Pyöräily

Sisureille ei ole ollut tarvetta vuosiin, mutta jos noin kaposen sisurin laitat noinkin läskiin renkaaseen, voi varmaan riski nousta että sisuri menee helpommin puhki? Mut toihan selviää hyvin just noin testaamalla ja jos alkaa tulemaan rengasrikkoja niin muhkumpaa sisuria vaan. Voisin kuvitella että tohon 2.1" leveyteen löytyis myös kevyitä sisureita. Kerro sit miten kävi :)
En viitsinyt venyttää tuota kapeaa 28" kumia leveämmälle renkaalle, vaan tilasin nämä. Samalla tuli tilattua muutakin tuolta, niin toimituskulut ei paina hirveästi:

 
Pyörivä massa vain tuntuu eri tavalla, kuin staattinen paikallaan oleva massa. Siksi renkaista on hyvä saada massaa pois.
Hieman epäilen mutta en pysty muuta todistamaan, kuten et pysty sinäkään, niin mutuillaan nyt tässä.
 
Toi pyörivän massan merkitys oli muuten debunkattu GCN Techissä muutama vuosi sitten, niin en tiedä onko sillä oikeesti väliä mistä kohtaa pyörää keventelee. Mutta onhan sillä kevyemmällä pyörällä kivempi ajaa :)

Massan merkitys minkä suhteen?

Videon pointti on se, että se energia mikä pyörivään massaan sidotaan, myös purkautuu sieltä. Raskaampi kiekko käyttäytyy eri tavalla, se kiihtyy, hidastuu ja kääntyy nihkeämmin. Tuolla ei ole juuri merkitystä, jos vedetään urku auki ilman tarvetta kiihdyttelyyn ja jarrutteluun, mutta jos reitti on sellainen missä pitää kiihdyttää usein ja paljon, ja hukata tuota pyörivän massan energiaa jarrutteluun, niin homma voi toimia eri tavalla.

No, en tiedä kuinka iso ero jostain parista sadasta grammasta syntyy, mutta kun oma päivittäisajossa oleva pyörä on 27,5 -renkainen alumiinisilla kiekoilla varustettu mörkö niin ajotuntuma on aika erilainen kuin jollain hiilariluistimilla oleva pyörä. 20km/h+ ohjaus alkaa esm. vaatimaan samanlaista vastaohjausta kuin prätkä, jos haluaa että se kääntyy kunnolla. Kiihtyvyydestä ja hidastuvuudesta on vaikea sanoa, kun pyörä on sähköavustettu ja muutenkin perkeleen painava, mutta erityisesti ohjaus on ihan erilainen kuin mun vanhan luomu.
 
Ihkua teoria vs käytäntökeskustelua tässäkin. Voisin lyödä tsiljardista vetoa että jos taviskuski pannaan sokkotestiin muuten täsmälleen kahdella identtisellä fillarilla jossa ainoa ero on se että toisessa on vaikka 300gr enemmän pyörivää massaa kiekoissa, ei sitä kyllä pysty huomaamaan millään tilastollisella merkitsevyydellä.
 
Ihkua teoria vs käytäntökeskustelua tässäkin. Voisin lyödä tsiljardista vetoa että jos taviskuski pannaan sokkotestiin muuten täsmälleen kahdella identtisellä fillarilla jossa ainoa ero on se että toisessa on vaikka 300gr enemmän pyörivää massaa kiekoissa, ei sitä kyllä pysty huomaamaan millään tilastollisella merkitsevyydellä.
Ei tarvitse edes tavista. Pistät aktiiviharrastajat touhuamaan niin eroa ei löydy. Ehkä, ja sekin on iso ehkä, ammattilaiset saattaa jotain pientä poikkeamaa huomata.
 
Ei tarvitse edes tavista. Pistät aktiiviharrastajat touhuamaan niin eroa ei löydy. Ehkä, ja sekin on iso ehkä, ammattilaiset saattaa jotain pientä poikkeamaa huomata.
Vaihdoin maantiepyörään stokkikiekkojen tilalle pykälän paremmat kiekot, eroa alle 300g joka yllä mainittu. Huomasin eron kiihtyvyydessä. Olen tosin herkkä tapaus.
 
Ei tarvitse edes tavista. Pistät aktiiviharrastajat touhuamaan niin eroa ei löydy. Ehkä, ja sekin on iso ehkä, ammattilaiset saattaa jotain pientä poikkeamaa huomata.
Putkelle noustessa alkaa eroja löytymään, tosin aktiiviharrastajalla on jo lähtökohtaisesti kevyet välineet jossa joku 100g on vaikea nipistää.
 
Pyörän keventely on muutenkin vähän last season, samaan tapaan kuin kapeat (<28mm renkaat). Nykyään pyörät lähtökohtaisesti painaa enemmän, kuin vaikkapa pari vuotta sitten kun ollaan alettu keskittymään aerodynaamisuuteen.
 
Vaihdoin maantiepyörään stokkikiekkojen tilalle pykälän paremmat kiekot, eroa alle 300g joka yllä mainittu. Huomasin eron kiihtyvyydessä. Olen tosin herkkä tapaus.
1744810716043.png

..ja jos oli ihan uudet & paremmat kiekot, niin ehkäpä siinä oli muitakin fiitsöreitä painon lisäksi jotka vaikutti (vähintään fiilikseen) paremmasta kiihtyvyydestä.
 
Pyörä paino suhteessa pyöräilijää, jos painat yli 90kg niin pyörän paino ihan sama.
Pyöräilyn aerodynamisuus, sitä ei ole :) Alkaa vaikuttaa kovemmissa nopeuksissa... Ihmisen ruumis aina se isoin ongelma, jonka voi korvata reisillä ja pohkeilla.
Ite ajalen helkama kulkuuri 12:lla, ihan sama mikä pyörä muilla on, kun kunto ratkaiseen 90%. Kilpailuissa sit vähän eri kun taistellaan sekunneista, mut lenkillä ihan sama mikä pyörä.
Hienot osasarjat ovat vähän huuhaata, Tiagra/deore LX riittää kaikille, jos vain ego kestää :)
Ja lopuksi heittäkää ne mittarit roskiin, pyöräilytulokset eivät ole suomessa ainakaan pahemmin parantuneet sit 90-luvun... :) Vaik on tullu mitä laitteita mukaan. Silloin vain ajettiin ja se toimii edelleen. Ja hyvää alkanutta fillarisesonkia kaikille, muistakaa spandeksi jalkaa, tai ette oo katuuskottavia :)
P.S Näimpä tänään miehen, joka oli lenkillä sähköpyörän kanssa, no kaikkea sitä ihmiset tekee :)
 
Viimeksi muokattu:
Hieman epäilen mutta en pysty muuta todistamaan, kuten et pysty sinäkään, niin mutuillaan nyt tässä.
Tuntuuhan se massa enemmän sisä- ja ulkorenkaissa kuin ei-pyörivissä paikoissa.

