mitä kaikille tehdään.
Kaikkia ei ohjaile arkkitehtien päätökset.
Kehitystä kohti parempia toteutuksia ei synny, jos muutosta ei ajeta sitä kohti.

Minä näen varsinkin tulevan asukkaan johtamassa pientaloprojektissa tärkeäksi, että saan melkein puhtaan arkkitehtipohjan, ja ehdotan piirtämällä asiakkaalle ilmanvaihtokanaviston sellaiseksi kuin se kannattaa tehdä, ettei tehtäisi sellaista mikä on suunnittelijan pikaisesti sutaistu sellaisilla opeilla mitä ei ole juurikaan kyseenalaistettu ja hiottu paremmiksi.