Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[jonesky12345]

Osaisiko joku kertoa vinon yläpohjan tuuletustilan vaatimuksen kesältä 2003. Eli eristeiden ja ruoteiden (tai aluskatteen) välisen tilan vaatimus, kun eristeenä on kivivila. 100 mm? Tähän kaivataan virallista tietoa lähteineen, ei mielipidettä. Kiitos!

Onko kyseessä 2003v rakennettu talo vai joku varasto vai minkälainen rakennus?

 

[mikkot]

Onko kyseessä 2003v rakennettu talo vai joku varasto vai minkälainen rakennus?

100 vuotta vanha puutaloyhtiö, jonka aiemmin kylmä ullakko on rakennettu lämpimiksi asuintiloiksi. Tuulettuva yläkolmio löytyy ja alipainetuuletin harjalla.

 

[Porsashyeena]

Miltä kuulostaa 2000-luvun talo jonka seinärakenne on kokolailla seuraava?
Ulkona kevythirsi, eristeenä eko puhallusvilla, vanhanliiton rakennuspaperi ja sisällä pinnassa paneeli.
Koneellinen ilmanvaihto, maalämpöpumppu vesikiertoisella lämmityksellä.
Onko tuollaisia tehty paljonkin ja onko noissa jotain riskejä?

 

[tietokonerikki]

Osaisiko joku kertoa vinon yläpohjan tuuletustilan vaatimuksen kesältä 2003. Eli eristeiden ja ruoteiden (tai aluskatteen) välisen tilan vaatimus, kun eristeenä on kivivila. 100 mm? Tähän kaivataan virallista tietoa lähteineen, ei mielipidettä. Kiitos!

Muistaakseni noihin suoositellaan 50mm, mielipiteenä 25mm riittää kunhan se varmasti siellä on, eli aluskate ei roiku yms. Ja siellä pitää se ilma kiertää eli korvausilmaa saatavissa räystään alta.
Rakentamismääräyskokoelmista saa lisätietoa, jos tarkemmin haluat. Edellinen Koomushallitus vähän lievensi noita pakollisia määräyksiä.
Onkos sulla jotain ongelmaa?

 

[mikkot]

Muistaakseni noihin suoositellaan 50mm, mielipiteenä 25mm riittää kunhan se varmasti siellä on, eli aluskate ei roiku yms. Ja siellä pitää se ilma kiertää eli korvausilmaa saatavissa räystään alta.
Rakentamismääräyskokoelmista saa lisätietoa, jos tarkemmin haluat. Edellinen Koomushallitus vähän lievensi noita pakollisia määräyksiä.
Onkos sulla jotain ongelmaa?

Sisäilmayhdistyksen sivuilla jyrkille katoille sanotaan minimiksi 75 mm. Toimivat katot -julkaisu mainitsee 100 mm. Tämä katto on 3:1 eli siinä mielessä jyrkkä. Varaudun potentiaalisiin tuleviin ongelmiin. Ostaja on osoittautunut riidanhaluiseksi, vaikka varsinaisia tuuletusongelmia ei ilmeisesti ole. Oleellista on nyt se mitä säännöt, määräykset ja ohjeet ovat tuohon maailmanaikaan sanoneet (2003).

 

[tietokonerikki]

Sisäilmayhdistyksen sivuilla jyrkille katoille sanotaan minimiksi 75 mm. Toimivat katot -julkaisu mainitsee 100 mm. Tämä katto on 3:1 eli siinä mielessä jyrkkä. Varaudun potentiaalisiin tuleviin ongelmiin. Ostaja on osoittautunut riidanhaluiseksi, vaikka varsinaisia tuuletusongelmia ei ilmeisesti ole. Oleellista on nyt se mitä säännöt, määräykset ja ohjeet ovat tuohon maailmanaikaan sanoneet (2003).

Jyrkillä katoilla toi tuuletus toimii paremmin kuin loivilla (siinä syntyy paremmin ns. hormi-ilmiö). Olleelista tossa on, että se ilma pystyy kuivattamaan ne kosteustipat, mitkä mahdollisesti tiivistyvät sinne aluskatteen alle sopivissa olosuhteissa. Sulla varmaan on ne rakennekuvat (siellä pitäisi olla leikkaus tai ainakin arkkitehtikuvissa) katsoisin sieltä ja sitten niintä rakentamismääräyskokoelmia. Paljonkos sulla on sitä rakoa siellä?

 

[mikkot]

Jyrkillä katoilla toi tuuletus toimii paremmin kuin loivilla (siinä syntyy paremmin ns. hormi-ilmiö). Olleelista tossa on, että se ilma pystyy kuivattamaan ne kosteustipat, mitkä mahdollisesti tiivistyvät sinne aluskatteen alle sopivissa olosuhteissa. Sulla varmaan on ne rakennekuvat (siellä pitäisi olla leikkaus tai ainakin arkkitehtikuvissa) katsoisin sieltä ja sitten niintä rakentamismääräyskokoelmia. Paljonkos sulla on sitä rakoa siellä?

Tuuletusväliä on kuvissa 100 mm. Todellisesta tuuletusvälistä ei ole tällä haavaa tietoa. Aluskatetta ei kuviin ole piirretty ollenkaan. Aluskatetta on yritetty asentaa alakautta kattotuolien väliin, mutta sehän ei kunnolla onnistu ja läpiviennit erityisesti ovat hankalia, joita tuolla on runsaasti. Löytämäni sisäilmayhdistyksen seloste onkin jo vuodelta 2008 ja siinä viitataan RIL 107, eli tuo 75 mm lienee sen ajan tuuletusvälin minimi. Tästä on kehkeytymässä mielenkiintoinen riita: Onko aluskatteen huono asennus myyjän vastuulla vai ei, mikäli ostaja ei koko aluskatteesta ollut ostaessa tietoinen? Toki ostaja on voinut sellaista olettaa, mutta mikään ei ole sen olemassaoloon viitannut ja on kyllä sitten pitänyt myös tiedostaa, että alakautta se on asennettu jo on. Harvalaudoitetun rivipeltikatteen alle sitä ei tänä päivänäkään vaadita 3:1 ja jyrkemmillä katoilla.

 

[Perkeles]

Tuuletusväliä on kuvissa 100 mm. Todellisesta tuuletusvälistä ei ole tällä haavaa tietoa. Aluskatetta ei kuviin ole piirretty ollenkaan. Aluskatetta on yritetty asentaa alakautta kattotuolien väliin, mutta sehän ei kunnolla onnistu ja läpiviennit erityisesti ovat hankalia, joita tuolla on runsaasti. Löytämäni sisäilmayhdistyksen seloste onkin jo vuodelta 2008 ja siinä viitataan RIL 107, eli tuo 75 mm lienee sen ajan tuuletusvälin minimi. Tästä on kehkeytymässä mielenkiintoinen riita: Onko aluskatteen huono asennus myyjän vastuulla vai ei, mikäli ostaja ei koko aluskatteesta ollut ostaessa tietoinen? Toki ostaja on voinut sellaista olettaa, mutta mikään ei ole sen olemassaoloon viitannut ja on kyllä sitten pitänyt myös tiedostaa, että alakautta se on asennettu jo on. Harvalaudoitetun rivipeltikatteen alle sitä ei tänä päivänäkään vaadita 3:1 ja jyrkemmillä katoilla.

Jos alla purueristys ja mutenkin reilusti tilaa, niin luulisin, että tuosta jälkikäteen asennetusta aluskatteesta ei ole kuin haittaa. Se harvalaudoitus jonka on tarkoitus imeä kondenssivedet ja kuivua on nyt muovin ja pellin välissä. jos vielä ei ole harjatuuletusta/ aluskate ei pääty ennen harjaa, niin kaikki kosteus jää muhimaan tuonne.