Oletetaan renkaiden kevennykseksi 0,15 kg per pää, eli yhteensä 0,3 kg. Tämä hidastaa nopeudennostoja suunnilleen yhtä paljon kuin ~0,6 kg painava ylimääräinen vesipullo rungossa.

Esimerkiksi 0,3 kg:n kiihdytys liikennevaloista 0-8 m/s:

Liike-energiaa:
Ek = 1 / 2 * mv^2
Ek = 1 / 2 * 0,3 kg * (8 m/s)^2
Ek = 9,6 J

Tuo olisi rungossa olevalle massalle. Jos 0,3 kg on renkaissa (~ohutseinäinen lieriö -> J = mr^2), menee tuon 9,6 J liike-energian lisäksi pyörimisenergian kasvattamiseen:

Er = 1 / 2 * mr^2 * (v / r)^2
Er = 1 / 2 * mv^2
Er = 1 / 2 * 0,3 kg * (8 m/s)^2
Er = 9,6 J

Rungossa olevan 0,3 kg:n kiihdyttäminen vie 9,6 J vs. renkaissa oleva 0,3 kg vaatii 9,6 J + 9,6 J = 19,2 J, eli kaksinkertaisesti. Napa ja pinnat eivät ole niin pahoja, koska eivät ole lähellä ulkokehää. Vanne ei ole ihan niin paha kuin ulkorengas, jonka massaa on eniten kulutuspinnassa ulkokehällä.

Alussa sanoin, että 0,15 kg per rengas vaikuttaa suunnilleen yhtä paljon kuin 0,6 kg ylimääräinen vesipullo. Kaikki eivät sellaista huomaa. Maastossa voi tulla paljonkin nopeudenmuutoksia, joten siellä paljastuu helpommin kuin tiellä matka-ajossa. Kaikkien renkaiden (2+2 kpl) massoissa voi olla helposti kilokin eroa, jolloin vaikutus on pyöreästi sama kuin 2 kg ylimääräistä rungossa. Jos sitä ei maastossa kiihdytellessä huomaa polkaisuun reagoinnin erona, pitää olla aika kokematon.

Oma 10,4 kg Kona (vm. 1993) meinaa lähteä alta joka polkaisulla, jos on juuri ennen ajanut uudemmalla 11,5 kg Konalla. Noiden jäykkäperien ero on pienempi kuin 2 kg ei-pyörivissä.

TLDR: ulkorenkaissa ylimääräinen 100 g hidastaa kiihdytyksiä suunnilleen yhtä paljon kuin 200 g rungossa. Itse en noin pientä eroa huomaisi, mutta tripla alkaa tuntua. Se vastaa silloin 0,6 kg rungossa, mikä on melkein 1 / 20 kevyen maastofillarin massasta ja hitausmomentista. Kuski toki istuu pyörän päällä, muttei pultattuna pakettina. Kokenut maastokuski tuntee satulan elämisen jalkojen välissä pituussuunnassa joka polkaisulla.

Vaikka eron tuntee peräkkäin ajellessa, tottuu uuteen hitauteen nopeasti, eikä siihen sitten enää kiinnitä mitään huomiota.
 
Viimeksi muokattu:
Hienot osasarjat ovat vähän huuhaata, Tiagra riittää kaikille, jos vain ego kestää :)
Kyllä ja ei. Esimerkiksi Shimanon MTB takarattaassa riittää vallan hyvin huonompikin sarja, koska ero XT, SLX ja pykälää huonommassa on ainoastaan isoimpien rattaiden materiaalissa, muuten pakan ollessa sama. Halvempi sarja kestää enemmän runtua, kun kaikki lehdet on rautaa.

Mutta sitten taas esimerkiksi vaihtajassa huomaa kyllä ajossa eron halvemman sarjan ja vaikka XT vaihtajan kesken. Samoin jarruissa. Vaihdevivuissa nyt ei suurta eroa ole.
 
Ehkä sit olen kokematon, pyöräillyt vasta vajaa 40 vuotta enemmän ja vähemmän. Pyöriä tallissa ehkä 15kpl. Mut ajoasento ehkä se tärkein, jotta on itseleen sopiva, sen eron huomaa kun vaihtaa pyörää. Ja teräsrunko on se mukavin ajaa... Ei tästäkään lajista kannata tehdä sen monimutkaisempaa kuin se on. Pohkeen koko ratkaisee lopulta kaiken :)
 
Muistan, kun päivitin ensimmäiseen maastopyörääni kiekot ja litkutin uudet renkaat. 600g lähti pyöriviä massoja alkujaan 12kg painoisesta pyörästä ja sen kyllä huomasi. Pyörä kiipesi kevyemmin, oli maastossa ketterämpi ja etenkin isolla vaihteella pyörä tuntui kiihtyvän paremmin. Ei ollut pelkkää plaseboa.

Tuosta halvasta kakkospyörästä sai 510g pyöriviä massoja pois vaihtamalla renkaat Schwalbe Smart Sam (805g) -> Rocket Ron (535g). Nuo Rocket Ronit maksoivat 24€ kpl. Nyt taas 7€ sisureilla saa vielä ehkä 150-200g lisää pyöriviä massoja pois, joten olen ihan tyytyväinen. Halpaa painonviilausta ja hyvin rahalle vastinetta.

Täpärin kohdalla en ole lähtenyt viilaamaan viimeisiä grammoja, mutta toki siinä on kaikki osat jo valmiiksi selvästi kalliimpia ja sen myötä kevyempiä. Syyskelin renkaat painoivat yli kilon kappale, mutta pito on märillä kivillä ja juurilla paljon tärkeämpää kuin keveys ja rullaavuus. Kesärenkaat sentään painavat "vain" 800g. Yhtään kevyempiä ja rullaavampia renkaita en oikein uskalla tuohon laittaa.
 
Ehkä sit olen kokematon, pyöräillyt vasta vajaa 40 vuotta enemmän ja vähemmän. Pyöriä tallissa ehkä 15kpl. Mut ajoasento ehkä se tärkein, jotta on itseleen sopiva, sen eron huomaa kun vaihtaa pyörää. Ja teräsrunko on se mukavin ajaa... Ei tästäkään lajista kannata tehdä sen monimutkaisempaa kuin se on. Pohkeen koko ratkaisee lopulta kaiken :)
Eihän muitten mielipide tee sinun mielipiteestä väärää, tai sinusta kokematonta. Hienoa, jos halvemmat osat on sinulle riittävän hyvät. Itselleni ne ei ole tietyissä asioissa riittävän hyviä.

Voihan sitä polkea vaikka armeijan ylijäämä pyörällä metsässä.

Pääasia, että pyöräilee ja nauttii siitä oli ne vehkeet sitten mitä tahansa 💪
 
Ehkä sit olen kokematon, pyöräillyt vasta vajaa 40 vuotta enemmän ja vähemmän. Pyöriä tallissa ehkä 15kpl. Mut ajoasento ehkä se tärkein, jotta on itseleen sopiva, sen eron huomaa kun vaihtaa pyörää. Ja teräsrunko on se mukavin ajaa... Ei tästäkään lajista kannata tehdä sen monimutkaisempaa kuin se on. Pohkeen koko ratkaisee lopulta kaiken :)
Kirjoitin kokenut maastokuski. Ei siinä paljon auta pyörätiekokemus.

