Millainen ovi siihen jäi?
Se aiemmin kuvissa esitetty, oliko nyt 1200mm
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Millainen ovi siihen jäi?
Eikö vaihdettu liukuoveksi?Se aiemmin kuvissa esitetty, oliko nyt 1200mm
Ei vaihdettu. Väänsin asiasta hetken, mutta kun selvisi, etten minä tuota ovea enää jatkossa katselisi ja uusi asukas näkee sen sellaisenaan, en nähnyt tarpeelliseksi. Pääasia, että oma perse tuli turvattua normien täyttymisen myötä ainakin tuossa asiassa.
Meinaako tää että sait kaupan purettua?
Lainataanpas vähän ketjua, kun on saman laitteen kanssa meluongelmia, joskin erilaisia. Vuosi sitten valmistunut talo ja pumppu teknisessä tilassa, eli lämpöisessä varastossa joka on kodinhoitohuoneen seinässä kiinni. Pumppu varastossa ulkoseinää vasten. Kompressorin tehdessä käyttövettä kuuluu koko asunnossa nouseva ja laskeva kompressorin jurnutus. Kodinhoitohuoneessa tietty selvemmin mutta ikävästi kyllä myös makuuhuoneessa, etenkin muuten hiljaiseen yöaikaan.
Tässä nauhoitettu pumpun ääntä teknisessä tilassa: nibe.m4a
Androidin Specdroid-sovelluksella asunnossa sisällä nauhoitettu tuota taajuutta: nibe_kompressori.mp4
- ensimmäiset 20s koneen edestä alhaalta, lattian tasosta, 65-68dB
- loput koneen oikealta puolelta, 50-55dB
Onko muilla, esim. @Arranger tuo käyntiääni tasainen vai tuollainen eestaas seilaava? Tuota vehjettä on 3 eri huoltomiestä käynyt tutkimassa eikä heidän mukaansa mitään erikoista löydy. Monenlaisia toimenpiteitä on kokeiltu ja asioita varmisteltu, mm:
- ensimmäiset 5s 100hz taajuudella tuo piikki mikä sisälle kuuluu ja sen jälkeen kompressori sammuu ja ääni tasaantuu
Ilmanvaihtokanavasta en usko äänen tulevan kun tulo/poistoilmaventtiilien kohdalta ääni ei kuulu kovempana vaan tuo tuntuu tulevan rakenteita pitkin: ääni kuuluu lähes pelkästään seinien vierustalla. Viime kesä mentiin kompressorin estolla nukkumaanmenon aikaan. Talvella kun sähkövastukset on apuna, niin vesi lämpenee sen verran nopeasti ettei ääni ehdi nukahtamista yleensä haitata.
- mikään osa ei ota seiniin kiinni
- etujalkojen alle laitettu värinänvaimentimet (taakse ei mahtunut)
- peltikuoria paineltu jos joku vaikka olisi löysästi tai ottaisi kompressoriin kiinni
- sisällä näkyviä osia paineltu varovasti samasta syystä
- lisätty äänieristettä (paksumpaa ja ohuempaa + bitumia) mutta mataliin ääniin tämä ei pahemmin tepsi
Talvella kun sähkövastukset on apuna, niin vesi lämpenee sen verran nopeasti ettei ääni ehdi nukahtamista yleensä haitata.
"etujalkojen alle laitettu värinänvaimentimet (taakse ei mahtunut)"Lainataanpas vähän ketjua, kun on saman laitteen kanssa meluongelmia, joskin erilaisia. Vuosi sitten valmistunut talo ja pumppu teknisessä tilassa, eli lämpöisessä varastossa joka on kodinhoitohuoneen seinässä kiinni. Pumppu varastossa ulkoseinää vasten. Kompressorin tehdessä käyttövettä kuuluu koko asunnossa nouseva ja laskeva kompressorin jurnutus. Kodinhoitohuoneessa tietty selvemmin mutta ikävästi kyllä myös makuuhuoneessa, etenkin muuten hiljaiseen yöaikaan.
... tuo tuntuu tulevan rakenteita pitkin: ääni kuuluu lähes pelkästään seinien vierustalla. Viime kesä mentiin kompressorin estolla nukkumaanmenon aikaan. Talvella kun sähkövastukset on apuna, niin vesi lämpenee sen verran nopeasti ettei ääni ehdi nukahtamista yleensä haitata.
Käy ainoastaan kun on tarve. Eli kun käyttö/lattiakierron vesi riittävän lämmintä niin sammuu.Eikös se kompressori käy koko aika, kun se ottaa lämpöä talteen poistoilmasta?
Ei ole kiinni seinässä eikä kannakkeita myöskään. Laattaa ei ole katkaistu kun ei tällaista rakennusvaiheessa tajunnut pyytää.Kirjoitit että varaston ulkoseinää vasten, mutta mikään osa ei ota seiniin kiinni. Onko pumppu siis kuitenkin kiinni ulkoseinässä. Jos on, niin pumpun äänet johtuu helposti runkoa pitkin, jos ei ole katkaisti seinää tai ainakin sisäpuolen koolausta (tässä jo arvailen US-rakennetta).
Onko laatta katkaistu? Onko putkien kannakkeita seinissä tai katossa, niitä pitkin johtuu myös helposti jos ei rakenteissa huomioitu.
Jo käytä sitten pumpusta kaikki peltikuoret irti mitä saat, sisältä ja ulkoa. Tuore tapaus missä uusi maalömpöpumppu piti valtavaa meteliä, syy oli sisäpuolella olevan peltikuoren resonointi. Pelti pois, niin pumppu muuttui "äänettömäksi".
Takajalat jo säädetty niin matalalle tilan lattiakaadon johdosta, että ei mahdu enää alle nuo vaimentimet."etujalkojen alle laitettu värinänvaimentimet (taakse ei mahtunut)"
Tuossa sulla ainakin yksi ehdokas, heikoin lenkki ratkaiseen. Runkoäänet leviää pahimillaan koko taloon.
-sinänsä outoa että eteen mahtui mutta ei taakse???
Se on silloin huonosti asennettu (äänenvaimennuksen kannalta) Olisi pitänyt laittaa vaimentimet ensin sinne taakse ja eteen korotuspalat vaimentimien alle, jos kallistuksen takia säätövara ei riitä.Takajalat jo säädetty niin matalalle tilan lattiakaadon johdosta, että ei mahdu enää alle nuo vaimentimet.
Hyvä, että tilanne parani.Mutta: unohtui päivitellä tänne tilannetta: huoltomies löysi tuolta oikean puolen sivupellin alta löysällä olevan ruuvin jota kiristämällä tilanne parani huomattavasti.
Mielenkiinnolla tätä tapausta seurasin, nyt oma kyseistä aihetta liippaava tilanne:
Kerrostalo, linjasaneeraus tehty ja nykyään kylpyhuoneiden viemäröinnit alapuolisen asunnon katossa, alaslaskussa. Kylpyhuoneen vieressä makuuhuone, johon yläkerran viemäriäänet (suihkuttelu, kusen lorina yms.) kantautuvat häiritsevästi. Suoritin hieman omatoimista tarkastelua, ja silminnähden viemärien eristykset puutteelliset (putkea näkyvissä, saumat teippaamatta).
Onko jollain kokemuksia tällaisesta? Isännöitsijään yhteyttä, haistattaako v:t vai olisiko mahdollista saada korjaavat toimenpiteet taloyhtiön laskuun? Onko nämä mahdollisesti asuinpaikkakunnan asumisterveysviranomaisen heiniä, jos taloyhtiö/isännöitsijä ei ongelmaan ota kantaa?
Samaa mieltä muuten, mutta ongelmana ollee myös että nyt putket ovat siellä alakatossa ja äänet kiertää sieltä WC-oven kautta MH:hon, etkä itse hallitse vesien käyttöä jolloin ne häiritsevät aiempaa enemmän. Toivotaan, että toi eristeiden korjaus auttaa asiaa. Tule kertomaan miten kävi, ja varaudu siihen ettei se ainakaan täysin korjaannu.Tuossa linjasaneerauksessahan luulisi olevan reklamaatioaika. Helpointa jos pystyy isännöitsijän kanssa neuvottelee että hän alkaa hoitamaan asiaa. Ei tuo nyt kovin normaalilta kuulosta, helpointa kun katsoo mitä papereissa lukee mitä siellä katossa kuuluisi olla ja sitten vertaa täsmääkö.
Mihin viittaat tällä?Eihän tuo mikään erikoinen ratkaisu ole. Melko hyvä ratkaisu omasta mielestä mutta toteutukseen ja suunnitteluun pitää käyttää aikaa että toimii.
Mihin viittaat tällä?
Tarkoitatko että ääni kiertää WC:n alakaton kautta oven kautta MH:n ja tässä suoraan seinän läpikin. Jos niin siihen liittyy vielä sen oven rakenne ja wc-MH:n välisen seinän rakenne. Wc:tä ei haluta pienentää, oven alareunan kautta poistetaan asunnon likainen ilma.Tuohon sun aikaisempaan viestiin
Tarkoitatko että ääni kiertää WC:n alakaton kautta oven kautta MH:n ja tässä suoraan seinän läpikin. Jos niin siihen liittyy vielä sen oven rakenne ja wc-MH:n välisen seinän rakenne. Wc:tä ei haluta pienentää, oven alareunan kautta poistetaan asunnon likainen ilma.
Joo kyllä toi ongelma saadaan kohtuu hyvin hoidettua, mutta varsinkin vanhoissa rakennuksissa se tulee kalliiksi ja taloyhtiöt eivät yleensä ole valmiita siihen satsaamaan. Sitten se ääni kulkeutuu myös IV-kanavaa pitkin.
Yleensä noissa käytetään valurautaviemäreitä muoviviemäreiden sijasta, mutta eivät nekään täysin äänettömiä ole.Ei tule äänihaittaa, kun käytetään kunnon db-viemäreitä, jotka vielä äänieristetään alakaton osalta. Toki eivät yhtä hiljaisiakaan ole kuin valussa olleet vanhat viemärit. Mutta asetusmielessä siis täysin käypä ratkaisu tuo alakattoasennuskin, eikä putkiremonteissa muita mahdollisuuksia monesti olekaan.
Valurautaviemäreitä kyllä nykyään asennetaan harvemmin, ainakin PK-seudulla, missä itse näiden kanssa työskentelen. Ja esim. meidän firmassa (suunnittelu / konsultointi) valurautaviemärien käyttö täysin pannassa, koska nykyisillä valurautaviemäreillä laatu on todella heikkoa, asennus vaikeaa ja korvaavia vaihtoehtoja on niin hyvin saatavilla. Kyllä pääosa asennuksista tehdään nykyään nimenomaan desibeli-muoviviemärillä ja noitakin on toki raskaampia ja kevyempiä.Yleensä noissa käytetään valurautaviemäreitä muoviviemäreiden sijasta, mutta eivät nekään täysin äänettömiä ole.
Tuo äänieristetään alakatossa on asia mikä voidaan tehdä monella tavalla ja tässä em. villaeristys ei ole se tehokkain, vaikkakin kustanuksiltaan edullisempi. Mikä on "äänihaitta", on suhteelista? Kun on aiemmin tottunut johonkin tasoon siitä poikkeaminen huonompaan yleensä herättää huomiota. Noissa linjaremonteissa, putket oli ennen usein hormin sisällä, nyt ne koteloidaan. Usein lisätään vielä IV-hormikin, joka tuo äänen kph:sta toiseen.
Aika yleinen käytäntöhän noiden alakattoon laitto on (usein jopa käytännössä ainut tapa tehdä) ja tekee seuraavan remontin halvemmaksi. Sitä sitten voi miettiä onko MH:n paras paikka Kph:n vieressä tai pitäisikö KPH-WC välinen seinä paremmin äänieristää ja WC-ovet tehdä paremmin ääntä eristäväksi. <- Kysyjälle vinkiksi
Toi dB-muoviviemäri on minulle uusi tuote, onkos siitä jossain testejä yleisesti luettavissa. Eri suunnittelutoimistoilla on omat tapansa joten vaihtelua tuon käytön suhteen PK-alueellakin ollee.Valurautaviemäreitä kyllä nykyään asennetaan harvemmin, ainakin PK-seudulla, missä itse näiden kanssa työskentelen. Ja esim. meidän firmassa (suunnittelu / konsultointi) valurautaviemärien käyttö täysin pannassa, koska nykyisillä valurautaviemäreillä laatu on todella heikkoa, asennus vaikeaa ja korvaavia vaihtoehtoja on niin hyvin saatavilla. Kyllä pääosa asennuksista tehdään nykyään nimenomaan desibeli-muoviviemärillä ja noitakin on toki raskaampia ja kevyempiä.
Äänihaitan suhteellisuus toki myös itselläni takana tuossa viestissäni; tilanne usein heikkenee vanhasta näissä aina, koska samaan tilanteeseen ei voi päästä, kun viemäreitä ei valuun välipohjissa saa enää upotettua, kuten aiemmin. Hormit ja pystykotelot kyllä saadaan usein niin hyvin toteutettua, että niiden kautta ääniongelmaa ei tule, mutta ongelmana monesti juuri nämä alakattoihin tehdyt asennukset. IV-hormeja näissä harvemmin lisätään ja nuo ovat kyllä aiemminkin taloissa monesti jo (riippuen toki talosta ja ilmanvaihtojärjestelmän toteutuksesta), mutta toki myös ilmanvaihdon toteutus tulee tarkastella putkiremontin yhteydessä ja rakennusvalvontakin tämän nykyään jo vaatii.
Rakenteiden ja varsinkin ovien äänieristys on melko vaikeaa näissä toteuttaa, koska huoneistojen ilmanvaihto menee tavallisesti siirtoilmana kylpyhuoneiden (ja keittiön) kautta, eikä ovesta voi tästä syystä tehdä täysin tiivistä = päästää myös ääntä läpi. Tästä syystä viemäriasennukset tuleekin tehdä myös ääniasiat huomioiden. Itse suosittelen ratkaisuna käyttää laadukasta desibeliviemäriä, jonka ympärille laitetaan raskasta villaa 50mm; halutessa raskaampaa versiota viemäristä, mutta maksaa selvästi "tavallisia" enemmän. Alakaton rakenne vielä halutessa pelata varman päälle raskaampana (esim. tuplakipsilevy) huolehtien, että esim. valaisimillä ei rei'itetä alakattoa (kotelo valaisimen päälle, jos upotettu valaisin), niin ei ole ainakaan omissa kohteissani näiden ratkaisujen jälkeen tullut valituksia äänistä.
Teen itse putkiremonttien parissa sekä suunnittelua että valvontaa, niin melko hyvän näkemyksen myös muiden toimijoiden toimintatavoista on kyllä jo saanut. Desibeliviemäreitä on usealla eri valmistajalla ja äänitestien tuloksia löytyy myös valmistajilta itseltään joko omana dokumenttinaan tai teknisessä ohjeessa. Tuo standardin mukaan mitattu ääniarvo ei toki kovin hyvin todellisuudesta kerro, kun jos nyt ulkomuistista muistan oikein käytetään siinä tasaista 4 l/s virtaamaa mikä ei vastaa esim. WC-istuimen impulssimaista ääntä ja lisäksi mittauspisteet oli määritetty jotenkin tietyllä tavalla. Nuo testit tehdään kuitenkin kaikille valmistajille pääosin samassa paikassa testilaboratoriossa samalla tavalla, niin paremmuuden eri järjestelmien välillä jollakin tavalla noista kuitenkin näkee. Pääosin menee kuitenkin kyllä niin, että mitä raskaampi materiaali, sitä paremmin toimii äänimielessä. Ja tekemismielessä parempi, jos järjestelmä ei vaadi esim. omia erikoiskannakkeita tmv. koska noiden asentamisen kanssa tulee aina vääntöä tekijöiden kanssa (esim. Rehaun järjestelmä). Db-viemäreitä, joita yleisesti on käytössä löytyy ainakin Uponorilta, Poloplastilta, Rehaulta ja Wavinilta. Osalla näistä useaa eri järjestelmää.Toi dB-muoviviemäri on minulle uusi tuote, onkos siitä jossain testejä yleisesti luettavissa. Eri suunnittelutoimistoilla on omat tapansa joten vaihtelua tuon käytön suhteen PK-alueellakin ollee.
Usein (ellei jopa aina) pintaan asennettavien nykykoteloiden rakenne on ääniteknisesti huonompi kuin mitä jos putket olisivat 75mm tiilen +rappauksen takana kuten monesti ennen (toki betoniakin käytettiin).
Mitä WC oven rakenteeseen tulee, ne ovat nykyään pääosin läpipotkittavia kennorunkoisia. Ääniteknisesti niitä voitaisiin haluttaessa paljon parantaa massaa ja paksuutta lisäämällä ja luultavasti tiivistäminen 3-sivultakin vähän lisää auttaisi? Oven olessa paksumpi sinne alaosaan pystyttäisiin helpommin tekemään ns. "äänilokku" ja silti alareuna toimisi siirtoilmareittinä.
Tuosta alakattoratkaisusta olemme samaa mieltä.
Minä "epäilen" aina kaikkea uutta ja varsinkin valmistajien omia tutkimuksia, joten puolueeton tutkimus oli se mitä hain. Paino on aina tiedetty "hyväksi tai paremmaksi" siksi niitä valurautaviemäreitä noihin jotkut suunnittelevat. Niissä tosiaan on joissain kohteissat ongelmia, usein johtuvat myös väärästä asentamisesta ja leikkausjälkien suojaamattomuudesta.Teen itse putkiremonttien parissa sekä suunnittelua että valvontaa, niin melko hyvän näkemyksen myös muiden toimijoiden toimintatavoista on kyllä jo saanut. Desibeliviemäreitä on usealla eri valmistajalla ja äänitestien tuloksia löytyy myös valmistajilta itseltään joko omana dokumenttinaan tai teknisessä ohjeessa. Tuo standardin mukaan mitattu ääniarvo ei toki kovin hyvin todellisuudesta kerro, kun jos nyt ulkomuistista muistan oikein käytetään siinä tasaista 4 l/s virtaamaa mikä ei vastaa esim. WC-istuimen impulssimaista ääntä ja lisäksi mittauspisteet oli määritetty jotenkin tietyllä tavalla. Nuo testit tehdään kuitenkin kaikille valmistajille pääosin samassa paikassa testilaboratoriossa samalla tavalla, niin paremmuuden eri järjestelmien välillä jollakin tavalla noista kuitenkin näkee. Pääosin menee kuitenkin kyllä niin, että mitä raskaampi materiaali, sitä paremmin toimii äänimielessä. Ja tekemismielessä parempi, jos järjestelmä ei vaadi esim. omia erikoiskannakkeita tmv. koska noiden asentamisen kanssa tulee aina vääntöä tekijöiden kanssa (esim. Rehaun järjestelmä). Db-viemäreitä, joita yleisesti on käytössä löytyy ainakin Uponorilta, Poloplastilta, Rehaulta ja Wavinilta. Osalla näistä useaa eri järjestelmää.
Pystykoteloiden osalta toki tilanne uusissa koteloissa harvemmin on yhtä hyvä kun vanhassa betonihormissa, mutta pystykotelon saa tehtyä helpommin "kunnolla" äänimielessä (suoran putken eristys helpompaa kun kattohajotuksien, ei lävistyksiä rakenteessa). Viemärit asennetaan edelleen myös melko usein vanhoihin hormeihin vanhalle paikalle, etenkin jos vesijohdot tuodaan porrashuoneiden kautta.
Äänimielessä tärkein asia on saada ääni mahdollisimman pieneksi ja saada ääni jäämään pystykoteloon / vanhaan hormiin sekä alakaton sisään. Tällöin äänen siirtyminen kylppäristä eteenpäin esim. juuri ovien kautta ei ole enää ongelma. Toki oven osalta esitetty ratkaisu myös mahdollinen, mutta ei mielestäni tarpeen, jos viemäreiden ja uusien rakenteiden toteutuksen osalta asiat on tehty oikein.
Siis nuo testit ovat nimenomaan ulkopuolisen laboratorion tekemät. Eivät välttämättä todellisen tilanteen kanssa absoluuttisten tuloksien kanssa vertaannu suoraan, mutta eri valmistajia noiden pohjalta voi kyllä mielestäni juurikin verrata, kun testi on tehty ulkopuolisen toimesta aina samalla tavalla.Minä "epäilen" aina kaikkea uutta ja varsinkin valmistajien omia tutkimuksia, joten puolueeton tutkimus oli se mitä hain. Paino on aina tiedetty "hyväksi tai paremmaksi" siksi niitä valurautaviemäreitä noihin jotkut suunnittelevat. Niissä tosiaan on joissain kohteissat ongelmia, usein johtuvat myös väärästä asentamisesta ja leikkausjälkien suojaamattomuudesta.
Ongelmaksi voi silti jäädä siirtyminen suoraan WC-MH:n välisen kevyen väliseinän läpi kulkevat äänet jos niitä eivät putkien eristämiset riitä poistamaan. Sitten vielä miten esim. koteloinen tiivistäminen rakenteeseen on onnistunut jne.
Jos ongelmia ilmenee niitä vian lähteitä voi olla useita, runkoääniäkin voi olla jos ei tiedetä mitä tehdään.
Herkkäkorvaiselle haastavaa hommaa saada hyväksi. Onneksi ajan kuluessa usein totumme teittyihin ääniin.