Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[tietokonerikki]

Mä vedin kerran vaan uutta päälle noin 10v vanhoihin samoihin.

Ensin kovalla harjalla veteli saumojen suuntaisesti (sitä saumaa lähti ihan näinkin) ja sitten vaan uutta saumausainetta (samasta 10v vanhasta pussista ) päälle (kerrospaksuus olematon) ja hyvä tuli sekä hyvin on kestänyt, ei ole korkannut uusi pinta irti.

Tossa meni ehkä yhteensä 2h niin on halpa kokeilla. Pussista mene ainettakaan juuri yhtään eli jos kuitenkin joutuu tekemään kunnolla niin ainoa tappio on tuo parin tunnin työ.

Joskus noita vaihdetaan ihan muutaman viikon päästä, kun tyritty väärän värinen sauma. Tossa näyttäs kaivon ympäristö vaatiman paremman käsittelyn ja osalla saattais riitää vain ton lattiasaumauksen "hiominen" puhtaaksi, jos ei aivan uuden veroiseksi tarvitse saada ja sävyeron hyväksyy. Harmaatakin on monta eri sävyä valmistajasta riippuen.
Yleensähän noi menevät pahiten sieltä suihkuveden virtausalueilta, jos ovat kunnolla tehty alumperin, Tossa taisi olla muutama reikäkin, joka viittais huonoon tikutukseen saumauksen aikana.

 

[kilroy1]

Kukaan käyttänyt sisäseinien maalaukseen maalaustyynyä ? Mitään kokemuksia vs. perinteinen tela ? Katsoin että ainakin Motonet myy 190mm ja 230mm leveää tyynyä mihin saa vaihtosieniä. Jotenkin tuntuu että jälki saattaisi olla tasaisempaa verrattuna telaan ?

 

[ZZRX]

Kukaan käyttänyt sisäseinien maalaukseen maalaustyynyä ? Mitään kokemuksia vs. perinteinen tela ? Katsoin että ainakin Motonet myy 190mm ja 230mm leveää tyynyä mihin saa vaihtosieniä. Jotenkin tuntuu että jälki saattaisi olla tasaisempaa verrattuna telaan ?

Kuulostaa omaan jalkaan ampumiselta jos tuollaisella alkaa koko seinää maalata Ainut käyttö mitä kuullut tai nähnyt on nurkkien rajauksien tekeminen pienemmän mallisella.

 

[kilroy1]

Meinaatko ettei tuollaisella leveällä sienellä saa maalattua siinä missä samanlevyisellä telalla ? Mitään kokemusta ei ole, osui vaan silmään kun kävin hakemassa maalaustarvikkeita

 

[maninthemoon]

Kukaan käyttänyt sisäseinien maalaukseen maalaustyynyä ? Mitään kokemuksia vs. perinteinen tela ? Katsoin että ainakin Motonet myy 190mm ja 230mm leveää tyynyä mihin saa vaihtosieniä. Jotenkin tuntuu että jälki saattaisi olla tasaisempaa verrattuna telaan ?

Itsekin vähän skeptinen moisen toimivuuteen. Joo, ehkä viimeisin pinta voisi olla ns. viimestelyyn. En omaa kokemusta moiseen enkä ole maalauksen ammattilainen, mutta mitä pitempi karva telassa ja laadukas tela, niin maalin siirtokyky on parempi, niin ei tarvitse montaa kerrosta vedellä, jos vertaa johonkin lyhyt karvaisten telaan esim. Näin olen asian ymmärtänyt ja käytännössä todennutkin, että kaikista halvinta ei kannata ostaa, jos haluaa jokseenkin hyvää.

 

[ZZRX]

Meinaatko ettei tuollaisella leveällä sienellä saa maalattua siinä missä samanlevyisellä telalla ? Mitään kokemusta ei ole, osui vaan silmään kun kävin hakemassa maalaustarvikkeita

Ilman testaamista näen ongelmaksi mm. maalin määrää voi olla vaikea säätää ja ylipäätään tuollaiseen tyynyyn maalin laittaminen. Jos uittaa ämpärissä niin melko varmasti valuttaa maalit joka paikkaan. Jos eri levityskerroilla tyynyssä on eri määrä maalia niin seinästä ei tule tasaisen näköistä. Sit vaikee kuvitella että toi kulkis kovin tasaisesti seinässä niin voi olla hankala käyttää ja jälki sen mukaista.

Yleensä siihen on syynsä miksei joitakin tuotteita ole yleisesti käytössä.