Itse olen pyöräillyt vähän yli 40 vuotta maastossa. Ennen maastopyörien yleistymistä välitykset eivät riittäneet tiukimpiin kallionousuihin. Piti itse metsästää ja vaihtaa suurempi takaratas, jotta sai nousuihin sopivan alle 2 m-välityksen kolmivaihteiseen. Ensimmäiseen BMX-kisaan osallistuin Ähtärissä 1985. Myöhemmin 90-luvulla ajoin Kona Cupia. Sen jälkeen omaksi iloksi ajelua maastossa kesät talvet.

Pyörivien massojen eron huomaamista vaikeuttaa, jos ei aja maastossa. Lisäksi oma massa vaikuttaa. Minulla massa on edelleen sama 70 kg kuin 90-luvulla XC-kisoja kiertäessä.

Pohkeen korostaminen vihjaa, että ajat asfaltilla ja kaukana pitkistä nousuista. Maastossa keuhkot, sydän, maitohappojen sieto ja ajotaito ratkaisevat.
 
Itellä hiilari strive sähkövaihteilla luomu pyöränä ja focuksen sähkötäpäri, niin kyllä niitten painoeron huomaa ihan selkeesti. Sama mun molemmissa gräveleissä, josta toisesson on rockshox rudy xplr jousokeula ja sen painon huomaa.

Joo, ei sitä painoa huomaa jos ajaa sitä mummomankelia tasaset 10km/h töihin ja taluttaa ylämäet. Sitten kun alkaa ostaa niitä harrastepyöriä siihen tarkotukseen mihin ne on meinattu, niin kyllä niissä kalliimmissa pyörissä on niin osasarjoissa kun siinä painossa valtava etu.

Se että sanoo omaavansa 40 vuoden kokemuksen, niin alkaako se siitä kun alko tosissan harrastaa fillarointia, vai lasketaanko sitä ekaa potkupyörää jona saitte 5 vuotiaana?
 
Voi pojat :) Kyl tos semmoset 7000-8000km välil vuodessa on mankeleilla menty :) Ettei oo ihan vierasta hommaa. Edelleen pyörän selässä 5/7 viikossa. Eka maastopyörä 1992. Jos Pohjois-karjalassa ei ollut nousuja niin ei sit missään. En oo tainut sitten 2018 ajaa maantielenkkiä maantiepyörällä.
 
Viimeksi muokattu:
1744810716043.png

..ja jos oli ihan uudet & paremmat kiekot, niin ehkäpä siinä oli muitakin fiitsöreitä painon lisäksi jotka vaikutti (vähintään fiilikseen) paremmasta kiihtyvyydestä.
Käytettyä käytetyn pyörän alle. Tuntuma parani, mutta vain hiuksenhienosti. Jos olisi satsannut useamman satasen uusiin kiekkoihin niin olisi ollut tuntuvampi ero. Pyörä oli muistaakseni Merida Ride 90, ja kiekkopari Shimano R500.

Pyörä paino suhteessa pyöräilijää, jos painat yli 90kg niin pyörän paino ihan sama.
Pyöräilyn aerodynamisuus, sitä ei ole :) Alkaa vaikuttaa kovemmissa nopeuksissa... Ihmisen ruumis aina se isoin ongelma, jonka voi korvata reisillä ja pohkeilla.
Ite ajalen helkama kulkuuri 12:lla, ihan sama mikä pyörä muilla on, kun kunto ratkaiseen 90%. Kilpailuissa sit vähän eri kun taistellaan sekunneista, mut lenkillä ihan sama mikä pyörä.
Hienot osasarjat ovat vähän huuhaata, Tiagra/deore LX riittää kaikille, jos vain ego kestää :)
Ja lopuksi heittäkää ne mittarit roskiin, pyöräilytulokset eivät ole suomessa ainakaan pahemmin parantuneet sit 90-luvun... :) Vaik on tullu mitä laitteita mukaan. Silloin vain ajettiin ja se toimii edelleen. Ja hyvää alkanutta fillarisesonkia kaikille, muistakaa spandeksi jalkaa, tai ette oo katuuskottavia :)
P.S Näimpä tänään miehen, joka oli lenkillä sähköpyörän kanssa, no kaikkea sitä ihmiset tekee :)
71kg ylöspäin pyöristettynä ja todella aero asento. Täällä täytyy siis katsoa parempia osia :)
 
Voi pojat :) Kyl tos semmoset 7000-8000km välil vuodessa on mankeleilla menty :) Ettei oo ihan vierasta hommaa. Edelleen pyörän selässä 5/7 viikossa. Eka maastopyörä 1992. Jos Pohjois-karjalassa ei ollut nousuja niin ei sit missään. En oo tainut sitten 2018 ajaa maantielenkkiä maantiepyörällä.
Jos olet sillä maastopyörällä ajanut myös maastossa, niin se on vain osoitus siitä, etteivät kaikki huomaa noin pieniä eroja. Jos painat yli 90 kg, niin sekin laimentaa.

Nuo muutaman sadan gramman erot pyörivissä massoissa ovat tosiaan sellaisia, että ne voi huomata, mutta eivät ne silti juuri sekuntia enempää näy kilometriajassa poluilla. Vaikka 0,3 kg kevyemmillä renkailla fillarin reagointi yksittäiseen polkaisuun olisikin lähes 5 % terävämpi, niin myös satulan päällä viiveellä mukana hyllyvä kuski pitää siirtää paikasta toiseen. Kuskin massa huomioiden noiden keveiden renkaiden osuus onkin enää alle prosentin. Eli ei mitään todellista merkitystä kilpailujen ulkopuolella.

Grammanviilaus on grammanviilausta. Tärkeintä on ajaa sillä kalustolla mitä sattuu olemaan alla ja nauttia. Olen poikennut tutulle polulle ohikulkumatkalla joskus jopa 25 kg naisten sähköfillarilla. Kivaa oli, vaikka raskaan perän takia pitikin ottaa juurakot iisisti. Oli sentään 47 mm-renkaat.
 
Nimenomaan, pyörä alle ja metsään. Se on parasta, vittuun nuo grammoista itkijät. Itse kävin tänään katsomassa, oli vielä mutaista ja märkää. Pysähdyin kuitenkin järven rannalle istumaan, niin olihan se vaan parasta taas. Hiljaisuus ja järvi.
 
Nimenomaan, pyörä alle ja metsään. Se on parasta, vittuun nuo grammoista itkijät. Itse kävin tänään katsomassa, oli vielä mutaista ja märkää. Pysähdyin kuitenkin järven rannalle istumaan, niin olihan se vaan parasta taas. Hiljaisuus ja järvi.
”Maastopyöräilijä” pelkää jumalauta mutaa. :facepalm:
Varmaan joudut korjaa sen kravatin kesken maastoajon?
 
