Tuskin on ainakaan määräyksiä, toisaalta en ymmärrä ongelmaasi. Se vesi menee sinne viemäriin ja puhdistaa sitä viemäriä. Jos se pääjäätyy tukkoon niin sitten lisäilet sitä putken suuntaista peltiä, ettei voi edes vaaka suunnassa sataa sinne pari kolme senttiä putken päätä alemmas niin että likainenilma kiertää sieltä sivusta ulkoilmaan.
Luulen, että samoilla em. ohjeilla pärjäät tai ripustat kourupahvin sinne putken alle, eli sinne putkeen tullut vesiputoaa sen pahvin päälle ja siitä sitten haihtuu tuulen mukana. (eli oletan putkesi sijaitsevan siellä kattosi harjan päällä)
Sellainen ettei sinne voi vettä suoraan sataa, sekä siitä se ilma silti voi poistua. Kaupallisia löydät Googlen haulla "katon harjan tuuletus".
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Oletko varma ettei toi ole viemärin (ainakin muoviputki on sitä) tuuletusputki, ullakon tuuletukseen paikka on väärä.Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Sen piti olla, mutta laittoivat väärään kohtaan. Tekivät oikeaan paikkaan toisen, sanoivat jättävänsä tuon ullakon tuuletusputkeksi.
www.puuilo.fi
Jos teet oviaukon kohdalle suikaleen, liimaa se puuliimalla pontistaan niin ei ole pelkoa irtoamisesta.Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Vähän paremmin pitäis too pää suojata (viistosade menee sinne), muutten siitä ei olle haittaa (jos liitos kattoon on vyvin tehty), tuuletuksen kannalta aika olematon.
Katto tosiaan tuuletettu niin, että on tarpeeton siinä mielessä.
Luulen, että menen tämän suosituksen kanssa. Puuilokin löytyy sopivan matkan päästä.Wurth asennusliima Power Tac 290ml
Suuri alkutartunta Voimakas liitos helposti ja turvallisesti.
Tuossa hyvä alkutartunta ja muutenkin erinomaista tököttiä. Liimaa välillä turhankin hyvin. Mutta varmasti nuo kilpailijoiden tuotteet ajavat asiansa, esim kiillon voimaliima.
Tämä on erinomaisen hyvä neuvo! Pitää muistaa, jos ja kun remontin jossain vaiheessa tällainen paikka tulee vastaan.
Tämän makuuhuoneen kohdalla haluan lähtörivin (tai ainakin mahdollismman leveän laminaattikaistan) juuri vaatehuoneen oviseinän eteen. Käynti makuuhuoneeseen on VH:n viereiseltä seinältä, aivan huoneen nurkasta, joten laminaatin lähtörivi on huoneessa ns. paraatipaikalla, kun ovesta katsotaan huoneeseen. Kapeampi suikale voi hyvin jäädä huoneen toiseen päähän sänkyjen taakse piiloon. Täytyy vielä mitata huoneen leveys ja laskea, kuinka monta ehjää laminaattiriviä saan. Jos jakojäännös, eli viimeinen laminaattisuikale jää kovin pieneksi (pari, kolme senttiä), sitten kavennan sekä lähtöseinän laminaatin ja vastakkaisen päädyn laminaatin mahdollisimman samanlevyiseksi. Tällöin teen oviaukon laminaatin "yhdestä puusta". Jos taas viimeiseen riviin riittää pieni kavennus, sitten lähden vaatehuoneen edustalta ehjällä laminaatilla ja kynnyksen kohdalle tulee erillinen suikale.
Noihin tuuletusputkiin on kaikennäköisiä valmiita hattuja olemassa. Ei montaa euroa maksa ja löytyy perus rautakaupoista hyllystä.
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Näkemättä ei olle riski, niitä jää uutenakin usein osa kopoiksi.
Joo, tämä on tiedossa ja taloyhtiön puolelta on tulossa niiden kuntokartoitukset lähivuosina. Haluis vain silti varmistua asiasta.