 

[tietokonerikki]

Tuuletusväliä on kuvissa 100 mm. Todellisesta tuuletusvälistä ei ole tällä haavaa tietoa. Aluskatetta ei kuviin ole piirretty ollenkaan. Aluskatetta on yritetty asentaa alakautta kattotuolien väliin, mutta sehän ei kunnolla onnistu ja läpiviennit erityisesti ovat hankalia, joita tuolla on runsaasti. Löytämäni sisäilmayhdistyksen seloste onkin jo vuodelta 2008 ja siinä viitataan RIL 107, eli tuo 75 mm lienee sen ajan tuuletusvälin minimi. Tästä on kehkeytymässä mielenkiintoinen riita: Onko aluskatteen huono asennus myyjän vastuulla vai ei, mikäli ostaja ei koko aluskatteesta ollut ostaessa tietoinen? Toki ostaja on voinut sellaista olettaa, mutta mikään ei ole sen olemassaoloon viitannut ja on kyllä sitten pitänyt myös tiedostaa, että alakautta se on asennettu jo on. Harvalaudoitetun rivipeltikatteen alle sitä ei tänä päivänäkään vaadita 3:1 ja jyrkemmillä katoilla.

Jos aluskatetta ei ole kuvissa, niin ei sitä silloin suunniteltaessa ole sinne haluttukaan. Ja ostajana? olet varmaa kuvat katsonut, joten itse en lähtisi siitä riittelemään.
100 mm on enemmän kuin tarpeeksi tuuletusvälinä, jos sulla on talossasi konesaumattu peltikatto voinet olla aika huolettomin mielin kunhan muistat pitää sen kunnossa.
Noin jyrkällä katolla oikeintehtynä kunnossaanollessa pitää varvasti. Noita on tehty satoja vuosia ilman aluskatetta.

RIL on vain kaupallinen (tosin siihen usein viitataan ja alan koulutuksessa monesti käytetään) tuote, ellei sitä ole Rakennusmääräyksissä erikseen määräyksen asemaan asetettu, ohjeena siis vain ohje. Jos sinulla on aihetta ongelmia epäillä osta endoskooppi ne eivät paljon maksa ja niillä voit katsella rakoihin.
Yleensä riitaa ei kannata alkaa rakentamaan ellei oikeaa ongelmaa ole ja silloinkin tarkasti punniten kannattaako ottaa riski korkeista oikeudenkäyntikuluista.
Sullahan oli toi tuuletus kunnossa.

 

[jonesky12345]

100 vuotta vanha puutaloyhtiö, jonka aiemmin kylmä ullakko on rakennettu lämpimiksi asuintiloiksi. Tuulettuva yläkolmio löytyy ja alipainetuuletin harjalla.

No tollasissa rakenteissa ei lähtökohtaisesti noudateta mitään "2003 normeja" koska kattoa ei ole tehty 2003. Rakennusvalvontahan katsoo tollaisia laajennoksia ihan tapauskohtaisesti. En tiedä mitä merkitysrä tuuletusvälillä edes on, oletko itse ostaja vai kämpän myyjä, mutta kondenssiongelmia jos pelätään niin ne tapahtuvat pitkälti oli tuuletusrakoa tai ei.

 

[mikkot]

Jos alla purueristys ja mutenkin reilusti tilaa, niin luulisin, että tuosta jälkikäteen asennetusta aluskatteesta ei ole kuin haittaa. Se harvalaudoitus jonka on tarkoitus imeä kondenssivedet ja kuivua on nyt muovin ja pellin välissä. jos vielä ei ole harjatuuletusta/ aluskate ei pääty ennen harjaa, niin kaikki kosteus jää muhimaan tuonne.

Aluskatteen ja ruoteiden välissä on tuuletustilaa. Harjalla on alipainetuuletin. Koska kyseessä on alkuperäinen avovintti, joka myöhemmin on otettu asumiskäyttöön, on vinon yläpohjan eristeenä kivivilla.

 

[mikkot]

Jos aluskatetta ei ole kuvissa, niin ei sitä silloin suunniteltaessa ole sinne haluttukaan. Ja ostajana? olet varmaa kuvat katsonut, joten itse en lähtisi siitä riittelemään.
100 mm on enemmän kuin tarpeeksi tuuletusvälinä, jos sulla on talossasi konesaumattu peltikatto voinet olla aika huolettomin mielin kunhan muistat pitää sen kunnossa.
Noin jyrkällä katolla oikeintehtynä kunnossaanollessa pitää varvasti. Noita on tehty satoja vuosia ilman aluskatetta.

RIL on vain kaupallinen (tosin siihen usein viitataan ja alan koulutuksessa monesti käytetään) tuote, ellei sitä ole Rakennusmääräyksissä erikseen määräyksen asemaan asetettu, ohjeena siis vain ohje. Jos sinulla on aihetta ongelmia epäillä osta endoskooppi ne eivät paljon maksa ja niillä voit katsella rakoihin.
Yleensä riitaa ei kannata alkaa rakentamaan ellei oikeaa ongelmaa ole ja silloinkin tarkasti punniten kannattaako ottaa riski korkeista oikeudenkäyntikuluista.
Sullahan oli toi tuuletus kunnossa.

Olen myyjä ja osakkeen myynnistä on puolitoista vuotta aikaa. Kerroin aiemmin, että tuuletusongelmia ei tietääkseni ole, mutta halusin varautua tulevaan selvittämällä asiaa. En voi mennä takuuseen siitä, että kuvat pitävät sen suhteen paikkansa, koska aluskatekin oli menty alakautta lisäämään. Yläpohjan tuuletusputkesta oli satanut erittäin kovalla rankkasateella (uutisissa asti) aluskatteelle vettä, joka oli päätynyt vanhan halkeilleen vinon vesikattoa kannattavan hirren läpiviennistä sisälle asti. Koska tuuletusputken hatun korjaa muutamalla satkulla, niin riidan aihe tullee siis olemaan aluskatteen asennus. Taloyhtiön käsin saumattu katto on yli 60 vuotta vanha ja vaatii säännöllistä huoltoa eli vuotoriskiä on sitäkin kautta. Myyjänä olen maallikko, mutta ostaja on rakennusalan ammattilainen. Siitäkin näissä asioissa on etua, mutta oikeuskäytäntö ja maalaisjärki ei silti aina kohtaa.

 

[mikkot]

No tollasissa rakenteissa ei lähtökohtaisesti noudateta mitään "2003 normeja" koska kattoa ei ole tehty 2003. Rakennusvalvontahan katsoo tollaisia laajennoksia ihan tapauskohtaisesti. En tiedä mitä merkitysrä tuuletusvälillä edes on, oletko itse ostaja vai kämpän myyjä, mutta kondenssiongelmia jos pelätään niin ne tapahtuvat pitkälti oli tuuletusrakoa tai ei.

Sehän tässä on tulkinnanvaraista, että mitä voidaan katsoa vuonna 2003 olleen tällaisessa kohteessa hyvän rakennustavan mukaista. Jotain yleisiä korjaus- ja täydennysrakennusohjeita on ilmeisesti olemassa, mutta niistä ei minulla ole tietoa.

 

[mikkot]

Ottaisin mielelläni myös tähän kuvaan vielä useamman mielipiteen. Kysymys on rakennesuunnittelijan poikkileikkauksesta vuodelta 2003. Kuvassa näkyviä YP1, YP2, YP3 detaljeja ei löydy edes kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, vaikka muiden rakenteiden detaljit sieltä löytyvät.

1. Eihän kuvassa näy aluskatetta?
2. Onko kattolyhdyn tuuletusväli 50 vai 100 mm?
3. Arkkitehtikuvissa oli eristeenä ulkoäpäin luettuna 30 mm tuulensuojavilla + 200 mm mineraalivilla. Rakennesuunnittelijan poikkileikkauksessa näyttää olevan ainoastaan 100 + 100 mm villa?
4. Mikä voisi olla kattolyhdyn kohdalla oleva ohut rakenne villan päällä?

 

[jonesky12345]

Ottaisin mielelläni myös tähän kuvaan vielä useamman mielipiteen. Kysymys on rakennesuunnittelijan poikkileikkauksesta vuodelta 2003. Kuvassa näkyviä YP1, YP2, YP3 detaljeja ei löydy edes kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, vaikka muiden rakenteiden detaljit sieltä löytyvät.

1. Eihän kuvassa näy aluskatetta?
2. Onko kattolyhdyn tuuletusväli 50 vai 100 mm?
3. Arkkitehtikuvissa oli eristeenä ulkoäpäin luettuna 30 mm tuulensuojavilla + 200 mm mineraalivilla. Rakennesuunnittelijan poikkileikkauksessa näyttää olevan ainoastaan 100 + 100 mm villa?
4. Mikä voisi olla kattolyhdyn kohdalla oleva ohut rakenne villan päällä?