Mikähän tuon selittäisi, kun tuntuu että muuten saa kaikki pykälät nätisti säätöihin, mutta vaihtaminen pienimmälle takarattaalle elikkäs raskaimmalle vaihteelle ja erityisesti sieltä poispäin (takaisin toiseksi pienimmälle rattaalle) on selvästi hitaampaa ja vähemmän sulavaa kuin muut välit. Käytännössä ei vaihda pois sieltä pienimmältä rattaalta, ellei vetäisi ylipitkää liikettä kahvasta, sellaista millä normaalisti vaihtuisi 2 pykälää kerralla. En ristiin-ketjuta vaan ketjuratas on isommalla myös.

Tiedän miten indeksointi tapahtuu ja kaikki muut välit saankin liikkumaan nätisti molempiin suuntiin, niin tuntuu että vika ei olisi indeksoinnissa. Tuota H-rajoitinruuvia olen pyöritellyt myös, mutta tuntuu että sitä säätämällä saa joko-tai. Joko tippuu nätisti sinne pienimmälle 11-hampaiselle, tai nousee nätisti sieltä pois, mutta molempia ei voi saada.

Vääntynyt vaihtajan korvake? Vai näkyisikö se väkisin muillakin rattailla? Hyvin vähän ajettu mekaaninen 105 (11v) kyseessä, mutta en ole ensimmäinen omistaja, niin en tiedä historiaa.

Pitää varmaan nöyrtyä ja viedä kuitenkin ensihuoltoon liikkeeseen, jos niillä olisi joku työkalu millä kattoa tuo korvakkeen suoruus. Ellei tule parempia ideoita.
 
Mikähän tuon selittäisi, kun tuntuu että muuten saa kaikki pykälät nätisti säätöihin, mutta vaihtaminen pienimmälle takarattaalle elikkäs raskaimmalle vaihteelle ja erityisesti sieltä poispäin (takaisin toiseksi pienimmälle rattaalle) on selvästi hitaampaa ja vähemmän sulavaa kuin muut välit. Käytännössä ei vaihda pois sieltä pienimmältä rattaalta, ellei vetäisi ylipitkää liikettä kahvasta, sellaista millä normaalisti vaihtuisi 2 pykälää kerralla. En ristiin-ketjuta vaan ketjuratas on isommalla myös.

Tiedän miten indeksointi tapahtuu ja kaikki muut välit saankin liikkumaan nätisti molempiin suuntiin, niin tuntuu että vika ei olisi indeksoinnissa. Tuota H-rajoitinruuvia olen pyöritellyt myös, mutta tuntuu että sitä säätämällä saa joko-tai. Joko tippuu nätisti sinne pienimmälle 11-hampaiselle, tai nousee nätisti sieltä pois, mutta molempia ei voi saada.

Vääntynyt vaihtajan korvake? Vai näkyisikö se väkisin muillakin rattailla? Hyvin vähän ajettu mekaaninen 105 (11v) kyseessä, mutta en ole ensimmäinen omistaja, niin en tiedä historiaa.

Pitää varmaan nöyrtyä ja viedä kuitenkin ensihuoltoon liikkeeseen, jos niillä olisi joku työkalu millä kattoa tuo korvakkeen suoruus. Ellei tule parempia ideoita.
Jos korva on mutkalla, niin se todenäkösesti keikkuu tasapinnalla.
 
”Maastopyöräilijä” pelkää jumalauta mutaa. :facepalm:
Varmaan joudut korjaa sen kravatin kesken maastoajon?
Ehkä pelkää mutaa on vähän liioittelua. Henkilökohtaisesti en tykkää jos pyörä ja ihminen on aivan mudan/lian peitossa. Mieluummin ajelen kuivalla kelillä. Tiedän että osalle ei paljoa kelit haittaa.
 
Mikähän tuon selittäisi, kun tuntuu että muuten saa kaikki pykälät nätisti säätöihin, mutta vaihtaminen pienimmälle takarattaalle elikkäs raskaimmalle vaihteelle ja erityisesti sieltä poispäin (takaisin toiseksi pienimmälle rattaalle) on selvästi hitaampaa ja vähemmän sulavaa kuin muut välit. Käytännössä ei vaihda pois sieltä pienimmältä rattaalta, ellei vetäisi ylipitkää liikettä kahvasta, sellaista millä normaalisti vaihtuisi 2 pykälää kerralla. En ristiin-ketjuta vaan ketjuratas on isommalla myös.

Tiedän miten indeksointi tapahtuu ja kaikki muut välit saankin liikkumaan nätisti molempiin suuntiin, niin tuntuu että vika ei olisi indeksoinnissa. Tuota H-rajoitinruuvia olen pyöritellyt myös, mutta tuntuu että sitä säätämällä saa joko-tai. Joko tippuu nätisti sinne pienimmälle 11-hampaiselle, tai nousee nätisti sieltä pois, mutta molempia ei voi saada.

Vääntynyt vaihtajan korvake? Vai näkyisikö se väkisin muillakin rattailla? Hyvin vähän ajettu mekaaninen 105 (11v) kyseessä, mutta en ole ensimmäinen omistaja, niin en tiedä historiaa.

Pitää varmaan nöyrtyä ja viedä kuitenkin ensihuoltoon liikkeeseen, jos niillä olisi joku työkalu millä kattoa tuo korvakkeen suoruus. Ellei tule parempia ideoita.
Rajoitinruuvi ei auttanut ja pykälät ovat kohdillaan.

1. Säädä B-ruuvilla korvakkeen takaa takavaihtajan ylemmän rissan etäisyys takapakkaan minimiin, kuitenkin niin, ettei isoimmallakaan rattaalla rutise hampaat yhteen tai ketju pompi. Tämä parantaa vaihtamisen nopeutta ja tarkkuutta.

2. Vaihdevaijerin ylimääräinen kitka haittaa vaihtoja etenkin ääripäissä. Voit putsata ja öljytä, mutta parhaan toiminnan saat uusilla liukkaaksi pinnoitetuilla vaijereilla ja kuorilla:


3. Varmista, etteivät kaksi pienintä ratasta ole kuluneet liikaa.

4. Onko ketju varmasti samaa sarjaa rattaiden kanssa?

5. Mittaa ketjun venymä ja vaihda tarvittaessa uusi oikeanlainen ketju.

6. Vaihtajan nivelissä tai jousessa voi olla likaa ja ylimääräistä kitkaa. Putsaus ja rasvaus saattaa auttaa. Liitteenä tahmaava 24-vuotias etuvaihtaja, joka alkoi toimia kuin uusi. Ennen ei toiminut kuin keskimmäinen eturatas.

7. Jos edelliset eivät tepsi, alkaa olla aika viedä korvake suoristettavaksi.

8. Jos sekään ei tee vaihdoista tarpeeksi hyviä, kannattaa hommata uusi pykälää parempi takavaihtaja ja vaihdevivut.

Screenshot_2025-04-17-00-57-40-41_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Mikähän tuon selittäisi, kun tuntuu että muuten saa kaikki pykälät nätisti säätöihin, mutta vaihtaminen pienimmälle takarattaalle elikkäs raskaimmalle vaihteelle ja erityisesti sieltä poispäin (takaisin toiseksi pienimmälle rattaalle) on selvästi hitaampaa ja vähemmän sulavaa kuin muut välit. Käytännössä ei vaihda pois sieltä pienimmältä rattaalta, ellei vetäisi ylipitkää liikettä kahvasta, sellaista millä normaalisti vaihtuisi 2 pykälää kerralla. En ristiin-ketjuta vaan ketjuratas on isommalla myös.

Tiedän miten indeksointi tapahtuu ja kaikki muut välit saankin liikkumaan nätisti molempiin suuntiin, niin tuntuu että vika ei olisi indeksoinnissa. Tuota H-rajoitinruuvia olen pyöritellyt myös, mutta tuntuu että sitä säätämällä saa joko-tai. Joko tippuu nätisti sinne pienimmälle 11-hampaiselle, tai nousee nätisti sieltä pois, mutta molempia ei voi saada.

Vääntynyt vaihtajan korvake? Vai näkyisikö se väkisin muillakin rattailla? Hyvin vähän ajettu mekaaninen 105 (11v) kyseessä, mutta en ole ensimmäinen omistaja, niin en tiedä historiaa.

Pitää varmaan nöyrtyä ja viedä kuitenkin ensihuoltoon liikkeeseen, jos niillä olisi joku työkalu millä kattoa tuo korvakkeen suoruus. Ellei tule parempia ideoita.
Onko se b-tension (mitä nyt suomeksi onkaan) ruuvi kuinka ruuvattu?
Eli mikä on väli suurimman rattaan ja vaihtajan ylemmän rissan välillä?
Jos kovin kaukana niin voi vaikuttaa.
 
Mistä porukka on tilannut isomman puoleiselle ihmisille pyöräilyvaatteita ja jossa palautukset on sujunut lähes mutkitta?
Tuntuu et koot loppuu L-kokoon tai jos ei lopu, niin sitten hinta on jotain aivan järkyttävää.
 
Todella typerä kysymys, mutta kysytään ja opitaan.

Irroitin takarenkaan, aloin putsailemaan rattaita ja ihmettelin, kun ei oikein pyöri rattaat. Noh en heti tätä tajunnut tai osannut miettiä sen kummemmin, löin pyörään kiinni ja lähdin pyörittelemään polkimista. Eteenpäin pyörii, mutta lopettaessa lyö jarrun päälle ketjujen kautta eikä tosiaan "rullaa". Sama juttu, kun pyörittää väärään suuntaan, niin ketjut vetävät löysäksi/rengas pyörii väärään suuntaan.

Minulla on Cannondale CAAD 13 -pyörä ja Shimano 105 vaihtajat ja rattaat. Onko tuohon mitään kikkaa, mitä voisin ilman työkaluja kokeilla, josko saisi pyörimään vai onko tuo kaput ja huoltoon/vaihtoon?

Tuo on MINUN käsittääkseni erillinen kasetti, jossa on tämä "Freehub" mikäli en väärässä ole? Kiitos etukäteen, mikäli joku jaksaa hölmölle selittää ja yritin googlettaakkin, mutta kaikissa lyötiin samantien pakka auki, mutta suoraan ei mitään kikka kakkosta tarjota mitä kokeilla. Faktahan on toki, että huollon tarpeessa varmasti.
 
Todella typerä kysymys, mutta kysytään ja opitaan.

Irroitin takarenkaan, aloin putsailemaan rattaita ja ihmettelin, kun ei oikein pyöri rattaat. Noh en heti tätä tajunnut tai osannut miettiä sen kummemmin, löin pyörään kiinni ja lähdin pyörittelemään polkimista. Eteenpäin pyörii, mutta lopettaessa lyö jarrun päälle ketjujen kautta eikä tosiaan "rullaa". Sama juttu, kun pyörittää väärään suuntaan, niin ketjut vetävät löysäksi/rengas pyörii väärään suuntaan.

Minulla on Cannondale CAAD 13 -pyörä ja Shimano 105 vaihtajat ja rattaat. Onko tuohon mitään kikkaa, mitä voisin ilman työkaluja kokeilla, josko saisi pyörimään vai onko tuo kaput ja huoltoon/vaihtoon?

Tuo on MINUN käsittääkseni erillinen kasetti, jossa on tämä "Freehub" mikäli en väärässä ole? Kiitos etukäteen, mikäli joku jaksaa hölmölle selittää ja yritin googlettaakkin, mutta kaikissa lyötiin samantien pakka auki, mutta suoraan ei mitään kikka kakkosta tarjota mitä kokeilla. Faktahan on toki, että huollon tarpeessa varmasti.
Kuulostaa, että vapaaratas jumissa ja/tai rikki tai yksinkertaisesti vain vaihdon tarpeessa. Vapaaratas noissa yleensä umpinainen rakenteeltaan, sisältää vapaarattaan ja laakerit, eikä ole tarkoitettu huollettavaksi kotikonstein. Saa kyllä auki, mutta vaatii hiukka erikoisempia työkaluja ja työn mielekkyys hiukka kyseenalainen, kun uusi vapaaratas maksaa parikymppiä. Jos saa pakan irti, niin tuonne vapaarattaaseen voi kokeilla ujuttaa jotain ohutta öljyä, hankalaa tosin, kun nuo sen verran suojattuja. Jotkut jopa öljykylvyssä noita liottavat, mutta vaatii koko vapaarattaan irroituksen navasta.
Edit: tuossa vielä video, mitä tuo vaatine. Kovin kiva pikkuhomma tuo ei ole, kun vaatii akselin irroituksen, ja navassa todennäköisesti irtokuulalaakerit, mutta samallapa tuokin tulee huollettua jne.
 
Kuulostaa, että vapaaratas jumissa ja/tai rikki tai yksinkertaisesti vain vaihdon tarpeessa. Vapaaratas noissa yleensä umpinainen rakenteeltaan, sisältää vapaarattaan ja laakerit, eikä ole tarkoitettu huollettavaksi kotikonstein. Saa kyllä auki, mutta vaatii hiukka erikoisempia työkaluja ja työn mielekkyys hiukka kyseenalainen, kun uusi vapaaratas maksaa parikymppiä. Jos saa pakan irti, niin tuonne vapaarattaaseen voi kokeilla ujuttaa jotain ohutta öljyä, hankalaa tosin, kun nuo sen verran suojattuja. Jotkut jopa öljykylvyssä noita liottavat, mutta vaatii koko vapaarattaan irroituksen navasta.
Edit: tuossa vielä video, mitä tuo vaatine. Kovin kiva pikkuhomma tuo ei ole, kun vaatii akselin irroituksen, ja navassa todennäköisesti irtokuulalaakerit, mutta samallapa tuokin tulee huollettua jne.

Jees, katsoinkin tuon videon myös!

Päivitystä sen verta, että sain eloa kun pyörittelin muutamaan kertaan ja vahingossa kerran nappasi "vastaan" enempi, niin lähti pyörimään.