Toi tekninen käyttöikä vaihteleen paljon, sen mukaan mille pinnalle noi laatoitukset on tehty. Yleensä ton ikäisiä uusitaan pelkästään myös sen takia, että laattojen ulkonäkö ei miellytä ja saumat ovat siivouksen puutteen takia likaiset tai muuten murtuneet. Silikonikittaukset noissa usein menee ensiksi vaihtokuntoon, niillä osin jossa veden kanssa ovat enemmän tekemisissä. Niitäkin pitäisi muistaa/viitsiä puhdistaa
Mulla oli saman ikänen kylppäri, ei kylläkään juurikaan kopoja. Vesieristeen päälle ne laatat on kuitenkin vedetty eikä ne laattasaumat ole vesitiiviitä, joten sillä kopolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Meillä nähtiin saunan paneloinnin alareunasta kurkkimalla, että alareunan laattasaumauksen yläpuolelle oli nostettu vesieristeet, joten todettiin, että turha lähteä uusimaan, kun pinnat oli varsin siistit.
No se riippuu aika paljon rakenteista. Monessa kämpässä ei ole vesieristeitä lainkaan. Jos sieltä vesieristeen läpi menee hiljalleen kosteutta johonkin alla olevaan laattaan niin se vahinko on todennäköisesti aika rajallinen sit kuitenkin ja ainoa keino monesti tietää, että ongelmaa edes olisi on joku kosteusmittaus.
Onko kyseessä 2003v rakennettu talo vai joku varasto vai minkälainen rakennus?
100 vuotta vanha puutaloyhtiö, jonka aiemmin kylmä ullakko on rakennettu lämpimiksi asuintiloiksi. Tuulettuva yläkolmio löytyy ja alipainetuuletin harjalla.
Muistaakseni noihin suoositellaan 50mm, mielipiteenä 25mm riittää kunhan se varmasti siellä on, eli aluskate ei roiku yms. Ja siellä pitää se ilma kiertää eli korvausilmaa saatavissa räystään alta.
Sisäilmayhdistyksen sivuilla jyrkille katoille sanotaan minimiksi 75 mm. Toimivat katot -julkaisu mainitsee 100 mm. Tämä katto on 3:1 eli siinä mielessä jyrkkä. Varaudun potentiaalisiin tuleviin ongelmiin. Ostaja on osoittautunut riidanhaluiseksi, vaikka varsinaisia tuuletusongelmia ei ilmeisesti ole. Oleellista on nyt se mitä säännöt, määräykset ja ohjeet ovat tuohon maailmanaikaan sanoneet (2003).
Jyrkillä katoilla toi tuuletus toimii paremmin kuin loivilla (siinä syntyy paremmin ns. hormi-ilmiö). Olleelista tossa on, että se ilma pystyy kuivattamaan ne kosteustipat, mitkä mahdollisesti tiivistyvät sinne aluskatteen alle sopivissa olosuhteissa. Sulla varmaan on ne rakennekuvat (siellä pitäisi olla leikkaus tai ainakin arkkitehtikuvissa) katsoisin sieltä ja sitten niintä rakentamismääräyskokoelmia. Paljonkos sulla on sitä rakoa siellä?
Tuuletusväliä on kuvissa 100 mm. Todellisesta tuuletusvälistä ei ole tällä haavaa tietoa. Aluskatetta ei kuviin ole piirretty ollenkaan. Aluskatetta on yritetty asentaa alakautta kattotuolien väliin, mutta sehän ei kunnolla onnistu ja läpiviennit erityisesti ovat hankalia, joita tuolla on runsaasti. Löytämäni sisäilmayhdistyksen seloste onkin jo vuodelta 2008 ja siinä viitataan RIL 107, eli tuo 75 mm lienee sen ajan tuuletusvälin minimi. Tästä on kehkeytymässä mielenkiintoinen riita: Onko aluskatteen huono asennus myyjän vastuulla vai ei, mikäli ostaja ei koko aluskatteesta ollut ostaessa tietoinen? Toki ostaja on voinut sellaista olettaa, mutta mikään ei ole sen olemassaoloon viitannut ja on kyllä sitten pitänyt myös tiedostaa, että alakautta se on asennettu jo on. Harvalaudoitetun rivipeltikatteen alle sitä ei tänä päivänäkään vaadita 3:1 ja jyrkemmillä katoilla.
Jos aluskatetta ei ole kuvissa, niin ei sitä silloin suunniteltaessa ole sinne haluttukaan. Ja ostajana? olet varmaa kuvat katsonut, joten itse en lähtisi siitä riittelemään.
No tollasissa rakenteissa ei lähtökohtaisesti noudateta mitään "2003 normeja" koska kattoa ei ole tehty 2003. Rakennusvalvontahan katsoo tollaisia laajennoksia ihan tapauskohtaisesti. En tiedä mitä merkitysrä tuuletusvälillä edes on, oletko itse ostaja vai kämpän myyjä, mutta kondenssiongelmia jos pelätään niin ne tapahtuvat pitkälti oli tuuletusrakoa tai ei.
Aluskatteen ja ruoteiden välissä on tuuletustilaa. Harjalla on alipainetuuletin. Koska kyseessä on alkuperäinen avovintti, joka myöhemmin on otettu asumiskäyttöön, on vinon yläpohjan eristeenä kivivilla.
Olen myyjä ja osakkeen myynnistä on puolitoista vuotta aikaa. Kerroin aiemmin, että tuuletusongelmia ei tietääkseni ole, mutta halusin varautua tulevaan selvittämällä asiaa. En voi mennä takuuseen siitä, että kuvat pitävät sen suhteen paikkansa, koska aluskatekin oli menty alakautta lisäämään. Yläpohjan tuuletusputkesta oli satanut erittäin kovalla rankkasateella (uutisissa asti) aluskatteelle vettä, joka oli päätynyt vanhan halkeilleen vinon vesikattoa kannattavan hirren läpiviennistä sisälle asti. Koska tuuletusputken hatun korjaa muutamalla satkulla, niin riidan aihe tullee siis olemaan aluskatteen asennus. Taloyhtiön käsin saumattu katto on yli 60 vuotta vanha ja vaatii säännöllistä huoltoa eli vuotoriskiä on sitäkin kautta. Myyjänä olen maallikko, mutta ostaja on rakennusalan ammattilainen. Siitäkin näissä asioissa on etua, mutta oikeuskäytäntö ja maalaisjärki ei silti aina kohtaa.
Sehän tässä on tulkinnanvaraista, että mitä voidaan katsoa vuonna 2003 olleen tällaisessa kohteessa hyvän rakennustavan mukaista. Jotain yleisiä korjaus- ja täydennysrakennusohjeita on ilmeisesti olemassa, mutta niistä ei minulla ole tietoa.
Joku tuulensuojalevy tms. Mikset vaan kerro mikä tuossa hiertää, mitä ongelmaa pelätään tms. Äkkiseltään tuossa ei varsinaisesti kuvissa näy mitään ongelmaa, joten asia ratkeaisi paremmin jos kerrot suoraan.Ottaisin mielelläni myös tähän kuvaan vielä useamman mielipiteen. Kysymys on rakennesuunnittelijan poikkileikkauksesta vuodelta 2003. Kuvassa näkyviä YP1, YP2, YP3 detaljeja ei löydy edes kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, vaikka muiden rakenteiden detaljit sieltä löytyvät.
- Eihän kuvassa näy aluskatetta?
- Onko kattolyhdyn tuuletusväli 50 vai 100 mm?
- Arkkitehtikuvissa oli eristeenä ulkoäpäin luettuna 30 mm tuulensuojavilla + 200 mm mineraalivilla. Rakennesuunnittelijan poikkileikkauksessa näyttää olevan ainoastaan 100 + 100 mm villa?
- Mikä voisi olla kattolyhdyn kohdalla oleva ohut rakenne villan päällä?
Minua ei hierrä mikään. Olen tuossa aiemmin pari viestiä kertonut, että riidan aihe ostajan kanssa tulee olemaan aluskatteen asennuksesta, kun vesi oli nyt päässyt lurahtamaan sisälle asti.
