Rakentaminen, remontointi ja sisustus

En tiedä onko oikea paikka kysyä, mutta tietääkö joku onko Tools-myymälät auki myös kuluttajille? Olisin Sievin ja Jalaksen työkengistä kiinnostunut ja näyttäisi olevan ihan jalkapohjaskanneriakin liikkeessä.
 
En tiedä onko oikea paikka kysyä, mutta tietääkö joku onko Tools-myymälät auki myös kuluttajille? Olisin Sievin ja Jalaksen työkengistä kiinnostunut ja näyttäisi olevan ihan jalkapohjaskanneriakin liikkeessä.

Pikasesti kun vilkaisi niin löytyi lehtijuttu kyseisestä firmasta...

- Kaikki ovat tervetulleita ostoksille myymäläämme. Kuluttajat ostavat meiltä arjen tarvikkeita työhanskoista isompiin koneisiin. Iso osa myynnistä kohdistuu akkukäyttöisiin työkoneisiin.
 
Menisiköhän paremmin tähän triidiin kuin painepesurikeskusteluun. :facepalm:

Pitäisi katolle saada BioComb pintaan, että sammaleiden ja jäkälien alut kuolisi. Matalapaineruiskulla tietysti onnistuisi, mutta ilman valjaita kaksikerroksisen talon tiilikatolle keikkumaan meneminen ei kiinnosta kun katto on sen verran jyrkkä, ettei siellä pysy pystyssä vaan pitäisi polvillaan/kontallaan luistella valjaiden varassa. Olisikohan ihan kuolleena syntynyt ajatus, että käyttäisi painepesurin autonpesuun tarkoitettua vaahdotinta ja suihkuttelisi nätissä kaaressa (ettei suihkuta suoraan paineella tiileen) katolle vaahdotinta hyväksikäyttäen BioCombit? Onnistuis varmaankin ihan suoraan tikkailta käsin ilman sen isompia putoamisen riskejä.
 
Menisiköhän paremmin tähän triidiin kuin painepesurikeskusteluun. :facepalm:

Pitäisi katolle saada BioComb pintaan, että sammaleiden ja jäkälien alut kuolisi. Matalapaineruiskulla tietysti onnistuisi, mutta ilman valjaita kaksikerroksisen talon tiilikatolle keikkumaan meneminen ei kiinnosta kun katto on sen verran jyrkkä, ettei siellä pysy pystyssä vaan pitäisi polvillaan/kontallaan luistella valjaiden varassa. Olisikohan ihan kuolleena syntynyt ajatus, että käyttäisi painepesurin autonpesuun tarkoitettua vaahdotinta ja suihkuttelisi nätissä kaaressa (ettei suihkuta suoraan paineella tiileen) katolle vaahdotinta hyväksikäyttäen BioCombit? Onnistuis varmaankin ihan suoraan tikkailta käsin ilman sen isompia putoamisen riskejä.
Itse kanssa kerran levittänyt matalapaineruiskulla 440 neliölle ja totesin, että ei enää toiste. Suunnitellut ihan samaa menetelmää seuraavaan kertaan. Tuostahan olisi varmaan vielä sekin etu että vaahtona se aine pysyy pidempään paikallaan vaikuttamassa eikä ala heti valua alas. Ainoa ongelma on se, että saa seossuhteen säädettyä oikeaksi. Senhän pitää olla aika vahvaa, joten tommonen litran vaahdotinpullo tyhjenee hetkessä. Jollain virityksellä jos saisi vaahdottimen imemään suoraan 5l kanisterista niin helpottaisi.
 
Onkohan tällaiset monitoimitikkaat mistään kotoisin? Monitoimitikkaat 4 x 3 askelmaa + tasot

Vastaisi kaikkiin ongelmiini, kun saisi kuljetettua helposti takakontissa, työskenneltyä hiukan normaalia korkeammalla ja tarvittaessa sitten kiivettyä korkealle. Mutta en ole koskaan vastaavia kokeillut tai nähnytkään.
 
Menisiköhän paremmin tähän triidiin kuin painepesurikeskusteluun. :facepalm:

Pitäisi katolle saada BioComb pintaan, että sammaleiden ja jäkälien alut kuolisi. Matalapaineruiskulla tietysti onnistuisi, mutta ilman valjaita kaksikerroksisen talon tiilikatolle keikkumaan meneminen ei kiinnosta kun katto on sen verran jyrkkä, ettei siellä pysy pystyssä vaan pitäisi polvillaan/kontallaan luistella valjaiden varassa. Olisikohan ihan kuolleena syntynyt ajatus, että käyttäisi painepesurin autonpesuun tarkoitettua vaahdotinta ja suihkuttelisi nätissä kaaressa (ettei suihkuta suoraan paineella tiileen) katolle vaahdotinta hyväksikäyttäen BioCombit? Onnistuis varmaankin ihan suoraan tikkailta käsin ilman sen isompia putoamisen riskejä.

Viime kesänä pestiin kaverin puolitoistakerroksisen talon katto ( pinta-ala noin 250 m2 ) isolla polttomoottoripesurilla ja leviteltiin sinne BioCombit ja Pintasuojat tuollaisella halvalla korkeapaineruiskulla.
Samalla asennettiin myös lumiesteet molemmille lappeille.

Kahdet kunnon valjaat ja kaksi 20 metrin tarrainköyttä ostin hommaa varten ja pääosin olimme kiinnittyneinä käsiteltävän lappeen vastapuolelle ajettuun Avanttiin, jota siirrettiin aina sen mukaan, millä kohtaa kattoa olimme töissä.
Hyvin pystyi nojaamaan tuohon köyteen, kun ruiskutti kattoa.

Käytännössä neljä iltaa tuohon hommaan meni, yksi lumiesteiden asennukseen ja kamojen levittelyyn, seuraava pesuun ja loput kaksi päivää BioCombin ja Pintasuojan levitykseen.
Kattofirma kävi tarjoamassa ko. hommaa 6500 € hintaan, kun nyt lumiesteet maksoivat 800 € ja ruisku, valjaat sekä kemikaalit 700 €, niin säästöä kertyi omalla työllä 5000 €.
 
Onkohan tällaiset monitoimitikkaat mistään kotoisin? Monitoimitikkaat 4 x 3 askelmaa + tasot

Vastaisi kaikkiin ongelmiini, kun saisi kuljetettua helposti takakontissa, työskenneltyä hiukan normaalia korkeammalla ja tarvittaessa sitten kiivettyä korkealle. Mutta en ole koskaan vastaavia kokeillut tai nähnytkään.
Ihan ok ollut vastaavat, mulla muistaakseni nelisen metriä kokonaismitta. Tuon kun kääntää tasoksi ja heittää pari lautaa päälle, niin on mukava esim. rännejä putsailla lehdistä.
 
Kattofirma kävi tarjoamassa ko. hommaa 6500 € hintaan, kun nyt lumiesteet maksoivat 800 € ja ruisku, valjaat sekä kemikaalit 700 €, niin säästöä kertyi omalla työllä 5000 €.
Normihinta tiilikaton pesulle ja pinnotukselle (kunnon tiilikattomaalilla x 2) on reilusti alta 20e / neliö, joten tuo tarjous on ihan yläkanttiin. Etkä sanonut mitä sinne levititte, mutta maalia ilmeisesti ette, joten ei noita voi edes verrata. Toivottavasti ei ollut betonitiilikatto, koska sen peseminen ilman että maalaa päälle on vähän hölmöläisen hommaa.
 
Normihinta tiilikaton pesulle ja pinnotukselle (kunnon tiilikattomaalilla x 2) on reilusti alta 20e / neliö, joten tuo tarjous on ihan yläkanttiin. Etkä sanonut mitä sinne levititte, mutta maalia ilmeisesti ette, joten ei noita voi edes verrata. Toivottavasti ei ollut betonitiilikatto, koska sen peseminen ilman että maalaa päälle on vähän hölmöläisen hommaa.

Kattofirman tarjous oli samoilla aineilla, joilla me homman teimme, eli Sokevan BioComb ja Pintasuoja, ei ollut mistään maalista puhetta missään vaiheessa.

Kyseessä on 1995 asennettu perinteisillä poltetuilla savitiilillä ja aluskatteena olevalla "pinkopahvilla" tehty katto, jossa "ongelma" oli lähinnä kattoon kerääntynyt sammal ja muu orgaaninen kasvusto, ei niinkään rapautuminen tai muu kuluma, joka vaivaa betonitiilikattoja.