Tällä hetkellä kun pyörittää kammista eteenpäin, ei mitään sivuääniä, mutta kun antaa tosiaan "coastata" tuon niin aikamoinen rohina, joka resonoi vielä runkoon. Elikkä tämä indikoinee juurikin sitä, että rasvan puutetta/rikki, koska muuta vaihtoehtoa ei käsittääkseni ole tuon äänen syntymiselle kuin juurikin tuo vapaaratas?

Täytyypä varmaankin sitten käyttää pyöräliikkeessä yleishuollossa ja vielä mainita tuosta, josko vaihtavat kokonaan uuteen, mikäli ei kallis osa tosiaan ole.

Kiitokset vastauksesta ja toki kuulen aiheesta lisää, mikäli joku haluaa avata.
 
Jees, katsoinkin tuon videon myös!

Päivitystä sen verta, että sain eloa kun pyörittelin muutamaan kertaan ja vahingossa kerran nappasi "vastaan" enempi, niin lähti pyörimään.

Tällä hetkellä kun pyörittää kammista eteenpäin, ei mitään sivuääniä, mutta kun antaa tosiaan "coastata" tuon niin aikamoinen rohina, joka resonoi vielä runkoon. Elikkä tämä indikoinee juurikin sitä, että rasvan puutetta/rikki, koska muuta vaihtoehtoa ei käsittääkseni ole tuon äänen syntymiselle kuin juurikin tuo vapaaratas?

Täytyypä varmaankin sitten käyttää pyöräliikkeessä yleishuollossa ja vielä mainita tuosta, josko vaihtavat kokonaan uuteen, mikäli ei kallis osa tosiaan ole.

Kiitokset vastauksesta ja toki kuulen aiheesta lisää, mikäli joku haluaa avata.
Itsellä alkoi takkuamaan työmatkapyörän vapaaratas pakkasilla, ilmeisesti päässy kosteutta sisään kun tuo alkoi jotenkuten toimimaan kun tuli lauhat kelit, muttei tuohon voinut oikein luottaa varsinkin kun päivittäin tarvitsee. Hankaluutena oli vapaarattaan saatavuus vanhempaan harvinaiseen napamalliin, toiselta valmistajalta löytyi onneksi vastaava, jonka riskillä tilasin pelkän mallikuvan perusteella.
Tuon ikäisessä pyörässä voi olla myös jo paikallaan laakereiden huolto, mikäli irtokuulalaakereilla, mutta se oma lukunsa. Itsellä on 2011 mallin Cannodale CaadX 105 cyclocross ja muutamaan kertaan saanu laakereita huoltaa, kun alkaneet ääntämään.
 
Mistä porukka on tilannut isomman puoleiselle ihmisille pyöräilyvaatteita ja jossa palautukset on sujunut lähes mutkitta?
Tuntuu et koot loppuu L-kokoon tai jos ei lopu, niin sitten hinta on jotain aivan järkyttävää.
Yleensä kattellut saksasta tarjouksia, kun tilannut muuta.
Bibsit on hankalia koska reisissä löytyy ja joku takki on kyllä hilpeää tilata koossa XXXL, kun "siviilivaatteissa" mennään L-XL linjalla.
 
Rajoitinruuvi ei auttanut ja pykälät ovat kohdillaan.

1. Säädä B-ruuvilla korvakkeen takaa takavaihtajan ylemmän rissan etäisyys takapakkaan minimiin, kuitenkin niin, ettei isoimmallakaan rattaalla rutise hampaat yhteen tai ketju pompi. Tämä parantaa vaihtamisen nopeutta ja tarkkuutta.
...

Onko se b-tension (mitä nyt suomeksi onkaan) ruuvi kuinka ruuvattu?
Eli mikä on väli suurimman rattaan ja vaihtajan ylemmän rissan välillä?
Jos kovin kaukana niin voi vaikuttaa.

B-ruuvilla säädettävä väli on silmämääräisesti iso, siis luokkaa 1,5cm, jos mittaa hampaiden kärkien välin isoimmalta rattaalta pikku rissalle. Pakka 11-30. Yritin jo alkuvaiheessa takavaihtajaa säätäessä laittaa sen pienemmäksi, kun jostain muistelen 6mm lukeneeni, mutta alkoi pitää tosi rumaa ääntä isoimmalla takarattaalla ja takerrella takaperin polkiessa, mikä ilmeisesti on liian pienen välin oire? Onko tuo suuruusluokka sinne päinkään oikein, vai pitäisikö päästä selvästi alle sentin?

Muu ei oikein käy järkeen kun muutama sata km ajetut vielä puhtaat osat kaikki ja uudesta pitäen ollut tämä ongelma ... ja vanha Claris vaihtoi nätimmin silloin kun oli oikeasti säädöissä :kahvi: Ketju on Shimanon HG601 pitäisi olla sopiva 11v kettinki. Olevinaan teki samaa KMC:n ensiasennusketjulla mutta enpä nyt ihan varmaksi muista, laitoin tämän ketjun kun pitäisi vahat tarttua paremmin ainakin hullun austraalialaisen ketjuvaha-ukon mukaan.

Elikkäs varmaan tuo B-ruuvi-väli taikka sitten korvake.. uuden korvakkeen kävin ostamassa jo varalle ettei ainakaan koskaan kaatuisi ja sitä tarvitsis.. äkkiäkös senkin koittaa ja kattoo onko lasilevyä vasten miten kiero kun ei varsinaista työkalua ole. Kiitoksia. :kahvi:
 
B-ruuvilla säädettävä väli on silmämääräisesti iso, siis luokkaa 1,5cm, jos mittaa hampaiden kärkien välin isoimmalta rattaalta pikku rissalle. Pakka 11-30. Yritin jo alkuvaiheessa takavaihtajaa säätäessä laittaa sen pienemmäksi, kun jostain muistelen 6mm lukeneeni, mutta alkoi pitää tosi rumaa ääntä isoimmalla takarattaalla ja takerrella takaperin polkiessa, mikä ilmeisesti on liian pienen välin oire? Onko tuo suuruusluokka sinne päinkään oikein, vai pitäisikö päästä selvästi alle sentin?

Muu ei oikein käy järkeen kun muutama sata km ajetut vielä puhtaat osat kaikki ja uudesta pitäen ollut tämä ongelma ... ja vanha Claris vaihtoi nätimmin silloin kun oli oikeasti säädöissä :kahvi: Ketju on Shimanon HG601 pitäisi olla sopiva 11v kettinki. Olevinaan teki samaa KMC:n ensiasennusketjulla mutta enpä nyt ihan varmaksi muista, laitoin tämän ketjun kun pitäisi vahat tarttua paremmin ainakin hullun austraalialaisen ketjuvaha-ukon mukaan.

Elikkäs varmaan tuo B-ruuvi-väli taikka sitten korvake.. uuden korvakkeen kävin ostamassa jo varalle ettei ainakaan koskaan kaatuisi ja sitä tarvitsis.. äkkiäkös senkin koittaa ja kattoo onko lasilevyä vasten miten kiero kun ei varsinaista työkalua ole. Kiitoksia. :kahvi:
Joo pitäis se olla 5-6 millin luokkaa.
Se ylärissa jää nyt pirun kauas rattaalta just siellä pikkuvaihteilla.
 
B-ruuvilla säädettävä väli on silmämääräisesti iso, siis luokkaa 1,5cm, jos mittaa hampaiden kärkien välin isoimmalta rattaalta pikku rissalle. Pakka 11-30. Yritin jo alkuvaiheessa takavaihtajaa säätäessä laittaa sen pienemmäksi, kun jostain muistelen 6mm lukeneeni, mutta alkoi pitää tosi rumaa ääntä isoimmalla takarattaalla ja takerrella takaperin polkiessa, mikä ilmeisesti on liian pienen välin oire? Onko tuo suuruusluokka sinne päinkään oikein, vai pitäisikö päästä selvästi alle sentin?

Muu ei oikein käy järkeen kun muutama sata km ajetut vielä puhtaat osat kaikki ja uudesta pitäen ollut tämä ongelma ... ja vanha Claris vaihtoi nätimmin silloin kun oli oikeasti säädöissä :kahvi: Ketju on Shimanon HG601 pitäisi olla sopiva 11v kettinki. Olevinaan teki samaa KMC:n ensiasennusketjulla mutta enpä nyt ihan varmaksi muista, laitoin tämän ketjun kun pitäisi vahat tarttua paremmin ainakin hullun austraalialaisen ketjuvaha-ukon mukaan.

Elikkäs varmaan tuo B-ruuvi-väli taikka sitten korvake.. uuden korvakkeen kävin ostamassa jo varalle ettei ainakaan koskaan kaatuisi ja sitä tarvitsis.. äkkiäkös senkin koittaa ja kattoo onko lasilevyä vasten miten kiero kun ei varsinaista työkalua ole. Kiitoksia. :kahvi:
Shimano 105:llä luultavasti pitäisi olla se 5-6 mm rissan hampaan kärjestä suurimman takarattaan hampaan kärkeen. Olihan sinulla säätäessä pienin/ainoa eturatas? Jos silti tuntuu liian pieneltä, niin kasvata aavistus, mutta nykyinen 15 mm on liikaa, ja selittää epämääräistä toimintaa.

Miksi vaihdoit ensiasennusketjun pois, jos sillä oli ajettu vasta muutama sata km? Muistitko lyhentää uuden HG601-ketjun samaan lenkkimäärään? Toki tehtaaltakin voi tulla fillari väärällä ketjunpituudella, eli se kannattaa tarkistaa itse.

Mikä takapakka sinulla on, eli onko siinä tuolle uudelle ketjulle sopiva HyperGlide-muotoilu rattaiden kyljissä?

Sanoit, että puhtaat kaikki osat ja muutama sata km. Kuitenkin ilmeisesti sama takavaihtaja temppuili viime vuonna jotain, ja meinasit suihkuttaa WD40:ä. Jos suihkutit, onko vaihtaja enää hyvässä rasvassa?

Viesti keskustelussa 'Pyöräily' Pyöräily

H-rajoittimen säädöstä tuli mieleen. Voisit laittaa keskimmäiselle/ainoalle eturattaalle ja takaa pienimmälle rattaalle (niin että vaihdevivut naksuteltu varmasti pienimmälle). Sitten voisit kiertää vaihtajan takaa vaijerin kireyssäätöä myötäpäivään muutaman kierroksen, jotta vaijeri tulee aivan löysäksi. Liikuttele vaihtajaa kädellä ja varmista, että H-ruuvi stoppaa liikkeen (ei vaijeri). Liikkuuko vaihtaja herkästi ja tuntuuko jousessa olevan potkua? Jos ei, niin putsausta, rasvausta, parempaa vaijerin reititystä, parempaa vaijeria ja kuorta tai äärimmäisenä uusi takavaihtaja.

Jos edelliset olivat kunnossa, säädä H-ruuvilla rissa ja pienin takaratas kohdakkain. Avaa sen jälkeen H-ruuvia yksi kierros (vaihtajan täytyy päästä liikkumaan H-rajoittimen puolesta hiukan yli pykälän, jotta pienimmälle rattaalle vaihtaminen ei tahmaa/hidastele). Kiristä vaijeri sopivaksi, jotta kaikki pykälät toimivat molempiin suuntiin. Tässä pitäisi se B-säätö olla säädettynä, jotta pykälät vaihtuvat päättäväisesti.
 
Shimano 105:llä luultavasti pitäisi olla se 5-6 mm rissan hampaan kärjestä suurimman takarattaan hampaan kärkeen. Olihan sinulla säätäessä pienin/ainoa eturatas? Jos silti tuntuu liian pieneltä, niin kasvata aavistus, mutta nykyinen 15 mm on liikaa, ja selittää epämääräistä toimintaa.

Miksi vaihdoit ensiasennusketjun pois, jos sillä oli ajettu vasta muutama sata km? Muistitko lyhentää uuden HG601-ketjun samaan lenkkimäärään? Toki tehtaaltakin voi tulla fillari väärällä ketjunpituudella, eli se kannattaa tarkistaa itse.

Mikä takapakka sinulla on, eli onko siinä tuolle uudelle ketjulle sopiva HyperGlide-muotoilu rattaiden kyljissä?

Sanoit, että puhtaat kaikki osat ja muutama sata km. Kuitenkin ilmeisesti sama takavaihtaja temppuili viime vuonna jotain, ja meinasit suihkuttaa WD40:ä. Jos suihkutit, onko vaihtaja enää hyvässä rasvassa?

Viesti keskustelussa 'Pyöräily' Pyöräily

H-rajoittimen säädöstä tuli mieleen. Voisit laittaa keskimmäiselle/ainoalle eturattaalle ja takaa pienimmälle rattaalle (niin että vaihdevivut naksuteltu varmasti pienimmälle). Sitten voisit kiertää vaihtajan takaa vaijerin kireyssäätöä myötäpäivään muutaman kierroksen, jotta vaijeri tulee aivan löysäksi. Liikuttele vaihtajaa kädellä ja varmista, että H-ruuvi stoppaa liikkeen (ei vaijeri). Liikkuuko vaihtaja herkästi ja tuntuuko jousessa olevan potkua? Jos ei, niin putsausta, rasvausta, parempaa vaijerin reititystä, parempaa vaijeria ja kuorta tai äärimmäisenä uusi takavaihtaja.

Jos edelliset olivat kunnossa, säädä H-ruuvilla rissa ja pienin takaratas kohdakkain. Avaa sen jälkeen H-ruuvia yksi kierros (vaihtajan täytyy päästä liikkumaan H-rajoittimen puolesta hiukan yli pykälän, jotta pienimmälle rattaalle vaihtaminen ei tahmaa/hidastele). Kiristä vaijeri sopivaksi, jotta kaikki pykälät toimivat molempiin suuntiin. Tässä pitäisi se B-säätö olla säädettynä, jotta pykälät vaihtuvat päättäväisesti.

Säätelenpä tuota B-ruuvia myöhemmin tänään ja katon tokeneeko ihan sillä.

Pakka on tämä koossa 11-30 https://www.bike24.com/p2271410.html

Ketjun pitäisi olla oikeaan pituuteen lyhennetty, seurasin aika uskonnollisesti nuo Shimanon dealer-manuaalit läpi missä käytiin sekä etu- että takavaihtajan asennus ja säätö alusta asti ja lyhensin ketjun sen mukaan kuin tuossa sivulla 14. Vaijerit ja kuoret on tehtaan jäljiltä kyllä, niihin en ole koskenut enkä itse leikannut, voi olla tahmausta mitä ei huomaa. Muuten laittanut alusta asti kaikki säädöt kun täytyi opetella mm. tuo etuvaihtajan nivelletty varsi ja kireyden säätö ruuvilla ym. mitkä oli tässä 105:ssä itselle uutta verrattuna vanhaan Clarikseen, missä säädettiin puhtaasti vaijerin kireydellä hampaat irvessä kiskoen moiset. Näiden mukaan menin tällä kertaa:


Laitoin suosiolla uuden ketjun, koska vähänkään tehdasrasvoilla tai öljypohjaisilla liukkareilla ajetun ketjun tärpättipesu vahausta varten on minusta niin kertakaikkisen vastenmielistä hommaa, että maksan mieluusti sen skippaamisesta. Riittää pari-kolme tärpättikylpyä kymmenen-viidentoista pikimustan purkillisen sijasta. Olen kerran tehnyt sen virheen että nuukuuksissani yritin puhdistaa öljyjen kanssa ajettua ketjua vahausta varten ja ei enää koskaan. Tehnyt tuon sivun ohjeiden mukaan kaiken vahaukseen liittyvän: Home - Zero Friction Cycling

Tämä oli joku liikkeen koeajopyörä ennen kuin tuli minulle, ja jokunen kolhu oli sitä myötä valmiiksi siellä täällä kun missä lie ylivuotisena pyörinyt. Takavaihtajassakin pieni pusu näkyy kyljessä, että sen takia tuo korvakkeen suoruus on vähän kyseenalainen ja se menee seuraavaksi testiin jos ei B-ruuvilla tule kuntoon.

Ei oo wd-nelikymppiä laitettu. Väärinymmärrys oli tuossa joka selvisi aika pian tuon jälkeen, että kyseessä ei ollut liikkuva osa laisinkaan. Jotain turhan kallista Peaty's bio-de-greaseria kyllä suihkuttelin kasettiin ja rissoihin silloin syksyllä kun pesin tehdasrasvat niistä pois vähän laiskasti osat kiinni pyörässä ennen vahatun ketjun laittoa, että voihan sitä olla takavaihtajan saranoihin mennyt ja poistanut rasvoja sieltäkin mistä ei pitäisi. Talven seisoi sitten lämpimässä varastossa ja nyt jatkuu ihmettely.

Mitäs rasvaa sinne vaihtajan nivelkohtiin laittaisi, jos pitää uutta laittaa? TF2 litiumrasvaa olen yleis-rasvana käyttänyt mutta se ei varmaan ole paras mahdollinen tuonne.

Kiits. :kahvi:
 
Kysytääs vielä samaan putkeen tosta headsetin kiristyksestä, vaikka saattoi olla että kysyin viime vuonna. Taas on tullut sen verran löysälle, että spacerit pyörii sormivoimin kun kunnolla kääntää, ja jarrutuksissa etupää alkanut ravistaa. Jarrua vasten nojatessa ja muuten paikallaan rynkytellessä ei kuitenkaan klappia vielä tunnu, eli aika minimaalinen välys siellä on mutta onpa kuitenkin. En ole saanut tätä ohjainlaakeria pysymään kireällä koko 300km aikana mitä tässä on koeajeltu, ja kohta lienee paikat rikki, ellei tätä saa ratkaistua.

-Tiedän, miten ahead-set kuuluu kiristää teoriassa (stemmipultit auki, topcapilla esikireys, jne.)
-Topcappi ei varmuudella ota kiinni haarukkaputkeen, vaan väliä on useampi milli
-Tehdasasennuksena tässä oleva FSA:n expander-plugi on mielestäin täys paska, joka aina hiipii enemmän tai vähemmän ylöspäin esikireyttä laitettaessa, vaikka tuntuukin että klapin sai pois.
-FSA:n plugi on kiristetty paikalleen 6nm voimalla ja kontaktipinnat on IPA:lla putsattu (hiilaritahnaa ei kuitenkaan välissä ole). Ilmeisesti vaan ei pure kunnolla.
-En uskalla laittaa plugiin enempää kuin tuon 6nm, koska jo sillä määrällä hiilikuituinen haarukkaputki pullistuu lievästi ovaalin malliseksi (0,2mm rakotulkilla katsottuna), pullistuma palautuu ennalleen kun plugin poistaa. Joka tekee tuosta lipsumisesta vieläkin käsittämättömäpää, että tuollainenkaan voima ei riitä pitämään sitä paikallaan.

Mitä tässä nyt tekisi jos ja kun laakeri ei ole väärin kasattu ja selity sillä. Otan auki vielä yhden kerran ja varmistan että kaikki on oikein paikallaan. Mutta sen jälkeen:

-Laittaa tilalle tämän varalla olevan Specializedin plugin, joka näyttää paremmin pitävältä, mutta on ilmeisesti aika ikävä poistettava, jos ikinä tarvitsee? Siinäkin kyllä sanotaan 9nm, haarukan valmistajan mielipiteestä en tiedä mitään, koska kyseessä on XXL:n fillari. Siellä liikkeen huollossa sanoivat, että eivät itse uskaltaisi laittaa yli 6nm tähän haarukkaan menevään plugiin.
e2aa5f0b3ce8e3a393986cbdafcde197-2491622335.jpg
-Laittaa väliin hiilari-asennustahnaa ja toivoo että sen kanssa riittäisi jommallekummalle plugille se 6nm?
-Veivaa kuitenkin sen 9nm momenttia, ja toivoo parasta vaikka haarukkaputki pullistuu silminnähden?
-Epäilee, että tässä on runkoputkessa olevat laakerien paikat jotenkin kierot jo tehtaan jäljiltä, kun koskaan ei ole aiempien fillarien kanssa ollut näin tuskaista saada yksi keula pysymään tiukkana, vaikka esikireys olisi laitettu vähän sinne päin, kunhan nyt ei selvää klappia ole asennusvaiheessa jäänyt. Tällaista että tuntuu tulevan kireälle asennusvaiheessa, mutta alkaa 100km sisään ravistamaan ajossa, ei ole vielä aiemmin vastaan tullut.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta tulikin mieleen, että taitaa satulaputki ensi-oireilla naksumista taas. Kuiturunko, alumiininen satulatolppa, ja hiilikuitutahnaa välissä + overkill momentit ettei naksuisi.

Pitää putsata ja uudet tahnat väliin, mutta pitäiskö hiilikuitu rungossa olla kuituputki? Onko tuo sekoitus ehkä herkän naksumisen syy?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 422
Viestejä
4 743 474
Jäsenet
77 325
Uusin jäsen
benjam

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom