Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin
Toisaalta ne Styroxit siellä paketissa... eikös niitä voi laittaa käyttöön ala- tai yläpohjaan. Tossa sun luukussa (siinä voi olla eristys sisässä?) saattaa olla (ihan mutua) isompi energiahävikki kun tuuletat sen huoneesi lämmön sinne ullakolle siitä kulkiessasi?Joo, no se on eriasia paljonko ullakolla käyminen kuluttaa energiaa, mut sille ei mahda mitään. Oon pitänyt kipsilevyn palaa siinä aukon peitteenä jos tarvii olla ullakolla pidempään ku hetki.Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin
Tällä hetkellä voi vielä kangella selvitä, riippuen miten pohjosessa asuu, maa saattaa olla sen verran sula ekan routakerroksen alla, että siitä pääsee läpi. Mutta jos se maa on jäässä jo syvemmälle, niin suosittelen tehokasta porakonetta, ja betoni/kiviterää. Aikaa siihen saa silti tuhrattua. Toinen vaihtoehto on tehdä tukeva "pukki", vähän kuin veneen perämoottorille, kaivaa se hankeen, betonilaatat päälle tukemaan, ja laatikko siihen kiinni. Tekee sitten kesällä paremman.
Sulla on kova haaste, jos se on umpi jäässä se on kovempaa kuin moni betoni. Ohut muutaman sentin kerros menee kangella. En ole koskaan kokeillut, mutta "Primus" kaasulla sulatella sitä maata saattas toimia. Ehkä itse tekisin ns "joulukuusen ristijalan" ja siihen väliaikaisesti kiviä ja lunta päälle.
Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.
Akkuporavasaralla itsekkin tehnyt reikiä jäätyneeseen maahan, ei tarvi olla kummoinen poravasara, että menee. Joku22mm terä ja sillä useampaa reikää vierekkäin... Kun menee tuo betoniin ja kiveenkin, ei se jäätynyt maa kovempaa ole.
Tohan mäkin uskon, kunhan on sitten todella tehokas ja varautuu poraamaan useamman reiän. Isoilla työmailla noi piikataan talvella kaivinkoneen "kauhan paikalle kiinnitetyllä hydraulisella kiilalla, kertoo hyvin kuinka kovaa se on, jos on kunnolla jäässä.
Kyllä poravasara kiviterällä uppoaa, on kuitenkin vähän eri lähestymistapa kuin kiilalla. Ihan puuterä tai metalliteräkin normiporalla ilman iskua menee saveen kun voihin jos ei ole kiviä. Kiilaa taas saa hakata, ja ei tahdo upota millään.
Toi kiila oli vaan esimerkki, miten routaista maata piikkaillaan (kuvaten sen kovuutta). Tollanen yksittäinen reikä, varmasti tehtäisiin työmaillakin poravasaralla, ellei se kaivinkokone ole siinä vieressä. Sen verran kallista hommaa koneiden siirto.
Tuskin on ainakaan määräyksiä, toisaalta en ymmärrä ongelmaasi. Se vesi menee sinne viemäriin ja puhdistaa sitä viemäriä. Jos se pääjäätyy tukkoon niin sitten lisäilet sitä putken suuntaista peltiä, ettei voi edes vaaka suunnassa sataa sinne pari kolme senttiä putken päätä alemmas niin että likainenilma kiertää sieltä sivusta ulkoilmaan.
Ei ollut kyse viemärin tuuletusputkesta, vaan yläpohjan tuuletusputkesta. Ns."alipainetuuletin".