 

[AnnaKoo]

Tuo "sienellä" maalaaminen kuullostaa tuhoon tuomitulta idealta. Miksi kukaan edes yrittäisi saada täysin tasaista jälkeä? Mitä tasaisempaan jälkeen pyritään (ja mitä kiiltävämpi maali valitaan), sitä paremmat pohjatyöt pitää olla tai kaikki pienetkin virheet paistaa maalipinnan läpi. Sen vuoksi teloja löytyy erilaisella ja eripituisella nukalla ja maaleja eri himmeysasteilla. Ne levyt on tosiaan tarkoitettu vain rajaukseen yms. Ja niistäkin jää helposti vetojen jäljet aivan kuten pensselistä.

 

[PetriV]

.

 

[iltanen]

Toki kipsiseinään (jos ei koolauksia tiedä) joutuu kipsiankkurit hommaamaan; niihin suosittelen niitä valkoisia muovisia "ohutlevyankkuri"; mielestäni reilusti parhaita ainakin noiden kiskojen kiinnittelyyn. Parit kipsiankkurit teki vaan lisävahinkoa,kun yritin just noita hyllyjä kiinnitellä.

Pitäisi omiin projekteihin (taas) kiinnitellä tavaraa kipsilevyseinille. Toimiiko parhaiten metalliset ohutlevyankkurit vai muoviset kipsilevyankkurit?

Ohutlevyankkuri M4 x 39 mm, 10 kpl

Ohutlevyankkuri kiiltosinkittyä terästä. Taulujen, hyllyjen kaappien ym. tukevaan ja luotettavaan ripustamiseen tai kiinnitämiseen, kipsi-, lastulevy- ja puukuitulevyseinille. Tarkoitettu sisäkäyttöön. Nopeaan ja pitävään asennukseen käytetään ohutlevyankkuripihtejä. Ohutlevyankkurin voi...

www.biltema.fi

Metallia, vaatii työkalun.

Wurth OLA kipsilevyankkuri 10kpl

Toimii umpiaineissa kiila-ankkurimaisesti reiän seiniä vasten. Rakennuslevyn minimi kiinnityspaksuus 12mm.

www.puuilo.fi

Muovia

 

[TeknoR]

Pitäisi omiin projekteihin (taas) kiinnitellä tavaraa kipsilevyseinille. Toimiiko parhaiten metalliset ohutlevyankkurit vai muoviset kipsilevyankkurit?

Ohutlevyankkuri M4 x 39 mm, 10 kpl

Ohutlevyankkuri kiiltosinkittyä terästä. Taulujen, hyllyjen kaappien ym. tukevaan ja luotettavaan ripustamiseen tai kiinnitämiseen, kipsi-, lastulevy- ja puukuitulevyseinille. Tarkoitettu sisäkäyttöön. Nopeaan ja pitävään asennukseen käytetään ohutlevyankkuripihtejä. Ohutlevyankkurin voi...

www.biltema.fi

Metallia, vaatii työkalun.

Wurth OLA kipsilevyankkuri 10kpl

Toimii umpiaineissa kiila-ankkurimaisesti reiän seiniä vasten. Rakennuslevyn minimi kiinnityspaksuus 12mm.

www.puuilo.fi

Muovia

Näitä on tullu käytettyä, ei mitään ongelmaa.

Wurth Wuproc kipsilevyankkuri 8kpl

Metallinen itseporautuva kipsilevyankkuri. Varma ja pitävä kiinnitys. Kätevä ja nopea asentaa.

www.puuilo.fi

 

[Greedo]

Itse olen käyttänyt Sormatin 6mm gripper tulppia ja ruuveja. Noille Sormat ilmoittaa saman ulosvetäkestävyyden mitä tuollaiselle OLA kiinnikkeelle, eli 0,24kN -> 24 kg.

 

[iltanen]

Näitä on tullu käytettyä, ei mitään ongelmaa.

Wurth Wuproc kipsilevyankkuri 8kpl

Metallinen itseporautuva kipsilevyankkuri. Varma ja pitävä kiinnitys. Kätevä ja nopea asentaa.

www.puuilo.fi

Laitoin aiemmin pari tällaista isoja tauluja varten ja ei oikein herättänyt luottamusta. Kiertyi hieman yli, kun koitin sitä viimeistä millin osaa kiristää ja levy tuntui heti murentuvan.

Itse olen käyttänyt Sormatin 6mm gripper tulppia ja ruuveja. Noille Sormat ilmoittaa saman ulosvetäkestävyyden mitä tuollaiselle OLA kiinnikkeelle, eli 0,24kN -> 24 kg.

En jotenkin näe, että nuo kääntyvät haarat saisivat jotenkin otetta muualta kuin reiän reunalta. Työntääkö ruuvi tosiaan noiden haarojen päät tiukasti seinää vasten?


Metallisten ohutlevyankkurien hyvänä puolena lienee myös se, että seinän sisässä olevan johdot ym. eivät ole vaarassa osua terävään kärkeen, jos porataan vain läpi asti ja sisään työntyy vain koneruuvi.

Spoileri: Kipsilevyankkurien Testaus | Paten Kuluttajatesti

 

[mikkot]

Pitäisi omiin projekteihin (taas) kiinnitellä tavaraa kipsilevyseinille. Toimiiko parhaiten metalliset ohutlevyankkurit vai muoviset kipsilevyankkurit?

Ohutlevyankkuri M4 x 39 mm, 10 kpl

Ohutlevyankkuri kiiltosinkittyä terästä. Taulujen, hyllyjen kaappien ym. tukevaan ja luotettavaan ripustamiseen tai kiinnitämiseen, kipsi-, lastulevy- ja puukuitulevyseinille. Tarkoitettu sisäkäyttöön. Nopeaan ja pitävään asennukseen käytetään ohutlevyankkuripihtejä. Ohutlevyankkurin voi...

www.biltema.fi

Metallia, vaatii työkalun.

Wurth OLA kipsilevyankkuri 10kpl

Toimii umpiaineissa kiila-ankkurimaisesti reiän seiniä vasten. Rakennuslevyn minimi kiinnityspaksuus 12mm.

www.puuilo.fi

Muovia

Alligaattoreita tuntuu timpurit käyttävän ja itsekin tuon tavan heiltä kopioinut. Kannattaa suosiolla ostaa tulppia iso pussi ilman ruuveja. Itse ostin ensin useamman pikkupussin, kun kuvittelin aina ettei enempään ole tarvetta, mutta aina niille vaan oli jossain käyttöä.

 

[Greedo]

En jotenkin näe, että nuo kääntyvät haarat saisivat jotenkin otetta muualta kuin reiän reunalta. Työntääkö ruuvi tosiaan noiden haarojen päät tiukasti seinää vasten?

Mahdollistahan se on etteivät niin hyviä todellisuudessa ole, Sormat antaa kuitenkin MOLA ja OLA kiinnikkeelle saman kestävyyden mitä alkaen 6mm Gripperille (EK kipsilevyssä tuo noin 25kg, normaalissa taisi olla puolet tuosta). Tuon perusteella valitsin juuri tuollaisen 100 propun laatikon, kun tuli kaappeja ja hyllyjä jonkin verran kiinniteltyä muuton yhteydessä.

 

[ZZRX]

Pitäisi omiin projekteihin (taas) kiinnitellä tavaraa kipsilevyseinille. Toimiiko parhaiten metalliset ohutlevyankkurit vai muoviset kipsilevyankkurit?

Ohutlevyankkuri M4 x 39 mm, 10 kpl

Ohutlevyankkuri kiiltosinkittyä terästä. Taulujen, hyllyjen kaappien ym. tukevaan ja luotettavaan ripustamiseen tai kiinnitämiseen, kipsi-, lastulevy- ja puukuitulevyseinille. Tarkoitettu sisäkäyttöön. Nopeaan ja pitävään asennukseen käytetään ohutlevyankkuripihtejä. Ohutlevyankkurin voi...

www.biltema.fi

Metallia, vaatii työkalun.

Wurth OLA kipsilevyankkuri 10kpl

Toimii umpiaineissa kiila-ankkurimaisesti reiän seiniä vasten. Rakennuslevyn minimi kiinnityspaksuus 12mm.

www.puuilo.fi

Muovia

Juuri noita en ole testannut.
Itse olen todennut Alligatorin roput parhaiksi testaamistani ja niitä on tullut kyllä aina käytettyä.