Joku tuulensuojalevy tms. Mikset vaan kerro mikä tuossa hiertää, mitä ongelmaa pelätään tms. Äkkiseltään tuossa ei varsinaisesti kuvissa näy mitään ongelmaa, joten asia ratkeaisi paremmin jos kerrot suoraan.

 

[mikkot]

Joku tuulensuojalevy tms. Mikset vaan kerro mikä tuossa hiertää, mitä ongelmaa pelätään tms. Äkkiseltään tuossa ei varsinaisesti kuvissa näy mitään ongelmaa, joten asia ratkeaisi paremmin jos kerrot suoraan.

Minua ei hierrä mikään. Olen tuossa aiemmin pari viestiä kertonut, että riidan aihe ostajan kanssa tulee olemaan aluskatteen asennuksesta, kun vesi oli nyt päässyt lurahtamaan sisälle asti.

 

[jinx1980]

Tuohan kuuluu taloyhtiön vastuulle vai onko yhtiöjärjestys jotenkin niin että katto ylimmälle asunnolle? Tuosta tulee osaketta kohden joka tapauksessa niin pienet kulut vaikka jotain korjattaisiinkin että ei taida olla kanteella menestymisen mahdollisuuksia???

 

[Zigh]

Minua ei hierrä mikään. Olen tuossa aiemmin pari viestiä kertonut, että riidan aihe ostajan kanssa tulee olemaan aluskatteen asennuksesta, kun vesi oli nyt päässyt lurahtamaan sisälle asti.

Mutta miksi yrität itse tätä jostain kuvista selvittää? Kun kerta kyseessä on yhtiö, niin yhtiön tehtävä on tutkia mikä siellä on vikana ja jos joku vika on niin mitä sen korjaaminen kustantaa. Sitten kun kustannukset on selvillä niin katsotaan onko se niin merkittävä (per osake) että ostaja voisi jotain vaatia.

Ylipäänsä, jos vesikate on 60 vuotta vanha, niin voidan olettaa että se ennemmin tai myöhemmin vuotaa. Veikkaan että olet aika vahvoilla sen suhteen että mitään joutuisit maksamaan, joten ottaisin ihan rauhassa.

 

[mikkot]

Tuohan kuuluu taloyhtiön vastuulle vai onko yhtiöjärjestys jotenkin niin että katto ylimmälle asunnolle? Tuosta tulee osaketta kohden joka tapauksessa niin pienet kulut vaikka jotain korjattaisiinkin että ei taida olla kanteella menestymisen mahdollisuuksia???

Tämä oli vanha puutalo-osake, jonka silloinen osakas on aikanaan ullakkotilaan laajentanut. Silloin on tyypillistä, että kaikki vastuu kunnossapidosta ja korjauksista näiden tilojen osalta on osakkaalla. Taloyhtiö vastaa ainoastaan vesikatteesta.

 

[Zigh]

Tämä oli vanha puutalo-osake, jonka silloinen osakas on aikanaan ullakkotilaan laajentanut. Silloin on tyypillistä, että kaikki vastuu kunnossapidosta ja korjauksista näiden tilojen osalta on osakkaalla. Taloyhtiö vastaa ainoastaan vesikatteesta.

Onko tämä vastuu kirjattu johonkin pöytäkirjaan tai yhtiöjärjestykseen?

Ja ymmärtääkseni aluskate kuuluu vesikatteeseen.

 

[mikkot]

Onko tämä vastuu kirjattu johonkin pöytäkirjaan tai yhtiöjärjestykseen?

Ja ymmärtääkseni aluskate kuuluu vesikatteeseen.

Yhtiöjärjestykseen on lisätty poikkeava vastuunjako. Aluskate ei kuulu yhtiön vesikatteeseen, sillä se on ullakon laajennuksessa lisätty osakkaan toimesta. Tämä keskustelu lähtee nyt väärille raiteille. Toivoisin rakennusalan ammattilaisilta vastauksia noihin yllä esittämiini kysymyksiin 1 - 4. Saan kyllä näihin aikanaan vastauksen, kun haen ammattilaisilta virallisen lausunnon asiasta, mutta sitä ennen oman mielenrauhan ja yöunien vuoksi yritän selvittää asiaa jotain toista kautta.

 

[jinx1980]

Kuvaamassasi tilanteessa vedet tuli tuuletusputkesta. Ei ole merkitystä oliko aluskatetta vai ei ja miten se on asennettu jos/kun selllaista ei alunperin ole ollut eikä sitä tarvita. Kuvaamasi vedet olisi valunut katon sisälle joka tapauksessa, ilman aluskatetta vain eri paikkaan.

Mitä siinä vastuunjakotaulussa sanotaan vastuiksi? Lisäksi jos se ei ole täsmällinen niin tulkinnanvaraisuudet menee yhtiölle.

 

[mikkot]

Kuvaamassasi tilanteessa vedet tuli tuuletusputkesta. Ei ole merkitystä oliko aluskatetta vai ei ja miten se on asennettu jos/kun selllaista ei alunperin ole ollut eikä sitä tarvita. Kuvaamasi vedet olisi valunut katon sisälle joka tapauksessa, ilman aluskatetta vain eri paikkaan.

Mitä siinä vastuunjakotaulussa sanotaan vastuiksi? Lisäksi jos se ei ole täsmällinen niin tulkinnanvaraisuudet menee yhtiölle.

Yhtijärjestyksen lisäys on hyvin yksiselitteinen siitä, että kaikki lisärakentamisesta koituvat, tai siihen yhdistettävissä olevat, kulut kuuluvat osakkaalle. Eikä se muutenkaan reilua olisi, jos naapuri joutuisi maksamaan ylimääristä, kun toinen on päättänyt lisärakentaa vinttitilat. Oleellista tässä vaiheessa on se, että näkyykö kuvissa aluskatetta vai ei. Kun ei ilmeisesti näy, niin onko ostaja silti voinut olettaa, että sellainen olisi asennettu? Ilmeisesti ei. Onneksi ostaja on rakennusalan ammattilainen, joten häneltä edellytetään näissä tilanteissa enemmän kuin maallikoilta. Vaikka tapaus vaikuttaa siltä, että myyjällä tässä ei pitäisi hätää olla, niin puhutaan sellaisista summista, että yöunet ja ruokahalu menee siitä huolimatta. Tämä tapaus on nyt siinä vaiheessa, että keskustelu käydään asianajajien välityksellä. Siitä on vielä pitkä matka raastupaan, mutta mitä paremmin asiansa tässä vaiheessa esittää, niin sitä todennäköisemmin sen välttää.

 

[tietokonerikki]

Olen myyjä ja osakkeen myynnistä on puolitoista vuotta aikaa. Kerroin aiemmin, että tuuletusongelmia ei tietääkseni ole, mutta halusin varautua tulevaan selvittämällä asiaa. En voi mennä takuuseen siitä, että kuvat pitävät sen suhteen paikkansa, koska aluskatekin oli menty alakautta lisäämään. Yläpohjan tuuletusputkesta oli satanut erittäin kovalla rankkasateella (uutisissa asti) aluskatteelle vettä, joka oli päätynyt vanhan halkeilleen vinon vesikattoa kannattavan hirren läpiviennistä sisälle asti. Koska tuuletusputken hatun korjaa muutamalla satkulla, niin riidan aihe tullee siis olemaan aluskatteen asennus. Taloyhtiön käsin saumattu katto on yli 60 vuotta vanha ja vaatii säännöllistä huoltoa eli vuotoriskiä on sitäkin kautta. Myyjänä olen maallikko, mutta ostaja on rakennusalan ammattilainen. Siitäkin näissä asioissa on etua, mutta oikeuskäytäntö ja maalaisjärki ei silti aina kohtaa.

Ei aluskatetta piirretä kuviin yleensä (olis ohut viiva), se on mainittu tossa YP2 ja YP3 rakennekuvassa, ja tai arkkitehdin leikkauksessa tekstinä.

Korjaus mennee yhtiön piikkiin vesikatteen osalta ja asunnon osalta ko. huoneiston omistajan. Sitten toi pystyhirttäpitkin mennyt ainakin osin yhtiön? (ilman vesikaton vuotoa vettähän ei olisi tullut minnekään).
Kaikki (korjaus) arvauksia tule kertomaan miten kävi (vaikka et itse vastuuseen joutuisikaan), mielenkiintoinen vastuunjakotilanne. Toivottavasti suojaavat jatkossa ton tuuletusputken pään paremmin. Tehty 2003 joten siltäkin osin?

 

[jonesky12345]

Minua ei hierrä mikään. Olen tuossa aiemmin pari viestiä kertonut, että riidan aihe ostajan kanssa tulee olemaan aluskatteen asennuksesta, kun vesi oli nyt päässyt lurahtamaan sisälle asti.

Aa katos, olin missannut tuon. Yksinkertaisesti kuvista voi päätellä, että siellä on 200mm eristettä, tuulensuojalevy, tuuletusväli, joka näkyisi olevan 100mm ja aluskatetta sinne ei ole piirretty. Yleensä arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan leikkauksissa tai erillisissä rakennetyyppipiirustuksissa on tekstimuotoisesti kuvattu rakenteen poikkileikkauksen materiaalit, rakennekerrokset järjestyksessä ja paksuudet. Mikäli noista ei ole lisätietoa, niin silloin kuvien perusteella ei voi olettaa aluskatetta olevan asennettuna.

Kerroit tuolla kuitenkin, että sadevettä on tullut tuuletusputkesta, nämähän menevät jokatapauksessa aluskatteen läpi, joten asian murehtiminen niiltä osin on turhaa eikä tuo sadeveden aiheuttama vaurio ole ollut aluskatteesta riippuvainen. Aluskatteen ideanahan on muutenkin pääasiassa estää katon sisäpintaan tapahtuva kosteuden kondensoitumisesta johtuvan tiputtelun valuminen eristeisiin ja tiilikatteilla auttaa mahdollisesti tuulisella sateisella kelillä tiilten saumojen kautta pääsevä vesi ulos.

Tuolla tuuletustilan paksuudella ei ole tämän kuvaamasi asian kanssa varsinaisesti merkitystä.

Mitä vastuunjako-asioihin tulee, niin sen suhteen pitäisi ottaa tarkasti selvää minkälainen taloyhtiön vastuu on ja mikä taas on osakkaan vastuu. Yleisesti voisi ajatella, että vesikaton ongelmista johtuva rakenteisiin päätyvä sadevesi ja sen aiheuttamat ongelmat olisivat taloyhtiön vastuulla vaikka ullakkotilassa oleva nykyisin rakennettu kerros olisikin osakkaan rakentama ja siltä osin osakkaan kunnossapitovastuun puolella. Sadeveden ongelmat eivät tässä tapauksessa kuitenkaan kulminoidu tuon rakenteen puutteisiin.

 

[mikkot]

Aa katos, olin missannut tuon. Yksinkertaisesti kuvista voi päätellä, että siellä on 200mm eristettä, tuulensuojalevy, tuuletusväli, joka näkyisi olevan 100mm ja aluskatetta sinne ei ole piirretty. Yleensä arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan leikkauksissa tai erillisissä rakennetyyppipiirustuksissa on tekstimuotoisesti kuvattu rakenteen poikkileikkauksen materiaalit, rakennekerrokset järjestyksessä ja paksuudet. Mikäli noista ei ole lisätietoa, niin silloin kuvien perusteella ei voi olettaa aluskatetta olevan asennettuna.

Kerroit tuolla kuitenkin, että sadevettä on tullut tuuletusputkesta, nämähän menevät jokatapauksessa aluskatteen läpi, joten asian murehtiminen niiltä osin on turhaa eikä tuo sadeveden aiheuttama vaurio ole ollut aluskatteesta riippuvainen. Aluskatteen ideanahan on muutenkin pääasiassa estää katon sisäpintaan tapahtuva kosteuden kondensoitumisesta johtuvan tiputtelun valuminen eristeisiin ja tiilikatteilla auttaa mahdollisesti tuulisella sateisella kelillä tiilten saumojen kautta pääsevä vesi ulos.

Tuolla tuuletustilan paksuudella ei ole tämän kuvaamasi asian kanssa varsinaisesti merkitystä.

Mitä vastuunjako-asioihin tulee, niin sen suhteen pitäisi ottaa tarkasti selvää minkälainen taloyhtiön vastuu on ja mikä taas on osakkaan vastuu. Yleisesti voisi ajatella, että vesikaton ongelmista johtuva rakenteisiin päätyvä sadevesi ja sen aiheuttamat ongelmat olisivat taloyhtiön vastuulla vaikka ullakkotilassa oleva nykyisin rakennettu kerros olisikin osakkaan rakentama ja siltä osin osakkaan kunnossapitovastuun puolella. Sadeveden ongelmat eivät tässä tapauksessa kuitenkaan kulminoidu tuon rakenteen puutteisiin.

Vahinkoraportissa on kuva tuuletusputken sisältä kuvattuna. Siinä näkyy aluskate, eli sen päälle se vesi lienee satanut. Tuuletusputki ei siis mene aluskatteesta läpi. Putki on heti harjan vieressä. Toisaalta, onko tuosta kuvasta tulkittavissa niin, että aluskate päättyy juuri tuohon putken kohtaan? Putken sauma on alalappeen puolella. Aluskate näyttää olevan jätetty harjalta hieman vajaaksi tuuletuksen takia, niin sieltäkö se vesi on lorahtanut tuulen vaikutuksesta villoihin? Aluskatteen eritasolimitystä ei vanhaan taloon alakautta voi harjalle oikein tehdä.

 

[tietokonerikki]

Toi putken pää on tossa suojattu väärin (sivut suojaamatta viistosateelta), kun jälkiviisastellaan. Sen ilman on tarkoitus kulkea tosta ulospäin ei sisään.
Jos se vesi on vain tosta putken päästä mennyt, se kyllä kuivuu pääosin itsekseen. Eli ei se todellinen vahinko voine iso olla?
Aluskatteen voi limittää alakauttakin (jos on vapaa pääsy, mutta ei kattotuolien päälle) ja veikaan, että niin on tossa tehtykin, todellinen syy tossa ollee toi tuuletusputki.
Endoskoopilla (hinta 100-200 €) tosta voit katsoa miten se on tehty.

 

[mikkot]

Toi putken pää on tossa suojattu väärin (sivut suojaamatta viistosateelta), kun jälkiviisastellaan. Sen ilman on tarkoitus kulkea tosta ulospäin ei sisään.
Jos se vesi on vain tosta putken päästä mennyt, se kyllä kuivuu pääosin itsekseen. Eli ei se todellinen vahinko voine iso olla?
Aluskatteen voi limittää alakauttakin (jos on vapaa pääsy, mutta ei kattotuolien päälle) ja veikaan, että niin on tossa tehtykin, todellinen syy tossa ollee toi tuuletusputki.
Endoskoopilla (hinta 100-200 €) tosta voit katsoa miten se on tehty.

Muistelin tässä juuri, että siellä katolla on harjan osalta umpilaudoitus. Ei se siis varmaankaan vaadi mitään erillistä aluskatetta, kun on tuulettuva rakenne kuitenkin. Zoomailin tuota laittamaani kuvaa putken sisältä. Siellähän näkyy kulmarauta, joka liittää harjan suuntaisen palkin lappeen suuntaiseen palkkiin. Siinä on siis harjapalkin ja aluskatteen välissä rako, joka on ilmeisesti yläkolmion tuuletusta varten jätetty. Olisiko tuuli painanut sateen tuuletusputken harjan puoleiselle seinämälle ja sieltä se olisi päässyt ainakin osittain valumaan tuuletusraon kautta villoihin. Tuuletusputken ja harjan välissä ei montaa senttiä ole.

 

[kajakkivajakki]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus noiden vastuukysymysten suhteen. Kun jos tuo ilmanvaihtotötterö on tuolla katolla ollut sen 50 vuotta tjsp niin periaattees sen aiheuttamat vesivuodot kuuluisi taloyhtiölle.
Mutta taas kun sinne alle menty tekemään avoimen ullakon tilalle noita rakenteita jotka nyt kastuivat -> Jota ei olisi tapahtunut jos se nyt olis sinne alkuperäiseen ullakkotilaan nokottanut jotain niin kukaan ei olisi reagoinut millään lailla.

Pahoin pelkään että tässä nyt sitten lakimiehet nauraa matkalla pankkiin ja kustannukset kohoaa paljon korjaustoimia suuremmiksi

 

[jonesky12345]

Muistelin tässä juuri, että siellä katolla on harjan osalta umpilaudoitus. Ei se siis varmaankaan vaadi mitään erillistä aluskatetta, kun on tuulettuva rakenne kuitenkin. Zoomailin tuota laittamaani kuvaa putken sisältä. Siellähän näkyy kulmarauta, joka liittää harjan suuntaisen palkin lappeen suuntaiseen palkkiin. Siinä on siis harjapalkin ja aluskatteen välissä rako, joka on ilmeisesti yläkolmion tuuletusta varten jätetty. Olisiko tuuli painanut sateen tuuletusputken harjan puoleiselle seinämälle ja sieltä se olisi päässyt ainakin osittain valumaan tuuletusraon kautta villoihin. Tuuletusputken ja harjan välissä ei montaa senttiä ole.

Kuinka pahat vahingot tuolla on nyt sitten käynyt? Ihan vaan mielenkiinnosta, että onko vettä tullut kuin saavista kaatamalla ja nyt ekaa kertaa ongelmaa? Millanen yläpohjarakenne tossa on ennen ollut, jos nyt on ullakkokerros?

Asia tuskin liittyy nyt ensisijaisesti sinun vastuuseesi tilanteessa, vaan aivan ensimmäisenähän tuossa pitäisi taloyhtiön vastuulla olevat ongelmat ratkoa yhtiön kanssa, ja sitten myöhäisemmässä vaiheessa, jos yhtiön vastuu on rajallinen ja ostaja haluaisi vedota salaiseen virheeseen tms, niin sitten varmaan kannattaa konsultoida ihan oikeaa lakimiestä.

Onko euromääräisesti kuinka iso vahinko?

 

[kajakkivajakki]

Millanen yläpohjarakenne tossa on ennen ollut, jos nyt on ullakkokerros?

Tuolla aiemmin kerrottu että edellinen osakas on avoimesta ullakkotilasta taloyhtiön siunauksella mutta omalla erillisvastuullaan sinne rakentanut huonetilaa.

 

[jonesky12345]

Tuolla aiemmin kerrottu että edellinen osakas on avoimesta ullakkotilasta taloyhtiön siunauksella mutta omalla erillisvastuullaan sinne rakentanut huonetilaa.

Joo, siis kelasin vaan, että onko tossa ollut aiemmin tyyliin joku kylmä käyttöullakko ja eristeet 1krs päällä vai onko tossa alunperinkin ollut eristettynä toi vesikatteen alapuoli.

Tuolla nyt amyways oli vesi mennyt tuuletusputkesta, joka on ollut auki alaspäin ja riita ilmeisesti koskee aluskatteen asennusta, koska aluskatteen kanssa tuota ongelmaa ei olisi ollut. Ilmeisesti mitään kovin isoja vaurioita ei kämpässä ole?

Jos missään kuvissa ei aluskatetta ole, niin varmaan tossa olis vaan paras huoltaa toi tuuletusputki. Katon ikäluokka on sellanen, että uuden aluskatteen asennus kannattanee jättää siihen kun katot muutenkin uusitaan.

 

[kajakkivajakki]

Avointa kylmää ullakkotilaa (ilmeisesti) ollut ekat sata vuotta ilman mitään eristeitä katossa.

 

[mikkot]

@jonesky12345
Tällä hetkellä oletus on se, että vahinkoja ei ole juurikaan tullut. Tutkimukset ovat kuulemma vielä kesken, vaikka tapahtumasta on jo yli 3 kuukautta. Veikkaan, että siellä laaditaan korjaustapaselosteita ja kustannusarvioita. Ilmeisesti ainoa tapa joutua mistään vahingoista vastuuseen on mikäli voidaan osoittaa, että yläpohjaan on vettä tullut tästä putkesta tai muuta kautta myös aiemmin niin paljon, että se olisi aiheuttanut siellä vaurioita, jotka olisivat todennäköisesti syntyneet ennen kauppoja. Vaikka asiaa ei ole suoraan reklamaatiossa toistaiseksi sanottu, niin ostajan mielestä aluskate pitäisi korjauttaa minun piikkiini, koska eihän aluskate saisi päästää vettä sisään. Siinä on vain aika monta muttaa matkalla. Siihen päälle on vielä lisätty muita täysin perusteettomia vaateita, niin että päästään lähemmäs sataa tonnia. Otin tietenkin asianajajaan yhteyttä ensitöikseni. Onneksi on kotivakuutus, joka kattaa kuluja jonkin matkaa.

Edit:
Aluskate on siis asennettu altapäin kattotuolien väliin, kun oikeaoppinen tapa on asentaa ylhäältä päin kattotuolien päälle. Ongelmia alakautta asennettaessa on mm. pussitus ja läpivientien tiiveys. Yläkautta tuollaisessa ullakon lisärakentamisessa se ei vaan onnistu, kun samalla pitäisi purkaa taloyhtiön katto ja uusia sen rakenteet. Nämä aluskatteet jäävät myös usein vanhan ulkoseinän sisäpuolelle, koska avoräystäälle niitä ei voi viedä roikkumaan. Luotetaan siihen, että orgaanisiin eristeisiin tippuva kosteus tuulettuu pois. Kohtuu hyvin ilmeisesti toimii, jos vinokaton tuuletus on kunnossa ja katto jotakuinkin ehjä.

 

[jonesky12345]

@jonesky12345
Tällä hetkellä oletus on se, että vahinkoja ei ole juurikaan tullut. Tutkimukset ovat kuulemma vielä kesken, vaikka tapahtumasta on jo yli 3 kuukautta. Veikkaan, että siellä laaditaan korjaustapaselosteita ja kustannusarvioita. Ilmeisesti ainoa tapa joutua mistään vahingoista vastuuseen on mikäli voidaan osoittaa, että yläpohjaan on vettä tullut tästä putkesta tai muuta kautta myös aiemmin niin paljon, että se olisi aiheuttanut siellä vaurioita, jotka olisivat todennäköisesti syntyneet ennen kauppoja. Vaikka asiaa ei ole suoraan reklamaatiossa toistaiseksi sanottu, niin ostajan mielestä aluskate pitäisi korjauttaa minun piikkiini, koska eihän aluskate saisi päästää vettä sisään. Siinä on vain aika monta muttaa matkalla. Siihen päälle on vielä lisätty muita täysin perusteettomia vaateita, niin että päästään lähemmäs sataa tonnia. Otin tietenkin asianajajaan yhteyttä ensitöikseni. Onneksi on kotivakuutus, joka kattaa kuluja jonkin matkaa.

Edit:
Aluskate on siis asennettu altapäin kattotuolien väliin, kun oikeaoppinen tapa on asentaa ylhäältä päin kattotuolien päälle. Ongelmia alakautta asennettaessa on mm. pussitus ja läpivientien tiiveys. Yläkautta tuollaisessa ullakon lisärakentamisessa se ei vaan onnistu, kun samalla pitäisi purkaa taloyhtiön katto ja uusia sen rakenteet. Nämä aluskatteet jäävät myös usein vanhan ulkoseinän sisäpuolelle, koska avoräystäälle niitä ei voi viedä roikkumaan. Luotetaan siihen, että orgaanisiin eristeisiin tippuva kosteus tuulettuu pois. Kohtuu hyvin ilmeisesti toimii, jos vinokaton tuuletus on kunnossa ja katto jotakuinkin ehjä.

Joo okei, ihan ymmärrettävät toimenpiteet ja paska tilanne. Mikäli tuuletusputkesta on tullut vettä, mutta mitään varsinaista isompaa vauriota ei kuitenkaan ole tullut eli vettä on käytännössä valunut villojen läpi sisäkatolle, niin parhaitenhan tuo ratkeaa ton tuuletusputken päivittämisellä sellaiseen, että suojaa viistosateelta. Jos siellä se aluskate pääosin on kuitenkin hoitamassa tuota perustehtävää eli kondenssiveden ohjaamista.

Sata tonnia on aina raaka vaatimus, jos kämppä on 60 luvulta, katto on alkuperäinen yms. Samaan tapaanhan tuolta olisi vedet tulleet alempaan kerrokseen ilman tuota lisäkerrosta, jos säätilanne on tuollainen, kun ei siellä orkkiskatossa mitään aluskatteita ole ollut, eli sikälis taloyhtiö voisi kantaa tuollaisista vastuun yhtälailla riippumatta tippuuko vettä 1krs katon villoille vs 2krs katon villoille ja kannattaa muistaa että perusongelma on ollut silti tuo sama, eli vedet on tulleet sisään taloyhtiön vastuulla olevista kattorakenteista. Jos ylemmässä kerroksessa ei olisi asuintiloja ja vedet olisi kastelleet alemman kerroksen sisäkaton, niin mitä olisi käynyt? Taloyhtiö olisi katsonut, että villat tulee kuntoon, kunnostaneet tarvittaessa sisäkaton levytykset tai paneloinnit tms ja sitten olis mietitty mitä tehdään ongelmalle ja todennäkösesti olis tyydytty uusimaan toi tuuletusputki, tai parhaimmillaan realisoitu tarve kattorempalle.

 

[mikkot]

Joo okei, ihan ymmärrettävät toimenpiteet ja paska tilanne. Mikäli tuuletusputkesta on tullut vettä, mutta mitään varsinaista isompaa vauriota ei kuitenkaan ole tullut eli vettä on käytännössä valunut villojen läpi sisäkatolle, niin parhaitenhan tuo ratkeaa ton tuuletusputken päivittämisellä sellaiseen, että suojaa viistosateelta. Jos siellä se aluskate pääosin on kuitenkin hoitamassa tuota perustehtävää eli kondenssiveden ohjaamista.

Sata tonnia on aina raaka vaatimus, jos kämppä on 60 luvulta, katto on alkuperäinen yms. Samaan tapaanhan tuolta olisi vedet tulleet alempaan kerrokseen ilman tuota lisäkerrosta, jos säätilanne on tuollainen, kun ei siellä orkkiskatossa mitään aluskatteita ole ollut, eli sikälis taloyhtiö voisi kantaa tuollaisista vastuun yhtälailla riippumatta tippuuko vettä 1krs katon villoille vs 2krs katon villoille ja kannattaa muistaa että perusongelma on ollut silti tuo sama, eli vedet on tulleet sisään taloyhtiön vastuulla olevista kattorakenteista. Jos ylemmässä kerroksessa ei olisi asuintiloja ja vedet olisi kastelleet alemman kerroksen sisäkaton, niin mitä olisi käynyt? Taloyhtiö olisi katsonut, että villat tulee kuntoon, kunnostaneet tarvittaessa sisäkaton levytykset tai paneloinnit tms ja sitten olis mietitty mitä tehdään ongelmalle ja todennäkösesti olis tyydytty uusimaan toi tuuletusputki, tai parhaimmillaan realisoitu tarve kattorempalle.

Taloyhtiö on yli satavuotias. Ullakolla on ollut puolisen metriä purua ja pellavaa, joka imee jo kohtalaisesti kosteutta itseensä. Yläpohjan tuuletusputki on oletettavasti lisärakennettaessa lisätty ja osakas vastaa kaikista lisärakennettujen tilojen suorista ja epäsuorista kuluista. Lisärakennetuista tiloista ei makseta vastiketta, koska lämmitys on uunit ja suorasähkö. Toiset laajentaa kellariin, toiset vintille. Molemmissa on potentiaalisesti ongelmia veden kanssa, jos rakentamista ei tehdä huolella ja harkiten, eikä sekään aina riitä.

 

[kajakkivajakki]

Taloyhtiö on yli satavuotias. Ullakolla on ollut puolisen metriä purua ja pellavaa, joka imee jo kohtalaisesti kosteutta itseensä. Yläpohjan tuuletusputki on oletettavasti lisärakennettaessa lisätty ja osakas vastaa kaikista lisärakennettujen tilojen suorista ja epäsuorista kuluista. Lisärakennetuista tiloista ei makseta vastiketta, koska lämmitys on uunit ja suorasähkö. Toiset laajentaa kellariin, toiset vintille. Molemmissa on potentiaalisesti ongelmia veden kanssa, jos rakentamista ei tehdä huolella ja harkiten, eikä sekään aina riitä.

Tuosta kyllä tullee kunnon riita jos tuo uusi omistaja nyt on riidanhaluinen

Tuohon tuuletusputken hörppäämiseen olisi ollut sama lopputulos olisko siellä ollut aluskatetta lainkaan vai patentilla yritetty joka melko mahdotonta alapuolelta idioottivarmasti toteuttaa. Ostajalle siten toisaalta ihan sama onko siellä ollut aluskatetta näin maalaisjärjellä ajateltuna ja kun kuvista sellaista ei kerta löydy niin ennemmin sitä siis ei pitäisi olla kuin että sellainen löytyisi oikein asennettuna. Siksi aivan oikein kyseenalaistit siltä osin tuon ajatusmaailmaa.

Mutta meitä on moneen junaan ja osa jää asemalle

 

[tietokonerikki]

@jonesky12345
Tällä hetkellä oletus on se, että vahinkoja ei ole juurikaan tullut. Tutkimukset ovat kuulemma vielä kesken, vaikka tapahtumasta on jo yli 3 kuukautta. Veikkaan, että siellä laaditaan korjaustapaselosteita ja kustannusarvioita. Ilmeisesti ainoa tapa joutua mistään vahingoista vastuuseen on mikäli voidaan osoittaa, että yläpohjaan on vettä tullut tästä putkesta tai muuta kautta myös aiemmin niin paljon, että se olisi aiheuttanut siellä vaurioita, jotka olisivat todennäköisesti syntyneet ennen kauppoja. Vaikka asiaa ei ole suoraan reklamaatiossa toistaiseksi sanottu, niin ostajan mielestä aluskate pitäisi korjauttaa minun piikkiini, koska eihän aluskate saisi päästää vettä sisään. Siinä on vain aika monta muttaa matkalla. Siihen päälle on vielä lisätty muita täysin perusteettomia vaateita, niin että päästään lähemmäs sataa tonnia. Otin tietenkin asianajajaan yhteyttä ensitöikseni. Onneksi on kotivakuutus, joka kattaa kuluja jonkin matkaa.

Edit:
Aluskate on siis asennettu altapäin kattotuolien väliin, kun oikeaoppinen tapa on asentaa ylhäältä päin kattotuolien päälle. Ongelmia alakautta asennettaessa on mm. pussitus ja läpivientien tiiveys. Yläkautta tuollaisessa ullakon lisärakentamisessa se ei vaan onnistu, kun samalla pitäisi purkaa taloyhtiön katto ja uusia sen rakenteet. Nämä aluskatteet jäävät myös usein vanhan ulkoseinän sisäpuolelle, koska avoräystäälle niitä ei voi viedä roikkumaan. Luotetaan siihen, että orgaanisiin eristeisiin tippuva kosteus tuulettuu pois. Kohtuu hyvin ilmeisesti toimii, jos vinokaton tuuletus on kunnossa ja katto jotakuinkin ehjä.

Ton tuuletuksen pitää viedä se kosteus myös sen aluskatteen alta (ellei päätykolmioissa ole tuuletusreittiä ja sen aluskatteen pitäisi mennä sinne ulkoseinän päälle eli ohjata mahdollinen vesikattovuotovesi seinän ulkopuolelle. Jos ullakkorenpan tekiä on ton tuuletusputken asentanut, niin eipä tota vastuuta taloyhtiölle voine siirtää.

Taloyhtiö on yli satavuotias. Ullakolla on ollut puolisen metriä purua ja pellavaa, joka imee jo kohtalaisesti kosteutta itseensä. Yläpohjan tuuletusputki on oletettavasti lisärakennettaessa lisätty ja osakas vastaa kaikista lisärakennettujen tilojen suorista ja epäsuorista kuluista. Lisärakennetuista tiloista ei makseta vastiketta, koska lämmitys on uunit ja suorasähkö. Toiset laajentaa kellariin, toiset vintille. Molemmissa on potentiaalisesti ongelmia veden kanssa, jos rakentamista ei tehdä huolella ja harkiten, eikä sekään aina riitä.

Niinpä ei tosta olis ollut mitään ongelmaa, ilman tota ullakon lisärakentamista, tollaset olisivat imeytyneet sahanpuruihin ja kuivaneet aikanaan.
Harmillinen tilanne kannaltasi.
Muuten aika sopuisa yhtiö kun saa lisärakentaa ilman vastikkeiden tarkistusta.

 

[jonesky12345]

Ton tuuletuksen pitää viedä se kosteus myös sen aluskatteen alta (ellei päätykolmioissa ole tuuletusreittiä ja sen aluskatteen pitäisi mennä sinne ulkoseinän päälle eli ohjata mahdollinen vesikattovuotovesi seinän ulkopuolelle. Jos ullakkorenpan tekiä on ton tuuletusputken asentanut, niin eipä tota vastuuta taloyhtiölle voine siirtää.


Niinpä ei tosta olis ollut mitään ongelmaa, ilman tota ullakon lisärakentamista, tollaset olisivat imeytyneet sahanpuruihin ja kuivaneet aikanaan.
Harmillinen tilanne kannaltasi.
Muuten aika sopuisa yhtiö kun saa lisärakentaa ilman vastikkeiden tarkistusta.

Joo, noi tuuletushommat on monimutkaisia juttuja, mutta tuskinpa tässäkään keississä vesi sen kummemmin on vahinkoa aiheuttanut kuin vanhoillakaan eristeillä, kastuva mesta olis vaan ollut erilainen. Meillä on tiilikatteella kylmällä ullakolla tuuletusputket kyllä ullakkotilaan höyrynsulun läpi vaan ja se höyrynsulun ja katon välinen osa tuulettuu varmaan sit vaan katteen eri raoista yms

 

[repairman]

Ei tuo tuuletusputken tekele kyllä miltään 2003 vuoden muutokselta vaikuta. Näyttäisi saman aikakauden tekeleeltä kuin katekin. Joka tapauksessa tuolta vuotaminen ei missään nimessä ole aluskatteen ongelma. Puhumattakaan siitä että kyseessä on vielä jyrkkä konesaumakatto.

Jos jotain haluaa selvittää, niin ehkä miltä ajalta tuo tötterö on peräisin.

Tötterö kuntoon tulevien vuotojen varalta! Ei maksa montaa euroa sama kenen piikkiin menee. Ja sitten unohtaa koko sen aluskatteen kanssa hölmöilyn. Uusi omistaja voi ehkä jatkaa hölmöilyä omalta osaltaan, mutta järkevää olisi tuostakin yhtiölle saada vastuuvapaussopimus omistajan tekemistä muutoksista. Pahimmassa tapauksessa aluslaudoitus saadaan mätänemään ja katto lentää myrskyllä naapuritalon parkkipaikalle.

 

[mikkot]

Ei tuo tuuletusputken tekele kyllä miltään 2003 vuoden muutokselta vaikuta. Näyttäisi saman aikakauden tekeleeltä kuin katekin. Joka tapauksessa tuolta vuotaminen ei missään nimessä ole aluskatteen ongelma. Puhumattakaan siitä että kyseessä on vielä jyrkkä konesaumakatto.

Jos jotain haluaa selvittää, niin ehkä miltä ajalta tuo tötterö on peräisin.

Tötterö kuntoon tulevien vuotojen varalta! Ei maksa montaa euroa sama kenen piikkiin menee. Ja sitten unohtaa koko sen aluskatteen kanssa hölmöilyn. Uusi omistaja voi ehkä jatkaa hölmöilyä omalta osaltaan, mutta järkevää olisi tuostakin yhtiölle saada vastuuvapaussopimus omistajan tekemistä muutoksista. Pahimmassa tapauksessa aluslaudoitus saadaan mätänemään ja katto lentää myrskyllä naapuritalon parkkipaikalle.

Juttelin tänään kattovuotoa tarkastaneen insinöörin kanssa. Hän sanoi ihan samaa eli pellistäkin kuulemma näkee, että tötterö on samaa ikäluokkaa katon kanssa. Tötterön kohdalta harjan umpilaudoitus on jo alkanut kuulemma mädäntyä. Katsotaan miten tämä asia etenee ja millainen kirje sieltä tulee seuraavaksi.

 

[kajakkivajakki]

Eli se tötterö on sieltä katolta aika-ajoin päästänyt vettä sinne purukasaan vuosikymmeniä ja asia ei ole ketään vaivannut taikka kukaan sitä edes huomannut kuten arvelinkin aiemmin.
Tykillä ammutaan kärpästä kyllä tässä keississä ja taas tuo esille kuinka ristuksen vaikeaa on asunto/kiinteistökauppa jos kohdalle osuu ns mulkku ostaja.

 

[tietokonerikki]

Ei tuo tuuletusputken tekele kyllä miltään 2003 vuoden muutokselta vaikuta. Näyttäisi saman aikakauden tekeleeltä kuin katekin. Joka tapauksessa tuolta vuotaminen ei missään nimessä ole aluskatteen ongelma. Puhumattakaan siitä että kyseessä on vielä jyrkkä konesaumakatto.

Jos jotain haluaa selvittää, niin ehkä miltä ajalta tuo tötterö on peräisin.

Tötterö kuntoon tulevien vuotojen varalta! Ei maksa montaa euroa sama kenen piikkiin menee. Ja sitten unohtaa koko sen aluskatteen kanssa hölmöilyn. Uusi omistaja voi ehkä jatkaa hölmöilyä omalta osaltaan, mutta järkevää olisi tuostakin yhtiölle saada vastuuvapaussopimus omistajan tekemistä muutoksista. Pahimmassa tapauksessa aluslaudoitus saadaan mätänemään ja katto lentää myrskyllä naapuritalon parkkipaikalle.

Ei taida tässä olla merkitystä miltä ajalta toi putki on. Vai olla tosiaan myös vanha viemärintuuletusputkikin? Mutta siltikin homma jäänee ton ullakkorakentajan kontolle.
Katto on jo niin vanha, että saattais olla kokonaistaloudellisesti edullisin tapa uusia toi katto ja laittaa se aluskatteineen kuntoon. Joka olisi kannattanut alunperinkin noin tehdä. Vähemmällä korjauksella pääsee. Toi aluskate on väärin asennettu, eli ei mene ulkoseinälle ulkopintaan asti ja tossa on loiviakin katto-osuuksia.

 

[kajakkivajakki]

Ei taida tässä olla merkitystä miltä ajalta toi putki on. Vai olla tosiaan myös vanha viemärintuuletusputkikin? Mutta siltikin homma jäänee ton ullakkorakentajan kontolle.
Katto on jo niin vanha, että saattais olla kokonaistaloudellisesti edullisin tapa uusia toi katto ja laittaa se aluskatteineen kuntoon. Joka olisi kannattanut alunperinkin noin tehdä.

Tuskin olisi tuolle ullakkoasunnon rakentajalle kovin edullista ollut uusia koko rakennuksen katto. Taloyhtiön intresseissä ei välttämäti missään nimessä ole vanhan käsityönä tehdyn rivipelitikatteen uusiminen joka pellin paksuudesta johtuen ja hyvin huollettuna kestänee vaikka sen toisen sata vuotta Ja kuten mainittu niin alkuperäiskäytössään tuo ullakkotila olisi kyllä kuivattanut ne jotkut tipat jotka jostain pääsevätkin läpi.

 

[tietokonerikki]

Tuskin olisi tuolle ullakkoasunnon rakentajalle kovin edullista ollut uusia koko rakennuksen katto. Taloyhtiön intresseissä ei välttämäti missään nimessä ole vanhan käsityönä tehdyn rivipelitikatteen uusiminen joka pellin paksuudesta johtuen ja hyvin huollettuna kestänee vaikka sen sata vuotta Ja kuten mainittu niin alkuperäiskäytössään tuo ullakkotila olisi kyllä kuivattanut ne jotkut tipat jotka jostain pääsevätkin läpi.

On noita vesikatteita osittainkin uusittu ja tässä se ongelma tulee siitä, että on tehty toi ullakkoremppa ja toi aluskate on virheellisesti asennettu. Lisäksi rempasta oli muistaakseni kulunut jo 20-vuotta eli ns. lahoamiset kyllä tossa ajassa syntyvät jos ovat syntyäkseen. Sekä ei oltu tota tuulleusta putkineen tehty riittävän hyvin uutta tilannetta vastaavaksi.
Mielenkiintoinen tapaus.

Edit: kun katolle laittaa uuden nykyaikaisen pellin sitä ei tarvitse maalata vuosikymmeniin, elleivät ole laatuaan menneet heikentämään.
Mitä edullisuuteen tulee. Todella edullista tehdä ullakolle lisätilaa vs kokonaan uuden teko. Tässä yhtiössä vieläpä ilman yhtiövastikkeen nostoa.
Kaikissa taloyhtiöissä toi ei edes aina onnistuisi, koska se ylimmässa kerroksessa asuva ei enää asuisikaan ylimmässä ja hänen asunnon äänet ullakolta lisääntuisivät.

 

[jonesky12345]

On noita vesikatteita osittainkin uusittu ja tässä se ongelma tulee siitä, että on tehty toi ullakkoremppa ja toi aluskate on virheellisesti asennettu. Lisäksi rempasta oli muistaakseni kulunut jo 20-vuotta eli ns. lahoamiset kyllä tossa ajassa syntyvät jos ovat syntyäkseen. Sekä ei oltu tota tuulleusta putkineen tehty riittävän hyvin uutta tilannetta vastaavaksi.
Mielenkiintoinen tapaus.

Edit: kun katolle laittaa uuden nykyaikaisen pellin sitä ei tarvitse maalata vuosikymmeniin, elleivät ole laatuaan menneet heikentämään.
Mitä edullisuuteen tulee. Todella edullista tehdä ullakolle lisätilaa vs kokonaan uuden teko. Tässä yhtiössä vieläpä ilman yhtiövastikkeen nostoa.
Kaikissa taloyhtiöissä toi ei edes aina onnistuisi, koska se ylimmässa kerroksessa asuva ei enää asuisikaan ylimmässä ja hänen asunnon äänet ullakolta lisääntuisivät.

Ei tossa pääasiallinen ongelma oo ollut toi ullakkotilaan rakentaminen tai edes toi aluskate. Jos vettä on tullut tollasesta puutteellisesta tuuletusputkesta läpi, niin sitä olis yhtälailla tullut sinne alempana sijaitseviin eristeisiin ja jos tuolla on nyt jo lahovaurioita, niin se kertoo vaan siitä, ettei tässä oo mikään ainutkertainen keissi kyseessä ton rakenteeseen pääsevän veden osalta. Toi tuuletusputki on täysin selvästi alkuperäinen katon tuuletusputki kuitenkin.

Se kannattaako taloyhtiön uusia kattoa tms, on ihan kiinni siitä, mikä katon nykyinen kunto on, mutta toi pääasiallinen ongelmahan ratkeaa uusimalla toi tötsä sellaiseksi, ettei viistosade pääse siitä jatkossa sisään ja aluskatehommat tulee sit kyseeseen, kun taloyhtiö päättää kattoja remppailla. Jokainen kämpän yhtiöstä omistava tietää nyt, että tuollaista riskiä kosteuden pääsystä rakenteisiin on ollut olemassa, riippuen varmaan vähän että missä kohtaa kattoa minkäkinlaisia tuuletusputkia on ollut ja se on sit ton taloyhtiön ja osakkaiden välinen asia ratkoa, että miten taloyhtiön vastuulla olevien puutteellisten rakenteiden veden sisäänpääsyyn reagoidaan.

Se on totta, että aluskate tollasen tötsän alla olis nyt tässä tapauksessa ehkäissyt ton kosteuden pääsyn rakenteisiin, mutta tässä nyt lähinnä kyse on siitä, että korvataanko vai kieltäydytäänkö korvaamasta taloyhtiön toimesta osakkaalle aiheutuneita vahinkoja, kun ongelma on taloyhtiön vastuulla olevista rakenteista. Kyllähän vastuunjakosopimuksissa taloyhtiöissä monikin asia on normaalisti rakenteiden osalta osakkaan vastuulla, mutta jos taloyhtiössä käy vaikkapa vesivahinko, esimerkiksi joku putki rikkoutuu ja vettä päätyy kämppien lattioille ja osakkaiden vastuulla olevat parketit menee pilalle, niin eihän silloinkaan yhtiö siirrä kustannustavastuuta yksittäiselle osakkaalle, vaan kunnostaa myös osakkaan vastuulla olevat asiat.

 

[kajakkivajakki]

Se on totta, että aluskate tollasen tötsän alla olis nyt tässä tapauksessa ehkäissyt ton kosteuden pääsyn rakenteisiin, mutta tässä nyt lähinnä kyse on siitä, että korvataanko vai kieltäydytäänkö korvaamasta taloyhtiön toimesta osakkaalle aiheutuneita vahinkoja, kun ongelma on taloyhtiön vastuulla olevista rakenteista. Kyllähän vastuunjakosopimuksissa taloyhtiöissä monikin asia on normaalisti rakenteiden osalta osakkaan vastuulla, mutta jos taloyhtiössä käy vaikkapa vesivahinko, esimerkiksi joku putki rikkoutuu ja vettä päätyy kämppien lattioille ja osakkaiden vastuulla olevat parketit menee pilalle, niin eihän silloinkaan yhtiö siirrä kustannustavastuuta yksittäiselle osakkaalle, vaan kunnostaa myös osakkaan vastuulla olevat asiat.

Aiheesta riittää keskusteluja ja näkemyksiä niin korostaa sitä miten mielenkiintoinen/hankala tuo tapaus on.

Kun tötsän alkuperäinen tarkoitus on ullakkotilan ilmanvaihdon tehostaminen niin ei sitä aluskatteella saisi tukkia, ei ainakaan ellei järjestetä ilmanvaihdon toimivuutta jollain toisella ratkaisulla. Joten sikäli aluskate ei suojaa lähtökohtaisesti tötsän aiheuttamia vesivuotoja.

 

[jonesky12345]

Aiheesta riittää keskusteluja ja näkemyksiä niin korostaa sitä miten mielenkiintoinen/hankala tuo tapaus on.

Kun tötsän alkuperäinen tarkoitus on ullakkotilan ilmanvaihdon tehostaminen niin ei sitä aluskatteella saisi tukkia, ei ainakaan ellei järjestetä ilmanvaihdon toimivuutta jollain toisella ratkaisulla. Joten sikäli aluskate ei suojaa lähtökohtaisesti tötsän aiheuttamia vesivuotoja.

Juurikin näin. Yhtiöjärjestys voi siirtää nämä ullakkotilat itsessään osakkaiden vastuulle, mutta ei se taloyhtiön vastuuasioita poista esimerkiksi vesikatteen osalta ja tuon pitää olla se ensimmäinen suunta, mistä asiaa lähdetään ratkomaan.

 

[kajakkivajakki]

Eli lähtökohtaisesti taloyhtiö on sahannut omaa jalkaansa kun antanut edes luvan rakentaa tuonne ullakkotilaan yhtään mitään ja näin kasvattaen omaa korvausvelvollisuuttaan, ellei sitten vastuuasioita ole vedenpitävästi ( ) sovittu yhtiöjärjestykseen.

 

[mikkot]

Eli lähtökohtaisesti taloyhtiö on sahannut omaa jalkaansa kun antanut edes luvan rakentaa tuonne ullakkotilaan yhtään mitään ja näin kasvattaen omaa korvausvelvollisuuttaan, ellei sitten vastuuasioita ole vedenpitävästi ( ) sovittu yhtiöjärjestykseen.

On ne vastuuasiat tässä taloyhtiössä sovittu yhtiöjärjestyksessä niin hyvin kuin vain voi, mutta tuleehan noista selvittelyistä aina jotain lisäkuluja. Jokainen asunto voi laajentaa joko kellariin tai vintille ja jotakuinkin puolet molempiin. Ihan kaikki eivät ole laajennusoikeuttaan käyttäneet, mutta ovat vähemmistössä noin 25 % osuudella. Hyvä perussääntö on se, että taloyhtiö maksaa sen mikä olisi pitänyt hoitaa, vaikka tilaa ei olisi lisärakennettu.