Rakentaminen: Huoneen sallittu melutaso

En kyllä ymmärrä mikä hyöty siihen oli se 120cm ovi laittaa jos sekin on sen verran liian kapea, että joutuu karmit irroittamaan jos konetta pitää isommin huoltaa. Samalla vaivalla olisi koko oviseinästä tehnyt sellaisen moduulin, joka irtoaa muutamalla ruuvilla tarvittaessa ja ovi olisi voinut olla vaikka 60 tai 70cm.

Mutta tämä on juuri tätä kun touhotetaan eikä hetkeksikään pysähdytä miettimään.
Joo tossa on muitakin vaihtoehtoja, ratkaisuehdotuksesi on yksi. Se on kyllä parempi kuin toi 1200 ovi, mutta se pitää tehdä käsittelyä kestävistä levyistä ja materiaaleista, miettiä tiivistystä (miten kolhiutunee ajan kanssa silti?). Arvelen, että vaatii ruuvit vähintään k/k400 tai tiheämmin. => käytettävyydeltään (huolto/koneen toiminna tarkkailu) aivan eri asia kuin toi liukuovi toimiessaan olisi.
Jos oikein muista tohon saatais käyttäjäystävlölisempikin ratkaisu tosin euroja kuluu.

Tähän ollee mietitty jo 2kk :tta? kyllä tossa ajassa pitäisi jo järkiratkaisuun kyetä.
 
Perus 9-10x21 palo-ovea löytyy kyllä rautakaupoista, mutta se on palo, ei äänieristysovi. Jeldweniltä taitaa löytyä joku EI60/30db ovi(?) Mutta se on lähinnä kompromissi johonkin toimistoihin kun ei toimi kunnolla kummassakaan käytössä.

Käytännössä tuohon pitää olla joku rw42, mielummin 48db ovi joka on automaattisesti tilaustavaraa. Sillä ei sitten väliä ole onko se 12x21 vai 6+6x21, toimitusaika on sen 4vko.
 
Perus 9-10x21 palo-ovea löytyy kyllä rautakaupoista, mutta se on palo, ei äänieristysovi. Jeldweniltä taitaa löytyä joku EI60/30db ovi(?) Mutta se on lähinnä kompromissi johonkin toimistoihin kun ei toimi kunnolla kummassakaan käytössä.

Käytännössä tuohon pitää olla joku rw42, mielummin 48db ovi joka on automaattisesti tilaustavaraa. Sillä ei sitten väliä ole onko se 12x21 vai 6+6x21, toimitusaika on sen 4vko.

Fire-palo-ovet ovat laadukkaita ja jykeviä palo-ovisettejä, joiden paloluokka on EI30 ja ilmaääneneristysluku Rw 38 dB; ovi kuuluu ääniluokkaan 30 dB. Palo-ovet sopivat tiloihin, joissa rakentamismääräykset edellyttävät 30 minuutin palo-oven. Oven äänieristysominaisuudet tekevät siitä myös vaativan tilan äänieristysoven. Ovi on tehty Suomessa, ja se on valmistettu sertifioidusta puusta.

Noin sanotaan noista jeldwenin hyllyssä olevista palo-ovista. Eli kyllä tuolla ainakin on tuo virallinen ääneneristysluokitus.
 
Varsinkin toinen kuva vetää melko sanattomaksi..

d85f7cab8a2b02720d2f470383eac7033cddf735efabd4566601658bfc54b3d7.jpg

2e4573c3-5d67-4678-940c-4b7b24716a78.jpg
 
Oliko tuossa tilassa lattiakaivo? Näyttää tuolla seinässä olevan tuo sininen/vihreä vesieristeeltä, jos tuo on vesieristettä niin näyttää aika ohuelta ja hutiloidusti tehdyltä? Oven kynnykseen asti vesieristettä ei varmaankaan ole nostettu.
 
Oliko tuossa tilassa lattiakaivo? Näyttää tuolla seinässä olevan tuo sininen/vihreä vesieristeeltä, jos tuo on vesieristettä niin näyttää aika ohuelta ja hutiloidusti tehdyltä? Oven kynnykseen asti vesieristettä ei varmaankaan ole nostettu.

Vanhan kynnyksen yläreunaan oli nostettu (kuulemma). Nythän sinä on uusi kynnys ja vanha purettu pois
 
En, lähti jo kirjallinen nootti useammalle taholle. Mutta vääntämistähän tämä tietää joka tapauksessa
Miten tossa vaihdetaan se suodatin? Tohon näyttäs sopivan vielä L-kotelo (ruuveilla kiinni tiivistäen) oven ja ton PILP :n väliin, jos siihen saa avattavantiivistetyn luukun eteen (josta huoltoyöt voi tehdä /toi led-taulu näkyy)) ja ton palo-oven tilalle leveä liukupalo-ovi. Niin ollee jo parempi ääniteknisesti kuin toi tossa.
Ehdotus:
-asentakaa toi ovi ja kuuntelette korjautuiko tilanne siedettäväksi, jos niin
-sopikaa joku (jätä lopputulos silti myyjän vastuulle) ratkaisu mikä tyydyttää kaikkia oletusarvoisesti.
- ei siis periaatteella "tehkää" toimivaksi... sen tulos on jo nähty tässä. Kun asiat pitkittyy ne yleisesti myös mutkistuvat.
 