Eli näitä malleja pääasiassa:

Yleiskiinnike joka sopii melkein kaikkiin pienempiin kiinnityksiin:

Nailontulppa Alligator M6 | Masino Group

Masino Group on teknistä kauppaa harjoittava, suomalaista teollisuutta ja tuotantoa palveleva yritysryhmä, jonka monet tuotteet ovat toimialojensa markkinajohtajia.

masino.fi

Toimivia, mutta jättää ehkä vähän isomman jäljen poistettaessa (helppo asentaa kun työkaluiksi riittää pelkkä ruuvimeisseli):

Kipsilevyankkuri Alligator SPS-50 | Masino Group

Masino Group on teknistä kauppaa harjoittava, suomalaista teollisuutta ja tuotantoa palveleva yritysryhmä, jonka monet tuotteet ovat toimialojensa markkinajohtajia.

masino.fi

Painavat ja kovaa lujuutta vaativat kiinnitukset:

Levyankkuri Alligator M6 | Masino Group

Masino Group on teknistä kauppaa harjoittava, suomalaista teollisuutta ja tuotantoa palveleva yritysryhmä, jonka monet tuotteet ovat toimialojensa markkinajohtajia.

masino.fi

Ideaali kiinnitys on toki suoraan runkoon puuruuvilla tai riittävät kovikkeet seinän sisässä johon kiinnitys tehdään.

 

[0nanias]

Alligaattoreilla ja grippereillä olen yleensä kiinnitellyt jos kappaleeseen ei kohdistu kauheasti vääntöä ja sen saa riittävän monesta paikasta kiinni. Vähän raskaammat sitten noilla kuusimallin ankkureilla mutta pitää tosiaan varoa ylikiristämistä eikä ne toimi tuplalevyllä. Kaikista hankalimmat laitan mola-ankkureilla eli niillä mitkä vaatii ne pihdit.

 

[AnnaKoo]

Alligaattoreille ääni täältäkin. Ne on myös helppo tarvittaessa poistaa. Itse kun tykkään siirrellä taulujen ym. paikkoja, niin proppujen poistettavuus ja jälkien paikkaamisen helppouskin ovat ihan tärkeitä aspekteja.

 

[kajakkivajakki]

Justihin tänään kävin asentamassa sovellat uusiksi, oli asennettu noilla Wuproceilla (tai jollain muulla samanlaisella) ja ei ollut pysynyt:


Tavallisessa kipsilevyssä eikä yksikään kisko ollut runkotolpan kohdassa.
No nyt on metallirangoissa jokainen kisko kiinni, katotaan kestääkö mun asennus

 

[Lumimies]

Ihan ettei mene pelkäksi Alligaattoreinniksi niin mainitaan Fisherin DuoBlade joita on tullut töissä käytettyä kevyehköihin kiinnityksiin. Hw pro-kiinnikkeet oli kanssa mukavan helppoja todella kevyisiin kiinnityksiin.

 

[maustevoi]

Wurth OLA kipsilevyankkuri 10kpl

Toimii umpiaineissa kiila-ankkurimaisesti reiän seiniä vasten. Rakennuslevyn minimi kiinnityspaksuus 12mm.

www.puuilo.fi

Näillä toimii elfat ja element systemssit. Varmaan muutkin, mutta itellä noi metalliset tuntuu pyörivän. Nää on takuulla toimivia.

 

[mikkot]

2004 rakennetussa talossa on vaaleahkon vihreä muovisen oloinen, pressumainen aluskate. Onko hyviä arvauksia siitä minkä merkkinen ja mallinen aluskate olisi kyseessä? Onko tuon ikäluokan aluskatteet koko vesikaton iän kestäviä?

 

[mikkot]

Näkyykö liitteen kuvassa aluskatetta, tai pitäisikö siitä jostain ymmärtää, että kohteeseen on asennettava aluskate? Kyseessä on vuosituhannen alussa tehty saneerausprojektin kuva.

 

[Greedo]

Leikkauskuvissa/rakennetyypeissä pitäisi nuo YP1-3 olla auki luettuna.

 

[mikkot]

Leikkauskuvissa/rakennetyypeissä pitäisi nuo YP1-3 olla auki luettuna.

Niissä kuvissa, jotka tuosta on tarjolla, ei noita ratkaisuja ole auki kirjoitettu. Onko siis niin, että itse kuvassa ei aluskatetta ole piirretty?

 

[Greedo]

Ei tuosta kuvasta sitä pysty erottamaan. Onko mikä katto kyseessä?

 

[mikkot]

Ei tuosta kuvasta sitä pysty erottamaan. Onko mikä katto kyseessä?

Konesaumattu peltikate. Ja löytyipä sitä dokumenttia sittenkin. Tosin YP1,2,3 ei ole eroteltu, vaan yksi yhteinen selvitys, jonka mukaan aluskatetta ei ole. Todellisuudessa sellainen on kyllä altapäin yritetty asentaa.

 

[Greedo]

Kyllähän se lähtökohtaisesti suositeltavaa on aluskatetta käyttää, en tiedä mitä määräykset tuolloin on sanoneet.

Uusin Toimivat Katot -julkaisu, antaa kuitenkin 1:3 tai jyrkemmällä katolla mahdollisuuden tehdä konesaumatun katon harvalaudoituksella ilman aluskatetta. Itse en suunnitelmista kuitenkaan aluskatetta pois jättäisi.

 

[jonesky12345]

Kuinkahan paljon tollanen eristämätön kulkuluukku aiheuttaa lämpöhävikkiä, kun on lämpimästä sisätilasta kulku ullakolle.

Tuulettuvaan alapohjatilaan on jäänyt muutama styrox paketti, voisin sieltä leikellä levyistä sopivat palat johonkin vaneriin kiinni kevyeksi eristekanneksi talvikaudelle joka vedettäis tuohon kulkuaukon päälle ennen sulkemista, mutta jos lämpöhäviö on minimaalista ni en jaksa säätää.

 

[Sprout]

Kuinkahan paljon tollanen eristämätön kulkuluukku aiheuttaa lämpöhävikkiä, kun on lämpimästä sisätilasta kulku ullakolle.

Tuulettuvaan alapohjatilaan on jäänyt muutama styrox paketti, voisin sieltä leikellä levyistä sopivat palat johonkin vaneriin kiinni kevyeksi eristekanneksi talvikaudelle joka vedettäis tuohon kulkuaukon päälle ennen sulkemista, mutta jos lämpöhäviö on minimaalista ni en jaksa säätää.

Kuvasta nyt on hieman vaikea päätellä tuon levyn materiaalia tai luukun tiiveyttä. Mutta kyllähän tuossa varmasti lämpöhäviötä on, etenkin kun luukku on katossa ja lämpö pyrkii ylöspäin. Itse lisäisin eristettä, kun luukku ei ilmeisesti ole suuressa käytössä, eikä lisäeristettä tarvitse sen myötä alla jatkuvasti siirtelemässä. Noita reunojen käyntivälejä kannattaa myös tarkastaa. Jos on iso rakoa, niin saako sinne lisättyä tiivistettä ilmatiiveyden parantamiseksi?

 

[tietokonerikki]

Kuinkahan paljon tollanen eristämätön kulkuluukku aiheuttaa lämpöhävikkiä, kun on lämpimästä sisätilasta kulku ullakolle.

Tuulettuvaan alapohjatilaan on jäänyt muutama styrox paketti, voisin sieltä leikellä levyistä sopivat palat johonkin vaneriin kiinni kevyeksi eristekanneksi talvikaudelle joka vedettäis tuohon kulkuaukon päälle ennen sulkemista, mutta jos lämpöhäviö on minimaalista ni en jaksa säätää.

Koska sulla noi Styroxit on, nostat itseäsi niskavilloista ja teet ton. Laitat ne vaikka narulla pariin lautaan ja vedät talveksi päälle ja kesällä ullakon kattoon riippumaan.
Sitten otat six-pakin/Mäyräkoiran ja nautit hyvästä fiiliksestäsi

 

[jonesky12345]

Kuvasta nyt on hieman vaikea päätellä tuon levyn materiaalia tai luukun tiiveyttä. Mutta kyllähän tuossa varmasti lämpöhäviötä on, etenkin kun luukku on katossa ja lämpö pyrkii ylöspäin. Itse lisäisin eristettä, kun luukku ei ilmeisesti ole suuressa käytössä, eikä lisäeristettä tarvitse sen myötä alla jatkuvasti siirtelemässä. Noita reunojen käyntivälejä kannattaa myös tarkastaa. Jos on iso rakoa, niin saako sinne lisättyä tiivistettä ilmatiiveyden parantamiseksi?

Luukun ilmatiiveys on ihan hyvä, lähinnä tuo luukku itsessään on n. 6cm paksu vaneri tms luukku, missä noi tikkaat on eli ei eristä ylöspäin lämpöä juurikaan. Tästä syystä mietin, että mikähän tuon yläpohjan paikallisen lämmöneristyksen tehohäviö.

Jos yläpohjalla yleisesti lukuarvo olisi lähempänä 0,1W/(m2*K) niin tuolloinhan yläpohja haaskaa käsitykseni mukaan 0,1 wattia jokaista neliömetriä ja jokaista lämpötilaeroastetta kohden eli vaikkapa 20 asteisella sisätilalla ja -10 asteisella ulkolämpötilalla ja 100 neilöisellä kämpällä tuosta tulisi 0,1*100*30 eli 300w joka kuulostaa käsittämättömän pieneltä yläpohjalle. Vastaavasti tollaselle reilun neliön luukulle toi olisi vaikkapa u arvolla 1,0 tulisi 30w

Portaita käytetään kyllä noin viikoittain, koska kylmä ullakko palvelee varastona, mutta tollanen kevyt styrox kansi ei paljoa paina nostella, pieni värkkäilyn vaiva koska se styrox pinta pitää pinnoittaa jollain pahvilla, kankaalla tms ettei sellanen pieni siirtelyn hankaus aukon reunoihin tms mujusta styroxia eli tekemisen vaiva.

 

[tietokonerikki]

Luukun ilmatiiveys on ihan hyvä, lähinnä tuo luukku itsessään on n. 6cm paksu vaneri tms luukku, missä noi tikkaat on eli ei eristä ylöspäin lämpöä juurikaan. Tästä syystä mietin, että mikähän tuon yläpohjan paikallisen lämmöneristyksen tehohäviö.

Jos yläpohjalla yleisesti lukuarvo olisi lähempänä 0,1W/(m2*K) niin tuolloinhan yläpohja haaskaa käsitykseni mukaan 0,1 wattia jokaista neliömetriä ja jokaista lämpötilaeroastetta kohden eli vaikkapa 20 asteisella sisätilalla ja -10 asteisella ulkolämpötilalla ja 100 neilöisellä kämpällä tuosta tulisi 0,1*100*30 eli 300w joka kuulostaa käsittämättömän pieneltä yläpohjalle. Vastaavasti tollaselle reilun neliön luukulle toi olisi vaikkapa u arvolla 1,0 tulisi 30w

Portaita käytetään kyllä noin viikoittain, koska kylmä ullakko palvelee varastona, mutta tollanen kevyt styrox kansi ei paljoa paina nostella, pieni värkkäilyn vaiva koska se styrox pinta pitää pinnoittaa jollain pahvilla, kankaalla tms ettei sellanen pieni siirtelyn hankaus aukon reunoihin tms mujusta styroxia eli tekemisen vaiva.

Sun pitää vielä noi laskelmasi kertoa silla ajalla, jonka joudut tota lämpöeroa lämmittämällä tasaamaan. Jos 4kk =>120*24h *0,3kW= 864KWh
Joo Styrox on tossa aika huono noin tiheällä käytöllä. FinnFoam on parempi ei hajoa käsiin.
Toisaalta tuskin sulla siellä ullokolla on -20 astetta ellei aivan hillitön tuuli siellä käy.

 

[jonesky12345]

Sun pitää vielä noi laskelmasi kertoa silla ajalla, jonka joudut tota lämpöeroa lämmittämällä tasaamaan. Jos 4kk =>120*24h *0,3kW= 864KWh
Joo Styrox on tossa aika huono noin tiheällä käytöllä. FinnFoam on parempi ei hajoa käsiin.
Toisaalta tuskin sulla siellä ullokolla on -20 astetta ellei aivan hillitön tuuli siellä käy.

Laskeskelin että ton luukun osuus voisi olla n. 90w tehoa vastaava osuus. Sain U arvoksi n. 2,6 kun paksuudella ja puun lämmönjohtavuudella laskin. Toi 0,3kw oli desimaalivirhe jonka paikkasin tonne 30w tuntumaan 1,0 U arvolla.

Ullakko tuulettuu ulos, koska siellä on avoimet räystäät ulkotilaan. Kate on harjakattoinen tiilikate, jonka alla on aluskate, eli lämmin vaippa on kämpän sisäkaton mukaan. Tuulensuojalevyt ei kiinnity katteeseen eli vaikka tuuli ei tollasen laudotetun räystään alapuolelta suoraan tuule voimakkaasti läpi, niin kyllä toi ullakko aikalailla ulkolämmöissä on.

Finfoam olis kyllä parempi, mutta ajatus lähti siitä, kun styrox levyjä on. Ne voisi esim jollain vanhalla lakanakankaalla käärästä jos lähtee puuhastelemaan niin ei murustu.

Jos tossa säästäis esim 4kk aikana puolet lämpöhäviöstä, niin se olis jollain keskimäärin 5 asteen pakkasella luokkaa 40w*120*24 eli reilu 100kwh tai muutama kymppi. Ei tunnu siis kokonaisuudessa juurikaan sähkölaskuissa, mutta olishan se säästöä se pienikin säästö toisaalta.

 

[tietokonerikki]

Laskeskelin että ton luukun osuus voisi olla n. 90w tehoa vastaava osuus. Sain U arvoksi n. 2,6 kun paksuudella ja puun lämmönjohtavuudella laskin. Toi 0,3kw oli desimaalivirhe jonka paikkasin tonne 30w tuntumaan 1,0 U arvolla.

Ullakko tuulettuu ulos, koska siellä on avoimet räystäät ulkotilaan. Kate on harjakattoinen tiilikate, jonka alla on aluskate, eli lämmin vaippa on kämpän sisäkaton mukaan. Tuulensuojalevyt ei kiinnity katteeseen eli vaikka tuuli ei tollasen laudotetun räystään alapuolelta suoraan tuule voimakkaasti läpi, niin kyllä toi ullakko aikalailla ulkolämmöissä on.

Finfoam olis kyllä parempi, mutta ajatus lähti siitä, kun styrox levyjä on. Ne voisi esim jollain vanhalla lakanakankaalla käärästä jos lähtee puuhastelemaan niin ei murustu.

Jos tossa säästäis esim 4kk aikana puolet lämpöhäviöstä, niin se olis jollain keskimäärin 5 asteen pakkasella luokkaa 40w*120*24 eli reilu 100kwh tai muutama kymppi. Ei tunnu siis kokonaisuudessa juurikaan sähkölaskuissa, mutta olishan se säästöä se pienikin säästö toisaalta.

Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin Toisaalta ne Styroxit siellä paketissa... eikös niitä voi laittaa käyttöön ala- tai yläpohjaan. Tossa sun luukussa (siinä voi olla eristys sisässä?) saattaa olla (ihan mutua) isompi energiahävikki kun tuuletat sen huoneesi lämmön sinne ullakolle siitä kulkiessasi?

 

[jonesky12345]

Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin Toisaalta ne Styroxit siellä paketissa... eikös niitä voi laittaa käyttöön ala- tai yläpohjaan. Tossa sun luukussa (siinä voi olla eristys sisässä?) saattaa olla (ihan mutua) isompi energiahävikki kun tuuletat sen huoneesi lämmön sinne ullakolle siitä kulkiessasi?

Joo, no se on eriasia paljonko ullakolla käyminen kuluttaa energiaa, mut sille ei mahda mitään. Oon pitänyt kipsilevyn palaa siinä aukon peitteenä jos tarvii olla ullakolla pidempään ku hetki.

Alapohja on tuulettuva ontelolaatan yläpuolisella lämmöneristeellä, että siellä niistä eristeistä ei varmaan merkittävää hyötyä ole. Sokkelit on eristetty jo sisäpuolelta ja toi alapohjasta yläpohjaan menevä tuuletusputki ei oo koskaan ollut käytössä, niin noilla ulos tulevilla tuuletusputkilla alapohjan painovoimainen ilmanvaihto on superhidasta ja siellä on talvisinkin plussalämmöt että tuskin kannattaa siellä eristellä sen kummemmin.

 

[P3kko]

Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

 

[kajakkivajakki]

Fiksuin tapa on odottaa kesää

Melkoinen operaatio käsipelillä umpijäätyneeseen maahan asentaa mitään. Helpoin keino olisi laittaa vain tolppa johonkin painavaan kiinni ja hilata paikoilleen odottelemaan parempia asennuskelejä.

 

[Reivn]

Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

Tällä hetkellä voi vielä kangella selvitä, riippuen miten pohjosessa asuu, maa saattaa olla sen verran sula ekan routakerroksen alla, että siitä pääsee läpi. Mutta jos se maa on jäässä jo syvemmälle, niin suosittelen tehokasta porakonetta, ja betoni/kiviterää. Aikaa siihen saa silti tuhrattua. Toinen vaihtoehto on tehdä tukeva "pukki", vähän kuin veneen perämoottorille, kaivaa se hankeen, betonilaatat päälle tukemaan, ja laatikko siihen kiinni. Tekee sitten kesällä paremman.

 

[JuhaH]

Kuormalavaan sopiva kehikko ruuveilla kiinni ja kesää odottelemaan.

 

[jonesky12345]

Ainakaan sorapitoiseen maahan kun uusittiin ja siirrettiin laatikoita ei uponnut sellanen jalkapiikki ilman kankea kesälläkään, niin en lähtis talvella jumppaamaan

 

[tietokonerikki]

Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

Sulla on kova haaste, jos se on umpi jäässä se on kovempaa kuin moni betoni. Ohut muutaman sentin kerros menee kangella. En ole koskaan kokeillut, mutta "Primus" kaasulla sulatella sitä maata saattas toimia. Ehkä itse tekisin ns "joulukuusen ristijalan" ja siihen väliaikaisesti kiviä ja lunta päälle.

Jos sulla on kuumailmapuhallin ja saat sähköä, niin sekin voisi toimia (lämpö haurastuttaa sitä jäätä), voi toisin olla hidasta. Hiustenkuivaajan ehkä myös???

 

[ZZRX]

Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

Roudansulatusmatto 1 kW, sähkö 1x3 m KEMPTEN ROUTAMATTO 1X3M - Ramirent

www.ramirent.fi

Tuollaisen haet vuokralle niin eiköhän sen jälkeen saa maahan tolpan kun muutaman päivän sulatellut.

 

[jetblack]

Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.

 

[jetblack]

Roudansulatusmatto 1 kW, sähkö 1x3 m KEMPTEN ROUTAMATTO 1X3M - Ramirent

www.ramirent.fi

Tuollaisen haet vuokralle niin eiköhän sen jälkeen saa maahan tolpan kun muutaman päivän sulatellut.

hiltillä ei tartte sulatella paria päivää

Poravasara, 230V HILTI TE30C-AVR - Ramirent

www.ramirent.fi

 

[Perkeles]

Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.

Akkuporavasaralla itsekkin tehnyt reikiä jäätyneeseen maahan, ei tarvi olla kummoinen poravasara, että menee. Joku22mm terä ja sillä useampaa reikää vierekkäin... Kun menee tuo betoniin ja kiveenkin, ei se jäätynyt maa kovempaa ole.
Tommonen tolppajalka, kun on käytännössä ristin mallinen, niin helppo sellaiset reiät porata, ja hakata jalka paikalleen.

 

[tietokonerikki]

Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.

Tohan mäkin uskon, kunhan on sitten todella tehokas ja varautuu poraamaan useamman reiän. Isoilla työmailla noi piikataan talvella kaivinkoneen "kauhan paikalle kiinnitetyllä hydraulisella kiilalla, kertoo hyvin kuinka kovaa se on, jos on kunnolla jäässä.

 

[Perkeles]

Tohan mäkin uskon, kunhan on sitten todella tehokas ja varautuu poraamaan useamman reiän. Isoilla työmailla noi piikataan talvella kaivinkoneen "kauhan paikalle kiinnitetyllä hydraulisella kiilalla, kertoo hyvin kuinka kovaa se on, jos on kunnolla jäässä.

Kyllä poravasara kiviterällä uppoaa, on kuitenkin vähän eri lähestymistapa kuin kiilalla. Ihan puuterä tai metalliteräkin normiporalla ilman iskua menee saveen kun voihin jos ei ole kiviä. Kiilaa taas saa hakata, ja ei tahdo upota millään.

8mm saneerausporanterällä on tullut tehtyä monesti jäässä olevaan savimaahan kuoppaa ihan normi akkukoneella. uppoaa helpommin kuin puuhun.

 

[tietokonerikki]

Kyllä poravasara kiviterällä uppoaa, on kuitenkin vähän eri lähestymistapa kuin kiilalla. Ihan puuterä tai metalliteräkin normiporalla ilman iskua menee saveen kun voihin jos ei ole kiviä. Kiilaa taas saa hakata, ja ei tahdo upota millään.

8mm saneerausporanterällä on tullut tehtyä monesti jäässä olevaan savimaahan kuoppaa ihan normi akkukoneella. uppoaa helpommin kuin puuhun.

Toi kiila oli vaan esimerkki, miten routaista maata piikkaillaan (kuvaten sen kovuutta). Tollanen yksittäinen reikä, varmasti tehtäisiin työmaillakin poravasaralla, ellei se kaivinkokone ole siinä vieressä. Sen verran kallista hommaa koneiden siirto.
Savimaahan on vähän helpompaa porata kun siinä ei ole isoja kiviä, mutta noilla neumaattisen iskun omaavilla puoliammattivehkeilläkin 20mm reiän saa aikaiseksi betoniin, kiveen vaan kestää kauemmin.

 

[P3kko]

Kiitos vastauksista. Täytyy kehitellä sit joku siisti väliaikanen ratkaisu.

 

[mikkot]

Onko yläpohjan tuuletusputken sadehatun halkaisijasta ja/tai viistosadesuojasta olemassa mitään ohjeita tai määräyksiä? Putkessa on sadehattu, mutta siitä huolimatta viistosade on päässyt putken sisään. Putki ja hattu ovat ehkä noin 20 vuotta vanhaa peltisepän työtä. Itse katto on huomattavasti vanhempi.