Ilmeisesti tiilikaton pesu ja maalaus on halventunut vuosien saatossa ( ilmeisesti tarjonnan lisääntyessä ), koska kun kyselin edelliseen taloyhtiöön 2 paritalon ja autokatoksen ( noin 500 m2 ) pesua ja maalausta vajaat 10 vuotta sitten, olivat kaikki tarjoukset järjestään yli 20 € / m2, tämä siis PK-seudulla joskus vuonna 2013 tai 2014.
 
Kattofirman tarjous oli samoilla aineilla, joilla me homman teimme, eli Sokevan BioComb ja Pintasuoja, ei ollut mistään maalista puhetta missään vaiheessa.

Kyseessä on 1995 asennettu perinteisillä poltetuilla savitiilillä ja aluskatteena olevalla "pinkopahvilla" tehty katto, jossa "ongelma" oli lähinnä kattoon kerääntynyt sammal ja muu orgaaninen kasvusto, ei niinkään rapautuminen tai muu kuluma, joka vaivaa betonitiilikattoja.

Ilmeisesti tiilikaton pesu ja maalaus on halventunut vuosien saatossa ( ilmeisesti tarjonnan lisääntyessä ), koska kun kyselin edelliseen taloyhtiöön 2 paritalon ja autokatoksen ( noin 500 m2 ) pesua ja maalausta vajaat 10 vuotta sitten, olivat kaikki tarjoukset järjestään yli 20 € / m2, tämä siis PK-seudulla joskus vuonna 2013 tai 2014.
Tuollainen suojapinnoitus pitäisi kyllä saada vielä reilusti halvemmalla, koska työtä siinä on hemmetisti vähemmän kuin maalaamisessa.

Ei tuosta maalaamisestakaan edes 20e neliö joudu nykyisin maksamaan. 16e neliö oli viime kesänä meidän betonitiilikatolle pesu ja maalaus isolta toimijalta tilattuna (LA-kattohuolto).

Savitiilihän ei tosiaan maalia kaipaa.
 
EKarjalassa viime kesänä tiilikaton pesu ja maalaus 2x oli 13€ neliö. Pesun jälkeen laittoivat jonkin biocomb tyylisen aineen reppuruiskulla (akku käyttöinen) mikä näytti vaahdottavan sen aineen.
 
Onkohan tällaiset monitoimitikkaat mistään kotoisin? Monitoimitikkaat 4 x 3 askelmaa + tasot

Vastaisi kaikkiin ongelmiini, kun saisi kuljetettua helposti takakontissa, työskenneltyä hiukan normaalia korkeammalla ja tarvittaessa sitten kiivettyä korkealle. Mutta en ole koskaan vastaavia kokeillut tai nähnytkään.
Kuten mainittu, ihan ok on vastaavat. Ei ihan kevyet kun nivelet terästä, jos vertaa normialumiinitikkaisiin. Toisaalta saa kuljeteltua helpommin esim. rtm-talon vintille kun ei tarvitse taiteilla pitkiä tikkaita portaissa. Aidanleikkuussa yms. puutarhajutuissa myös hyvät, jos korkeus passaa. Kevyempi työtasona kuin perinteinen puinen diy-pukki, helppo nostella yksin. Ja jalkojen leveys etu joissain tilanteissa. Mulla työtasokäyttöä varten tuli mukana erilliset levyt, mutta laiskana välillä käyttänyt lautoja ja välillä ei mitään. Vakuutusyhtiö kiittää.
 
Pähkinänkuoressa: Putkirempan(osa sähköistä uusittiin myös) olohuoneeseeni asennettiin uusi pistorasia. Rasia ei ole maadoitettu(en tiedä vielä onko johdot kuitenkin vedetetty maadoitutettuna). Olenko väärässä, jos väitän että kaikissa uusissa sähkövedoissa laki velvoittaa maadoituksen?

Edit: Tähän uuteen pistorasiaan vedettiin ihan uudet kaapelit sulakekaapista. Uudessa keittiössä ja kylpyhuoneessa on maadoitetut rasiat, jotka kaikki uusittiin rempan yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Pähkinänkuoressa: Putkirempan(osa sähköistä uusittiin myös) olohuoneeseeni asennettiin uusi pistorasia. Rasia ei ole maadoitettu(en tiedä vielä onko johdot kuitenkin vedetetty maadoitutettuna). Olenko väärässä, jos väitän että kaikissa uusissa sähkövedoissa laki velvoittaa maadoituksen?

Edit: Tähän uuteen pistorasiaan vedettiin ihan uudet kaapelit sulakekaapista. Uudessa keittiössä ja kylpyhuoneessa on maadoitetut rasiat, jotka kaikki uusittiin rempan yhteydessä.
Ihan mutua itsellä, mutta olen itse ymmärtänyt, että maadoitetuilla ja maadoittamattomilla pistorasioilla tulee täyttyä olikohan se 4 m etäisyys. Ja eihän tuo voi vanhassa kohteessa täyttyä mitenkään, niin olisiko sallittua sen takia asentaa maadoittamattomia, jos vanhatkin sellaisia jo ovat?
 
Olenko väärässä, jos väitän että kaikissa uusissa sähkövedoissa laki velvoittaa maadoituksen?

Standardissa sanotaan:
Tällaisissa tiloissa voidaan asennusta laajentaa asennuksen haltijan suostumuksella lisäämällä luokan 0 laitteiden liittämiseen sopivia pistorasioita tai suojamaadoittamattomia laitteita. Tällaiset laitteet ja pistorasiat pitää sijoittaa vähintään 2 m vaakasuuntaiselle etäisyydelle kaikista maahan johtavista osista mukaan lukien sähkökeskukset, putkistot, lämmityspatterit yms.

Näyttäisi siltä, että tietyissä tilanteissa vanhaa asennusta voidaan laajentaa uudella maadoittamattomalla pistorasialla.

Jos uusi pistorasia olisi maadoitettu, pitäisi kaikki vanhatkin samassa tilassa olevat rasiat vaihtaa uusiin ja vetää niille se maadoitusjohdin tavalla tai toisella.

Tietysti tuossa on mielenkiintoinen tuo kohta "asennuksen haltijan suostumuksella", olisiko siis asentajan pitänyt pyytää sinulta lupa tälle lisäykselle?
 

Standardissa sanotaan:
Tällaisissa tiloissa voidaan asennusta laajentaa asennuksen haltijan suostumuksella lisäämällä luokan 0 laitteiden liittämiseen sopivia pistorasioita tai suojamaadoittamattomia laitteita. Tällaiset laitteet ja pistorasiat pitää sijoittaa vähintään 2 m vaakasuuntaiselle etäisyydelle kaikista maahan johtavista osista mukaan lukien sähkökeskukset, putkistot, lämmityspatterit yms.

Näyttäisi siltä, että tietyissä tilanteissa vanhaa asennusta voidaan laajentaa uudella maadoittamattomalla pistorasialla.

Jos uusi pistorasia olisi maadoitettu, pitäisi kaikki vanhatkin samassa tilassa olevat rasiat vaihtaa uusiin ja vetää niille se maadoitusjohdin tavalla tai toisella.

Tietysti tuossa on mielenkiintoinen tuo kohta "asennuksen haltijan suostumuksella", olisiko siis asentajan pitänyt pyytää sinulta lupa tälle lisäykselle?

On siellä pistorasian sisällä maajohto. Liekö jätetty asentamatta syystä, mistä kerroit ylempänä. PRKL. Eilen asennettiin ILP ja kun maadoitettuja pistorasioita ei löytynyt, niin se vedettiin sähkökeskukselta. Pintavetoa tuli arviolta 15-20m. Näyttää ihan paskalta omaan silmään. Skidisti vituttaa.


3.jpg


3.jpg
1.jpg
2.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Pihakivetystä tekemässä.
1) Pohjalla hieno hiekka/hiesu ja päällä 15cm multaa. Kaivan mullan pois ja laittaisin kivituhkaa sen 10cm ja sit kivet vai tarvitseeko finfoamin väliin estämään routimista? Alueella ei ajeta autolla.
2) Laatta/kivi tulee sokkeliin asti. Rakennus on sen verran vanha että sokkeli(pato)levyä ei ole, laitanko samalla levyn laatan ja sokkelin väliin vai onko turhaa ajanhukkaa?

Kiitos.
 
Keittiön kaapiston ovien maalaus.. Vähän tuollaiset "kermaan taittavat" sisänsä siisti valkoiset ovet, niin taidanpa maalata nekin valkoiseksi.
Mikähän olisi "Ikean valkoinen" tms. joku sellainen oikeen puhdas keittiövalkoinen tms. sävy? Ilmeisesti kalustemaalia sävyttäen tuo tehdään.

Oletteko ottaneet keittiön ovia irti ja maalailleet jollain alustalla, vai ihan paikallaan ollessa maalailleet? Joku pieni ura tuossa ovessa on, niin mietin että johtaako tuo käytännössä sitten huonoon lopputulokseen, jos ei maalaa ruiskulla/spray maalilla ? Kun siis ei ole täysin sileät ovet.
 
Kämpässä pari vanhan mitoituksen ovea, eli 790x1990 ja 690x1990 siis ovien mitat. Eli noihin ei taida oikein mistään saada enään uusia ovia. Mutta pääasiallinen ongelma non lukot. WC vielä kestää, mutta keitiöstä on hukattu kokonaan.

Ongelma noissakin on jonkin vanhan mitoituksen lukot. Eli pelti olisi 130x25 ja koneisto 75x80 kahva lienee samalla syvyydellä sentään. Noita ei taida kukaan enään missään myydä. Yhtenä vaihtoehtona mietin rullasalpaa, mutta niitäkin löytyi yksi törky hinnoiteltu (80€) malli joka voisi mennä ilman työstöä. Tästä sitten osui AliExpressissä silmään mangeetti. Eli asentaa oveen toiset vetimet, ja johonkin kulmaan tuollaisen. Ei se kaunnein ratkaisu mutta pitäisi oven kiinni tavirvittaessa. Mutta olisiko tuohon jotain parempaa ratkaisua.

Tietysti nuo karmit voisi varmaan vaihtaa, mutta tiedä kanattaako siihen lähteä.
 
Onko käsitystä onnistuisiko paremmilla rakenneilmaisimilla selvittämään ontelolaattojen ontelokohdat välikaton laatasta?
 
Viimeksi muokattu:
Onko käsitystä onnistuisiko paremmilla rakenneilmaisimilla selvittämään ontelolaattojen ontelokohdat välikaton laatasta?

Ainahan sitä voi kokeilla, kai niillä jollain niitä rakenteita pystyy katsomaan. Varmin tapa lienee pyytää isännöitsijää kaivelemaan arkistosta talon rakennekuvat joista sit katsoo laatan mallin niin näkee ontelojaon.
 
Onko mitään iloa laittaa patolevy/salaoja metrin syvyyteen? Sokkelin alapinta on pahimmillaan 2.5m syvällä. Tähänkin asti on pärjätty ilman, niin kiinnostaisi tehdä kevennetty versio.
 
Onko mitään iloa laittaa patolevy/salaoja metrin syvyyteen? Sokkelin alapinta on pahimmillaan 2.5m syvällä. Tähänkin asti on pärjätty ilman, niin kiinnostaisi tehdä kevennetty versio.
Jos se tähänkin asti on toiminut, niin miksi tehdä muutoksia? Nyt kun sen tiiviin pintamaan menee mylläämään, niin kaikki sadevesi menee siitä läpi kostuttamaan sokkelia.
 
Jos se tähänkin asti on toiminut, niin miksi tehdä muutoksia? Nyt kun sen tiiviin pintamaan menee mylläämään, niin kaikki sadevesi menee siitä läpi kostuttamaan sokkelia.
Että saisi vähennettyä kosteusrasitusta? Pihaa myllätään joka tapauksessa.
 
Jos se tähänkin asti on toiminut, niin miksi tehdä muutoksia? Nyt kun sen tiiviin pintamaan menee mylläämään, niin kaikki sadevesi menee siitä läpi kostuttamaan sokkelia.

Komppaan tätä. Turhan monta kertaa tuollainen puolittainen remppa on vienyt kosteurasituksen yhteen pisteeseen ja sitten ei materiaalit olekkaan toimineet odotetusti.
Ja toinen opittu asia, jos siinä kaivellaan, vesi löytää uudet reitit, joten sitä vettä voi löytyä väärältä puolelta seinää. Jos rakenteet eivät ole kunnossa.
Nythän ei oltu avattu sen enempää, mikä tuo nykyinen sokkeli/kellarinseinä on.
 
Onks tuo kellarillinen rakennus kun on noin syvällä sokkeli?
On. Rinteessä niin toinen pää on syvällä.

Komppaan tätä. Turhan monta kertaa tuollainen puolittainen remppa on vienyt kosteurasituksen yhteen pisteeseen ja sitten ei materiaalit olekkaan toimineet odotetusti.
Ja toinen opittu asia, jos siinä kaivellaan, vesi löytää uudet reitit, joten sitä vettä voi löytyä väärältä puolelta seinää. Jos rakenteet eivät ole kunnossa.
Nythän ei oltu avattu sen enempää, mikä tuo nykyinen sokkeli/kellarinseinä on.
Tarkoitus on tehdä paremmat kaadot, maa ei oikein jaksa imeä kevään sulamisvesiä. Tuo märkä pintamaa rasittaa sokkelia. Patolevyä ei joka paikassa ole. Kaivamisessa askarruttaa sekin kun ei tiedä mitä pinnan alla on, saako putkea koko matkalta edes upotettua yhtä syvälle.
 
Suosituksia hyvästä jääkappi/paskatimesta. Korkeus 185, itsesulattava, mustat ovet ja mielellään vuosikymmeniä kestävä.
Lähinnä tuntuu joka kaupassa olevan melkein samat ja pää on niistä ihan pyörällä. Liikaa niissä tuntuu olevan hintaa, kun tuntuu helposti 30/40% saavan "alennuksessa". Voisi olla hintavakin, jos sille saa vastinetta, sillä ei noita joka päivä tule ostettua.
 
Suosituksia hyvästä jääkappi/paskatimesta. Korkeus 185, itsesulattava, mustat ovet ja mielellään vuosikymmeniä kestävä.
Lähinnä tuntuu joka kaupassa olevan melkein samat ja pää on niistä ihan pyörällä. Liikaa niissä tuntuu olevan hintaa, kun tuntuu helposti 30/40% saavan "alennuksessa". Voisi olla hintavakin, jos sille saa vastinetta, sillä ei noita joka päivä tule ostettua.
Rosenlew Vähävirtanen kestää ainakin 30-vuotta ja kun vaihtaa termostaatin ainakin 3-vuotta lisää. Harmi, ettei noita hyviä kotimaisia enää myydä. Uusien kestosta ei ole mitään tietoa, ostat jonkun alennuksesta ja toivot, että kestää. Hälytykset olisi hyvä olla, saatat pelastaa pakasteesi jos tulee pitempi sähkökatko/ ovi jää auki. Jos ostat kahdella kompuralla=> luultavasti vain toinen (pakastin tai jääkaappi) menee samaan aikaan epäkuntoon. Jos jääkaappi, pakastimen kylmäkalleilla voi pitää jääkaapin kylmänä sen aikaa, että voi korjata (jos saa osia) tai hommaat uuden kaapin.

=> Onnea "lottoarvontaan", että saat sen halvan, hyvän ja kestävän kaapin. Hinta ei välttämättä kerro laadusta?
 
On. Rinteessä niin toinen pää on syvällä.


Tarkoitus on tehdä paremmat kaadot, maa ei oikein jaksa imeä kevään sulamisvesiä. Tuo märkä pintamaa rasittaa sokkelia. Patolevyä ei joka paikassa ole. Kaivamisessa askarruttaa sekin kun ei tiedä mitä pinnan alla on, saako putkea koko matkalta edes upotettua yhtä syvälle.
Kaivat koekuopan siihen päähän mihin ne salaojavedet aiot johtaa (loput koekuopat harkinnan mukaan), etkä nuukaile sen salaojasoran/-sepelin kanssa. Se vesi kulkee sen soran sisällä, jos sitä haitaksi asti on. Suositus jos teet jotain tee kunnolla ja mietit miten ne vedet poistuu eteenpäin sieltä salaojan pohjalta. Jos on kellari laittaisin patolevyn alas asti.
 
On. Rinteessä niin toinen pää on syvällä.


Tarkoitus on tehdä paremmat kaadot, maa ei oikein jaksa imeä kevään sulamisvesiä. Tuo märkä pintamaa rasittaa sokkelia. Patolevyä ei joka paikassa ole. Kaivamisessa askarruttaa sekin kun ei tiedä mitä pinnan alla on, saako putkea koko matkalta edes upotettua yhtä syvälle.

Hyvät suunnitelmat teet niin kyllä se siitä lähtee. Kyllä suosittelen että paneudut tuohon kellarin kosteussuojaamiseen jos kerran kaivat auki.. Yleensä siihen kyllä koko seinälle tulee joko poltettu huopa tai jotkut käyttää tuota patolevyä, mutta ilman mitään ei kannata jättää kun kerran auki kaivat. Myös se maa-aines rakennuksen seinän läheisyydessä kantsii vaihtaa johonkin sepeliin vähintään 40cm matkalta.
 
Itse heittäisin patolevyn sijaan Isodräniä tai Fuktisolia kun on noin massiivinen rakenne.
 
Kaivat koekuopan siihen päähän mihin ne salaojavedet aiot johtaa (loput koekuopat harkinnan mukaan), etkä nuukaile sen salaojasoran/-sepelin kanssa. Se vesi kulkee sen soran sisällä, jos sitä haitaksi asti on. Suositus jos teet jotain tee kunnolla ja mietit miten ne vedet poistuu eteenpäin sieltä salaojan pohjalta. Jos on kellari laittaisin patolevyn alas asti.
Koekuopan voisi tietysti tehdä. Arveluttaa vaan kaivaa noin syvälle.

Hyvät suunnitelmat teet niin kyllä se siitä lähtee. Kyllä suosittelen että paneudut tuohon kellarin kosteussuojaamiseen jos kerran kaivat auki.. Yleensä siihen kyllä koko seinälle tulee joko poltettu huopa tai jotkut käyttää tuota patolevyä, mutta ilman mitään ei kannata jättää kun kerran auki kaivat. Myös se maa-aines rakennuksen seinän läheisyydessä kantsii vaihtaa johonkin sepeliin vähintään 40cm matkalta.
Sehän tuossa on kun ilmankin on pärjätty, että miten radikaaleja toimia uskaltaa tehdä.
 
Koekuopan voisi tietysti tehdä. Arveluttaa vaan kaivaa noin syvälle.


Sehän tuossa on kun ilmankin on pärjätty, että miten radikaaleja toimia uskaltaa tehdä.
Eikös se sun rinne laske sinne suuntaan mihin meinaat salaojavedet ohjata? => ei se monttu silloin kovin syvä olle?
Muutenkin kaivinkoneella jos teet 2,5m monttu ei ole vielä kummonen. Mutta tosiaa suunnitella kannattaa ja miettiä mihin ne joutomaat (uuden salaojasoran tieltä) saa tontilla sijoitettua, jos euroista on tiukkaa. Rinnetontille luulis kohtuu helposti onnistuvan.
 
Laita yv:llä kontaktitiedot jos kiinnostaa, niin kerron mitä olis tarjolla. Jos yhteistyöhön päädytään ja kehumisen aihetta on, niin tehdään susta palstan Pirkanmaalaisten virallinen remppamies.

Nyt on talo laitettu kuntoon ja vain muutto enää edessä. @Niämine löytyi palstalta tekemään remontin. Ensivaikutelma miehestä kun oli luotettava ja aikaansaapa. Työ etenikin joutuisasti, jälki oli siistiä ja remontti valmistui aikataulussa. Ymmärsin vasta nyt jälkikäteen - kun talolla kävi muutama muukin ammattimies kääntymässä - että ei sitä ihan kenelle tahansa viitsisi avaimia luovuttaa ja antaa avointa shekkiä tuntitöihin.
 
Koekuopan voisi tietysti tehdä. Arveluttaa vaan kaivaa noin syvälle.


Sehän tuossa on kun ilmankin on pärjätty, että miten radikaaleja toimia uskaltaa tehdä.

Miten niin arveluttaa? Eihän tuossa voi oikein mikään mennä mönkään jos ymmärtää maa-aineksen toiminnan ettei tee sellasta kaivantoa joka sortuu niskaan. Mikäs tuossa on edes koko homman tarkoitus jos kerran vikaa ei ole eikä haluta kaivellakkaan? Joko korjataan vanhat rakennusvirheet tai annetaan olla sellaisenaan. Kellarikerroksessahan ne ongelmat tulevat ilmi jos sellaisia on. Seinien kosteus luultavasti aika korkea ilman asiallista kosteuseristystä ulkopuolella. Pinnoitukset ei välttämättä kestä sisäseinissä jos ei ulkoa korjaa. Tietty riippuu vähän mihin sitä kellarikerrosta käyttää onko se tyhjänä siellä ilman seinien pintoja.
 
Ok-talon tb-laatta kuivumassa ja pitäisi myöhemmin tehdä kosteusmittaukset ennen lattioiden laittoa. Paljonko olette siitä maksaneet?
 
Ok-talon tb-laatta kuivumassa ja pitäisi myöhemmin tehdä kosteusmittaukset ennen lattioiden laittoa. Paljonko olette siitä maksaneet?

Jos pääkaupunkiseudulla niin laita YV. Porareikämittauksen voin tehdä ja laittaa 2 mittaria paikalleen ja 2 päivän päästä tulosten luku ja rapsa. Teen myös VTJ:n ja PS:n hommia pääkaupunkiseudulla, jos jollain tarvetta
 
Jos pääkaupunkiseudulla niin laita YV. Porareikämittauksen voin tehdä ja laittaa 2 mittaria paikalleen ja 2 päivän päästä tulosten luku ja rapsa. Teen myös VTJ:n ja PS:n hommia pääkaupunkiseudulla, jos jollain tarvetta
Ei ole siellä päin, vaan keski-suomessa.
 
Eikös se sun rinne laske sinne suuntaan mihin meinaat salaojavedet ohjata? => ei se monttu silloin kovin syvä olle?
Muutenkin kaivinkoneella jos teet 2,5m monttu ei ole vielä kummonen. Mutta tosiaa suunnitella kannattaa ja miettiä mihin ne joutomaat (uuden salaojasoran tieltä) saa tontilla sijoitettua, jos euroista on tiukkaa. Rinnetontille luulis kohtuu helposti onnistuvan.
Joo, toinen pää ei ole niin syvällä.




Miten niin arveluttaa? Eihän tuossa voi oikein mikään mennä mönkään jos ymmärtää maa-aineksen toiminnan ettei tee sellasta kaivantoa joka sortuu niskaan. Mikäs tuossa on edes koko homman tarkoitus jos kerran vikaa ei ole eikä haluta kaivellakkaan? Joko korjataan vanhat rakennusvirheet tai annetaan olla sellaisenaan. Kellarikerroksessahan ne ongelmat tulevat ilmi jos sellaisia on. Seinien kosteus luultavasti aika korkea ilman asiallista kosteuseristystä ulkopuolella. Pinnoitukset ei välttämättä kestä sisäseinissä jos ei ulkoa korjaa. Tietty riippuu vähän mihin sitä kellarikerrosta käyttää onko se tyhjänä siellä ilman seinien pintoja.
Lähinnä talon kannalta mahtaako elää. Ideana on tehdä jotain parempien kaatojen lisäksi, jotta riski kosteusvaurioon olisi pienempi. Paljon sisäseinien kosteus saa olla? Pinnat on maalattuja.
 
Tulipahan mielenkiinnosta katottua kuinka syvälle perustukset mennööpi.

Tulikin tuollainen mysteeriputki siellä vastaan, viemäriputkea ei pitäs olla, eikä sähköjohdon suojaputkea.. Mutta ei näy reikiäkään että ois salaojaputkea, ja hiekkaa päällä aiklailla? :hmm:


mysteeri putki.jpg

IMG_20220604_120820.jpg



näyttävästi 53cm maanpinnasta mitattuna tuo laatan pohja, anturaa näyttävästi ei ole :hmm:

IMG_20220604_123035.jpg


Tietääpihä ny vähän millasta on, kun rupiaa josai vaiheessa patolevyä, salaojia yms tekemhä :)
 
Ihan vanhan salaojaputken näköistä tuo kyllä on. Katsoitko, ettei olis reikiä alapuolella? Jotkut viisaat ovat asentaneet niitä myös niin päin :rolleyes:
 
Ihan vanhan salaojaputken näköistä tuo kyllä on. Katsoitko, ettei olis reikiä alapuolella? Jotkut viisaat ovat asentaneet niitä myös niin päin :rolleyes:

Alapuolelta en huomannut kattoa.. toki eipä tuo toimi ollenkaa, jos salaojaputki on, kun hienoa hiekkaa yläpuolella. Jossai vaiheessa ite laitan nuo kuntohon sit
 
Miten väki on levittänyt akryylimassan seinän ja katon väliseen rajaan jotta saa sauman piiloon? Toimiiko samalla tavalla kuin silikonin levitys kylppäriin että sormea vähän kosteaksi ja eiku sipaisemaan?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 741
Viestejä
4 494 559
Jäsenet
74 286
Uusin jäsen
taavio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom