Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Laskeskelin että ton luukun osuus voisi olla n. 90w tehoa vastaava osuus. Sain U arvoksi n. 2,6 kun paksuudella ja puun lämmönjohtavuudella laskin. Toi 0,3kw oli desimaalivirhe jonka paikkasin tonne 30w tuntumaan 1,0 U arvolla.

Ullakko tuulettuu ulos, koska siellä on avoimet räystäät ulkotilaan. Kate on harjakattoinen tiilikate, jonka alla on aluskate, eli lämmin vaippa on kämpän sisäkaton mukaan. Tuulensuojalevyt ei kiinnity katteeseen eli vaikka tuuli ei tollasen laudotetun räystään alapuolelta suoraan tuule voimakkaasti läpi, niin kyllä toi ullakko aikalailla ulkolämmöissä on.

Finfoam olis kyllä parempi, mutta ajatus lähti siitä, kun styrox levyjä on. Ne voisi esim jollain vanhalla lakanakankaalla käärästä jos lähtee puuhastelemaan niin ei murustu.

Jos tossa säästäis esim 4kk aikana puolet lämpöhäviöstä, niin se olis jollain keskimäärin 5 asteen pakkasella luokkaa 40w*120*24 eli reilu 100kwh tai muutama kymppi. Ei tunnu siis kokonaisuudessa juurikaan sähkölaskuissa, mutta olishan se säästöä se pienikin säästö toisaalta.
Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin :) Toisaalta ne Styroxit siellä paketissa... eikös niitä voi laittaa käyttöön ala- tai yläpohjaan. Tossa sun luukussa (siinä voi olla eristys sisässä?) saattaa olla (ihan mutua) isompi energiahävikki kun tuuletat sen huoneesi lämmön sinne ullakolle siitä kulkiessasi?
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 599
Joo siksi mä sulle sitä Mäyräkoiraa suosittelin :) Toisaalta ne Styroxit siellä paketissa... eikös niitä voi laittaa käyttöön ala- tai yläpohjaan. Tossa sun luukussa (siinä voi olla eristys sisässä?) saattaa olla (ihan mutua) isompi energiahävikki kun tuuletat sen huoneesi lämmön sinne ullakolle siitä kulkiessasi?
Joo, no se on eriasia paljonko ullakolla käyminen kuluttaa energiaa, mut sille ei mahda mitään. Oon pitänyt kipsilevyn palaa siinä aukon peitteenä jos tarvii olla ullakolla pidempään ku hetki.

Alapohja on tuulettuva ontelolaatan yläpuolisella lämmöneristeellä, että siellä niistä eristeistä ei varmaan merkittävää hyötyä ole. Sokkelit on eristetty jo sisäpuolelta ja toi alapohjasta yläpohjaan menevä tuuletusputki ei oo koskaan ollut käytössä, niin noilla ulos tulevilla tuuletusputkilla alapohjan painovoimainen ilmanvaihto on superhidasta ja siellä on talvisinkin plussalämmöt että tuskin kannattaa siellä eristellä sen kummemmin.
 
Liittynyt
14.04.2021
Viestejä
50
Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 763
Fiksuin tapa on odottaa kesää :D

Melkoinen operaatio käsipelillä umpijäätyneeseen maahan asentaa mitään. Helpoin keino olisi laittaa vain tolppa johonkin painavaan kiinni ja hilata paikoilleen odottelemaan parempia asennuskelejä.
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
591
Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?
Tällä hetkellä voi vielä kangella selvitä, riippuen miten pohjosessa asuu, maa saattaa olla sen verran sula ekan routakerroksen alla, että siitä pääsee läpi. Mutta jos se maa on jäässä jo syvemmälle, niin suosittelen tehokasta porakonetta, ja betoni/kiviterää. Aikaa siihen saa silti tuhrattua. Toinen vaihtoehto on tehdä tukeva "pukki", vähän kuin veneen perämoottorille, kaivaa se hankeen, betonilaatat päälle tukemaan, ja laatikko siihen kiinni. Tekee sitten kesällä paremman.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 599
Ainakaan sorapitoiseen maahan kun uusittiin ja siirrettiin laatikoita ei uponnut sellanen jalkapiikki ilman kankea kesälläkään, niin en lähtis talvella jumppaamaan
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?
Sulla on kova haaste, jos se on umpi jäässä se on kovempaa kuin moni betoni. Ohut muutaman sentin kerros menee kangella. En ole koskaan kokeillut, mutta "Primus" kaasulla sulatella sitä maata saattas toimia. Ehkä itse tekisin ns "joulukuusen ristijalan" ja siihen väliaikaisesti kiviä ja lunta päälle.