Luulen, että samoilla em. ohjeilla pärjäät tai ripustat kourupahvin sinne putken alle, eli sinne putkeen tullut vesiputoaa sen pahvin päälle ja siitä sitten haihtuu tuulen mukana. (eli oletan putkesi sijaitsevan siellä kattosi harjan päällä)
Putkeen satanut vesi on päätynyt aluskatteelle. Aluskatteessa olevien vanhojen hirsien läpiviennit eivät ole tiiviitä ja yhdestä tällaisesta vesi on päässyt lurahtamaan eristeiden ja höyrynsulun läpi sisätiloihin. Aluskate on alakautta tehty. Onko siitä tuolla tavalla edes mahdollista saada tiiviistä, kun siitä menee useamapi halkeillut satavuotias hirsi läpi? Katon läpiviennin sadehatun speksejä vuosituhannen alusta olisin kaivannut, jotta olisin voinut päätellä, onko kyse siltä osin rakennusvirheestä. Voi myös olla, että sääolosuhteet olivat tapahtuman sattuessa poikkeukselliset.
Sellainen ettei sinne voi vettä suoraan sataa, sekä siitä se ilma silti voi poistua. Kaupallisia löydät Googlen haulla "katon harjan tuuletus".
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Oletko varma ettei toi ole viemärin (ainakin muoviputki on sitä) tuuletusputki, ullakon tuuletukseen paikka on väärä.Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Sen piti olla, mutta laittoivat väärään kohtaan. Tekivät oikeaan paikkaan toisen, sanoivat jättävänsä tuon ullakon tuuletusputkeksi.
Jätä lattia pois karmisyvyyttä hieman pienemmältä alalta, niin että kynnys peittää alueen. Liimaa pala lattiaa tms sopivan paksuista levyä tuohon rakoon. Liimaa kynnys levyyn.
Paras ratkaisu on että jätä oviaukon kohdalle jonkun 2-3cm raon laminaattien väliin. Sitten liimaat sen kynnyksen jompaan kumpaan puoleen niin että toisen huoneen puolelle ei tule liimaa. Näin lattia pääsee elämään luonnollisesti ilman että kynnys estää lämpölaajenemisen. Huomioithan että huoneiden välinen korvausilma vaihtuu yleensä ovien alapuolella olevan raon kautta joten tässä ratkaisussa ovia pitäisi luultavasti lyhentää yläpäästä jotta ilmarako jää tai ilmanvaihto pitäisi järjestää jollain muulla tapaa (olettaen ettei ole erillistä koneellista ilmanvaihtoa.) Porailut kannattaa unohtaa kuten edellisetkin vastaajat suosittelivat.
www.puuilo.fi
Jos teet oviaukon kohdalle suikaleen, liimaa se puuliimalla pontistaan niin ei ole pelkoa irtoamisesta.Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Lähtörivi on tullut yleensä laitettua ehjälle seinälle jolloin oviaukon kohta on sitten mennyt jaon mukaan miten on sattunut. Usein tuollaisessa tapauksessa on tullut yleensä kavennettu rivi oviseinälle niin että oven kohdalle tulee täys laminaatti. Ei siinä toisessakaan tavassa ole sinällään vikaa, mutta ei ole ehkä pidemmän päälle niin kestävä. Jos päätyy sellaisen suikaleen laittamaan niin voisi olla fiksua varmistaa palan kiinnitys puuliimalla.Kiitos kommenteista.
Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.
Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?
Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?
Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.
@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Vähän paremmin pitäis too pää suojata (viistosade menee sinne), muutten siitä ei olle haittaa (jos liitos kattoon on vyvin tehty), tuuletuksen kannalta aika olematon.
Katto tosiaan tuuletettu niin, että on tarpeeton siinä mielessä.
Luulen, että menen tämän suosituksen kanssa. Puuilokin löytyy sopivan matkan päästä.Wurth asennusliima Power Tac 290ml
Suuri alkutartunta Voimakas liitos helposti ja turvallisesti.
Tuossa hyvä alkutartunta ja muutenkin erinomaista tököttiä. Liimaa välillä turhankin hyvin. Mutta varmasti nuo kilpailijoiden tuotteet ajavat asiansa, esim kiillon voimaliima.
Tämä on erinomaisen hyvä neuvo! Pitää muistaa, jos ja kun remontin jossain vaiheessa tällainen paikka tulee vastaan.
Tämän makuuhuoneen kohdalla haluan lähtörivin (tai ainakin mahdollismman leveän laminaattikaistan) juuri vaatehuoneen oviseinän eteen. Käynti makuuhuoneeseen on VH:n viereiseltä seinältä, aivan huoneen nurkasta, joten laminaatin lähtörivi on huoneessa ns. paraatipaikalla, kun ovesta katsotaan huoneeseen. Kapeampi suikale voi hyvin jäädä huoneen toiseen päähän sänkyjen taakse piiloon. Täytyy vielä mitata huoneen leveys ja laskea, kuinka monta ehjää laminaattiriviä saan. Jos jakojäännös, eli viimeinen laminaattisuikale jää kovin pieneksi (pari, kolme senttiä), sitten kavennan sekä lähtöseinän laminaatin ja vastakkaisen päädyn laminaatin mahdollisimman samanlevyiseksi. Tällöin teen oviaukon laminaatin "yhdestä puusta". Jos taas viimeiseen riviin riittää pieni kavennus, sitten lähden vaatehuoneen edustalta ehjällä laminaatilla ja kynnyksen kohdalle tulee erillinen suikale.
Noihin tuuletusputkiin on kaikennäköisiä valmiita hattuja olemassa. Ei montaa euroa maksa ja löytyy perus rautakaupoista hyllystä.
On huvittavan näköinen ratkaisu. Tulee mieleen omat kyhäelmät kun 14 vuotiaana jotain piti keksiä paremman puutteessa.Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Herää myöskin kysymys miksi alunperin on hyväksytty kattoon ylimääräinen reikä jolla ei ole mitään oikeaa virkaa. Jos on alunperin tehty väärään kohtaan reikä niin kyllä sen kattofirman olisi pitänyt vaihtaa ehjä pelti tilalle.Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Näkemättä ei olle riski, niitä jää uutenakin usein osa kopoiksi.
Joo, tämä on tiedossa ja taloyhtiön puolelta on tulossa niiden kuntokartoitukset lähivuosina. Haluis vain silti varmistua asiasta.
Toi tekninen käyttöikä vaihteleen paljon, sen mukaan mille pinnalle noi laatoitukset on tehty. Yleensä ton ikäisiä uusitaan pelkästään myös sen takia, että laattojen ulkonäkö ei miellytä ja saumat ovat siivouksen puutteen takia likaiset tai muuten murtuneet. Silikonikittaukset noissa usein menee ensiksi vaihtokuntoon, niillä osin jossa veden kanssa ovat enemmän tekemisissä. Niitäkin pitäisi muistaa/viitsiä puhdistaa
Mulla oli saman ikänen kylppäri, ei kylläkään juurikaan kopoja. Vesieristeen päälle ne laatat on kuitenkin vedetty eikä ne laattasaumat ole vesitiiviitä, joten sillä kopolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Meillä nähtiin saunan paneloinnin alareunasta kurkkimalla, että alareunan laattasaumauksen yläpuolelle oli nostettu vesieristeet, joten todettiin, että turha lähteä uusimaan, kun pinnat oli varsin siistit.
Se tekninen käyttöikä on se aika jonka vesieristeille on annettu "toimintatakuu" että tuon ajan vähintään pelittää. Sen jälkeen olisi syytä siis vaihtaa koska takeita ei ole enään. Ongelmaksi muodustuu se jos vesieriste pettää niin sitä vesivahinkoa harvoin huomataan ennenkuin siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut ja mahdollisesti melko laaja jonka jälkeen sille kylpyhuoneremontille tulee aivan toinen hintalappu kuin jos se eriste olisi uusittu ajallaan.
No se riippuu aika paljon rakenteista. Monessa kämpässä ei ole vesieristeitä lainkaan. Jos sieltä vesieristeen läpi menee hiljalleen kosteutta johonkin alla olevaan laattaan niin se vahinko on todennäköisesti aika rajallinen sit kuitenkin ja ainoa keino monesti tietää, että ongelmaa edes olisi on joku kosteusmittaus.
