Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Onneksi oikeuskäytäntö avittaa tässä. Jos 50 vuotiaaseen kerrostaloon tulee ylläriputkiremppa, niin lähtökohtaisesti myyjä ei joudu korvaamaan, vaikka tietoa ei ole PTS:ssä ollut. Ostajan pitää ymmärtää - maallikonkin - että putkiremontoimattomaan vanhaan taloon saattaa tuossa vaiheessa olla linjasaneerausta tiedossa. Sama homma muidenkin remonttien kanssa. Mitä vanhempi talo, sitä enemmän pitää korjaustarvetta sietää myös listojen ulkopuolelta. KH-90-00403 tekniset käyttöiät ja remontista saavutetut tasoparannukset laskevat myyjän korvausvelvollisuutta. Toki pitää muistaa, että ostajan selonottovelvollisuuden lisäksi on olemassa myyjän tiedonantovelvollisuus. Asioita ei siis saa pimittää. Rakennusaikainen hyvä rakennustapa tyypillisesti riittää, kunhan siitä ei ole aiheutunut vaurioita.
Joo toi on hyvä muutos oikeuskäytäntöihin eri matereiaaleilla/rakenteilla on erilaiset kestoajat. Silloin kun toi lakimuutus tuli voimaan. Muistan tapauksen kun nuoripari
osti OK-talon ja kertoi ostaessaan sen peruskorjaavan. Huomasivat tehdessään, että tää on iso työ. Löysivät jonkun vian ja purkivat koko talon ja vaativat myyjältä enemmän kuin mitä olivat maksaneet. Itkivät Karpon ohjelmassa huonoa kohtaloaan upean uuden OK-talon edessä ja myyjänä ollut eleäkeläisparistunta totesi heillä olleen huonon lakimeihen. Onneksi ei taitais enää mennä läpi noin.
 
Kaupunki tilasi aikoinaan nuo PTS-kartoitukset kiinteistöistään ja tuohon mainittuun korttiinhan niissä tukeuduttu hyvin vahvasti.

Raportit masentavaa luettavaa kun oikeastaan kiinteistökannasta toinen puoli on sellaista jota ei kannattaisi edes korjata, mutta niitä on menty sitten toteuttaen ns tärkeysjärjestyksessä. Osin ihan turhaan, kun lopputulema oli se, että rakennus päätetty purkaa.

Yleisimmät purkupäätökseen johtaneet seikat oli sisäilmaongelmat (tuskin yllätti ketään :D) ja käyttötarpeen loppuminen.

Valitettavasti noihin korjaustoimenpiteisiin uponnut raha on veronmaksajien kukkarosta pois loppupeleissä ihan turhaan, kun se purkupäätös/uudisrakennus olisi pitänyt toteuttaa heti, eikä vasta pakon edestä.
 
Tohon ylle, nyt ollee kyse piilevästä virheestä sen vesikatteen asennuksen osalta, kts aiempia viestejä.
Niin, 60 vuotta vanhassa voinee olettaa että toimivaa aluskatetta ei ole. Tai vaikka oletus olisi 20 vuotiaasta aluskatteesta, niin alkaa sekin teknisesti olla jo iäkäs.
 
Niin, 60 vuotta vanhassa voinee olettaa että toimivaa aluskatetta ei ole. Tai vaikka oletus olisi 20 vuotiaasta aluskatteesta, niin alkaa sekin teknisesti olla jo iäkäs.
Kyllä hyvä aluskate kestää paljon kauemminkin niitä on niin monenlaatuisia. Et näemmä lukenut aiempia joten...
Kaupunki tilasi aikoinaan nuo PTS-kartoitukset kiinteistöistään ja tuohon mainittuun korttiinhan niissä tukeuduttu hyvin vahvasti.

Raportit masentavaa luettavaa kun oikeastaan kiinteistökannasta toinen puoli on sellaista jota ei kannattaisi edes korjata, mutta niitä on menty sitten toteuttaen ns tärkeysjärjestyksessä. Osin ihan turhaan, kun lopputulema oli se, että rakennus päätetty purkaa.

Yleisimmät purkupäätökseen johtaneet seikat oli sisäilmaongelmat (tuskin yllätti ketään :D) ja käyttötarpeen loppuminen.

Valitettavasti noihin korjaustoimenpiteisiin uponnut raha on veronmaksajien kukkarosta pois loppupeleissä ihan turhaan, kun se purkupäätös/uudisrakennus olisi pitänyt toteuttaa heti, eikä vasta pakon edestä.
Toi onkin sitten jo vaikeampi asia, mikä on se oikea korjausaika. Kun monesti ongelma on vain ns. ulkonäöllinen ja tai toiminnallinen. Esim. vaikka vesikate näet että siinä on
muutama ruosteläikkä ja tiedät, että läpiruostumien vie vuosikymmeniä ja sulla on aluskate, jonka todelliseksi käyttöiäksi voit 30-40 vuoden kokemuksen perusteella todeta, että käytänössä se näytä menevän miksikään. Jos uusit sen nyt ja myyt talosi 30 vuoden päästä uusi ostaja laskenee katon olevan kohta uusimiskunnossa...

Tai sulla öljymaalilla maalattu talo ja siihen on iskenyt pintaan tummaa hometta, joka ei tee sille maalille teknistä haittaa eikä lautakaan siitä kärsi ja maali päästää sen kosteuden läpi estäen laudan lahoamisen. Uusiakko maalaus vai ei.

Noi PTS kartoitukset ovat vain suuntaa antavia tietoja. Esim. vesikattojen maalauksia tehdään monesti turhaan liian usein, se liian paksu maalikerroskaan ei ole hyvä asia.
Tai koko seinän rappaus uusitaan vaikka paikkauskin riittäisi jne...
 
Kyllä hyvä aluskate kestää paljon kauemminkin niitä on niin monenlaatuisia. Et näemmä lukenut aiempia joten...
Itselle ei ole tullut vielä vastaan ainuttakaan hapertunutta valkoista aluskatetta, joka muodostui ns vakioksi joskus -90 luvun taitteessa.
Sitä vanhempia, esim hiljattain vaihdettiin kattoa 80 luvun alun rakennukseen jossa oli käytetty mustaa, verkkovahvisteista aluskatetta. Se oli täysin hapertunut ja ei ole pitänyt vettä enää vuosiin.
Sitten jossain vaiheessa käytettiin sitä pahvista versiota, jonka ongelma on se, että limityksiä ei ole ymmärretty tehdä tarpeeksi ja ilmankosteuden ym takia niistä repsahtanut aloitus/lopetus tuoliväli alas. Tuolloin kun ei vielä käytetty korotusrimaa, sen alla tuo pahvi olisi voinut pysyäkin.
 
Itselle ei ole tullut vielä vastaan ainuttakaan hapertunutta valkoista aluskatetta, joka muodostui ns vakioksi joskus -90 luvun taitteessa.
Sitä vanhempia, esim hiljattain vaihdettiin kattoa 80 luvun alun rakennukseen jossa oli käytetty mustaa, verkkovahvisteista aluskatetta. Se oli täysin hapertunut ja ei ole pitänyt vettä enää vuosiin.
Sitten jossain vaiheessa käytettiin sitä pahvista versiota, jonka ongelma on se, että limityksiä ei ole ymmärretty tehdä tarpeeksi ja ilmankosteuden ym takia niistä repsahtanut aloitus/lopetus tuoliväli alas. Tuolloin kun ei vielä käytetty korotusrimaa, sen alla tuo pahvi olisi voinut pysyäkin.
Joo noita on ollut useita erilaisia, musta 90-luvun alun alapinta salmiakkikuviolla oleva on osoittautunut hyväksi, kestää hyvin pakkasta eikä haperru. Limitykset noissa on hyvin tärkeitä, varsinkin jos räystäälle pääseen avoin tuuli. Katon jyrkyydelläkin on iso merkitys.
 
Laitetaan nyt jäniskevennyksenä kuva vuosien takaa kuinka ammattitaitoisesti konesaumakaton alle asennettu aluskate on toteutettu jiirissä kun rakennusta on laajennettu 90 asteen kulmassa toiseen suuntaan:
Näyttökuva 2023-12-18 225438.png
Laajennuksen ajankohta 80/90 tienoilla :)
 
Laitetaan nyt jäniskevennyksenä kuva vuosien takaa kuinka ammattitaitoisesti konesaumakaton alle asennettu aluskate on toteutettu jiirissä kun rakennusta on laajennettu 90 asteen kulmassa toiseen suuntaan:
Näyttökuva 2023-12-18 225438.png
Laajennuksen ajankohta 80/90 tienoilla :)
Lienevät kokoneet ton turhaksi ja mietiskeelleet alta näkee miten tehty? ja tuolloin vastuutkin oli erilaiset. Kyllähän tuolloinkin tohon olis umpilaudoitus laitettu, kuten siinä vanhalla lappeellakin on. No tekijät vaihtelevat kuten heidän moraalikin.
 
100 vuotta vanha puutaloyhtiö, jonka aiemmin kylmä ullakko on rakennettu lämpimiksi asuintiloiksi. Tuulettuva yläkolmio löytyy ja alipainetuuletin harjalla.
Taloyhtiöltä tiedot tehdyistä remonteista ja niiden valvonnasta? Sanoisin, että nuku yösi rauhassa. Kyseessä on vanhan rakenteen pettäminen johon sinä et ole voinut ennakoida ja vastuu on taloyhtiöllä. Jos oikeuteen asti tappelemaan joudutaan niin "rakennusalan ammattilainen ja hänen pitäisi tietää, miten eri rakenteet ja muut toimii niin en lähtisi "puolustustani" rakentamaan."
 
Voisiko joku selittää, miksi 1960-luvun talossa on tuloilmaventtiili sekä ylhäällä katonrajassa että samassa pystysuorassa linjassa alhaalla lattian tasolla? :redface: Ovatko venttiilit suunniteltu käytettäväksi eri vuodenaikoina?

Onko tulipesää? En ole rakennussuunnittelija mutta näin äkkiseltään ajateltuna jos alakerrassa on arkikäyttöinen uuni/hormi niin se vetää ilmat niin tehokkaasti katolle että yläkerrassa ei vaihdu ilma mitenkään.. Tuloilmaventtiili yläkerrassa saa sen raikkaan ilman kiertämään vähän paremmin.
 
Onko muurareita/nuohoojia tai muuten vaan tulisijojen/savuhormien asiantuntijoita paikalla?
Onko tälläiset halkeamat normi juttu vai olisiko syytä tehdä jotain? Rappaus on kopo noiden halkeamien kohdalta, muuten tuntuu olevan kiinni alustaltaan. Elämistähän tuo on mutta.. Ollaan reilu vuosi asuttu tässä ja sen vuoden aikana mielestäni tuo toinen pienempi halkeama on ilmestynyt, toi isompi oli jo muuttaessamme. Takkaa käytämme harvakseltaan, sen sijaan alhaalla pannuhuoneessa oleva puukattila on varsinainen lämmitysjärjestelmä, oletan sen olevan samassa hormissa tän takan kanssa.
20231231_232852.jpg
 
Lomakohteen hotellin kylpyhuoneessa oli laatoitus tehty puskusaumoilla, eikä nurkissa ja lattianrajassa ollut silikonisaumoja! Toimisiko Suomessa?
 
Onko mahdollista, että talossa olisi joskus ollut kylmiö tuossa kohtaa ja liittyisi sen ilmanvaihtoon? Eikös niitä 60-70 -luvuilla aikanaan rakennettu? En kyllä osaa sanoa millainen ilmanvaihto niissä mahdollisesti on ollut.
 
Mikähän ihme voi vaivata alle 2v vanhaa abloyn lukko(runko)a? Kun laitat nupikan ylös jolla ovi lukittuu kiinni ja seuraavalla kerralla kun avaan oven avaimella niin nupikka itsestään pongahtaa alas ja ovi jääkin lukittumatta?! Samoja lukkoja muuallakin asunnossa, mutta tämä autotallin Abloy vittuilew :mad:
 
Onko muurareita/nuohoojia tai muuten vaan tulisijojen/savuhormien asiantuntijoita paikalla?
Onko tälläiset halkeamat normi juttu vai olisiko syytä tehdä jotain? Rappaus on kopo noiden halkeamien kohdalta, muuten tuntuu olevan kiinni alustaltaan. Elämistähän tuo on mutta.. Ollaan reilu vuosi asuttu tässä ja sen vuoden aikana mielestäni tuo toinen pienempi halkeama on ilmestynyt, toi isompi oli jo muuttaessamme. Takkaa käytämme harvakseltaan, sen sijaan alhaalla pannuhuoneessa oleva puukattila on varsinainen lämmitysjärjestelmä, oletan sen olevan samassa hormissa tän takan kanssa.
20231231_232852.jpg
Turhaan sä tota mietit otat ton sauman auki ja muuraat kiinni ja rappaat pinnan. Kun avaat näet sitten miten tiilien saumat ovat avautuneet, niistä kohdin laasti pois ja laitat uutta
tilalle.
 
Joo nuohoojan pitäisi nyt tammikuussa tulla :)
Kuvaus ei välttämättä kerro totuutta kamerat eivät useinkaan tarkenna lähelle, noihin laitetaan savupanos sinne hormin alaosaan, jos varmempia halutaan olla.
Toi halkeama vaikutti kuvassa niin isolta, että itse ottaisin auki ja samalla kattosin tonne katonkin yläpuolelle. Halkeaman näytti jatkuvan sinne, tossa tosin saattoi olla sen homin reunakin, sen näet talosi kuvista tarvittaessa. Endoskoopilla noita voi myöskatsoa, eivät ola kalliita.

Eikös toi jo ulkonäkösyistäkin pitäisi korjata?
 
Kuvaus ei välttämättä kerro totuutta kamerat eivät useinkaan tarkenna lähelle, noihin laitetaan savupanos sinne hormin alaosaan, jos varmempia halutaan olla.
Toi halkeama vaikutti kuvassa niin isolta, että itse ottaisin auki ja samalla kattosin tonne katonkin yläpuolelle. Halkeaman näytti jatkuvan sinne, tossa tosin saattoi olla sen homin reunakin, sen näet talosi kuvista tarvittaessa. Endoskoopilla noita voi myöskatsoa, eivät ola kalliita.

Eikös toi jo ulkonäkösyistäkin pitäisi korjata?
Ei se varsinaisesti itseä häiritse ja en ole ryhtynyt korjaushommiin siksi että tuota ei saa millään näkymättömäksi ilman että koko seinä rapataan uudestaan, sen verran tiedän rappaamisesta. Toinen syy että korjaaminen on turhaa jos kohta on sellainen että se tulee aina halkeamaan uudestaan. Ylhäällä yläpohjassa hormi on vuorattu palovillalla niinkuin kuuluukin eli sieltä ei näe purkamatta villoja että kuinka ylös halkeama ylettyy. Kysäsen nuohoojalta vielä mielipidettä kun tulee.

Edit: ja kyllä, tiedän että on tapoja rapata vain tuo rikki mennyt osa mutta jo pelkästään maalinsävyn takia tuo pitäisi vähintään maalata kokonaan uudestaan, no paha taski se ei ole mutta jos se tulee olemaan turhaan niin en ryhdy siihen ainakaan heti.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se varsinaisesti itseä häiritse ja en ole ryhtynyt korjaushommiin siksi että tuota ei saa millään näkymättömäksi ilman että koko seinä rapataan uudestaan, sen verran tiedän rappaamisesta. Toinen syy että korjaaminen on turhaa jos kohta on sellainen että se tulee aina halkeamaan uudestaan. Ylhäällä yläpohjassa hormi on vuorattu palovillalla niinkuin kuuluukin eli sieltä ei näe purkamatta villoja että kuinka ylös halkeama ylettyy. Kysäsen nuohoojalta vielä mielipidettä kun tulee.
Kyllä noita korjataa paljon ilman koko seinän rappaamista, maalaamaan sen yli joutuu tai ainakin tekee selkeän rajan niin näyttää siistiltä.
Esim. ton pysty hakeaman viereen, missä alakaton otsa, niin näyttää harkitulta. Tietysti osata pitää.
Jos halkeaa uudestaan syy siihen olisi hyvä selvittää ja korjata se. Voi olla, että on vain joskus elänyt esim. hormipalon johdosta tai naapurissa kalliota louhittu.

Laiskuudesta olen kyllä täysin jäävi sinua moittimaan :) laita itsellesi mitta ylös niin näet kasvaako rako.
 
Kyllä noita korjataa paljon ilman koko seinän rappaamista, maalaamaan sen yli joutuu tai ainakin tekee selkeän rajan niin näyttää siistiltä.
Esim. ton pysty hakeaman viereen, missä alakaton otsa, niin näyttää harkitulta. Tietysti osata pitää.
Jos halkeaa uudestaan syy siihen olisi hyvä selvittää ja korjata se. Voi olla, että on vain joskus elänyt esim. hormipalon johdosta tai naapurissa kalliota louhittu.
Niin voi olla et elämiset on tapahtunut jo jolloin kohta ei välttämättää enää halkeisi? Työkaveri korjasi juuri kerrostalon olkkarin roiskerapatun katon jossa linjasaneerauksessa oli vahingossa tultu läpi yläkautta niin voisin kysyä millä tapaa korjasi sen, meinaan että millä tapaa teki roiskepinnan ilman ruiskua
 
Vuosituhannen alun omakotitalontalon yläpohjassa on 30cm puhalluslasivillaa. Olen haaveillut lisäeristämisestä selluvillalla, jonka ilmeisesti pitäisi olla ok lasivillan päälle. Kesää odotellessa tässä tuli mieleen myös sellainen ratkaisu, että kävisin haravoimassa lasivillat ainakin kaikkien läpivientien ympäriltä pois reunemmalle paksummaksi kerrokseksi ja laittaisin pelkkää selluvillaa koko paksuudelta näihin kohtiin. Tällä vältyttäisiin siltä, että tehtäisiin yläpohjaan kahden eri eristemateriaalin kerrokset ja toisaalta vuotoalttiimmat paikat saisi kokonaan selluvillalle, joka luultavasti hanskaa pienet vuodot lasivillaa paremmin. Onko tässä suunnitelmassa mitään riskin paikkaa? Ainoa etu tuohon koko alalta päälle eristämiseen selluvillalla on se, että sillä saattaisi hiiret kenties pysyä loitompana.
 
Joskus tuli kysyttyä Ekovillan aspasta, voiko heidän selluvillaa käyttää lasivillan päällä. Varmistivat asian ja vastaus oli, että voi käyttää.
 
Meillä olisi ajatuksena laatoittaa kylpyhuoneen seinät vanhojen laattojen päälle. Laattojen alla on kipsilevy, enkä löytänyt mistään tietoa, että jaksaako kipsilevy kantaa kaksinkertaiset laatat?
 
Meillä olisi ajatuksena laatoittaa kylpyhuoneen seinät vanhojen laattojen päälle. Laattojen alla on kipsilevy, enkä löytänyt mistään tietoa, että jaksaako kipsilevy kantaa kaksinkertaiset laatat?

Miksi päälle? Miksi ei vain uuden rakentamista, kohta joudutte kuitenkin purkamaan uudenkin kun vesieristys tiensä päässä.
 
Harkitsen yläpohjan lisäeristämistä selluvillalla. Onko kenelläkään vinkata Tampereelta paikallisia toimijoita, joista olisi hyvät kokemukset? Hyvä ja halpa pitäisi tietenkin olla. Ensimmäinen tarjous 200 mm vahvuudella (48 säkkiä) 110 m2 alalle oli melkein 2000 euroa.
 
Viimeksi muokattu:
Harkitsen yläpohjan lisäeristämistä selluvillalla. Onko kenelläkään vinkata Tampereelta paikallisia toimijoita, joista olisi hyvät kokemukset? Hyvä ja halpa pitäisi tietenkin olla. Ensimmäinen tarjous 200 mm vahvuudella (48 säkkiä) 110 m2 alalle oli melkein 2000 euroa.
Tee itte? Tossa hintamalli vaikka ei nyt sielläpäin ole: Vuokraa puhallusvillakone | Lainaa suurtehoimuri | Ekoeriste Oy

200 viikonloppu + 48*15 = 200+720 = 960e. Kaiken järjen mukaan tuosta 2000e:stä saa ainakin (riippuu myydäänkö matskut jopa 10e/säkki) 1300e * 0,4 = 500e 'alennusta' eli lopullinen hinta on 960e vs 1500e, pääsee tuossa tuntipalkoille.
 
Tarvii kaverin syöttämään alapäähän ja riippuen yläpohjan tilavuudesta ym niin joko karseata tai erittäin karseata hommaa tuo puhalluvillan puhaltaminen. :D
 
Tee itte? Tossa hintamalli vaikka ei nyt sielläpäin ole: Vuokraa puhallusvillakone | Lainaa suurtehoimuri | Ekoeriste Oy

200 viikonloppu + 48*15 = 200+720 = 960e. Kaiken järjen mukaan tuosta 2000e:stä saa ainakin (riippuu myydäänkö matskut jopa 10e/säkki) 1300e * 0,4 = 500e 'alennusta' eli lopullinen hinta on 960e vs 1500e, pääsee tuossa tuntipalkoille.
Monesta paikasta saa koneen kaupan päälle lainaan, kun ostaa villoja. Ainakin täällä päin.
 
Tarvii kaverin syöttämään alapäähän ja riippuen yläpohjan tilavuudesta ym niin joko karseata tai erittäin karseata hommaa tuo puhalluvillan puhaltaminen. :D
Eipä toi ekovillan puhaltaminen mitään ikävää ole, kun ei kutise. Toki hyvä hengityssuojain kannattaa olla, kun tahtoo pölistä.
 
Harkitsen yläpohjan lisäeristämistä selluvillalla. Onko kenelläkään vinkata Tampereelta paikallisia toimijoita, joista olisi hyvät kokemukset? Hyvä ja halpa pitäisi tietenkin olla. Ensimmäinen tarjous 200 mm vahvuudella (48 säkkiä) 110 m2 alalle oli melkein 2000 euroa.
En nyt osaa sanoa, että millä mitataan hyvyyttä. Tästä kuitenkin kokemusta lähihistoriasta, kun näitä kilpailutin. Provilla tarjosi 36€/kuutio viime syksynä ja ei mitään lisäkuluja päälle. Muutaman muun soitin, kun aika huonosti kukaan vastasi tarjouspyyntöihin, kun lomaketta täytyin kotisivuilta. Monella muulla tulee joku 200€ lisäkuluja matkasta ym.

En nyt löytänyt laskua tähän hätää, mutta olisiko ollut joku 1200€ 50 cm täytöllä ja pinta-ala on varmaan jotain 100 neliön luokkaa.

 
Tee itte? Tossa hintamalli vaikka ei nyt sielläpäin ole: Vuokraa puhallusvillakone | Lainaa suurtehoimuri | Ekoeriste Oy

200 viikonloppu + 48*15 = 200+720 = 960e. Kaiken järjen mukaan tuosta 2000e:stä saa ainakin (riippuu myydäänkö matskut jopa 10e/säkki) 1300e * 0,4 = 500e 'alennusta' eli lopullinen hinta on 960e vs 1500e, pääsee tuossa tuntipalkoille.
Kotitalousvähennyksen kun huomioi ja sen että urakoitsija voi aina pistää vähän enemmän työn osuudeksi niin alkaa olla tuo DIY jo aika kannattamatonta.
 
Kotitalousvähennyksen kun huomioi ja sen että urakoitsija voi aina pistää vähän enemmän työn osuudeksi niin alkaa olla tuo DIY jo aika kannattamatonta.
Niin urakoitsijat (ainakin isot) saavat noi villat kuluttajaa paljon halvemmalla, joten kotitalousvähennyksen kanssa voivat halutessaan olla kilpailukykuisiä.
Tosin aikaa/vaivaa siihen sen halvimman hinnantarjoajan löytämiseksikin kuluu ja kun itse tekee tietää ainakin mitä saa ja jos persukseleen menee ei tarvitse tapella
kuin sen peilistä näkyvän hemmon kanssa.
 
Onko 70-luvun lopun elementtikerrostalossa tehtävissä mitään mihinkään järkevään hintaan (ei tartteis kymmeniä tuhansia maksaa), että saisi naapureista kantautuvaa meteliä vaimennettua? Kaikki vähän kovempikin puhe kuuluu ala- ja yläkerrasta ja yläkerrasta kaikki lattiaan kolahtava samoin. Seinänaapureista sen sijaan ei kuulu pihaustakaan.
 
Onko 70-luvun lopun elementtikerrostalossa tehtävissä mitään mihinkään järkevään hintaan (ei tartteis kymmeniä tuhansia maksaa), että saisi naapureista kantautuvaa meteliä vaimennettua? Kaikki vähän kovempikin puhe kuuluu ala- ja yläkerrasta ja yläkerrasta kaikki lattiaan kolahtava samoin. Seinänaapureista sen sijaan ei kuulu pihaustakaan.
Yläkerta helpompi rakennat alakaton, siinäkin tarvitaan sähkömiestä. Lattiaa voidaan nostaa=> ovetkin joutuu nostamaan, keittiö ollee sitten isompi homma.
Hyöty on sitten vähän siitä kiinni, mikä sen melulähteen melun suuruus on eli nolliin tuskin saat! Jos hermo ei kestä, kokeilet vaikka makkarissa ensin (usein sen lattiaa voi nostaa makkarissa oviin koskematta avautuvat makkarista poispäin).
Siitähän sen sitten näkee.
Halvin tapa on (onnistuessaan) käytä naapureissa sopimassa "meluajoista". Matkaradion sitten käytte molemmissa asunnoissa.
 
Harkitsen yläpohjan lisäeristämistä selluvillalla. Onko kenelläkään vinkata Tampereelta paikallisia toimijoita, joista olisi hyvät kokemukset? Hyvä ja halpa pitäisi tietenkin olla. Ensimmäinen tarjous 200 mm vahvuudella (48 säkkiä) 110 m2 alalle oli melkein 2000 euroa.

Lisäaeristys voi olla eri asia, mutta kun pienen yläpohjan eristi 500mm syksyllä niin Ecoup eli ihan ekovillan oma asennuspalvelu oli 37,2€/m3 + 136,4€ käynti sis alv. Eli tekisi vajaa tonnin 22 kuutiolla. Yhden käynnin minimiveloitus taitaa olla tonni + alv joka tapauksessa. Kannattaa ainakin pirkanmaan edustajilta kysäistä.

 
Viimeksi muokattu:
Lisäaeristys voi olla eri asia, mutta kun pienen yläpohjan eristi 500mm syksyllä niin Ecoup eli ihan ekovillan oma asennuspalvelu oli 37,2€/m3 + 136,4€ käynti sis alv. Eli tekisi vajaa tonnin 22 kuutiolla. Yhden käynnin minimiveloitus taitaa olla tonni + alv joka tapauksessa. Kannattaa ainakin pirkanmaan edustajilta kysäistä.


1560e tuli tarjous tätä kautta 24 kuutiolle eli 65 euroa kuutio.

Ilmeisesti tonnilla nämä villat pitäisi saada ainakin tämän laskurin mukaan
 
Viimeksi muokattu:
En nyt osaa sanoa, että millä mitataan hyvyyttä. Tästä kuitenkin kokemusta lähihistoriasta, kun näitä kilpailutin. Provilla tarjosi 36€/kuutio viime syksynä ja ei mitään lisäkuluja päälle. Muutaman muun soitin, kun aika huonosti kukaan vastasi tarjouspyyntöihin, kun lomaketta täytyin kotisivuilta. Monella muulla tulee joku 200€ lisäkuluja matkasta ym.


Itse en jaksa mitään lomakkeita täytellä tai soitella kymmeneen paikkaan jotta saa tekijän. Toimivin väylä ollut urakkamaailma, sieltä on löytynyt ne tekijät kenellä on kiinnostusta ko. hommaan.

Ottavat tietty urakoitsijalta oman osuutensa mutta ok hintaan löytynyt pätevät tekijät.
 

Tässä videossa meidän kukolämpö-putket, joissa sellaisenaan ei mitään vikaa mutta jotain ihme resonointia noista välillä kuuluu. Video on kuvattu jo pari vuotta sitten ja nämä äänet on vähentyneet, mutta aina välillä esim iltasuihkujen aikaan "napsahtelee". Käytännössä nämä äänet aina kulminoitui siihen, kun joko hana tai suihku on käytössä.

Onkohan mahdollisesti joku törmännyt vastaavaan aiemmin? Mikä tuollaisia ääniä aiheuttaa?

Käytin Kaukolämpöyhtiön kaveriakin täällä pariin otteeseen, mutta eihän tuota ääntä juuri niillä kerroilla saanut toistettua niin jäi selvittämättä.

Yhdessä nurkassa pääsee laittamaan korvan kiinni meno- ja tuloputkiin, niin siinä oikein tuntee kun putki napsii.
 