Jos sulla on kuumailmapuhallin ja saat sähköä, niin sekin voisi toimia (lämpö haurastuttaa sitä jäätä), voi toisin olla hidasta. Hiustenkuivaajan ehkä myös???
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 769
Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?

Tuollaisen haet vuokralle niin eiköhän sen jälkeen saa maahan tolpan kun muutaman päivän sulatellut.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
645
Muutetaan uudiskohteeseen missä ei ole postilaatikkoa. Mikä on fiksuin tapa asentaa postilaatikon jalka jäiseen maahan? Meneekö tavallinen piikkikärkinen tolppajalka hakkaamalla maahan vai pitääkö rautakangella hakata maata pehmeäksi?
Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 005
Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.
Akkuporavasaralla itsekkin tehnyt reikiä jäätyneeseen maahan, ei tarvi olla kummoinen poravasara, että menee. Joku22mm terä ja sillä useampaa reikää vierekkäin... Kun menee tuo betoniin ja kiveenkin, ei se jäätynyt maa kovempaa ole.
Tommonen tolppajalka, kun on käytännössä ristin mallinen, niin helppo sellaiset reiät porata, ja hakata jalka paikalleen.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Voin sanoa ei jos on yhtään savea niin mene millään. Intissä yritettiin talvella kaivaa miinoja. maahan niin kenttälapio meni mutkalle, hakusta katkesi varsi ja pionjärilläkin meni tunteja saada edes pikku kuoppaa aikaseksi. Fiksuin tapa on hankkia KUNNON poravasara Sds maxilla ja iso terä siihen.
Tohan mäkin uskon, kunhan on sitten todella tehokas ja varautuu poraamaan useamman reiän. Isoilla työmailla noi piikataan talvella kaivinkoneen "kauhan paikalle kiinnitetyllä hydraulisella kiilalla, kertoo hyvin kuinka kovaa se on, jos on kunnolla jäässä.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 005
Tohan mäkin uskon, kunhan on sitten todella tehokas ja varautuu poraamaan useamman reiän. Isoilla työmailla noi piikataan talvella kaivinkoneen "kauhan paikalle kiinnitetyllä hydraulisella kiilalla, kertoo hyvin kuinka kovaa se on, jos on kunnolla jäässä.
Kyllä poravasara kiviterällä uppoaa, on kuitenkin vähän eri lähestymistapa kuin kiilalla. Ihan puuterä tai metalliteräkin normiporalla ilman iskua menee saveen kun voihin jos ei ole kiviä. Kiilaa taas saa hakata, ja ei tahdo upota millään.

8mm saneerausporanterällä on tullut tehtyä monesti jäässä olevaan savimaahan kuoppaa ihan normi akkukoneella. uppoaa helpommin kuin puuhun.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Kyllä poravasara kiviterällä uppoaa, on kuitenkin vähän eri lähestymistapa kuin kiilalla. Ihan puuterä tai metalliteräkin normiporalla ilman iskua menee saveen kun voihin jos ei ole kiviä. Kiilaa taas saa hakata, ja ei tahdo upota millään.

8mm saneerausporanterällä on tullut tehtyä monesti jäässä olevaan savimaahan kuoppaa ihan normi akkukoneella. uppoaa helpommin kuin puuhun.
Toi kiila oli vaan esimerkki, miten routaista maata piikkaillaan (kuvaten sen kovuutta). Tollanen yksittäinen reikä, varmasti tehtäisiin työmaillakin poravasaralla, ellei se kaivinkokone ole siinä vieressä. Sen verran kallista hommaa koneiden siirto.
Savimaahan on vähän helpompaa porata kun siinä ei ole isoja kiviä, mutta noilla neumaattisen iskun omaavilla puoliammattivehkeilläkin 20mm reiän saa aikaiseksi betoniin, kiveen vaan kestää kauemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Onko yläpohjan tuuletusputken sadehatun halkaisijasta ja/tai viistosadesuojasta olemassa mitään ohjeita tai määräyksiä? Putkessa on sadehattu, mutta siitä huolimatta viistosade on päässyt putken sisään. Putki ja hattu ovat ehkä noin 20 vuotta vanhaa peltisepän työtä. Itse katto on huomattavasti vanhempi.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Onko yläpohjan tuuletusputken sadehatun halkaisijasta ja/tai viistosadesuojasta olemassa mitään ohjeita tai määräyksiä? Putkessa on sadehattu, mutta siitä huolimatta viistosade on päässyt putken sisään. Putki ja hattu ovat ehkä noin 20 vuotta vanhaa peltisepän työtä. Itse katto on huomattavasti vanhempi.
Tuskin on ainakaan määräyksiä, toisaalta en ymmärrä ongelmaasi. Se vesi menee sinne viemäriin ja puhdistaa sitä viemäriä. Jos se pääjäätyy tukkoon niin sitten lisäilet sitä putken suuntaista peltiä, ettei voi edes vaaka suunnassa sataa sinne pari kolme senttiä putken päätä alemmas niin että likainenilma kiertää sieltä sivusta ulkoilmaan.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Tuskin on ainakaan määräyksiä, toisaalta en ymmärrä ongelmaasi. Se vesi menee sinne viemäriin ja puhdistaa sitä viemäriä. Jos se pääjäätyy tukkoon niin sitten lisäilet sitä putken suuntaista peltiä, ettei voi edes vaaka suunnassa sataa sinne pari kolme senttiä putken päätä alemmas niin että likainenilma kiertää sieltä sivusta ulkoilmaan.
Ei ollut kyse viemärin tuuletusputkesta, vaan yläpohjan tuuletusputkesta. Ns."alipainetuuletin".
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Ei ollut kyse viemärin tuuletusputkesta, vaan yläpohjan tuuletusputkesta. Ns."alipainetuuletin".
Luulen, että samoilla em. ohjeilla pärjäät tai ripustat kourupahvin sinne putken alle, eli sinne putkeen tullut vesiputoaa sen pahvin päälle ja siitä sitten haihtuu tuulen mukana. (eli oletan putkesi sijaitsevan siellä kattosi harjan päällä)
Toi siis täysin "hihasta", olettaen ettei se sinne norona (jotta lammikoituu) sada, . Useinhan toi yläpohjan tuuletus hoitetaan sinne katon harjan rajaan päätyseinään laitettavalla verkolla/ säleiköllä.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Luulen, että samoilla em. ohjeilla pärjäät tai ripustat kourupahvin sinne putken alle, eli sinne putkeen tullut vesiputoaa sen pahvin päälle ja siitä sitten haihtuu tuulen mukana. (eli oletan putkesi sijaitsevan siellä kattosi harjan päällä)
Toi siis täysin "hihasta", olettaen ettei se sinne norona (jotta lammikoituu) sada, . Useinhan toi yläpohjan tuuletus hoitetaan sinne katon harjan rajaan päätyseinään laitettavalla verkolla/ säleiköllä.
Putkeen satanut vesi on päätynyt aluskatteelle. Aluskatteessa olevien vanhojen hirsien läpiviennit eivät ole tiiviitä ja yhdestä tällaisesta vesi on päässyt lurahtamaan eristeiden ja höyrynsulun läpi sisätiloihin. Aluskate on alakautta tehty. Onko siitä tuolla tavalla edes mahdollista saada tiiviistä, kun siitä menee useamapi halkeillut satavuotias hirsi läpi? Katon läpiviennin sadehatun speksejä vuosituhannen alusta olisin kaivannut, jotta olisin voinut päätellä, onko kyse siltä osin rakennusvirheestä. Voi myös olla, että sääolosuhteet olivat tapahtuman sattuessa poikkeukselliset.
 
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Millainen hattu tuohon tarvitaan? Kattomiehet laittoivat putken väärään paikkaan, joten yksi on avoinna suoraan eristeisiin.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Millainen hattu tuohon tarvitaan? Kattomiehet laittoivat putken väärään paikkaan, joten yksi on avoinna suoraan eristeisiin.
Sellainen ettei sinne voi vettä suoraan sataa, sekä siitä se ilma silti voi poistua. Kaupallisia löydät Googlen haulla "katon harjan tuuletus".
Jos sulla on kuva, niin ehkäpä joku täältä paremmin osaa neuvoa.
 
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Sellainen ettei sinne voi vettä suoraan sataa, sekä siitä se ilma silti voi poistua. Kaupallisia löydät Googlen haulla "katon harjan tuuletus".
Jos sulla on kuva, niin ehkäpä joku täältä paremmin osaa neuvoa.
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
IMG_20231205_121103.jpg
 
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Oletko varma ettei toi ole viemärin (ainakin muoviputki on sitä) tuuletusputki, ullakon tuuletukseen paikka on väärä.
Sen piti olla, mutta laittoivat väärään kohtaan. Tekivät oikeaan paikkaan toisen, sanoivat jättävänsä tuon ullakon tuuletusputkeksi.
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
251
Makuuhuoneen ja sen jatkeena olevan vaatehuoneen remontti on käynnissä. Remontissa uusimme mm. lattiapinnat. Aikaisemmin makuuhuoneen ja vaatehuoneen oven kynnyslistana oli vain huoneiden laminaattisauman kohdalla molempien huoneiden laminaattien pintaan liimattu alumiinilista. Nyt, kun lattiat uusitaan, laitamme kulkuaukkoon matalan puisen kynnyslistan. Haluaisin ennemmin porata listan kiinni lattian betonirakenteeseen, kuin liimata sitä uuteen lattiapinnoitteeseen. Tämä olisi mielestäni tukevampi ja ehkä myös lattian elämisen kannalta parempi vaihtoehto. Ainakin muissa huoneissa, joissa on alumiinilistat, lattian liikkuminen on siirrellyt listoja ja saanut ne repsottamaan.

Huoneiden lattiassa on sähköinen lattialämmitys yhden termostaatin takana. Luulen, että lattialämmityskaapeli menee huonetilasta toiseen juuri oviaukon kohdalta. Jotta en riko lattialämmitystä kynnyslistan kiinnityksen yhteydessä, pitää selvittää, missä lämmityskaapeli menee. Onko muita keinoja, kuin lämpökamera jolla varmistaa, mistä lattialämmityskaapelit menevät? Saako rakenneilmaisimella löydettyä tämänkaltaiset jännitteiset johdot? Muita vinkkejä ja huomioita kynnyslistan asentamiseen?
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Makuuhuoneen ja sen jatkeena olevan vaatehuoneen remontti on käynnissä. Remontissa uusimme mm. lattiapinnat. Aikaisemmin makuuhuoneen ja vaatehuoneen oven kynnyslistana oli vain huoneiden laminaattisauman kohdalla molempien huoneiden laminaattien pintaan liimattu alumiinilista. Nyt, kun lattiat uusitaan, laitamme kulkuaukkoon matalan puisen kynnyslistan. Haluaisin ennemmin porata listan kiinni lattian betonirakenteeseen, kuin liimata sitä uuteen lattiapinnoitteeseen. Tämä olisi mielestäni tukevampi ja ehkä myös lattian elämisen kannalta parempi vaihtoehto. Ainakin muissa huoneissa, joissa on alumiinilistat, lattian liikkuminen on siirrellyt listoja ja saanut ne repsottamaan.

Huoneiden lattiassa on sähköinen lattialämmitys yhden termostaatin takana. Luulen, että lattialämmityskaapeli menee huonetilasta toiseen juuri oviaukon kohdalta. Jotta en riko lattialämmitystä kynnyslistan kiinnityksen yhteydessä, pitää selvittää, missä lämmityskaapeli menee. Onko muita keinoja, kuin lämpökamera jolla varmistaa, mistä lattialämmityskaapelit menevät? Saako rakenneilmaisimella löydettyä tämänkaltaiset jännitteiset johdot? Muita vinkkejä ja huomioita kynnyslistan asentamiseen?
Jätä lattia pois karmisyvyyttä hieman pienemmältä alalta, niin että kynnys peittää alueen. Liimaa pala lattiaa tms sopivan paksuista levyä tuohon rakoon. Liimaa kynnys levyyn.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 769
Makuuhuoneen ja sen jatkeena olevan vaatehuoneen remontti on käynnissä. Remontissa uusimme mm. lattiapinnat. Aikaisemmin makuuhuoneen ja vaatehuoneen oven kynnyslistana oli vain huoneiden laminaattisauman kohdalla molempien huoneiden laminaattien pintaan liimattu alumiinilista. Nyt, kun lattiat uusitaan, laitamme kulkuaukkoon matalan puisen kynnyslistan. Haluaisin ennemmin porata listan kiinni lattian betonirakenteeseen, kuin liimata sitä uuteen lattiapinnoitteeseen. Tämä olisi mielestäni tukevampi ja ehkä myös lattian elämisen kannalta parempi vaihtoehto. Ainakin muissa huoneissa, joissa on alumiinilistat, lattian liikkuminen on siirrellyt listoja ja saanut ne repsottamaan.