Viimeksi muokattu:
Suodattimet vaihdetaan ylhäältä irrottamalla tuo pienempi etupaneeli. Mahtunee juuri aukeamaan kun on vain klipseillä kun näytti olevan laitteen ja karmin välissä pieni tila. Mutta tuo alempi iso etupaneeli irrotetaan avaamalla alhaalta nuo pari ruuvia ja vetämällä alaosasta eteenpäin ja nostamalla ylöspäin. Vaikuttaisi siltä, että karmit estävät tuon avaamisen. Ei taida olla kauhean kestävä ratkaisu, että karmit joutuu purkamaan pois edestä sen takia jos laitteeseen joutuu tekemään jotain huoltoa/korjausta.

Ja onhan sulla näköjään jotkut hyllytkin saman oven takana, meinasko ne sit ettei niitäkään tarvii käyttää jos ovea ei juuri tarvi avata?
 
Miten muuten tuohon pilpiin yhdistetään putket, oletettavasti koneen päältä ”klemmareilla”. Kuvassa näkyy että yläpuolella on levy parilla ruuvilla. Sen avaamalla päässee käsiksi putkiin. Nyt eteen on rakennettu uusi seinä, joten eihän tuonne koneen yläpuolelle ei pääse käsiksi ellei pura koko seinää (karmien irroittaminen ei siis riitä)? Vieressä on vielä tommonen filleri levy, mahtaako sitäkään saada pois (ehkä saa), joilloin tosta välistä voisi päästä tekemään jotain koneen yläpuolelle. Kaapin irroittamalla sitten enemmän tilaa jos lähtee irti :).

Joku muu sanoi kynnyksen vedeneristyksestä. Uutta kynnystä ei pystyne liittämään vanhaa kuin tuhdilla määrällä silikonia (tai piikkaamalla ekan laattarivin pois), mahtaako kelvata vakuutusyhtiölle? Vesimäärästä keskusteltiin aiemmin ja tultiin tulokseen että millään hirveällä virtauksella ei tuolta vettä pitäisi vikatilanteessakaan tulla joten tietysti tuskin se huoneeseen tulee jolloin on yhden tekevää mitä mieltä vakuutusyhtiö tuosta on...
 
Suodattimet vaihdetaan ylhäältä irrottamalla tuo pienempi etupaneeli. Mahtunee juuri aukeamaan kun on vain klipseillä kun näytti olevan laitteen ja karmin välissä pieni tila. Mutta tuo alempi iso etupaneeli irrotetaan avaamalla alhaalta nuo pari ruuvia ja vetämällä alaosasta eteenpäin ja nostamalla ylöspäin. Vaikuttaisi siltä, että karmit estävät tuon avaamisen. Ei taida olla kauhean kestävä ratkaisu, että karmit joutuu purkamaan pois edestä sen takia jos laitteeseen joutuu tekemään jotain huoltoa/korjausta.

Ja onhan sulla näköjään jotkut hyllytkin saman oven takana, meinasko ne sit ettei niitäkään tarvii käyttää jos ovea ei juuri tarvi avata?

Kävin kokeilemassa, etupaneelin mahtuu irrottamaan. Vieressä on tosiaan huoneen ainoa kaapisto, joka on sekin pienentynyt nyt merkittävästi, kun PILPin kylkeen lisättiin ilmeisesti eristevillaa..?

Miten muuten tuohon pilpiin yhdistetään putket, oletettavasti koneen päältä ”klemmareilla”. Kuvassa näkyy että yläpuolella on levy parilla ruuvilla. Sen avaamalla päässee käsiksi putkiin. Nyt eteen on rakennettu uusi seinä, joten eihän tuonne koneen yläpuolelle ei pääse käsiksi ellei pura koko seinää (karmien irroittaminen ei siis riitä)? Vieressä on vielä tommonen filleri levy, mahtaako sitäkään saada pois (ehkä saa), joilloin tosta välistä voisi päästä tekemään jotain koneen yläpuolelle. Kaapin irroittamalla sitten enemmän tilaa jos lähtee irti :).

Keksittekö todennäköisiä skenaarioita, joissa koneeseen pitäisi päästä sivuista tai päältä käsiksi? Aiemmin se tosiaan oli päältäkin helposti mahdollista, ei ole enää.
 
Keksittekö todennäköisiä skenaarioita, joissa koneeseen pitäisi päästä sivuista tai päältä käsiksi? Aiemmin se tosiaan oli päältäkin helposti mahdollista, ei ole enää.
Sitten kun se hajoaa viimeistään, oletettavasti 10-30v aikajänne, pelkkä koneen vaihto olisi suht simppeli homma, isompi työ on nyt oletettavasti purkaa ja rakentaa tuo seinä uusiksi kuin vaihtaa itse pömpeli.

Jos tuo tuollaiseksi jää niin kysy nyt ainakin että miten tuo härveli vaihdetaan...
 
Putkiyhteet on alhaalla ja koko koneen voi käytännössä huoltaa etupuolelta vaihtaa kompurat ym. Mutta jos esim varaaja halkee niin luultavasti koko kone menee vaihtoon niin purkuhommia tiedossa. Tuohon vesieristysasiaan niin mitenhän mahtaa olla kun on rikottu entinen niin eikös se pitäs tehdä uusiksi?
 
Putkilla tarkoitin ilmanvaihtoputkia olisi ehkä pitänyt käyttää termiä ”hormi”?
 
Tuohon vesieristysasiaan niin mitenhän mahtaa olla kun on rikottu entinen niin eikös se pitäs tehdä uusiksi?

En nyt vaivaudu enää itse tuonne alakertaan, mutta tuossa taitaa se pari senttiä silti vielä olla tavaraa jäljellä. Päältä on irrotettu vain vanhojen liukuovien kiskot, alla oleva koroke on edelleen olemassa. Mikä sitten on vaadittu patokorkeus,ilmeisesti ei kovin paljon?
 
Mulla pilpin päällä on käännettävä jäätymis suoja pelti, siihen voi joutua kajoamaan. Etupellin takana rn1 venttiili johon pitää päästä helposti, villan lisääminen pilpin pelteihin saattaa evätä laitteen takuun..
 
En nyt vaivaudu enää itse tuonne alakertaan, mutta tuossa taitaa se pari senttiä silti vielä olla tavaraa jäljellä. Päältä on irrotettu vain vanhojen liukuovien kiskot, alla oleva koroke on edelleen olemassa. Mikä sitten on vaadittu patokorkeus,ilmeisesti ei kovin paljon?

Tulvakynnys pitää olla 15 mm korkea, eli ei kovin iso. Eli se lienee kunnossa.

Mulla pilpin päällä on käännettävä jäätymis suoja pelti, siihen voi joutua kajoamaan. Etupellin takana rn1 venttiili johon pitää päästä helposti, villan lisääminen pilpin pelteihin saattaa evätä laitteen takuun..

Tuo on muuten sellanen juttu, että suuresta osasta puuttuu toi pelti kuten minultakin, vaikka se asennusohjeessa selkeästi käsketään laittamaan ja jos käy niin, että patteri paukahtaa paskaksi kun tota peltiä ei ole niin takuu (jos sattuisi olemaan laitevirhe) saati vakuutusyhtiö ei korvaa. Mutta tuossa Nibessa on muutenkin lyhyet takuut että vakuutusyhtiöhommiksi menee. Tuo rn1 venttiili on kertasäätöventtiili joten sitä nyt onneksi kovin usein tartte rukata, pakkasilla säätää tuloilman lämpötilan kohdilleen niin se on siinä.

Putkilla tarkoitin ilmanvaihtoputkia olisi ehkä pitänyt käyttää termiä ”hormi”?

Tai ihan vaan kanavat.. Ne on ittellä ihan popniiteillä kiinni, tarve tosiaan laitteen vaihdon yhteydessä päästä käsiksi niin sitten on muutakin jumppaa tiedossa.
 
Keksittekö todennäköisiä skenaarioita, joissa koneeseen pitäisi päästä sivuista tai päältä käsiksi? Aiemmin se tosiaan oli päältäkin helposti mahdollista, ei ole enää.

No ensi alkuun tulee mieleen ihan koneen vaihto. Jos ei päälle pääse niin ei putkiakaan kovin häävisti saa liitettyy. Lisäksi jos itse putkiin haluaa tehä muutoksia niin ei ole kovin joustava systeemi. Ratkaisun pitäisi toimia talon elinkaaren eikä vain 10 vuotta.

Edit: Näyttikin jo mainittavan nämä asiat.
 
Vaikka se olisi kuinka omasta mielestä fiksua, että sen laitteen voisi vaihtaa 10v päästä helposti niin tähän ei mikään määräys velvoita. Se pitää olla huollettavissa kyllä, mutta ei niiden vaihtoja juuri koskaan rakemtamisessa mietitä. Samoin tuo lattiakaivo/vesieristys/kynnys, niin se kynnysmääräyshän tulee märkätilasta, ja tuo ei ole märkätila. Se on vain tila, jossa on lattiakaivo, joka vaatii että lattia on vesieristettävä ja eriste nostettava 10cm seinälle. Se ei vaadi kynnyksen vesieristämistä.

Mutta kuvia katsoessa en voi kun hämmästellä.... Osanottoni.

Onko tuo vilpin pinta ihan samassa tasossa tuon viereisen seinän kanssa? Olisihan tuo nyt rakentajallekkin ollut helpoin tilata tuohon esim 6+6x23 db-ovi (maksaa ~1000€), rakentaa päälle pieni pala seinää ja oikeaan reunaan lista Eli päivän homma kaikkinensa? Mutta onhan tuo nykyinen ratkaisu aika persoonallinen... Näkee lähinnä teollisuuskohteissa :)
Vielä fiksumpi olisi ollut joku 7+5 ovi, jossa oikea se "käyntiovi" josta tuo komero olisi ollut käytettävissä ja toisen takana sitten tuo kone?
 
Samoin tuo lattiakaivo/vesieristys/kynnys, niin se kynnysmääräyshän tulee märkätilasta, ja tuo ei ole märkätila. Se on vain tila, jossa on lattiakaivo, joka vaatii että lattia on vesieristettävä ja eriste nostettava 10cm seinälle. Se ei vaadi kynnyksen vesieristämistä.

Määräyksien puolesta ei vaadi, mutta vakuutusyhtiön puolesta vaatii. Asia on selitetty tuossa FINEn päätöksessä, sama homma kävi itselle, ei vakuutus maksanut koska kuivassa tilassa oli lattiakaivo, vetosivat juuri tohon Finen päätökseen. Tein tosin itte uuden valituksen mutta ei ole kuulunu mitään.
 
En nyt vaivaudu enää itse tuonne alakertaan, mutta tuossa taitaa se pari senttiä silti vielä olla tavaraa jäljellä. Päältä on irrotettu vain vanhojen liukuovien kiskot, alla oleva koroke on edelleen olemassa. Mikä sitten on vaadittu patokorkeus,ilmeisesti ei kovin paljon?
Kosteissa tiloissa kynnyksen minimikorkeus on 15mm.

Eihän sieltä varaajasta kerralla losahda 200l vettä lattialle, eikä sitä varten ole tarkoituskaan suojautua.

Edit: Edellä näköjään jo kerrottiinkin sama, mutta ei ollutkaan viestit päivittyneet mulle vielä :cool:
 
Vaikka se olisi kuinka omasta mielestä fiksua, että sen laitteen voisi vaihtaa 10v päästä helposti niin tähän ei mikään määräys velvoita. Se pitää olla huollettavissa kyllä, mutta ei niiden vaihtoja juuri koskaan rakemtamisessa mietitä. Samoin tuo lattiakaivo/vesieristys/kynnys, niin se kynnysmääräyshän tulee märkätilasta, ja tuo ei ole märkätila. Se on vain tila, jossa on lattiakaivo, joka vaatii että lattia on vesieristettävä ja eriste nostettava 10cm seinälle. Se ei vaadi kynnyksen vesieristämistä.

Mutta kuvia katsoessa en voi kun hämmästellä.... Osanottoni.

Onko tuo vilpin pinta ihan samassa tasossa tuon viereisen seinän kanssa? Olisihan tuo nyt rakentajallekkin ollut helpoin tilata tuohon esim 6+6x23 db-ovi (maksaa ~1000€), rakentaa päälle pieni pala seinää ja oikeaan reunaan lista Eli päivän homma kaikkinensa? Mutta onhan tuo nykyinen ratkaisu aika persoonallinen... Näkee lähinnä teollisuuskohteissa :)
Vielä fiksumpi olisi ollut joku 7+5 ovi, jossa oikea se "käyntiovi" josta tuo komero olisi ollut käytettävissä ja toisen takana sitten tuo kone?
Nyt kyllä pitää kysyä hieman lähteen perään, että millä perusteella tuo ei ole märkätila, jossa kynnystä ei tarvitse eristää?
 
Nyt kyllä pitää kysyä hieman lähteen perään, että millä perusteella tuo ei ole märkätila, jossa kynnystä ei tarvitse eristää?

No ihan niiden rakemtamismääräysten, jonka johdosta tässä näitä oviakin asennellaan :)

Nämä ovat välillä hankalia asioita käsittää ihan ammattilaisillekkin saatikka sitten maallikoille, enkä väitä itsekkään olevani aina oikeassa mutta:
Aiemmin linkatussa Finen ratkaisussa, perusteluhan on juuri se että khh on märkätila jolloin siinä pitää olla se kynnys. Kynnystä ei ollut ja vakuutusyhtiö vetosi siihen. Hyvien rakennustapojen mukaan, khh tulee käsitellä märkätilana koska a) sen lattia on vedelle alttiina normaalissa käytössä ja b) sen seinille voi roiskua vettä (pesuallas, vesipisteet). Ilpin tilassa näin ei ole.

Ja vielä sellainen huomio, että vaikka vakuutusyhtiö olisi mitä mieltä, rakennuttajaa heidän tai Finen päätökset eivät mitenkään sido.
 
Öö, miten keittiö eroaa tossa kohtaa kuivasta KHH:sta, muuten kuin sen lattiakaivon osalta? KHH niin kuin kaikki muutkin tilat muuttuu märkätilaksi jos normaalikäytössä sinne tulee vettä, eli jos siellä on esim. kurasyöppö ja huuhteluletku sille.

Hyvä tiedostaa nämä asiat ja totta ettei rakennuttajaa sido kuin määräykset.
 
No ihan niiden rakemtamismääräysten, jonka johdosta tässä näitä oviakin asennellaan :)

Nämä ovat välillä hankalia asioita käsittää ihan ammattilaisillekkin saatikka sitten maallikoille, enkä väitä itsekkään olevani aina oikeassa mutta:
Aiemmin linkatussa Finen ratkaisussa, perusteluhan on juuri se että khh on märkätila jolloin siinä pitää olla se kynnys. Kynnystä ei ollut ja vakuutusyhtiö vetosi siihen. Hyvien rakennustapojen mukaan, khh tulee käsitellä märkätilana koska a) sen lattia on vedelle alttiina normaalissa käytössä ja b) sen seinille voi roiskua vettä (pesuallas, vesipisteet). Ilpin tilassa näin ei ole.

Ja vielä sellainen huomio, että vaikka vakuutusyhtiö olisi mitä mieltä, rakennuttajaa heidän tai Finen päätökset eivät mitenkään sido.
Oli mennyt ohi toi Finen linkki. Siellähän se hyvin selitettiin. Itse nyt olen siinä käsityksessä ja sitä mieltä, että jos ja kun vesieristystä tehdään, niin se pitää olla nostettuna aina vähintään 10cm ja olla tiivis kaikkien läpivientien ja saumojen kohdilta, mukaanlukien kynnys.
 
Öö, miten keittiö eroaa tossa kohtaa kuivasta KHH:sta, muuten kuin sen lattiakaivon osalta? KHH niin kuin kaikki muutkin tilat muuttuu märkätilaksi jos normaalikäytössä sinne tulee vettä, eli jos siellä on esim. kurasyöppö ja huuhteluletku sille.

Hyvä tiedostaa nämä asiat ja totta ettei rakennuttajaa sido kuin määräykset.

No juuri sen lattiakaivon osalta. Eteinen, jossa on kurasyöppö = lattian vesieristys ja nosto seinille 10cm, mutta jos siinä on seinässä hana jossa letku niin sitten se meneekin märkätilavaatimusten mukaan eli mm. Se 15mm nostollinen kynnys täytyy löytyä kaikkiin suuntiin.

Ja tosiaan, ei se vesieristyskään tarkoita aina siveltävää vesieristettä. Se voidaan myös laatoittaa vesieristeluokitellulla laastilla, maalata vesieristävällä maalilla, asentaa muovimatto/joku pinnoite joka määräykset täyttää tai vaikka 6mm kirkas karkaistu lasi seiniksi.
 
Ja Finen tapauksessa oli kyse tuosta kynnyksestä jos satuit lukemaan. Märkätilassa se vaaditaan ei kuivassa tilassa vaikka olisikin lattiakaivo. Sama koskee tota teknistä tilaa, ei tarvita kynnystä mutta vakuutusyhtiö tulkitsee että tarvitsee..

Eli vaikka määräysten mukainen märkätila "ei täyty" niin vakuutusyhtiö tulkitsee sen kuitenkin märkätilaksi.

Omalla kohdalla mitä juttelin ton Finen kanssa niin turha odottaa sieltä toista päätöstä kerran jo aiemmin tulkattu noin. Oonkin noissa uusissa projekteissa sanonu että jos vessaan ei halua tulvakynnystä niin ei kannata pistää lattiakaivoo ollenkaan.
 
Itse nyt olen siinä käsityksessä ja sitä mieltä, että jos ja kun vesieristystä tehdään, niin se pitää olla nostettuna aina vähintään 10cm ja olla tiivis kaikkien läpivientien ja saumojen kohdilta, mukaanlukien kynnys.
Jaa jos sellainen tehdään piruuttaan vaikka olohuoneeseen?
 
Jaa jos sellainen tehdään piruuttaan vaikka olohuoneeseen?
Ehdottomasti kyllä! Oli tila mikä hyvänsä ja rakennuttaja katsoo tarvitsevansa sinne syystä tai toisesta lattiakaivon ja vesieristeet. Ainoastaan perustelluista syistä voi jättää pois.

Fimen päätöksessähän ei KHH:ta tuomita märkätilaksi vaan siinähän vedotaan hyvään rakennustapaan ja rt-kortistoon, jossa tuo kynnyksen vedeneristys on määritelty. Ja vakuutusehdot määräävät näitä noudattamaan.

Lähes kaikissa rakennusselosteissakin jo määrätään noudatettavaksi hyvää rakennustapaa ja rt-kortistoa. Et sinällänsä kynnyksen eristämättä jättäminen kaatuu herkästi rakentajan, aliurakoitsijan tai viimekädessä (ei todnäk.) vesieristeen tekijän vastuulle.
 
Ehdottomasti kyllä! Oli tila mikä hyvänsä ja rakennuttaja katsoo tarvitsevansa sinne syystä tai toisesta lattiakaivon ja vesieristeet. Ainoastaan perustelluista syistä voi jättää pois.

Fimen päätöksessähän ei KHH:ta tuomita märkätilaksi vaan siinähän vedotaan hyvään rakennustapaan ja rt-kortistoon, jossa tuo kynnyksen vedeneristys on määritelty. Ja vakuutusehdot määräävät näitä noudattamaan.

Lähes kaikissa rakennusselosteissakin jo määrätään noudatettavaksi hyvää rakennustapaa ja rt-kortistoa. Et sinällänsä kynnyksen eristämättä jättäminen kaatuu herkästi rakentajan, aliurakoitsijan tai viimekädessä (ei todnäk.) vesieristeen tekijän vastuulle.
Eiköhän tossa vielä katsotaa milloin se rakennus on tehty. Niitä kohtuuttomia vakuutusehtosopimuksiakin voidaan tarvittaessa sovitella.
 
Ja Finen tapauksessa oli kyse tuosta kynnyksestä jos satuit lukemaan. Märkätilassa se vaaditaan ei kuivassa tilassa vaikka olisikin lattiakaivo. Sama koskee tota teknistä tilaa, ei tarvita kynnystä mutta vakuutusyhtiö tulkitsee että tarvitsee..

Eli vaikka määräysten mukainen märkätila "ei täyty" niin vakuutusyhtiö tulkitsee sen kuitenkin märkätilaksi.

Omalla kohdalla mitä juttelin ton Finen kanssa niin turha odottaa sieltä toista päätöstä kerran jo aiemmin tulkattu noin. Oonkin noissa uusissa projekteissa sanonu että jos vessaan ei halua tulvakynnystä niin ei kannata pistää lattiakaivoo ollenkaan.
Onkos tuosta joku Hovin tai Korkeimman oikeuden päätös olemassa?
 
Vaikka se olisi kuinka omasta mielestä fiksua, että sen laitteen voisi vaihtaa 10v päästä helposti niin tähän ei mikään määräys velvoita. Se pitää olla huollettavissa kyllä, mutta ei niiden vaihtoja juuri koskaan rakemtamisessa mietitä. Samoin tuo lattiakaivo/vesieristys/kynnys, niin se kynnysmääräyshän tulee märkätilasta, ja tuo ei ole märkätila. Se on vain tila, jossa on lattiakaivo, joka vaatii että lattia on vesieristettävä ja eriste nostettava 10cm seinälle. Se ei vaadi kynnyksen vesieristämistä.

Mutta kuvia katsoessa en voi kun hämmästellä.... Osanottoni.

Onko tuo vilpin pinta ihan samassa tasossa tuon viereisen seinän kanssa? Olisihan tuo nyt rakentajallekkin ollut helpoin tilata tuohon esim 6+6x23 db-ovi (maksaa ~1000€), rakentaa päälle pieni pala seinää ja oikeaan reunaan lista Eli päivän homma kaikkinensa? Mutta onhan tuo nykyinen ratkaisu aika persoonallinen... Näkee lähinnä teollisuuskohteissa :)
Vielä fiksumpi olisi ollut joku 7+5 ovi, jossa oikea se "käyntiovi" josta tuo komero olisi ollut käytettävissä ja toisen takana sitten tuo kone?
Tossa on huone niin kapea, että jo 600mm ovikin sen kalustusta haittaa (suunnittelijakin sen ymmärtänyt piirtäessään siihen liukuovan yrittäessään optimoida tilaa), huonoa suunnittelua... johtunee osin viimehetken muutoksesta lämmitystavassa.

Olishan tuossa voinut vähän enemmän tuota vaihtoakin miettiä, mm. yläpuollelle levyt ruuveillä kiinni, jotta saataisiin ehjinä irti. Muutenhan tossa sentään on edes yritetty ongelmaa korjata myös yläkerran suuntaan.
 
Ovi on paikallaan, n. 3dB korkeampi melutaso puhelimella mitattuna kuin esim. yläkerran makuuhuoneissa. Muita lukemia en suotta tässä anna, koska puhelimen arvo tuskin on lähelläkään tosielämän kalibroituja mittauksia. Asennus suhteellisen siisti jo tässä vaiheessa. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että oven avaaminen vaatii huoneen kokoon nähden kohtuuttoman tilan, ja en itse keksi huoneelle mitään järkevää käyttötarkoitusta tuon myötä. Sinällään ovi on siis ok, mutta huone on vain käyttökelvoton makuu- tai edes työhuoneena.

Firman suunnasta ei ole kuulunut vielä mitään. Remppamiehille annoin palautetta tuosta verkkokaapelista, ja he nyt vain jättivät sille sormen kokoisen aukon, jotta piuhan voi tarvittaessa vetää pois/vaihtaa.

Noin muuten katselen tässä jo välittäjien yhteystietoja.. :)

E: Pakko silti todeta, että hiljaisuus kuulostaa hyvältä. Eron huomaa lähes koko asunnossa, sillä ko. makuuhuonehan on erotettu muusta asunnosta myös liukuovella. En kuitenkaan tuudittaudu tähän tunteeseen, koska perseelleenhä tämä meni jo kauan sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Ovi on paikallaan, n. 3dB korkeampi melutaso puhelimella mitattuna kuin esim. yläkerran makuuhuoneissa. Muita lukemia en suotta tässä anna, koska puhelimen arvo tuskin on lähelläkään tosielämän kalibroituja mittauksia. Asennus suhteellisen siisti jo tässä vaiheessa. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että oven avaaminen vaatii huoneen kokoon nähden kohtuuttoman tilan, ja en itse keksi huoneelle mitään järkevää käyttötarkoitusta tuon myötä. Sinällään ovi on siis ok, mutta huone on vain käyttökelvoton makuu- tai edes työhuoneena.

Firman suunnasta ei ole kuulunut vielä mitään. Remppamiehille annoin palautetta tuosta verkkokaapelista, ja he nyt vain jättivät sille sormen kokoisen aukon, jotta piuhan voi tarvittaessa vetää pois/vaihtaa.

Noin muuten katselen tässä jo välittäjien yhteystietoja.. :)

E: Pakko silti todeta, että hiljaisuus kuulostaa hyvältä. Eron huomaa lähes koko asunnossa, sillä ko. makuuhuonehan on erotettu muusta asunnosta myös liukuovella. En kuitenkaan tuudittaudu tähän tunteeseen, koska perseelleenhä tämä meni jo kauan sitten.
"jo tässä vaiheessa" meinaatko hyväksyä ton? Hienoa, että homma toimii ääniteksisesti.
 
Keksittekö todennäköisiä skenaarioita, joissa koneeseen pitäisi päästä sivuista tai päältä käsiksi? Aiemmin se tosiaan oli päältäkin helposti mahdollista, ei ole enää.

Miten kanavien nuohous onnistuu? Koneellisella tuloilmalla se kai pitäisi tehdä 5 vuoden välein?
 
"jo tässä vaiheessa" meinaatko hyväksyä ton? Hienoa, että homma toimii ääniteksisesti.

En. En ainakaan ilman merkittäviä hyvityksiä ja niitähän en luonnollisesti tule saamaan. Niiden perusteluksi tarvitsen myös vipuvartta ja fiksumpaa henkilöä neuvomaan, jotta summat vastaisivat tosielämää. Hatusta repimällä ja menetettyjä neliöitä (ja menetettyä käyttökelpoista huonetta huonetta) tuijottelemalla on vaikea sanoa, missä menisi kohtuullinen korvaus. Siksi paras ratkaisu olisi mahdollisimman alkuperäistä vastaava toteutus, jossa rakennusvirhe korjataan ja siihen päälle maltillinen korvaus. Mutta aika näyttää, kuinka kauan menee, että siihen päästään. Siitä huolimatta koko asunnon viihtyvyys parani jo nyt.

Miten kanavien nuohous onnistuu? Koneellisella tuloilmalla se kai pitäisi tehdä 5 vuoden välein?

Kyselin tätä eilen tuota työtä tekevältä kaveriltani. Hän totesi, että yleensä itse laitteen kautta hoidetaan tarpeellinen, eli näitä aiemmin mainittuja klemmareita ei tarvitse aukoa tai laitteen päälle päästä. Mutta hän varmistelee ja selvittää asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
En. En ainakaan ilman merkittäviä hyvityksiä ja niitähän en luonnollisesti tule saamaan. Niiden perusteluksi tarvitsen myös vipuvartta ja fiksumpaa henkilöä neuvomaan, jotta summat vastaisivat tosielämää. Hatusta repimällä ja menetettyjä neliöitä (ja menetettyä käyttökelpoista huonetta huonetta) tuijottelemalla on vaikea sanoa, missä menisi kohtuullinen korvaus. Siksi paras ratkaisu olisi mahdollisimman alkuperäistä vastaava toteutus, jossa rakennusvirhe korjataan ja siihen päälle maltillinen korvaus. Mutta aika näyttää, kuinka kauan menee, että siihen päästään. Siitä huolimatta koko asunnon viihtyvyys parani jo nyt.



Kyselin tätä eilen tuota työtä tekevältä kaveriltani. Hän totesi, että yleensä itse laitteen kautta hoidetaan tarpeellinen, eli näitä aiemmin mainittuja klemmareita ei tarvitse aukoa tai laitteen päälle päästä. Mutta hän varmistelee ja selvittää asiaa.
Laitteen asennusohjeissa saattaa olla maininta kuinka paljon tilaa tarvitaan sivuilla.
 
Laitteen asennusohjeissa saattaa olla maininta kuinka paljon tilaa tarvitaan sivuilla.

Onkin. Laitoin tämän jo eilen firman toimarille saatteella "Saatana kun kaikki saa selvittää itse":

1610732262831.png


No, todellisuudessa ilmaisin asian ehkä kohteliaammin, mutta asiasisältö ei tuosta juuri eronnut.. Nämä mitat ovat todennäköisesti juuri huoltotoimenpiteitä varten.

Samalla sivullahan lukee (täälläkin aiemmin jo esillä) myös:
■ F470:n asennustilassa pitää olla lattiakaivo.
■ Aseta selkäpuoli ulkoseinää vasten melulle herkissä huoneissa meluhaittojen poistamiseksi. Ellei tämä ole mahdollista, tulee välttää makuuhuoneiden ja muiden melulle herkkien huoneiden vastaisia seiniä.
■ Sijainnista riippumatta on äänille herkän tilan seinä äänieristettävä.
 
Fimen päätöksessähän ei KHH:ta tuomita märkätilaksi vaan siinähän vedotaan hyvään rakennustapaan ja rt-kortistoon, jossa tuo kynnyksen vedeneristys on määritelty. Ja vakuutusehdot määräävät näitä noudattamaan.

Lähes kaikissa rakennusselosteissakin jo määrätään noudatettavaksi hyvää rakennustapaa ja rt-kortistoa. Et sinällänsä kynnyksen eristämättä jättäminen kaatuu herkästi rakentajan, aliurakoitsijan tai viimekädessä (ei todnäk.) vesieristeen tekijän vastuulle.

Hmm, mun vakuutusehdoissa ei mainita RT-kortistoa, pyysinkin heiltä sen itselleni koska ovat maksumuurin takana, ei sillä kun pääsen niihin muutenkin käsiksi, mutta kait kuluttajana täytynee olla asiat esillä vakuutusta ottaessa, että mihin sitä vedotaan kun vahinko sattuu.

Ne Finen päätöksessä olevat viitteet (RT-kortit) koskevat juuri märkätilan rakennustapaa, siitä se ristiriitaisuus tulee. Mielestäni on parempaa rakennustapaa laittaa esim wc-tiloihin lattiakaivo vaikka ilman kynnystä kuin ilman, mutta taas vakuutusteknisesti mieluummin ilman jos se kynnys on oikeasti kynnyskysymys. Mutta turha sitä tässä ketjussa jatkaa.

Kyselin tätä eilen tuota työtä tekevältä kaveriltani. Hän totesi, että yleensä itse laitteen kautta hoidetaan tarpeellinen, eli näitä aiemmin mainittuja klemmareita ei tarvitse aukoa tai laitteen päälle päästä. Mutta hän varmistelee ja selvittää asiaa.

Joo kanavisto nuohotaan päätelaitteiden kautta näissä pienjärjestelmissä pääsääntöisesti. Tuolta koneen sisältä sit se pieni pätkä ja jos jäte ja raitisilman reitit mahtuu nuohoomaan. Mutta yleisesti kanavistoa ei pureta tai irroiteta nuohoamista varten.

Mulla on toi vastaava laite kans kiinni sellaisessa kaapin rungossa niin olisi hyvä jos olisivat tehneet edes sen sentin raon siihen, kyllä se värinöitä ottaa ja voimistaa melua. Muutenkin alkaa jo näin 6 vuoden jälkeen pitämään normaalia kovempaa ääntä, varmaan kompura alkaa tulemaan tästäkin tiensä päähän.
 
Mulla on toi vastaava laite kans kiinni sellaisessa kaapin rungossa niin olisi hyvä jos olisivat tehneet edes sen sentin raon siihen, kyllä se värinöitä ottaa ja voimistaa melua. Muutenkin alkaa jo näin 6 vuoden jälkeen pitämään normaalia kovempaa ääntä, varmaan kompura alkaa tulemaan tästäkin tiensä päähän.

Sopivasti takuun päättyessä... itse sain tuolle sen kuusi vuotta, kun rekisteröin ja kerroin geolokaation taas yhdelle uudelle firmalle
 
Ei sillä ole kuin 3 vuotta takuuta, se loput kolme vuotta on joku omavastuun vähentämishomma..
 
Juu, nyt kun kurkkasi ensimmäisellä sivulla olevaa tasokuvaa ja hahmotteli mielessä siihen tuon jättimäisen oven niin tuohan aika tehokkaasti torppaa kaiken järkevän kalustamisen tuossa huoneessa jos sitä ovea pitää joskus availla. Itse en ainakaan hyväksyisi tuota oviratkaisua tai vähintään pitäisi käytännössä kokonaan saada tuon yhden huoneen kohdalta hyvitys, eihän sitä huonetta voi käyttää juuri muuna kuin "patja lattialle" -tyylisenä vierashuoneena taikka varastona. Makuuhuonetta tai työhuonetta siitä ei enää saa järkevästi kalustettua.
 
Tämä koko LVI-toteutus tuntuu olevan melkoinen farssi muutoinkin. Meillä on tässä viisi asuntoa hallinnanjakosopimuksella. Omalla kohdalla ketjun aloitusaikoihin selvisi, että yläkerran lämmityksen pääventtiili oli jakotukista kiinni + ilmeisesti koko kierto oli täyttämättä. ILP oli muuttaessa vaiheessa, mutta jampat kävi samalla viikolla fiksaamassa. "Laitetaan kylmäaineet huomenna". Kyselin sen perään yhdessä tämän ja edellä kuvatun ongelman kanssa ja selvisi, ettei niitä aineita koskaan lisätty, vaikka välittömät kommentit oli "Kyllä se meidän tietojemme mukaan on kesällä hoidettu". ILPin kanssa samaa säätöä naapurilla. Kolmannella naapurilla oli asennusvaiheessa lyöty PILP pelkälle sähköselle, kompressorin käyttö estetty. Ja neljännellä veti tänään putket jäähän, ovat nyt päivän koettaneet asiaa ratkoa. Äskettäin selvisi, että vesimittarit ovat ristissä, eli naapurit ovat makselleet toistensa kulutuksia + ovat tänään ilmeisesti lämmitelleet päivän väärää putkea.

Joko tässä voi käydä laittamaan kolehtia pystyyn?
 
Tulee melkein mieleen erään kaverin kämppä, kerkisi muuttamaan pois siitä ennen kuin eräs 8-kirjaiminen rakennusfirma sai kaikki ongelmat korjattua.

Ongelmina oli muunmuassa asunnon ulko-oven (rappuun) karmipultit, vain ylimmät pultit oli paikallaan joten oven pystyi kääntämään auki ylös avaamatta lukkoa ottamalla alalaidasta kiinni ja nostamalla. Suuri osa listoituksista oli ihan miten sattuu tehty, onteloissa vettä jota sitten porailtiin jälkeenpäin tyhjäksi, vessanpönttö heilui ja syyksi paljastui että se oli vain laitettu viemärin päälle kiinnittämättä mitenkään jne. Vesimittarit oli numeroitu väärin päin eli asunnon 1 mittari näytti asunnon 8 kulutuksen ja toisinpäin, autopaikkojen sähkötolppien sulakkeet eivät kestäneet jos useampi oli asettanut ajastuksen samalle hetkelle, vissiin 2 tai 3 pystyi samaan aikaan lämmittämään autoa jne.

Samainen firma rakensi pari rivaria tuohon parin sadan metrin päähän noin 5v sitten ja edelleen on melkein joka viikko saman firman huoltoauto sen taloyhtiön vieraspaikalla ja/tai sen firman ukkoja näkyy korjailemassa yhtä jos toista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 246
Viestejä
4 533 164
Jäsenet
74 776
Uusin jäsen
JoksuG

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom