Paras ratkaisu on että jätä oviaukon kohdalle jonkun 2-3cm raon laminaattien väliin. Sitten liimaat sen kynnyksen jompaan kumpaan puoleen niin että toisen huoneen puolelle ei tule liimaa. Näin lattia pääsee elämään luonnollisesti ilman että kynnys estää lämpölaajenemisen. Huomioithan että huoneiden välinen korvausilma vaihtuu yleensä ovien alapuolella olevan raon kautta joten tässä ratkaisussa ovia pitäisi luultavasti lyhentää yläpäästä jotta ilmarako jää tai ilmanvaihto pitäisi järjestää jollain muulla tapaa (olettaen ettei ole erillistä koneellista ilmanvaihtoa.) Porailut kannattaa unohtaa kuten edellisetkin vastaajat suosittelivat.
Rakentaminen, remontointi ja sisustus
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- rakentaminen remontointi
Paras ratkaisu on että jätä oviaukon kohdalle jonkun 2-3cm raon laminaattien väliin. Sitten liimaat sen kynnyksen jompaan kumpaan puoleen niin että toisen huoneen puolelle ei tule liimaa. Näin lattia pääsee elämään luonnollisesti ilman että kynnys estää lämpölaajenemisen. Huomioithan että huoneiden välinen korvausilma vaihtuu yleensä ovien alapuolella olevan raon kautta joten tässä ratkaisussa ovia pitäisi luultavasti lyhentää yläpäästä jotta ilmarako jää tai ilmanvaihto pitäisi järjestää jollain muulla tapaa (olettaen ettei ole erillistä koneellista ilmanvaihtoa.) Porailut kannattaa unohtaa kuten edellisetkin vastaajat suosittelivat.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 437
Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 084
Wurth asennusliima Power Tac 290ml
Suuri alkutartunta Voimakas liitos helposti ja turvallisesti.
www.puuilo.fi
Tuossa hyvä alkutartunta ja muutenkin erinomaista tököttiä. Liimaa välillä turhankin hyvin. Mutta varmasti nuo kilpailijoiden tuotteet ajavat asiansa, esim kiillon voimaliima.
Jos teet oviaukon kohdalle suikaleen, liimaa se puuliimalla pontistaan niin ei ole pelkoa irtoamisesta.Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Lähtörivi on tullut yleensä laitettua ehjälle seinälle jolloin oviaukon kohta on sitten mennyt jaon mukaan miten on sattunut. Usein tuollaisessa tapauksessa on tullut yleensä kavennettu rivi oviseinälle niin että oven kohdalle tulee täys laminaatti. Ei siinä toisessakaan tavassa ole sinällään vikaa, mutta ei ole ehkä pidemmän päälle niin kestävä. Jos päätyy sellaisen suikaleen laittamaan niin voisi olla fiksua varmistaa palan kiinnitys puuliimalla.
Kun teet oviaukon kohdan laminaatissa niin paras lopputulos saadaan kun laitat laminaatin palan karmin viereen ja sahaat käsisahalla tai multikutterilla karmista palan pois laminaatin pintaa myöten jonka jälkeen saat uitettua laminaatin karmin alle. Silloin ei jää mitään näkyviä reikiä karmin ympärille.
Rautakaupasta kun ostaa asennusliiman niin kyllä ne kaikki on ihan laadukkaita. Sellasii tuupin mallisia tullut käytettyä jotka tulee silikonipuristimeen. Oisko ollut muutaman tunnin joku paino päällä yleensä ja päälle astumista / kolhimista olisi syytä välttää noin 24tunnin ajan.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Vähän paremmin pitäis too pää suojata (viistosade menee sinne), muutten siitä ei olle haittaa (jos liitos kattoon on vyvin tehty), tuuletuksen kannalta aika olematon.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 12 404
Katto tosiaan tuuletettu niin, että on tarpeeton siinä mielessä.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 437
Luulen, että menen tämän suosituksen kanssa. Puuilokin löytyy sopivan matkan päästä.Wurth asennusliima Power Tac 290ml
Suuri alkutartunta Voimakas liitos helposti ja turvallisesti.
Tuossa hyvä alkutartunta ja muutenkin erinomaista tököttiä. Liimaa välillä turhankin hyvin. Mutta varmasti nuo kilpailijoiden tuotteet ajavat asiansa, esim kiillon voimaliima.
Tämä on erinomaisen hyvä neuvo! Pitää muistaa, jos ja kun remontin jossain vaiheessa tällainen paikka tulee vastaan.
Tämän makuuhuoneen kohdalla haluan lähtörivin (tai ainakin mahdollismman leveän laminaattikaistan) juuri vaatehuoneen oviseinän eteen. Käynti makuuhuoneeseen on VH:n viereiseltä seinältä, aivan huoneen nurkasta, joten laminaatin lähtörivi on huoneessa ns. paraatipaikalla, kun ovesta katsotaan huoneeseen. Kapeampi suikale voi hyvin jäädä huoneen toiseen päähän sänkyjen taakse piiloon. Täytyy vielä mitata huoneen leveys ja laskea, kuinka monta ehjää laminaattiriviä saan. Jos jakojäännös, eli viimeinen laminaattisuikale jää kovin pieneksi (pari, kolme senttiä), sitten kavennan sekä lähtöseinän laminaatin ja vastakkaisen päädyn laminaatin mahdollisimman samanlevyiseksi. Tällöin teen oviaukon laminaatin "yhdestä puusta". Jos taas viimeiseen riviin riittää pieni kavennus, sitten lähden vaatehuoneen edustalta ehjällä laminaatilla ja kynnyksen kohdalle tulee erillinen suikale.
Ovenkarmit on poistettu lattiatyön ajaksi, sillä samassa remontissa tehdään seinien tasoitusta, maalausta ja listoitusta. Eli laminaatti tulee automaattisesti asennettua ovenkarmien tai vaatehuoneen oviaukon tapauksessa pielilaudan alle.
janne
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 118
Noihin tuuletusputkiin on kaikennäköisiä valmiita hattuja olemassa. Ei montaa euroa maksa ja löytyy perus rautakaupoista hyllystä.
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
On huvittavan näköinen ratkaisu. Tulee mieleen omat kyhäelmät kun 14 vuotiaana jotain piti keksiä paremman puutteessa.
Tuon puolesta olisin erityisen tarkkaavainen mitä muuta on kyseisen asentajan toimesta tehty.
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Herää myöskin kysymys miksi alunperin on hyväksytty kattoon ylimääräinen reikä jolla ei ole mitään oikeaa virkaa. Jos on alunperin tehty väärään kohtaan reikä niin kyllä sen kattofirman olisi pitänyt vaihtaa ehjä pelti tilalle.
Asunnon oston yhteydessä tehtävässä kosteusmittauksessa löytyi koputtelun perusteella ns. "kopolaattoja" eli laattoja jotka ovat irti laastista. Muuten kosteusarvot ok. Märkätilat alkup. vuodelta 1999.
Kuulemma vain kosmeettinen juttu eikä siitä voi kirjoittaa korjauskehoitusta. Pitääkö paikkansa ja onkohan se mahdollinen riski/ongelma?
Kuulemma vain kosmeettinen juttu eikä siitä voi kirjoittaa korjauskehoitusta. Pitääkö paikkansa ja onkohan se mahdollinen riski/ongelma?
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Näkemättä ei olle riski, niitä jää uutenakin usein osa kopoiksi.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 084
Märkätilat alkavat olla noissa kuntokartoituksissa käytettävän termin teknisen käyttöikänsä loppusuoralla, joten vesieristyksen uusiminen (ja laatoituksen) on suositeltavaa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa.
Lisäksi juuri tuolloin vuosituhannen vaihteessa uusittiin vesieristysvaatimukset ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä 1999 valmistunut kylppäri ei edes täytä niitä vaatimuksia.
Lisäksi juuri tuolloin vuosituhannen vaihteessa uusittiin vesieristysvaatimukset ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä 1999 valmistunut kylppäri ei edes täytä niitä vaatimuksia.
Joo, tämä on tiedossa ja taloyhtiön puolelta on tulossa niiden kuntokartoitukset lähivuosina. Haluis vain silti varmistua asiasta.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Toi tekninen käyttöikä vaihteleen paljon, sen mukaan mille pinnalle noi laatoitukset on tehty. Yleensä ton ikäisiä uusitaan pelkästään myös sen takia, että laattojen ulkonäkö ei miellytä ja saumat ovat siivouksen puutteen takia likaiset tai muuten murtuneet. Silikonikittaukset noissa usein menee ensiksi vaihtokuntoon, niillä osin jossa veden kanssa ovat enemmän tekemisissä. Niitäkin pitäisi muistaa/viitsiä puhdistaa
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
Mulla oli saman ikänen kylppäri, ei kylläkään juurikaan kopoja. Vesieristeen päälle ne laatat on kuitenkin vedetty eikä ne laattasaumat ole vesitiiviitä, joten sillä kopolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Meillä nähtiin saunan paneloinnin alareunasta kurkkimalla, että alareunan laattasaumauksen yläpuolelle oli nostettu vesieristeet, joten todettiin, että turha lähteä uusimaan, kun pinnat oli varsin siistit.
Vesieristeen tekninen käyttöikä on vähän sellanen juttu, että sitä on ihan mahdoton sanoa lakkaako toimivuus 20,30,40 vai minkä vuoden ikäisenä. Meillä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja muuratut seinät, joten joku kosteuden läpäisy vesieristeessä ei aiheuta kovin mittavia vaurioita remppaa ajatellen kuitenkaan.
Monissa vanhoissa taloissa ei ole vesieristeitä laisinkaan, mutta jos kylppäri on esim puurakenteisen kämpän tokassa kerroksessa ja kaikenmaailman kastuvat runkorakenteet on riskinä, niin silloin kannattanee ennaltaehkäistä ongelmia.
Se tekninen käyttöikä on se aika jonka vesieristeille on annettu "toimintatakuu" että tuon ajan vähintään pelittää. Sen jälkeen olisi syytä siis vaihtaa koska takeita ei ole enään. Ongelmaksi muodustuu se jos vesieriste pettää niin sitä vesivahinkoa harvoin huomataan ennenkuin siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut ja mahdollisesti melko laaja jonka jälkeen sille kylpyhuoneremontille tulee aivan toinen hintalappu kuin jos se eriste olisi uusittu ajallaan.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
No se riippuu aika paljon rakenteista. Monessa kämpässä ei ole vesieristeitä lainkaan. Jos sieltä vesieristeen läpi menee hiljalleen kosteutta johonkin alla olevaan laattaan niin se vahinko on todennäköisesti aika rajallinen sit kuitenkin ja ainoa keino monesti tietää, että ongelmaa edes olisi on joku kosteusmittaus.
Sen takia mainitsin, että rakenteet vaikuttaa. Jos kosteutta pääsee vaan betoniin, niin riittä rakenteen kuivaus rempan yhteydessä. Jos kosteutta pääsee puurakenteisiin, niin alkaa olla laho ja homevaurion riskiä.
Osaisiko joku kertoa vinon yläpohjan tuuletustilan vaatimuksen kesältä 2003. Eli eristeiden ja ruoteiden (tai aluskatteen) välisen tilan vaatimus, kun eristeenä on kivivila. 100 mm? Tähän kaivataan virallista tietoa lähteineen, ei mielipidettä. Kiitos!
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
Onko kyseessä 2003v rakennettu talo vai joku varasto vai minkälainen rakennus?
100 vuotta vanha puutaloyhtiö, jonka aiemmin kylmä ullakko on rakennettu lämpimiksi asuintiloiksi. Tuulettuva yläkolmio löytyy ja alipainetuuletin harjalla.
- Liittynyt
- 18.03.2017
- Viestejä
- 252
Miltä kuulostaa 2000-luvun talo jonka seinärakenne on kokolailla seuraava?
Ulkona kevythirsi, eristeenä eko puhallusvilla, vanhanliiton rakennuspaperi ja sisällä pinnassa paneeli.
Koneellinen ilmanvaihto, maalämpöpumppu vesikiertoisella lämmityksellä.
Onko tuollaisia tehty paljonkin ja onko noissa jotain riskejä?
Ulkona kevythirsi, eristeenä eko puhallusvilla, vanhanliiton rakennuspaperi ja sisällä pinnassa paneeli.
Koneellinen ilmanvaihto, maalämpöpumppu vesikiertoisella lämmityksellä.
Onko tuollaisia tehty paljonkin ja onko noissa jotain riskejä?
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Muistaakseni noihin suoositellaan 50mm, mielipiteenä 25mm riittää kunhan se varmasti siellä on, eli aluskate ei roiku yms. Ja siellä pitää se ilma kiertää eli korvausilmaa saatavissa räystään alta.
Rakentamismääräyskokoelmista saa lisätietoa, jos tarkemmin haluat. Edellinen Koomushallitus vähän lievensi noita pakollisia määräyksiä.
Onkos sulla jotain ongelmaa?
Sisäilmayhdistyksen sivuilla jyrkille katoille sanotaan minimiksi 75 mm. Toimivat katot -julkaisu mainitsee 100 mm. Tämä katto on 3:1 eli siinä mielessä jyrkkä. Varaudun potentiaalisiin tuleviin ongelmiin. Ostaja on osoittautunut riidanhaluiseksi, vaikka varsinaisia tuuletusongelmia ei ilmeisesti ole. Oleellista on nyt se mitä säännöt, määräykset ja ohjeet ovat tuohon maailmanaikaan sanoneet (2003).
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Jyrkillä katoilla toi tuuletus toimii paremmin kuin loivilla (siinä syntyy paremmin ns. hormi-ilmiö). Olleelista tossa on, että se ilma pystyy kuivattamaan ne kosteustipat, mitkä mahdollisesti tiivistyvät sinne aluskatteen alle sopivissa olosuhteissa. Sulla varmaan on ne rakennekuvat (siellä pitäisi olla leikkaus tai ainakin arkkitehtikuvissa) katsoisin sieltä ja sitten niintä rakentamismääräyskokoelmia. Paljonkos sulla on sitä rakoa siellä?
Tuuletusväliä on kuvissa 100 mm. Todellisesta tuuletusvälistä ei ole tällä haavaa tietoa. Aluskatetta ei kuviin ole piirretty ollenkaan. Aluskatetta on yritetty asentaa alakautta kattotuolien väliin, mutta sehän ei kunnolla onnistu ja läpiviennit erityisesti ovat hankalia, joita tuolla on runsaasti. Löytämäni sisäilmayhdistyksen seloste onkin jo vuodelta 2008 ja siinä viitataan RIL 107, eli tuo 75 mm lienee sen ajan tuuletusvälin minimi. Tästä on kehkeytymässä mielenkiintoinen riita: Onko aluskatteen huono asennus myyjän vastuulla vai ei, mikäli ostaja ei koko aluskatteesta ollut ostaessa tietoinen? Toki ostaja on voinut sellaista olettaa, mutta mikään ei ole sen olemassaoloon viitannut ja on kyllä sitten pitänyt myös tiedostaa, että alakautta se on asennettu jo on. Harvalaudoitetun rivipeltikatteen alle sitä ei tänä päivänäkään vaadita 3:1 ja jyrkemmillä katoilla.
Jos alla purueristys ja mutenkin reilusti tilaa, niin luulisin, että tuosta jälkikäteen asennetusta aluskatteesta ei ole kuin haittaa. Se harvalaudoitus jonka on tarkoitus imeä kondenssivedet ja kuivua on nyt muovin ja pellin välissä. jos vielä ei ole harjatuuletusta/ aluskate ei pääty ennen harjaa, niin kaikki kosteus jää muhimaan tuonne.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Jos aluskatetta ei ole kuvissa, niin ei sitä silloin suunniteltaessa ole sinne haluttukaan. Ja ostajana? olet varmaa kuvat katsonut, joten itse en lähtisi siitä riittelemään.
100 mm on enemmän kuin tarpeeksi tuuletusvälinä, jos sulla on talossasi konesaumattu peltikatto voinet olla aika huolettomin mielin kunhan muistat pitää sen kunnossa.
Noin jyrkällä katolla oikeintehtynä kunnossaanollessa pitää varvasti. Noita on tehty satoja vuosia ilman aluskatetta.
RIL on vain kaupallinen (tosin siihen usein viitataan ja alan koulutuksessa monesti käytetään) tuote, ellei sitä ole Rakennusmääräyksissä erikseen määräyksen asemaan asetettu, ohjeena siis vain ohje. Jos sinulla on aihetta ongelmia epäillä osta endoskooppi ne eivät paljon maksa ja niillä voit katsella rakoihin.
Yleensä riitaa ei kannata alkaa rakentamaan ellei oikeaa ongelmaa ole ja silloinkin tarkasti punniten kannattaako ottaa riski korkeista oikeudenkäyntikuluista.
Sullahan oli toi tuuletus kunnossa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
No tollasissa rakenteissa ei lähtökohtaisesti noudateta mitään "2003 normeja" koska kattoa ei ole tehty 2003. Rakennusvalvontahan katsoo tollaisia laajennoksia ihan tapauskohtaisesti. En tiedä mitä merkitysrä tuuletusvälillä edes on, oletko itse ostaja vai kämpän myyjä, mutta kondenssiongelmia jos pelätään niin ne tapahtuvat pitkälti oli tuuletusrakoa tai ei.
Aluskatteen ja ruoteiden välissä on tuuletustilaa. Harjalla on alipainetuuletin. Koska kyseessä on alkuperäinen avovintti, joka myöhemmin on otettu asumiskäyttöön, on vinon yläpohjan eristeenä kivivilla.
Olen myyjä ja osakkeen myynnistä on puolitoista vuotta aikaa. Kerroin aiemmin, että tuuletusongelmia ei tietääkseni ole, mutta halusin varautua tulevaan selvittämällä asiaa. En voi mennä takuuseen siitä, että kuvat pitävät sen suhteen paikkansa, koska aluskatekin oli menty alakautta lisäämään. Yläpohjan tuuletusputkesta oli satanut erittäin kovalla rankkasateella (uutisissa asti) aluskatteelle vettä, joka oli päätynyt vanhan halkeilleen vinon vesikattoa kannattavan hirren läpiviennistä sisälle asti. Koska tuuletusputken hatun korjaa muutamalla satkulla, niin riidan aihe tullee siis olemaan aluskatteen asennus. Taloyhtiön käsin saumattu katto on yli 60 vuotta vanha ja vaatii säännöllistä huoltoa eli vuotoriskiä on sitäkin kautta. Myyjänä olen maallikko, mutta ostaja on rakennusalan ammattilainen. Siitäkin näissä asioissa on etua, mutta oikeuskäytäntö ja maalaisjärki ei silti aina kohtaa.
Sehän tässä on tulkinnanvaraista, että mitä voidaan katsoa vuonna 2003 olleen tällaisessa kohteessa hyvän rakennustavan mukaista. Jotain yleisiä korjaus- ja täydennysrakennusohjeita on ilmeisesti olemassa, mutta niistä ei minulla ole tietoa.
Ottaisin mielelläni myös tähän kuvaan vielä useamman mielipiteen. Kysymys on rakennesuunnittelijan poikkileikkauksesta vuodelta 2003. Kuvassa näkyviä YP1, YP2, YP3 detaljeja ei löydy edes kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, vaikka muiden rakenteiden detaljit sieltä löytyvät.
- Eihän kuvassa näy aluskatetta?
- Onko kattolyhdyn tuuletusväli 50 vai 100 mm?
- Arkkitehtikuvissa oli eristeenä ulkoäpäin luettuna 30 mm tuulensuojavilla + 200 mm mineraalivilla. Rakennesuunnittelijan poikkileikkauksessa näyttää olevan ainoastaan 100 + 100 mm villa?
- Mikä voisi olla kattolyhdyn kohdalla oleva ohut rakenne villan päällä?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
Joku tuulensuojalevy tms. Mikset vaan kerro mikä tuossa hiertää, mitä ongelmaa pelätään tms. Äkkiseltään tuossa ei varsinaisesti kuvissa näy mitään ongelmaa, joten asia ratkeaisi paremmin jos kerrot suoraan.Ottaisin mielelläni myös tähän kuvaan vielä useamman mielipiteen. Kysymys on rakennesuunnittelijan poikkileikkauksesta vuodelta 2003. Kuvassa näkyviä YP1, YP2, YP3 detaljeja ei löydy edes kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, vaikka muiden rakenteiden detaljit sieltä löytyvät.
- Eihän kuvassa näy aluskatetta?
- Onko kattolyhdyn tuuletusväli 50 vai 100 mm?
- Arkkitehtikuvissa oli eristeenä ulkoäpäin luettuna 30 mm tuulensuojavilla + 200 mm mineraalivilla. Rakennesuunnittelijan poikkileikkauksessa näyttää olevan ainoastaan 100 + 100 mm villa?
- Mikä voisi olla kattolyhdyn kohdalla oleva ohut rakenne villan päällä?
Minua ei hierrä mikään. Olen tuossa aiemmin pari viestiä kertonut, että riidan aihe ostajan kanssa tulee olemaan aluskatteen asennuksesta, kun vesi oli nyt päässyt lurahtamaan sisälle asti.
Tuohan kuuluu taloyhtiön vastuulle vai onko yhtiöjärjestys jotenkin niin että katto ylimmälle asunnolle? Tuosta tulee osaketta kohden joka tapauksessa niin pienet kulut vaikka jotain korjattaisiinkin että ei taida olla kanteella menestymisen mahdollisuuksia???
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 401
Mutta miksi yrität itse tätä jostain kuvista selvittää? Kun kerta kyseessä on yhtiö, niin yhtiön tehtävä on tutkia mikä siellä on vikana ja jos joku vika on niin mitä sen korjaaminen kustantaa. Sitten kun kustannukset on selvillä niin katsotaan onko se niin merkittävä (per osake) että ostaja voisi jotain vaatia.
Ylipäänsä, jos vesikate on 60 vuotta vanha, niin voidan olettaa että se ennemmin tai myöhemmin vuotaa. Veikkaan että olet aika vahvoilla sen suhteen että mitään joutuisit maksamaan, joten ottaisin ihan rauhassa.
Tämä oli vanha puutalo-osake, jonka silloinen osakas on aikanaan ullakkotilaan laajentanut. Silloin on tyypillistä, että kaikki vastuu kunnossapidosta ja korjauksista näiden tilojen osalta on osakkaalla. Taloyhtiö vastaa ainoastaan vesikatteesta.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 401
Onko tämä vastuu kirjattu johonkin pöytäkirjaan tai yhtiöjärjestykseen?
Ja ymmärtääkseni aluskate kuuluu vesikatteeseen.
Yhtiöjärjestykseen on lisätty poikkeava vastuunjako. Aluskate ei kuulu yhtiön vesikatteeseen, sillä se on ullakon laajennuksessa lisätty osakkaan toimesta. Tämä keskustelu lähtee nyt väärille raiteille. Toivoisin rakennusalan ammattilaisilta vastauksia noihin yllä esittämiini kysymyksiin 1 - 4. Saan kyllä näihin aikanaan vastauksen, kun haen ammattilaisilta virallisen lausunnon asiasta, mutta sitä ennen oman mielenrauhan ja yöunien vuoksi yritän selvittää asiaa jotain toista kautta.
Kuvaamassasi tilanteessa vedet tuli tuuletusputkesta. Ei ole merkitystä oliko aluskatetta vai ei ja miten se on asennettu jos/kun selllaista ei alunperin ole ollut eikä sitä tarvita. Kuvaamasi vedet olisi valunut katon sisälle joka tapauksessa, ilman aluskatetta vain eri paikkaan.
Mitä siinä vastuunjakotaulussa sanotaan vastuiksi? Lisäksi jos se ei ole täsmällinen niin tulkinnanvaraisuudet menee yhtiölle.
Mitä siinä vastuunjakotaulussa sanotaan vastuiksi? Lisäksi jos se ei ole täsmällinen niin tulkinnanvaraisuudet menee yhtiölle.
Yhtijärjestyksen lisäys on hyvin yksiselitteinen siitä, että kaikki lisärakentamisesta koituvat, tai siihen yhdistettävissä olevat, kulut kuuluvat osakkaalle. Eikä se muutenkaan reilua olisi, jos naapuri joutuisi maksamaan ylimääristä, kun toinen on päättänyt lisärakentaa vinttitilat. Oleellista tässä vaiheessa on se, että näkyykö kuvissa aluskatetta vai ei. Kun ei ilmeisesti näy, niin onko ostaja silti voinut olettaa, että sellainen olisi asennettu? Ilmeisesti ei. Onneksi ostaja on rakennusalan ammattilainen, joten häneltä edellytetään näissä tilanteissa enemmän kuin maallikoilta. Vaikka tapaus vaikuttaa siltä, että myyjällä tässä ei pitäisi hätää olla, niin puhutaan sellaisista summista, että yöunet ja ruokahalu menee siitä huolimatta. Tämä tapaus on nyt siinä vaiheessa, että keskustelu käydään asianajajien välityksellä. Siitä on vielä pitkä matka raastupaan, mutta mitä paremmin asiansa tässä vaiheessa esittää, niin sitä todennäköisemmin sen välttää.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Ei aluskatetta piirretä kuviin yleensä (olis ohut viiva), se on mainittu tossa YP2 ja YP3 rakennekuvassa, ja tai arkkitehdin leikkauksessa tekstinä.
Korjaus mennee yhtiön piikkiin vesikatteen osalta ja asunnon osalta ko. huoneiston omistajan. Sitten toi pystyhirttäpitkin mennyt ainakin osin yhtiön? (ilman vesikaton vuotoa vettähän ei olisi tullut minnekään).
Kaikki (korjaus) arvauksia tule kertomaan miten kävi (vaikka et itse vastuuseen joutuisikaan), mielenkiintoinen vastuunjakotilanne. Toivottavasti suojaavat jatkossa ton tuuletusputken pään paremmin. Tehty 2003 joten siltäkin osin?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
Aa katos, olin missannut tuon. Yksinkertaisesti kuvista voi päätellä, että siellä on 200mm eristettä, tuulensuojalevy, tuuletusväli, joka näkyisi olevan 100mm ja aluskatetta sinne ei ole piirretty. Yleensä arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan leikkauksissa tai erillisissä rakennetyyppipiirustuksissa on tekstimuotoisesti kuvattu rakenteen poikkileikkauksen materiaalit, rakennekerrokset järjestyksessä ja paksuudet. Mikäli noista ei ole lisätietoa, niin silloin kuvien perusteella ei voi olettaa aluskatetta olevan asennettuna.
Kerroit tuolla kuitenkin, että sadevettä on tullut tuuletusputkesta, nämähän menevät jokatapauksessa aluskatteen läpi, joten asian murehtiminen niiltä osin on turhaa eikä tuo sadeveden aiheuttama vaurio ole ollut aluskatteesta riippuvainen. Aluskatteen ideanahan on muutenkin pääasiassa estää katon sisäpintaan tapahtuva kosteuden kondensoitumisesta johtuvan tiputtelun valuminen eristeisiin ja tiilikatteilla auttaa mahdollisesti tuulisella sateisella kelillä tiilten saumojen kautta pääsevä vesi ulos.
Tuolla tuuletustilan paksuudella ei ole tämän kuvaamasi asian kanssa varsinaisesti merkitystä.
Mitä vastuunjako-asioihin tulee, niin sen suhteen pitäisi ottaa tarkasti selvää minkälainen taloyhtiön vastuu on ja mikä taas on osakkaan vastuu. Yleisesti voisi ajatella, että vesikaton ongelmista johtuva rakenteisiin päätyvä sadevesi ja sen aiheuttamat ongelmat olisivat taloyhtiön vastuulla vaikka ullakkotilassa oleva nykyisin rakennettu kerros olisikin osakkaan rakentama ja siltä osin osakkaan kunnossapitovastuun puolella. Sadeveden ongelmat eivät tässä tapauksessa kuitenkaan kulminoidu tuon rakenteen puutteisiin.
Vahinkoraportissa on kuva tuuletusputken sisältä kuvattuna. Siinä näkyy aluskate, eli sen päälle se vesi lienee satanut. Tuuletusputki ei siis mene aluskatteesta läpi. Putki on heti harjan vieressä. Toisaalta, onko tuosta kuvasta tulkittavissa niin, että aluskate päättyy juuri tuohon putken kohtaan? Putken sauma on alalappeen puolella. Aluskate näyttää olevan jätetty harjalta hieman vajaaksi tuuletuksen takia, niin sieltäkö se vesi on lorahtanut tuulen vaikutuksesta villoihin? Aluskatteen eritasolimitystä ei vanhaan taloon alakautta voi harjalle oikein tehdä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 708
Toi putken pää on tossa suojattu väärin (sivut suojaamatta viistosateelta), kun jälkiviisastellaan. Sen ilman on tarkoitus kulkea tosta ulospäin ei sisään.
Jos se vesi on vain tosta putken päästä mennyt, se kyllä kuivuu pääosin itsekseen. Eli ei se todellinen vahinko voine iso olla?
Aluskatteen voi limittää alakauttakin (jos on vapaa pääsy, mutta ei kattotuolien päälle) ja veikaan, että niin on tossa tehtykin, todellinen syy tossa ollee toi tuuletusputki.
Endoskoopilla (hinta 100-200 €) tosta voit katsoa miten se on tehty.
Jos se vesi on vain tosta putken päästä mennyt, se kyllä kuivuu pääosin itsekseen. Eli ei se todellinen vahinko voine iso olla?
Aluskatteen voi limittää alakauttakin (jos on vapaa pääsy, mutta ei kattotuolien päälle) ja veikaan, että niin on tossa tehtykin, todellinen syy tossa ollee toi tuuletusputki.
Endoskoopilla (hinta 100-200 €) tosta voit katsoa miten se on tehty.
Muistelin tässä juuri, että siellä katolla on harjan osalta umpilaudoitus. Ei se siis varmaankaan vaadi mitään erillistä aluskatetta, kun on tuulettuva rakenne kuitenkin. Zoomailin tuota laittamaani kuvaa putken sisältä. Siellähän näkyy kulmarauta, joka liittää harjan suuntaisen palkin lappeen suuntaiseen palkkiin. Siinä on siis harjapalkin ja aluskatteen välissä rako, joka on ilmeisesti yläkolmion tuuletusta varten jätetty. Olisiko tuuli painanut sateen tuuletusputken harjan puoleiselle seinämälle ja sieltä se olisi päässyt ainakin osittain valumaan tuuletusraon kautta villoihin. Tuuletusputken ja harjan välissä ei montaa senttiä ole.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 084
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus noiden vastuukysymysten suhteen. Kun jos tuo ilmanvaihtotötterö on tuolla katolla ollut sen 50 vuotta tjsp niin periaattees sen aiheuttamat vesivuodot kuuluisi taloyhtiölle.
Mutta taas kun sinne alle menty tekemään avoimen ullakon tilalle noita rakenteita jotka nyt kastuivat -> Jota ei olisi tapahtunut jos se nyt olis sinne alkuperäiseen ullakkotilaan nokottanut jotain niin kukaan ei olisi reagoinut millään lailla.
Pahoin pelkään että tässä nyt sitten lakimiehet nauraa matkalla pankkiin ja kustannukset kohoaa paljon korjaustoimia suuremmiksi
Mutta taas kun sinne alle menty tekemään avoimen ullakon tilalle noita rakenteita jotka nyt kastuivat -> Jota ei olisi tapahtunut jos se nyt olis sinne alkuperäiseen ullakkotilaan nokottanut jotain niin kukaan ei olisi reagoinut millään lailla.
Pahoin pelkään että tässä nyt sitten lakimiehet nauraa matkalla pankkiin ja kustannukset kohoaa paljon korjaustoimia suuremmiksi
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 5 405
Kuinka pahat vahingot tuolla on nyt sitten käynyt? Ihan vaan mielenkiinnosta, että onko vettä tullut kuin saavista kaatamalla ja nyt ekaa kertaa ongelmaa? Millanen yläpohjarakenne tossa on ennen ollut, jos nyt on ullakkokerros?Muistelin tässä juuri, että siellä katolla on harjan osalta umpilaudoitus. Ei se siis varmaankaan vaadi mitään erillistä aluskatetta, kun on tuulettuva rakenne kuitenkin. Zoomailin tuota laittamaani kuvaa putken sisältä. Siellähän näkyy kulmarauta, joka liittää harjan suuntaisen palkin lappeen suuntaiseen palkkiin. Siinä on siis harjapalkin ja aluskatteen välissä rako, joka on ilmeisesti yläkolmion tuuletusta varten jätetty. Olisiko tuuli painanut sateen tuuletusputken harjan puoleiselle seinämälle ja sieltä se olisi päässyt ainakin osittain valumaan tuuletusraon kautta villoihin. Tuuletusputken ja harjan välissä ei montaa senttiä ole.
Asia tuskin liittyy nyt ensisijaisesti sinun vastuuseesi tilanteessa, vaan aivan ensimmäisenähän tuossa pitäisi taloyhtiön vastuulla olevat ongelmat ratkoa yhtiön kanssa, ja sitten myöhäisemmässä vaiheessa, jos yhtiön vastuu on rajallinen ja ostaja haluaisi vedota salaiseen virheeseen tms, niin sitten varmaan kannattaa konsultoida ihan oikeaa lakimiestä.
Onko euromääräisesti kuinka iso vahinko?
Uutiset
-
Beyerdynamic julkaisi kahdet uudet kuulokkeet MMX-mallistoonsa
30.12.2025 00:10
-
Motorola-vuodoissa esiintyy Signature-älypuhelin – julkistusta odotetaan jo tammikuulle
29.12.2025 22:54
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
Uusimmat viestit
-
-
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.
- Viimeisin: pulatunnus
-
-
-