Huoneiden lattiassa on sähköinen lattialämmitys yhden termostaatin takana. Luulen, että lattialämmityskaapeli menee huonetilasta toiseen juuri oviaukon kohdalta. Jotta en riko lattialämmitystä kynnyslistan kiinnityksen yhteydessä, pitää selvittää, missä lämmityskaapeli menee. Onko muita keinoja, kuin lämpökamera jolla varmistaa, mistä lattialämmityskaapelit menevät? Saako rakenneilmaisimella löydettyä tämänkaltaiset jännitteiset johdot? Muita vinkkejä ja huomioita kynnyslistan asentamiseen?
Paras ratkaisu on että jätä oviaukon kohdalle jonkun 2-3cm raon laminaattien väliin. Sitten liimaat sen kynnyksen jompaan kumpaan puoleen niin että toisen huoneen puolelle ei tule liimaa. Näin lattia pääsee elämään luonnollisesti ilman että kynnys estää lämpölaajenemisen. Huomioithan että huoneiden välinen korvausilma vaihtuu yleensä ovien alapuolella olevan raon kautta joten tässä ratkaisussa ovia pitäisi luultavasti lyhentää yläpäästä jotta ilmarako jää tai ilmanvaihto pitäisi järjestää jollain muulla tapaa (olettaen ettei ole erillistä koneellista ilmanvaihtoa.) Porailut kannattaa unohtaa kuten edellisetkin vastaajat suosittelivat.
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
251
Kiitos kommenteista.

Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.

Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?

1702197277774.png

Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?

Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.

@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 763
Liittynyt
03.12.2021
Viestejä
273
Kiitos kommenteista.

Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.

Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?


Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?

Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.

@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Jos teet oviaukon kohdalle suikaleen, liimaa se puuliimalla pontistaan niin ei ole pelkoa irtoamisesta.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 769
Kiitos kommenteista.

Ehkäpä liima on tosiaan helpoin ja turvallisin ratkaisu.

Harmiksi laminaattien sauma tulee pitkittäin oven suuntaan. Jos laminaatin haluaa vetää ehjänä seinän viertä pitkin, tulee oviaukon kohdalle kapeat, vain ponteistaan kiinni olevat suikaleet. Toki nämä suikaleet jäävät päistään pielilaudan alle, mikä estää kapeiden laminaattisuikaleiden ylösnousemisen pontistaan. Vaihtoehtoisesti laminaatti pitää kaventaa seinän vierestä, jotta oviaukon kohdalle saadaan leveämpi ehjä kaistale. Ajatukseni oli tehdä ensimmäisen tavan mukaan, joten ruuvikiinnitteinen kynnyspuu olisi tukenut ja estänyt kapeita laminaattisuiruja nousemasta. Onko näistä näkemyksiä?


Onko asennusliimoissa oleellisia eroja? Tarvitaanko pitkiä painamisaikoja kuivumiseen?

Laminaattien väliin jätän luonnollisesti liikuntaraon, juurikin lämpö- ja mahdollista kosteuselämistä ajatellen. Alkuperäinen ajatus olikin sijoittaa kynnyspuun ruuvaus juuri tämän raon kohdalle. Näin ollen ruuvaus ei olisi haitannut liikettä.

@ZZRX , huomiosi korvausilmasta on hyvä. Olen tietoinen asiasta ja meillä puhdas tuloilma tulee juurikin makuuhuoneeseen ja "likainen" poistoilma imetään vaatehuoneesta. Korvaamme vaatehuoneen oven verhotangolla ja sisustukseen sopivalla "sovituskoppiverholla". Verhotangon taakse ja verhon alle jää kyllä tilaa ilmankierrolle. Samalla huoneeseen saadaan väriä, tekstuuria ja akustista pehmeyttä.
Lähtörivi on tullut yleensä laitettua ehjälle seinälle jolloin oviaukon kohta on sitten mennyt jaon mukaan miten on sattunut. Usein tuollaisessa tapauksessa on tullut yleensä kavennettu rivi oviseinälle niin että oven kohdalle tulee täys laminaatti. Ei siinä toisessakaan tavassa ole sinällään vikaa, mutta ei ole ehkä pidemmän päälle niin kestävä. Jos päätyy sellaisen suikaleen laittamaan niin voisi olla fiksua varmistaa palan kiinnitys puuliimalla.

Kun teet oviaukon kohdan laminaatissa niin paras lopputulos saadaan kun laitat laminaatin palan karmin viereen ja sahaat käsisahalla tai multikutterilla karmista palan pois laminaatin pintaa myöten jonka jälkeen saat uitettua laminaatin karmin alle. Silloin ei jää mitään näkyviä reikiä karmin ympärille.

Rautakaupasta kun ostaa asennusliiman niin kyllä ne kaikki on ihan laadukkaita. Sellasii tuupin mallisia tullut käytettyä jotka tulee silikonipuristimeen. Oisko ollut muutaman tunnin joku paino päällä yleensä ja päälle astumista / kolhimista olisi syytä välttää noin 24tunnin ajan.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Sen piti olla, mutta laittoivat väärään kohtaan. Tekivät oikeaan paikkaan toisen, sanoivat jättävänsä tuon ullakon tuuletusputkeksi.
Vähän paremmin pitäis too pää suojata (viistosade menee sinne), muutten siitä ei olle haittaa (jos liitos kattoon on vyvin tehty), tuuletuksen kannalta aika olematon.
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
251

Tuossa hyvä alkutartunta ja muutenkin erinomaista tököttiä. Liimaa välillä turhankin hyvin. Mutta varmasti nuo kilpailijoiden tuotteet ajavat asiansa, esim kiillon voimaliima.
Luulen, että menen tämän suosituksen kanssa. Puuilokin löytyy sopivan matkan päästä.

Jos teet oviaukon kohdalle suikaleen, liimaa se puuliimalla pontistaan niin ei ole pelkoa irtoamisesta.
Tämä on erinomaisen hyvä neuvo! Pitää muistaa, jos ja kun remontin jossain vaiheessa tällainen paikka tulee vastaan.

Lähtörivi on tullut yleensä laitettua ehjälle seinälle jolloin oviaukon kohta on sitten mennyt jaon mukaan miten on sattunut. Usein tuollaisessa tapauksessa on tullut yleensä kavennettu rivi oviseinälle niin että oven kohdalle tulee täys laminaatti. Ei siinä toisessakaan tavassa ole sinällään vikaa, mutta ei ole ehkä pidemmän päälle niin kestävä. Jos päätyy sellaisen suikaleen laittamaan niin voisi olla fiksua varmistaa palan kiinnitys puuliimalla.

Kun teet oviaukon kohdan laminaatissa niin paras lopputulos saadaan kun laitat laminaatin palan karmin viereen ja sahaat käsisahalla tai multikutterilla karmista palan pois laminaatin pintaa myöten jonka jälkeen saat uitettua laminaatin karmin alle. Silloin ei jää mitään näkyviä reikiä karmin ympärille.

Rautakaupasta kun ostaa asennusliiman niin kyllä ne kaikki on ihan laadukkaita. Sellasii tuupin mallisia tullut käytettyä jotka tulee silikonipuristimeen. Oisko ollut muutaman tunnin joku paino päällä yleensä ja päälle astumista / kolhimista olisi syytä välttää noin 24tunnin ajan.
Tämän makuuhuoneen kohdalla haluan lähtörivin (tai ainakin mahdollismman leveän laminaattikaistan) juuri vaatehuoneen oviseinän eteen. Käynti makuuhuoneeseen on VH:n viereiseltä seinältä, aivan huoneen nurkasta, joten laminaatin lähtörivi on huoneessa ns. paraatipaikalla, kun ovesta katsotaan huoneeseen. Kapeampi suikale voi hyvin jäädä huoneen toiseen päähän sänkyjen taakse piiloon. Täytyy vielä mitata huoneen leveys ja laskea, kuinka monta ehjää laminaattiriviä saan. Jos jakojäännös, eli viimeinen laminaattisuikale jää kovin pieneksi (pari, kolme senttiä), sitten kavennan sekä lähtöseinän laminaatin ja vastakkaisen päädyn laminaatin mahdollisimman samanlevyiseksi. Tällöin teen oviaukon laminaatin "yhdestä puusta". Jos taas viimeiseen riviin riittää pieni kavennus, sitten lähden vaatehuoneen edustalta ehjällä laminaatilla ja kynnyksen kohdalle tulee erillinen suikale.

Ovenkarmit on poistettu lattiatyön ajaksi, sillä samassa remontissa tehdään seinien tasoitusta, maalausta ja listoitusta. Eli laminaatti tulee automaattisesti asennettua ovenkarmien tai vaatehuoneen oviaukon tapauksessa pielilaudan alle.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 769
Tällä hetkellä tuollainen. Tein valituksen kattofirmalle, eivät vielä vastanneet.
Herää myöskin kysymys miksi alunperin on hyväksytty kattoon ylimääräinen reikä jolla ei ole mitään oikeaa virkaa. Jos on alunperin tehty väärään kohtaan reikä niin kyllä sen kattofirman olisi pitänyt vaihtaa ehjä pelti tilalle.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 962
Asunnon oston yhteydessä tehtävässä kosteusmittauksessa löytyi koputtelun perusteella ns. "kopolaattoja" eli laattoja jotka ovat irti laastista. Muuten kosteusarvot ok. Märkätilat alkup. vuodelta 1999.
Kuulemma vain kosmeettinen juttu eikä siitä voi kirjoittaa korjauskehoitusta. Pitääkö paikkansa ja onkohan se mahdollinen riski/ongelma?
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Asunnon oston yhteydessä tehtävässä kosteusmittauksessa löytyi koputtelun perusteella ns. "kopolaattoja" eli laattoja jotka ovat irti laastista. Muuten kosteusarvot ok. Märkätilat alkup. vuodelta 1999.
Kuulemma vain kosmeettinen juttu eikä siitä voi kirjoittaa korjauskehoitusta. Pitääkö paikkansa ja onkohan se mahdollinen riski/ongelma?
Näkemättä ei olle riski, niitä jää uutenakin usein osa kopoiksi.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 763
Märkätilat alkavat olla noissa kuntokartoituksissa käytettävän termin teknisen käyttöikänsä loppusuoralla, joten vesieristyksen uusiminen (ja laatoituksen) on suositeltavaa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa.

Lisäksi juuri tuolloin vuosituhannen vaihteessa uusittiin vesieristysvaatimukset ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä 1999 valmistunut kylppäri ei edes täytä niitä vaatimuksia.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 962
Märkätilat alkavat olla noissa kuntokartoituksissa käytettävän termin teknisen käyttöikänsä loppusuoralla, joten vesieristyksen uusiminen (ja laatoituksen) on suositeltavaa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa.
Joo, tämä on tiedossa ja taloyhtiön puolelta on tulossa niiden kuntokartoitukset lähivuosina. Haluis vain silti varmistua asiasta.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Joo, tämä on tiedossa ja taloyhtiön puolelta on tulossa niiden kuntokartoitukset lähivuosina. Haluis vain silti varmistua asiasta.
Toi tekninen käyttöikä vaihteleen paljon, sen mukaan mille pinnalle noi laatoitukset on tehty. Yleensä ton ikäisiä uusitaan pelkästään myös sen takia, että laattojen ulkonäkö ei miellytä ja saumat ovat siivouksen puutteen takia likaiset tai muuten murtuneet. Silikonikittaukset noissa usein menee ensiksi vaihtokuntoon, niillä osin jossa veden kanssa ovat enemmän tekemisissä. Niitäkin pitäisi muistaa/viitsiä puhdistaa
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 599
Asunnon oston yhteydessä tehtävässä kosteusmittauksessa löytyi koputtelun perusteella ns. "kopolaattoja" eli laattoja jotka ovat irti laastista. Muuten kosteusarvot ok. Märkätilat alkup. vuodelta 1999.
Kuulemma vain kosmeettinen juttu eikä siitä voi kirjoittaa korjauskehoitusta. Pitääkö paikkansa ja onkohan se mahdollinen riski/ongelma?
Mulla oli saman ikänen kylppäri, ei kylläkään juurikaan kopoja. Vesieristeen päälle ne laatat on kuitenkin vedetty eikä ne laattasaumat ole vesitiiviitä, joten sillä kopolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Meillä nähtiin saunan paneloinnin alareunasta kurkkimalla, että alareunan laattasaumauksen yläpuolelle oli nostettu vesieristeet, joten todettiin, että turha lähteä uusimaan, kun pinnat oli varsin siistit.

Vesieristeen tekninen käyttöikä on vähän sellanen juttu, että sitä on ihan mahdoton sanoa lakkaako toimivuus 20,30,40 vai minkä vuoden ikäisenä. Meillä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja muuratut seinät, joten joku kosteuden läpäisy vesieristeessä ei aiheuta kovin mittavia vaurioita remppaa ajatellen kuitenkaan.

Monissa vanhoissa taloissa ei ole vesieristeitä laisinkaan, mutta jos kylppäri on esim puurakenteisen kämpän tokassa kerroksessa ja kaikenmaailman kastuvat runkorakenteet on riskinä, niin silloin kannattanee ennaltaehkäistä ongelmia.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 769
Mulla oli saman ikänen kylppäri, ei kylläkään juurikaan kopoja. Vesieristeen päälle ne laatat on kuitenkin vedetty eikä ne laattasaumat ole vesitiiviitä, joten sillä kopolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Meillä nähtiin saunan paneloinnin alareunasta kurkkimalla, että alareunan laattasaumauksen yläpuolelle oli nostettu vesieristeet, joten todettiin, että turha lähteä uusimaan, kun pinnat oli varsin siistit.

Vesieristeen tekninen käyttöikä on vähän sellanen juttu, että sitä on ihan mahdoton sanoa lakkaako toimivuus 20,30,40 vai minkä vuoden ikäisenä. Meillä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja muuratut seinät, joten joku kosteuden läpäisy vesieristeessä ei aiheuta kovin mittavia vaurioita remppaa ajatellen kuitenkaan.

Monissa vanhoissa taloissa ei ole vesieristeitä laisinkaan, mutta jos kylppäri on esim puurakenteisen kämpän tokassa kerroksessa ja kaikenmaailman kastuvat runkorakenteet on riskinä, niin silloin kannattanee ennaltaehkäistä ongelmia.
Se tekninen käyttöikä on se aika jonka vesieristeille on annettu "toimintatakuu" että tuon ajan vähintään pelittää. Sen jälkeen olisi syytä siis vaihtaa koska takeita ei ole enään. Ongelmaksi muodustuu se jos vesieriste pettää niin sitä vesivahinkoa harvoin huomataan ennenkuin siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut ja mahdollisesti melko laaja jonka jälkeen sille kylpyhuoneremontille tulee aivan toinen hintalappu kuin jos se eriste olisi uusittu ajallaan.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 599
Se tekninen käyttöikä on se aika jonka vesieristeille on annettu "toimintatakuu" että tuon ajan vähintään pelittää. Sen jälkeen olisi syytä siis vaihtaa koska takeita ei ole enään. Ongelmaksi muodustuu se jos vesieriste pettää niin sitä vesivahinkoa harvoin huomataan ennenkuin siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut ja mahdollisesti melko laaja jonka jälkeen sille kylpyhuoneremontille tulee aivan toinen hintalappu kuin jos se eriste olisi uusittu ajallaan.
No se riippuu aika paljon rakenteista. Monessa kämpässä ei ole vesieristeitä lainkaan. Jos sieltä vesieristeen läpi menee hiljalleen kosteutta johonkin alla olevaan laattaan niin se vahinko on todennäköisesti aika rajallinen sit kuitenkin ja ainoa keino monesti tietää, että ongelmaa edes olisi on joku kosteusmittaus.

Sen takia mainitsin, että rakenteet vaikuttaa. Jos kosteutta pääsee vaan betoniin, niin riittä rakenteen kuivaus rempan yhteydessä. Jos kosteutta pääsee puurakenteisiin, niin alkaa olla laho ja homevaurion riskiä.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Osaisiko joku kertoa vinon yläpohjan tuuletustilan vaatimuksen kesältä 2003. Eli eristeiden ja ruoteiden (tai aluskatteen) välisen tilan vaatimus, kun eristeenä on kivivila. 100 mm? Tähän kaivataan virallista tietoa lähteineen, ei mielipidettä. Kiitos!
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 456
Viestejä
4 192 050
Jäsenet
70 745
Uusin jäsen
Rroy

Hinta.fi

Ylös Bottom