Kerrostalokaksiossa on meneillään kylppäriremontti. Kylpyhuone on heti eteisessä ensimmäinen ovi. Eteisestä olohuoneeseen on "oviaukko", johon on laitettu vetoketjullinen muovisuojus. Vetoketju on kuitenkin jätetty auki työpäivän jälkeen huoneistosta lähtiessä. Ilmeisesti kylpyhuoneessa olevien kuivaimien ilmankiertoa parantamaan. Tästä johtuen koko asunto haisee liuottimilta, pölyltä ynnä muulta saumalaastilta.

Onko tässä nyt toimittu väärin, vai lähtevätkö nuo hajut helposti pois? Jostain syystä myös makuuhuoneen kiinni ollut ovi oli avattu, että pöly ja hajut pääsisivät varmasti joka puolelle.
 

Tässä videossa meidän kukolämpö-putket, joissa sellaisenaan ei mitään vikaa mutta jotain ihme resonointia noista välillä kuuluu. Video on kuvattu jo pari vuotta sitten ja nämä äänet on vähentyneet, mutta aina välillä esim iltasuihkujen aikaan "napsahtelee". Käytännössä nämä äänet aina kulminoitui siihen, kun joko hana tai suihku on käytössä.

Onkohan mahdollisesti joku törmännyt vastaavaan aiemmin? Mikä tuollaisia ääniä aiheuttaa?

Käytin Kaukolämpöyhtiön kaveriakin täällä pariin otteeseen, mutta eihän tuota ääntä juuri niillä kerroilla saanut toistettua niin jäi selvittämättä.

Yhdessä nurkassa pääsee laittamaan korvan kiinni meno- ja tuloputkiin, niin siinä oikein tuntee kun putki napsii.

Olisiko putkien kannakoinnissa ja/tai läpivienneissä jotain mikä aiheuttaa lämpötilamuutoksien vuoksi ääntä?
 
Kerrostalokaksiossa on meneillään kylppäriremontti. Kylpyhuone on heti eteisessä ensimmäinen ovi. Eteisestä olohuoneeseen on "oviaukko", johon on laitettu vetoketjullinen muovisuojus. Vetoketju on kuitenkin jätetty auki työpäivän jälkeen huoneistosta lähtiessä. Ilmeisesti kylpyhuoneessa olevien kuivaimien ilmankiertoa parantamaan. Tästä johtuen koko asunto haisee liuottimilta, pölyltä ynnä muulta saumalaastilta.

Onko tässä nyt toimittu väärin, vai lähtevätkö nuo hajut helposti pois? Jostain syystä myös makuuhuoneen kiinni ollut ovi oli avattu, että pöly ja hajut pääsisivät varmasti joka puolelle.

No eihän sillä suojauksella ole mitään virkaa jos se vetoketju on auki? Kannattaa kysäistä vaikka työmaan vastaavalta mestarilta tai rakennusliikkeen työnjohtajalta että miksi näin on toimittu ja voisiko asian hoitaa paremmin jatkossa.
Yhteystiedot varmaankin on jaettu remonttia aloitettaessa.
 
Kerrostalokaksiossa on meneillään kylppäriremontti. Kylpyhuone on heti eteisessä ensimmäinen ovi. Eteisestä olohuoneeseen on "oviaukko", johon on laitettu vetoketjullinen muovisuojus. Vetoketju on kuitenkin jätetty auki työpäivän jälkeen huoneistosta lähtiessä. Ilmeisesti kylpyhuoneessa olevien kuivaimien ilmankiertoa parantamaan. Tästä johtuen koko asunto haisee liuottimilta, pölyltä ynnä muulta saumalaastilta.

Onko tässä nyt toimittu väärin, vai lähtevätkö nuo hajut helposti pois? Jostain syystä myös makuuhuoneen kiinni ollut ovi oli avattu, että pöly ja hajut pääsisivät varmasti joka puolelle.
Otsonaattori vie hajut. Näitä laitteita on vuokrattavana esim. tori.fi. Lue sitten turvaohjeet, ei kasveja ja eläimiä tai ihmisiä samassa tilassa ja antaa otsonin puoliintua muutaman tunnin käsittelyn jälkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 864
Viestejä
4 559 250
Jäsenet
75 056
Uusin jäsen
alfv

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom