Pyöräily

[shitbreak]

Eikös noihin DTswissin kiekkoihin tullut takaisinkutsu jonkin suunnitteluvirheen takia?

Ei kaikkiin

 

[sarre8]

Kukaan noilla hihnavetoisilla? Onko niiden ajokitka/ajaminen paljonkin sitkaamman tuntuista ketjuun verrattuna.

Toki kyse siis urbaani/kaupunkipyörästä yms.

Kohta 2 vuotta oon ajanut työmatkaa hihnavetoisella (Trek district 4) enkä helpolla ole ketjulliseen palaamassa takaisin. Pyörä rullaa yllättävän kevyesti eikä ole minusta raskas ajaa. Ainakin itse arvostan että arkipyörä vaatii mahdollisimman vähän huoltoa. Harrastepyörien parissa voi sitten viettää aikaa. Huonot puolet hihnapyörissä: valikoima pienempi ja pyörät vähän kalliimpia.

Kannattaa tarkistaa ainakin classic biken valikoima ja cuben mallit. Tarkista myös miten hihnan kiristys toimii. Huollossa kuulin että epäkeskoinen keskiö olisi ajanmyötä haasteellinen. Tässä muutamia malleja mitä tuli mieleen.

Schindelhauer Gustav hihnavetoinen työmatkapyörä Ash Grey

Schindelhauer Gustav hihnavetoinen työmatkapyörä Ash Grey 1850.00. Kevyt ja nopea miesten vaihdepyörä hihnavedolla. Koroton osamaksu ja työsuhdepyörä-etu

classicbike.fi

Commuter

Integroidut dynamotoimiset valot. Kevyet lokasuojat ja tavarateline. Upea moderni muotoilu. Commuter toimitetaan täysin varusteltuna kaikkeen kaupunkiliikkumiseen. Tee jokapäiväisestä työmatkastasi jotakin mitä odotat.

www.canyon.com

Trek District 4 Equipped

District 4 on trendikäs ja tyylikäs huipputason kaupunkipyörä, joka on suunniteltu hauskaan kruisailuun, työmatkoille ja kaupungissa liikkumiseen. Siinä on hiljainen, vain vähäistä huoltoa vaativa Gates CDX -hihnavetojärjestelmä sekä sulavasti ja tarkasti vaihtava 8-vaihteinen Shimano Alfine...

pyoravarikko.fi

Black Lava | Stylish urban hybrid bike

A ride to the bakery, commuting to work or weekend tours: The Black Lava hybrid bike is made for the things that matter most in life.

www.rosebikes.com

https://boodabike.com/en/bikes

<-- tästä ei omia kokemuksia mutta vuoden takaa löytyi viesti missä olisi tilattu

Tähän palaten ja aikaisempaan keskusteluun hihnavetoisista liittyen niin tilasin yllämainitun pyörän boodabikestä ja näin 200 ajetun kilometrin jälkeen olen ollut melko tyytyväinen. Ajoasento vanhaan hybridiin verrattuna enemmän niskaan käyvä mutta todennäköisesti tottumiskysymys pidemmälle ajateltuna. Pyörä rullaa todella hiljaisesti ja loppukasaaminen oli helppo tehdä perus työkaluilla.

 

[Pate123]

Lisäksi nostan KTM Kent pyörän, sitä löytyy Helkaman jälleenmyyjiltä. Jos tarvitsee enemmän vaihteita, niin pyörässä on Alfine 11 napavaihde 1699 € suositushintaan, kun yleensä tuohon hintaan saa 7 tai 8 vaihteista hihnavedolla.

 

[Herpules]

Kohta 2 vuotta oon ajanut työmatkaa hihnavetoisella (Trek district 4) enkä helpolla ole ketjulliseen palaamassa takaisin. Pyörä rullaa yllättävän kevyesti eikä ole minusta raskas ajaa. Ainakin itse arvostan että arkipyörä vaatii mahdollisimman vähän huoltoa. Harrastepyörien parissa voi sitten viettää aikaa. Huonot puolet hihnapyörissä: valikoima pienempi ja pyörät vähän kalliimpia.

https://boodabike.com/en/bikes

<-- tästä ei omia kokemuksia mutta vuoden takaa löytyi viesti missä olisi tilattu

Viime vuoden huhtikuusta lähtien tullut +7600km ajoa tällä pyörällä enkä ole kohdannut mekaanisia ongelmia; samat syyt hihnavetoisen valinnalla kuin lainauksessa mainittu -> mahdollisimman vähän huoltoa. Bonuksena itselleni on mekaaniset jarrut vaikka jotkut niitä haukkuvatkin; halusin mahdollisimman mekaanisen pyörän ilman ylimääräisiä nesteitä. Napavaihteiston öljyt pakollinen paha mutta onneksi niitä ei usein tarvitse vaihtaa.

Edelliskesän lomalla tuli tehtyä useampiöinen +1100km elämysreissu Espoo -> Vaalimaa -> Savo -> Keskisuomi -> Espoo, ja vaikka aikaisempaa kokemusta itselläni ei bikebackingista ole niin kyllä tällä ihan kivasti matka meni.

Huoltotoimenpiteisiin on käytännössä kuulunut 2x napavaihteiston öljyjen vaihto sekä ruuvien kiristely ajanmittaan. Seuraavaksi pitäisi jarrupalat vaihtaa kun alkaa olla todella finaalissa.

Miinuksena talvella jos märkää lunta on reippaasti niin tämä tuppaa jäämään hihnaan melko mukavasti kiinni, ärsyttävä mutta helposti eteen-taaksepäin polkemalla siivoutuva probleema.
Huomasin myös että ainakin tämän pyörämallin vaihdevaijeri jäätyy herkästi kiinni jos nestettä on päässyt kertymään suojan sisään. Onneksi tähänkin ongelmaan löytyi ratkaisu nostamalla pyörä lämpimissä sisätiloissa yön ajaksi pystyyn vesien valuttamiseksi. Tämän proseduurin jälkeen ei seuraavana aamuna enää vaijeri jämähtänyt kiinni.

Toinen miinus on 11 -vaihteisen shimanon pienin vaihde, vähän pienemmälle olisin välityksen halunnut kun elämysreissun aikana täydessä matkalatingissa väänsin ylijyrkkää mäkeä mutta onneksi tämäkin on melko marginaalinen ongelma.

Kaikille vaivattomuutta kaipaaville en voi muuta kuin suositella hihnavetoisia! 5/5

Haaveena seuraavaksi pyöräksi onkin sähkövaihteisella rohloffilla varustettu hihnavetoinen graveli mutta täytyy tämä nykyinen ajaa ensin puhki että pystyy itselleen perustelemaan tätä sijoitusta

 

[Pate123]

Toinen miinus on 11 -vaihteisen shimanon pienin vaihde, vähän pienemmälle olisin välityksen halunnut kun elämysreissun aikana täydessä matkalatingissa väänsin ylijyrkkää mäkeä mutta onneksi tämäkin on melko marginaalinen ongelma.

Tämä ei ole niinkään Shimanon navan vika, vaan kiinteän hihnavälityksen. Ketjuvedolla saa helposti säädettyä välityssuhdetta muistaakseni 16-23 takana ja edessäkin riippuen rakenteesta. Rattaita löytyy pyörähuolloista muutamalla eurolla.

Välityssuhde on valmispyörissä usein pielessä, ykkösvaihde on tosi korkea ja ylimmällä vaihteella pääsee sitten 40 km/h. Jos poljentanopeus on yhtään järkevällä tasolla, eikä runttaamista.

Hihnavetoisten muutoksesta ei ole vielä kokemusta. Oletan, että hihnan pituuden muutos voi tuoda ongelmia, jos säätövara on pienehkö.

 

[vaappu79]

Tämä ei ole niinkään Shimanon navan vika, vaan kiinteän hihnavälityksen. Ketjuvedolla saa helposti säädettyä välityssuhdetta muistaakseni 16-23 takana ja edessäkin riippuen rakenteesta. Rattaita löytyy pyörähuolloista muutamalla eurolla.

Välityssuhde on valmispyörissä usein pielessä, ykkösvaihde on tosi korkea ja ylimmällä vaihteella pääsee sitten 40 km/h. Jos poljentanopeus on yhtään järkevällä tasolla, eikä runttaamista.

Hihnavetoisten muutoksesta ei ole vielä kokemusta. Oletan, että hihnan pituuden muutos voi tuoda ongelmia, jos säätövara on pienehkö.

On muuten totta toi valmispyörien välityssuhde.
Muksujen mankeleissakin ihan järjettömät välitykset.
Jostain syystä ihan kuntopolkijatkin haluaa samat välitykset kuin tourilla polkevilla on.
Ex vaimo halusi kanssa kiven kovaan 50-11, kun ehdotin ihan 46-11 välityksiä, kuten itsellä silloin oli, niin ei tarttis mennä pikkurattaalle edessä niin usein tai polkea koko ajan iso/iso ristiin.
Kuulemma käytti suurinta välitystä usein, mutta kummasti aina sai kuitenkin odotella tai himmailla.
Ei mitään järkeä.

 

[Pate123]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

 

[joo22]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

Tuota sivua olen käyttänyt usein kun ostan uusia eturattaita ja takapakkoja eri pyöriin. Saa tehtyä allekain vertailuja eri comboista kätevästi.

Katson itse enemmän välityssuhteita tuosta laskurista. Tietystä pyörästä tunnen ne ratasyhdistelmät joita käytän eniten ja siitä päättelen mikä toimii ja mikä ei, sekä mihin suuntaan korjataan.

Ja usein takapakka valitaan pelkästään ulkonäön perusteella. Siksi noita 51 piikkisiä takapakkoja näkee usein. Ne ovat muotijuttuja ihan kuten on 12s pakatkin. Kukaan ei ole koskaan pystynyt perustelemaan esimerkiksi tuolla laskurilla miksi se 12s olisi jotenkin parempi kuin 10s. Huomattavasti kalliimpi se kyllä on ja ketju ohuempi, eli pelkästään huonoja puolia löytyy.

 

[vaappu79]

Tuota sivua olen käyttänyt usein kun ostan uusia eturattaita ja takapakkoja eri pyöriin. Saa tehtyä allekain vertailuja eri comboista kätevästi.

Katson itse enemmän välityssuhteita tuosta laskurista. Tietystä pyörästä tunnen ne ratasyhdistelmät joita käytän eniten ja siitä päättelen mikä toimii ja mikä ei, sekä mihin suuntaan korjataan.

Ja usein takapakka valitaan pelkästään ulkonäön perusteella. Siksi noita 51 piikkisiä takapakkoja näkee usein. Ne ovat muotijuttuja ihan kuten on 12s pakatkin. Kukaan ei ole koskaan pystynyt perustelemaan esimerkiksi tuolla laskurilla miksi se 12s olisi jotenkin parempi kuin 10s. Huomattavasti kalliimpi se kyllä on ja ketju ohuempi, eli pelkästään huonoja puolia löytyy.

Kyllä 12 vaihteesta hyötyy pienempien vaihdevälien puolesta ainakin 1x voimansiirrossa. Pari hieman ärsyttävää hyppyä löytyy jo sramin 11v 10-42 pakasta gravelissa. Maasturissa 11v 11-46 / 30T ei juuri kevyempää kaipaa, eikä vaihdevälit haittaa, mutta jos olis reittä enemmän, niin loppuisi välitykset kesken.
Ketjut ei kyllä juuri ole muuttunut sen huonommiksi. Toki säätäminen on tarkempaa.

 

[hkultala]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

Kadenssin pitää skaalautua tehon mukaan, ja välitysten/vaihdealueen pitää olla valittu kunnon mukaan.


Jos pitää saada 75-kiloisesta harrastelijasta 300 wattia tehoa niin se onnistuu parhaiten jollain reilun ysikympin kadenssilla,
mutta jos kruisaillaan jollain 130 watilla, on se paljon taloudellisempaa jollain 70 luokassa olevalla kadenssilla.

Karkeasti ottaen "oikea" kadenssi menee suurinpiirtein jossain tehon kuutiojuuressa,

ja tämä myös selittää sitä, miksi sinkulat toimii niinkin hyvin kuin ne toimii: Kun tasamaalla tarvittava teho skaalautuu myös suurinpiirtein nopeuden kuutioon, niin käytännössä (tasamaalla) optimaalinen kadenssi skaalautuu melko lineaarisesti nopeuteen nähden.

Ylämäet, kiihdytykset, tuulen vaikutus yms. sekä se että tämä on vain "suurinpiirtein" eikä tarkasti tekee vaihteista silti hyvin hyödyllisiä.

Mutta jos nämä skaalautuisivat selvästi eri tavalla, sinkulat toimisivat paljon huonommin kuin mitä ne nyt toimivat.



Ja 42km/h nopeudessa 75 rpm kadenssillakaan ei IMHO perusharrastelijan kunnolla ole juri järkeä kuin alamäessä, tasaisella neutraalissa tuulessa tehontarve on kuitenkin sitä luokkaa että siihen tehoon optimaalinen kadenssi on jossain 100 rpm luokassa.

Käytännössä maantiepyörissä tulee yleensä aivan liian isoja eturattaita(mitoitettu pro-tason urheilijoiden eikä harrastelijan kunnolle), jopa tuo 46 on overkill useimmille harrastelijoille, ja joskus n. 15 vuotta sitten yleensä tuli kaikissa maantiepyörissä 53sta, kunnes putosi kymmenisen vuotta sitten n. 50iin.

Omassa eniten käyttämässäni pyörässä (cx) on 38-piikkinen eturatas (vain yksi) ja maantievanteen takapakkani on 10-42. Tällä pääsee välityssuhteeseen 3:8:1 joka tarkoittaa sitä, että yhdellä kampikierroksella pyörällä pääsee 8.35 metriä, eli 90 rpm:llä 12.5 m/s eli 45km/h, 100 rpm:llä 50 km/h. Ei ole minulla loppunut kesken. Ja jos todella jyrkässä alamäessä meinaa mennä yli 50km/h eikä huvita polkea yli 100 rpm kadenssilla niin sitten antaa mennä rullaamalla, siinä ei montaa sekuntia menetä.

ja se 38/42 eli 19:21 pienin vaihde on oikein kiva jyrkässä ylämäessä, tosin toki näin jyrkät mäet on Suomessa maantiellä harvinaisia mutta oman kämpän vieressä on tällainen hiekkatie-KLVlllä (ja se hiekkatieosuus on niin lyhyt että sen ajaa usein vaikka olisi maantiekumeilla liikenteessä sen sijaan että kiertäisi melkein kilsan kauempaa reittiä asfaltitien kautta)

 

[Ogeli]

Ehkä edelliseen vois lisätä että myös kammen pituudella on merkitystä 170mm on peruspituus jolla on helppo pitää kadenssia yllä, pidemmillä vääntö lisääntyy yllättävänkin paljon jo 172.5 pituudella on selkeä ero. Vaarana on polvien kestävyys.
Ja edelleen pyörän mitoitus on tärkeää myös hyötysuhteen kannalta.

Maastureita en tunne mitähän kammen pituutta nykyään käytetään? 175??

 

[Ziilot]

Ehkä edelliseen vois lisätä että myös kammen pituudella on merkitystä 170mm on peruspituus jolla on helppo pitää kadenssia yllä, pidemmillä vääntö lisääntyy yllättävänkin paljon jo 172.5 pituudella on selkeä ero. Vaarana on polvien kestävyys.
Ja edelleen pyörän mitoitus on tärkeää myös hyötysuhteen kannalta.

Maastureita en tunne mitähän kammen pituutta nykyään käytetään? 175??

Ostin muutama vuosi sitten S-koon jäykkäperän, jossa oli 175mm kammet. Tuntui jotenkin luonnottomilta heilureilta, niin vaihdoin 170mm, jotka muissakin pyörissäni (ei maastureita) on.

 

[Carlos]

170 on aika yleinen nykymaastureissa, yleensä vähä kummastellaan jos speksataan 175:a. Trendi on lyhyempään päin. Itekki ajan 165 kammilla 140/135 joustava trailipyörällä. Sähkömaasturit sitten yleensä 165 kammilla, joissain lyhyempääkin 160 näkyy.

Kampien pituudesta on monia tutkimuksia, mitkä totetaa, että kammen pituudella järkevyyden rajossa ei ole merkittävää vaikutusta tehontuottoon. Enemmänkin kyse käyttäjäkohtaisesta preferenssistä, vähän kuin satulan tapauksessa.

 

[Ogeli]

170 on aika yleinen nykymaastureissa, yleensä vähä kummastellaan jos speksataan 175:a. Trendi on lyhyempään päin. Itekki ajan 165 kammilla 140/135 joustava trailipyörällä. Sähkömaasturit sitten yleensä 165 kammilla, joissain lyhyempääkin 160 näkyy.

Yllättävää noh ehkä mulla on mielessä tunkkaaminen vaikeassa maastossa, kadenssin pito onnistuu poluilla.
Sähköavustus sitten eri laji.

Kampien pituudesta on monia tutkimuksia, mitkä totetaa, että kammen pituudella järkevyyden rajossa ei ole merkittävää vaikutusta tehontuottoon. Enemmänkin kyse käyttäjäkohtaisesta preferenssistä, vähän kuin satulan tapauksessa.

Mun mielestä tasaisella tehot voi olla samat toki lyhyt kampi on enemmän kierroskone, ylämäessä erot tuntuvat varsinkin kadenssin pudotessa.

Ja edelleen mun arviot perustuu siihen että pyöritys toimii, "survomalla" polkiessa pätenevät eri teoriat.

 

[Pate123]

Käytännössä maantiepyörissä tulee yleensä aivan liian isoja eturattaita(mitoitettu pro-tason urheilijoiden eikä harrastelijan kunnolle), jopa tuo 46 on overkill useimmille harrastelijoille, ja joskus n. 15 vuotta sitten yleensä tuli kaikissa maantiepyörissä 53sta, kunnes putosi kymmenisen vuotta sitten n. 50iin.

Kyllä compact-eturattaita sai maantipyöriin yleisesti jo 15v sitten. Omassa pyörässäkin sai 16v sitten valita 53/38 ja 50/34 välillä. Ja ilmeisesti pro-kuskitkin käyttävät pienempiä nousuetapeilla.
Valinta oli tärkeä ostovaiheessa, koska compact rattaat vaativat 110 mm reikäjaon ja muut 130 mm. Muuten joutui vaihtamaan koko kampikeskiön, jos halusi pienentää eturattaita.

Mutta tarkoitin lähinnä noita napavaihteisia (Nexus/Alfine) peruspyöriä. Olen ajanut 3v-Helkamaa, jolla 75 kadenssilla ja kolmosvaihteella oli nopeutta 40 km/h. Vaihdoin isoimman takarattaan, ja sain tiputettua 30 km/h, sekin tasamaalla yläkanttiin.
Toisaalta napavaihteen hyötysuhde on parhain lähimpänä 1:1 välitystä, eli kannattaa tähdätä rattaat sille vaihteelle. Mutta 3v navassa portaat ovat valtavan isot tasamaalle.

 

[vaappu79]

Yllättävää noh ehkä mulla on mielessä tunkkaaminen vaikeassa maastossa, kadenssin pito onnistuu poluilla.
Sähköavustus sitten eri laji.

Mun mielestä tasaisella tehot voi olla samat toki lyhyt kampi on enemmän kierroskone, ylämäessä erot tuntuvat varsinkin kadenssin pudotessa.

Ja edelleen mun arviot perustuu siihen että pyöritys toimii, "survomalla" polkiessa pätenevät eri teoriat.

Kyllä se wattituotto on ihan sama niillä järkimittaisilla kammilla pituudesta huolimatta.
Sillä ei ole merkitystä "survotko" vai et.
Ihminen ei ole mekaaninen kone.
Niitä tutkimuksia pääsee ihan lukemaan.

 

[Carlos]

Vaikeassa maastossa ylös meneminen vaatii tasaista pyöritystä ettei veto ole piikkimäistä ja sitä kauttaa voi esiintyä pidon menetystä. Ja jos lyhyemmät kammet sallii pyörittämisen vaikeassa maastossa minimoiden maavaran polkimien ja kivien yms välillä, niin sekin auttaa kun voi polkea enemmän. Itellä jyrkissä haastavissa nousuissa kadenssi on luokkaa 95-105.

Otettava myös huomioon se, että pyörissä on eri korkusia keskiöitä ja takajouston vaikutuksia keskiön korkeuteen. Jotkut pyörät hyötyy lyhyemmistä kammista enemmän kuin toiset, siis jos ei nyt puhuta tehontuotosta vaan ihan pyöränkäsittelyn näkökulmasta. Sanoisin että maastossa kannattaa ajaa niin lyhyillä kammilla kuin mihin oma kroppa sopeutuu.

 

[Raikku]

Mikä tuon Bikesterin nykytilanne on. Onko enää ollut toimiva yritys?

 

[Ogeli]

Kyllä se wattituotto on ihan sama niillä järkimittaisilla kammilla pituudesta huolimatta.
Sillä ei ole merkitystä "survotko" vai et.
Ihminen ei ole mekaaninen kone.
Niitä tutkimuksia pääsee ihan lukemaan.

Varmaan näin tasaisella kuormalla,kuorman lisääntyessä (ylämäki) ja ehkä kierrosten laskiessa kampien tuoma vääntö helpottaa. Kuten putkelle noustessa.
Survomisella tarkoitan satulalta survomista ilman klosseja, kuten peruspyöräiljät tekevät.

 

[Carlos]

Jos tuotetut watit kiinnostaa niin silloin on kyllä lukkopolkimet käytössä.

 

[hkultala]

Ehkä edelliseen vois lisätä että myös kammen pituudella on merkitystä 170mm on peruspituus jolla on helppo pitää kadenssia yllä, pidemmillä vääntö lisääntyy yllättävänkin paljon jo 172.5 pituudella on selkeä ero. Vaarana on polvien kestävyys.
Ja edelleen pyörän mitoitus on tärkeää myös hyötysuhteen kannalta.

Maastureita en tunne mitähän kammen pituutta nykyään käytetään? 175??

Ei todellakaan ole mitään yhtä absoluuttista peruspituutta vaan se kammen pituus pitää mennä kuskin jalan pituuden mukaan.

170mm kampi on totaalisen eri asia 155 cm kuskille kuin 200cm kuskille.

Pikemminkin voisi sanoa, että se "peruspituus" on suurinpiirtein 9.7% kuskin pituudesta, tosin tätä sotkee vielä se että eri ihmisillä on eri mittasuhteet jalat vs yläkroppa.

 

[Derion]

Ei todellakaan ole mitään yhtä absoluuttista peruspituutta vaan se kammen pituus pitää mennä kuskin jalan pituuden mukaan.

170mm kampi on totaalisen eri asia 155 cm kuskille kuin 200cm kuskille.

Pikemminkin voisi sanoa, että se "peruspituus" on suurinpiirtein 9.7% kuskin pituudesta, tosin tätä sotkee vielä se että eri ihmisillä on eri mittasuhteet jalat vs yläkroppa.

Miten kammen pituudella on mitään vakutusta pituuteen?

 

[hkultala]

Miten kammen pituudella on mitään vakutusta pituuteen?

Tätä pitää oikeasti kysyä?

Kampea pyöritetään jalalla, ja sillä, millaiseen kulmaan jalkojen pitää mennä on vaikutusta jalkojen pituuden ja kammen pituuden suhteella.

Lyhyellä jalalla samalla absoluuttisella kammen mitalla polven kulma on paljon suurempi.

Ja koko kropan pituus korreloi melko vahvasti jalan pituuden kanssa.

 

[wertiy]

Ei todellakaan ole mitään yhtä absoluuttista peruspituutta vaan se kammen pituus pitää mennä kuskin jalan pituuden mukaan.

170mm kampi on totaalisen eri asia 155 cm kuskille kuin 200cm kuskille.

Pikemminkin voisi sanoa, että se "peruspituus" on suurinpiirtein 9.7% kuskin pituudesta, tosin tätä sotkee vielä se että eri ihmisillä on eri mittasuhteet jalat vs yläkroppa.

Tämä kuulostaa ns. vanhan koulukunnan ajattelulta.

Nykyään trendi on lyhyempään kampeen vaikka kuski olisi yli 180 cm. Näin siis muuallakin kuin maastossa. Ennen ajateltiin pidemmän kammen tuovan parempaa tehontuottoa. En nyt jaksa lähteitä kaivaa, mutta valtaosa ammattilaisista ja muutoin aktiiviset kilpailijat ajaa 170 mm tai alle. Eikä kuskin pituus vaikuta siihen. Somesta ja varsinkin Youtubesta löytyy paljon aiheesta videoita ja perusteluita miksi on siirrytty lyhyempään ja mitä etuja siitä.

Itse 178 cm pitkänä ja pitkillä jaloilla huomannut 170 mm kammen toimivan paremman niin maastossa kuin maantiellä kuin aikaisempi lähes 10v käytössä ollut 172,5 mm. Varsinkin maantiellä matalassa ajoasennossa lyhyemmällä on hieman kevyempi polkea korkeammalla kadenssilla ja lonkan liikkuvuus parani. Kiinnostaisi kokeilla myös 167,5 mm kampia. Keskikadenssi luontaisesti lenkeillä 80+ rpm ja paras teho tulee 100+ rpm kierroksilla. Yli 400w tehoilla tuppaa tulemaan tasaisella jo 120-130 rpm ja siihen lyhyempi kampi sopii itselleni paremmin kuin pidempi. Ajan edelleen paljon ristiin 170 ja 172,5 mm kammilla varustettuja samankaltaisella geolla olevia pyöriä ja kyllä tuon lyhyemmän eron huomaa varsinkin, kun ajetaan matalalta ja kovaa.
---------------

Nykytrendissä myös klossien sijaintia on siirretty hieman kohti jalan keskikohtaa perustellen useimmille paremmalla tehontuotolla. Vanha ohje ukkovarpaan luun kohdalle tuo monesti liian eteen klossia ja siten osa tehosta häviää, kun poljetaan ikään kuin varpailla.

Itselläni hieman liian edessä (kuitenkin ohjeiden mukaan oikeassa kohtaa) oleva klossin asema tuntu rasittavan liikaa etureittä vs takareisi, joten jalat veti hapoille nopeampaa. Hieman keskemmällä jalkaa rasitus on tasapuolisempaa. Huomasin tämän juuri, kun gravel pyörän sijaan kävin ekaa kertaa tälle vuotta kävin maantiellä, koska mantiekengissä klossi on säätövaran loppumisen takia 3-5 mm liian edessä optimisijainnista.

 

[hkultala]

Tämä kuulostaa ns. vanhan koulukunnan ajattelulta.

Ei, vaan tämä kuulostaa ajattelulta eikä aivottomalta täysin eri tilanteeseen/eri henkilöille tarkoitettujen huonojen neuvojen seuraamiselta.

Nykyään trendi on lyhyempään kampeen vaikka kuski olisi yli 180 cm.

Villityksiä tulee ja menee, kun ihmiset on typeriä ja tuijottaa absoluuttisia lukuja on pitkäiis tuijottaa lukujen suhteita.

Ennen keskimäärin kaikki pyörät tuli jossain määrin liian pitkillä kammilla (esim. oman 54-kokoisen ekan TT-pyöräni 172.5 oli liian pitkä) mutta pienet pyörät tuli pahasti liian pitkillä kammilla(jossain pienimissäkin malleissa tuli jotain 170-millistä). Nyt tilanne on tämän osalta korjautumassa mutta sitten isoissa pyörissä aletaan menemään pieleen toiseen suuntaa. Koska noudatetaan typeriä ohjeita jotka on annettu absoluuttisillä mitoilla jotka sopivia keskimittaisille ihmisille.

Näin siis muuallakin kuin maastossa, jossa ennen ajateltiin pidemmän kammen tuovan parempaa tehontuottoa. En nyt jaksa lähteitä kaivaa, mutta valtaosa ammattilaisista ja muutoin aktiiviset kilpailijat ajaa 170 mm tai alle. Eikä kuskin pituus vaikuta siihen.

Kuskin pituus todellakin vaikuttaa todella paljon siihen, millaista liikerataa se jalka tekee samanmittaisella kammella.

Kuinka ihmiset voi olla näin pihalla ihan alkeellisesta geometriasta ja esittää näin absurdeja väitteitä ihan pokalla?

Somesta ja varsinkin Youtubesta löytyy paljon aiheesta videoita ja perusteluita miksi on siirrytty lyhyempään ja mitä etuja siitä.

Siinä vaiheessa, kun 200cm pyöräilijän kannattaa vaihtaa 170mm kampeen, kannattaa 150cm pyöräilijän vaihtaa n.130mm kampeen. Molemmilla jalan liikerata on about sama.

Tätä ei pitäisi ola vaikea ymmärtää.

 

[Ogeli]

Harmi että kampien vaihto on kallista muuten suosittelin itse kokeilemaan.

Reippaalla rinnastuksella voi kysyä sopiiko lyhyelle henkilölle lyhyt rautakanki paremmin ?
Velollahan käytetään lyhyitä kampia ei niinkään maavaran kuin kierrosluku alueen takia.

80 luvulla harrastajat hankkivat 175 kampia kun kuulema ammattilaiset käyttivät, en muista kokemuslausuntoja.

 

[wertiy]

Ei, vaan tämä kuulostaa ajattelulta eikä aivottomalta typerien muotirendien seuraamiselta.


Villityksiä tulee ja menee, kun ihmiset on typeriä ja tuijottaa absoluuttisia lukuja on pitkäiis tuijottaa lukujen suhteita.

Oletko kokeillut lyhyempiä kampia? Tai jos olet niin ne ei vaan sopinut silloin sinulle. Mutta omituista väittää ihmisiä typeriksi, jotka voivat fiiliksen (joka vaikuttaa myös urheilusuoritteeseen) sekä myös mittareiden avulla todeta lyhyemmän kammen tehokkaammaksi ja itselleen sopivaksi.

Jos lyhyemmällä kammella mentäisiin metsään niin tuskin ammattilaisillakaan lyhyemmät kammet olisi yleistyneet. Ammattilaiset ei paljoa trendejä katso jos ne tuo tuloksia.

Ihmisten mittasuhteiden tarkastelu ei ole sellaista fysiikkaa, että lukujen suhteilla voisi sanoa absoluutisen totuuden asiaan. Jalkojen pituuksista riiippumatta myös esimerkiksi lonkan liikkuvuudessa on suuria eroja ja sitä voidaan kompensoida kammen pituudella.

Siinä vaiheessa, kun 200cm pyöräilijän kannattaa vaihtaa 170mm kampeen, kannattaa 150cm pyöräilijän vaihtaa n.130mm kampeen. Molemmilla jalan liikerata on about sama.

Tätä ei pitäisi ol avaikea ymmärtää.

En tiedä mihin laskelmaan/arvioon tämä perustuu, mutta ajatusmalli kuitenkin oikea. Todellakin sen 150 cm pyöräilijän kannattaisi vaihtaa ainakin 160-165 mm, koska näissäkin usein vakiona tuleva 170-172,5 mm on aivan jäätävän pitkä suhteessa kuskiin! Ja tämäkin usein johtuu vaan siitä, että markkinavoluumilla esim Shimanon 170 mm kampia saa usein halvemmalla kuin 165 mm kampia.

Puolisolle (167 cm) ostettiin aikoinaan halvahko maantiepyörä 105/Ultegra osilla, joka oli varustettu 172,5 mm kammilla. Ihan ensimmäisenä ostin käytetyt 165 mm Rotorin 3D+ kammet. Tykkäsi oikein kovasti, kun jalat pyöri luontaisesti.

 

[hkultala]

Oletko kokeillut lyhyempiä kampia?

Kyllä, vaihdoin 172.5 => 170 ja vaihdos oli oikein hyvä. Ja arvelen, että joku 167.5 olisi minulle varmaan vielä parempi.

Tai jos oet niin ne ei vaan sopinut silloin sinulle.

Mistä ihmeestä sasat jotain tällaista päähäsi?

En ole koskaan väittänyt mitään tämänsuuntaista, päin vastoin. Edellisessä viestissäni sanoin hyvin selvästi, että ennen oli tapana pyöriin laittaa liian pitkiä kampia, mikä on täysin päinvastainen kommentti kuin tuo olkiukkoilusi.

Olen vaan yrittänyt selittää, että eripituisille ihmisille sopii erimittaiset kammet, mutta sinulla tuntuu olevan jotain todella suuria luetunymmärtämisongelmia kun et ymmärrä sitä mitä hyvin selvällä suomenkielellä sanot ja luet rivieni välistä asioita, joita siellä ei lue.

Mutta omituista väittää ihmisiä typeriksi, jotka voivat fiiliksen (joka vaikuttaa myös urheilusuoritteeseen) sekä myös mittareiden avulla todeta lyhyemmän kammen tehokkaammaksi ja itselleen sopivaksi.

Jospa et väittäisi minun sanoneen jotain mitä en ole sanonut.

En ole missään väittänyt lyhyitä kampia huonommiksui. vaan pointtini on se, että se, mitä "lyhyt" ja "pitkä" absoluuttisissa mitoissa tarkoittaa on aivan eri asioita pitkäjalkaisille kuin lyhytjalkaisille ihmisille.

Se, että tätä ei tajua vaan lähtee olkiukkoilemaan ja tulkitsemaan toisen viestiä totaalisen ulkoukkollen ja hyökäten sellaista pointtia vastaan mitä en ole koskaan esittänyt on sitä typerää argumentointia/kommentointia.

 

[Derion]

Tätä pitää oikeasti kysyä?

Kampea pyöritetään jalalla, ja sillä, millaiseen kulmaan jalkojen pitää mennä on vaikutusta jalkojen pituuden ja kammen pituuden suhteella.

Lyhyellä jalalla samalla absoluuttisella kammen mitalla polven kulma on paljon suurempi.

Ja koko kropan pituus korreloi melko vahvasti jalan pituuden kanssa.

Tää on niin paskapuhetta kun olla ja voi.

 

[wertiy]

Mistä ihmeestä sasat jotain tällaista päähäsi?

Kannattaa vetää vähän ensin henkeä ja lukea miten olet itse aloittanut viestit. Ja pohtia sitten, miksi tähän muut tarttuvat.

Ei todellakaan ole mitään yhtä absoluuttista peruspituutta vaan se kammen pituus pitää mennä kuskin jalan pituuden mukaan.

170mm kampi on totaalisen eri asia 155 cm kuskille kuin 200cm kuskille.
Pikemminkin voisi sanoa, että se "peruspituus" on suurinpiirtein 9.7% kuskin pituudesta, tosin tätä sotkee vielä se että eri ihmisillä on eri mittasuhteet jalat vs yläkroppa.

Eli sanot ensin, että kammen pituus pitää mennä jalan pituuden mukaan ja otat mukaan "peruspituuden" 9,7%. Toki lieventävä asiahaara.

Villityksiä tulee ja menee, kun ihmiset on typeriä ja tuijottaa absoluuttisia lukuja on pitkäiis tuijottaa lukujen suhteita.

Sen jälkeen, kun puhuttu lyhyistä kammista niin puhut villityksistä, kun pitäisi tuojottaa lukujen suhteita. Mitä suhteita, tuota mainitsemaasi 9,7% laskukaavaasi?

Ja tästä me ollaan juuri keskusteltu ettei tällaiset laskukaavat sovi yhtään mihinkään. Nämä, kun antavat huomattavasti pidempää kammen mittaa mitä nykyisin suositaan. Nykyisin, kun 185 cm kuskitkin käyttävät maantiellä yleisesti 170 mm kampia. Kammen pituuden valinnassa ei tieteenksei käytetä mitään lukujen suhteita mitä niillä sitten tarkoitatkaan.
---------------------

Mulla taas on fiilis, että sulla on ajattelemisen kanssa ongelmia, kun ei tässä sun jutussa pysy laisinkaan perässä. Ensin väität toista ja sitten alat vääntämään asiaa toiseen suuntaan kun siitä keskustellaan. Samalla lisäät viesteihin herjaa olkiukkoilusta ja luetunymmärtämisongelmista.

En ole koskaan väittänyt mitään tämänsuuntaista, päin vastoin. Edellisessä viestissäni sanoin hyvin selvästi, että enne oli tapana pyöriin laittaa liian pitkiä kampia, mikä ion täysin päinvastainen kuin tuo olkiukkoilusi.

Olen vaan yrittänyt selittää, että eripituisille ihmisille sopii erimittaiset kammet, mutta sinulla tuntuu olevan jotain todella suuria luetunymmärtämisongelmia.

Se, että tätä ei tajua vaan lähtee olkiukkoilemaan ja tulkitsemaan toisen viestiä täysin väärin on sitä typeryyttä.

 

[hkultala]

Kampea pyöritetään jalalla, ja sillä, millaiseen kulmaan jalkojen pitää mennä on vaikutusta jalkojen pituuden ja kammen pituuden suhteella.

Lyhyellä jalalla samalla absoluuttisella kammen mitalla polven kulma on paljon suurempi.

Ja koko kropan pituus korreloi melko vahvasti jalan pituuden kanssa.

Tää on niin paskapuhetta kun olla ja voi.

Tarkennatko, että mikä tuossa viestissäni mielestäsi oli paskapuhetta?

Sekö, että selitin, että kampea pyöritetään jalalla? Millä sitä mielestäsi pyöritetään, jos ei jalalla?

Ja on kyllä peruskoulutason geometria todella hukassa jos ei ymmärrä sitä, että kun kolmiossa yksi sivu pysyy samana ja kahden muun sivun pituus muuttuu, myös sen kolmion kulmat muuttuu.

Ja sitten kun väännän rautalangasta tätä peruskouloutason geometriaa, tulee vaan kommentti "paskapuhetta".


Vai pidätkö paskapuheena sitä, että ihmisen jalan pituus korreloi vahvasti ihmisen pituuden kanssa?


Kannattaisi nyt katsoa kunnolla peiliin näiden "paskapuhetta"-kommenttien kanssa.

 

[Derion]

Tarkennatko, että mikä tuossa viestissäni mielestäsi oli paskapuhetta?

Sekö, että selitin, että kampea pyöritetään jalalla? Millä sitä mielestäsi pyöritetään, jos ei jalalla?

Ja on kyllä peruskoulutason geometria todella hukassa jos ei ymmärrä sitä, että kun kolmiossa yksi sivu pysyy samana ja kahden muun sivun pituus muuttuu, myös sen kolmion kulmat muuttuu.

Ja sitten kun väännän rautalangasta tätä peruskouloutason geometriaa, tulee vaan kommentti "paskapuhetta".


Vai pidätkö paskapuheena sitä, että ihmisen jalan pituus korreloi vahvasti ihmisen pituuden kanssa?


Kannattaisi nyt katsoa kunnolla peiliin näiden "paskapuhetta"-kommenttien kanssa.

Saatko jotain kiksejä tästä vääntämisestä?

 

[timetraveller]

Taidan käydä ulkona hienolla sinirunkoisella teräsrunkoisella tänään. Suosittelen käymään lenkillä myös muille. Tuulettumaan, niin jutut vähän paranee.

 

[|le]

Tää on niin paskapuhetta kun olla ja voi.

On tää nyt sivusta seuraajana aika räikee kommentti lukea kun et perustele asiaa mitenkään. (Tosin sehän tässä taisi pointti ollakin...?)

Jos oot eri mieltä niin voi sitä hieman perustella tai postauksen arvo on aika lähellä nollaa ja muutenkin negatiivis-sävytteistä lietsontaa.

 

[TyraPankki]

Tilasin Alista tommosen ”Ryet” merkkisen Bash Guardin. Eipähän ole ketju ja eturatas heti ensimmäisenä ottamassa kiinni kiviin. Hintaa tuli ~15 €.

 

[Derion]

On tää nyt sivusta seuraajana aika räikee kommentti lukea kun et perustele asiaa mitenkään. (Tosin sehän tässä taisi pointti ollakin...?)

Jos oot eri mieltä niin voi sitä hieman perustella tai postauksen arvo on aika lähellä nollaa ja muutenkin negatiivis-sävytteistä lietsontaa.

Varmaan tosi ikävä tällänen. Tossa 3 pisteen takana on toi raportoi nappi, kun kerran tunteitas loukkas.

 

[apek]

Kammen pituus vaikuttaa koko ajogeometriaan tietenkin. Kokeilemalla selviää mikä toimii itselle parhaiten.

 

[mailbag]

En nyt niin tiedä pyöräilystä muuta kuin mitä videoita katsellut viimeaikoina aiheesta kun tuli katsottua tour de france niin suunta on ilmeisesti kautta kiertueen lyhyemmät kammet joilla saadaan parempi aero (marginaalista) sekä kovempi kadenssi minkä on todettu olevan parempi pyöräilyssä ihmiskropalle vrt hitaampi. Tour voitettiin 165mm kammilla kun toiseksi tulleella oli 155-160mm kammet.

 

[Raikku]

Toki suurin osa huipuista myös aika kääpiöitä.

 

[mailbag]

Toki suurin osa huipuista myös aika kääpiöitä.

Juu 175 tais olla nuo molemmat ukot mutta kyllä sieltä löytyi pitkiäkin kavereita vetämässä aivan huipulla samoilla kammilla, toki vähän taaempana.

 

[Pate123]

Kampien pituudesta löytyy hyvin artikkeleita esim. What's the optimal crank length for you? How to calculate the best setup

Yhteenvetona: Ei ole yhtä oikeaa mittaa määritettävissä, vaan on monia vaikuttavia tekijöitä, mm. kehon mitat, ajoasento, liikkuvuus (lonkka&polvet), kiputilat. Ammattilaisilla ajoasento on erittäin matalaksi hiottu, harva kuntoilija pystyy ajamaan niin matalana. Muutenkin ammattilaispyörät ovat täysin räätälöityjä, tallit tilaavat ne suoraan valmistajilta mittojen mukaan.

Lisäksi artikkelissa todetaan, että 2,5 mm muutokset kammissa ovat turhia, mieluusti heti 5 tai 10 mm muutos, että havaittavaa eroa syntyy jalan kulmissa. Itse käytän 172.5 ja 175 mm kampia eri pyörissä, enkä niissä huomaa eroa.

 

[Lare]

Syksy tulee ja ostin pyörään lähivaloksi Fenix BC15R:n. Tuo toimii taajamassa lakisääteisenä valona ja lisäksi taajaman ulkopuolella on tarve "vaihtaa lyhyille" autoja kohdatessa. Oikeasti pimeään syttyy sitten jo viime vuonna ostetut Magicshine Monteer 6500 V2 tankoon ja Fenix HM61R V2 kypärään. Kolmen valon taktiikka toimii aika hyvin, eli lähivalo ja päävalo tangossa ja erikseen vielä kypärävalo.

Tarjouksessakin oli aika kallis vain 400 lumenin lampuksi. Toisaalta 35,90 eurolla sai yläreunasta rajatun valokeilan, lähes neljän tunnin akkukeston, jämäkän alumiinirungon, USB C -latauksen ja järkevän käyttöliittymän napille. Kiinnitys kumilenkillä on myös tärkeä, kun tuota pitää vaihdella kahden pyörän välillä. Magicshineen piti jo ostaa toinen kiinnike toiselle pyörälle. Hieman kalliimpi BC21R oli harkinnassa, mutta olisi vaatinut myös erillisen kiinnikkeen oston ja lataus on Micro USB:lla.

Pitäisi melkein myös ostaa uudet kengät syksyksi. Yli 10 vuotta vanhat Lake MXZ 303:t ovat edelleen pääasiassa ehjät ja lämpö riittää -15 asteen pakkasille. Tosin viime syksyllä mudassa möyriessä huomasin, etteivät ne enää pidä vettä hirveän hyvin. Lisäksi ne ovat aika lämpöiset 0-10 asteen syyskeleille, jolloin kesäkengät alkavat olla viileät ja märät. Ehkä jotkut välikelin kengät toimisivat. Ja toki myös syyskelin renkaat pehmeämmällä kumiseoksella pitäisi vaihtaa täysjoustoon. Alkaa olla sen verran kosteaa, että Nobby Nicit perus Speedgrip-seoksella meinaavat hieman lipsua. Aika äkkiä mennään nurin, kun eturengas lähtee vinolla juurella alta.

 

[KäyttäjänimiPakollinen]

Onko foorumilaisilla kokemuksia noista virtuaalipyöräilyohjelmista, kuten Rouvy tai Swift?

 

[KäyttäjänimiPakollinen]

edit. tuplat

 

[vaappu79]

Alkaa olla sen verran kosteaa, että Nobby Nicit perus Speedgrip-seoksella meinaavat hieman lipsua. Aika äkkiä mennään nurin, kun eturengas lähtee vinolla juurella alta.

Kokemuksen mukaan mikään ei pidä märässä juuressa. Paitsi nasta.
Fätti on ollut loisto ostos syksy/talvi pyöräilyyn maastossa.

 

[Wes Wishbone]

Alkaa olla sen verran kosteaa, että Nobby Nicit perus Speedgrip-seoksella meinaavat hieman lipsua. Aika äkkiä mennään nurin, kun eturengas lähtee vinolla juurella alta.

Täpärissä Big Betty & Magic Mary combo toiminut yllättävän kivasti pitkällekin syksyyn, mutta eihän vinosti viettävällä märällä juurella pidä juuri mikään jos huonossa kulmassa tulee. Fättiksessä Surly Lou & Bud kombo taas toimi läpi talven kaikessa muussa kelissä omassa ajossa erinomaisesti paitsi sitten ihan peilijää jossa pitäis olla ne nastat.

 

[vaappu79]

Täpärissä Big Betty & Magic Mary combo toiminut yllättävän kivasti pitkällekin syksyyn, mutta eihän vinosti viettävällä märällä juurella pidä juuri mikään jos huonossa kulmassa tulee. Fättiksessä Surly Lou & Bud kombo taas toimi läpi talven kaikessa muussa kelissä omassa ajossa erinomaisesti paitsi sitten ihan peilijää jossa pitäis olla ne nastat.

Hammasta purren ostin läskiin talvella verkkiksestä schwalben al mightyt "halpaan" tarjoushintaan 125€ kpl.
Toisaalta kestää vuosia käyttöä ja keli ei ole talvella este.
Parit kunnon pannut kerkes ottaan ilman nastoja.

 

[Wes Wishbone]

Hammasta purren ostin läskiin talvella verkkiksestä schwalben al mightyt "halpaan" tarjoushintaan 125€ kpl.
Toisaalta kestää vuosia käyttöä ja keli ei ole talvella este.
Parit kunnon pannut kerkes ottaan ilman nastoja.

Mun empirian mukaan talvikaudella on sellanen ~3vk pätkä jossa nastat olisi tosi nastajuttu, mutta kun muuten pärjää ilman niin ei ole tullut sijoitettua. Pitäisi melkein olla sitten toiset kiekotkin kun ei noita fattystrippereillä litkutettuja kumeksia viitsi vaihdella kuin pakon edessä = kallis kolmiviikkoinen

 

[Lare]

Kokemuksen mukaan mikään ei pidä märässä juuressa. Paitsi nasta.
Fätti on ollut loisto ostos syksy/talvi pyöräilyyn maastossa.

Täpärissä Big Betty & Magic Mary combo toiminut yllättävän kivasti pitkällekin syksyyn, mutta eihän vinosti viettävällä märällä juurella pidä juuri mikään jos huonossa kulmassa tulee. Fättiksessä Surly Lou & Bud kombo taas toimi läpi talven kaikessa muussa kelissä omassa ajossa erinomaisesti paitsi sitten ihan peilijää jossa pitäis olla ne nastat.

Ostin viime syksyksi Specialized Purgatory Grid Trailit puoleen hintaan ja ajattelin laittaa ne nytkin alle. Eteen tulee pehmeämpi T9-kumiseos ja taakse hieman kovempi ja rullaavampi T7. Ei nekään kaikessa pidä, mutta noilla uskalsi jo ajaa haastavassa maastossa märälläkin, eikä ole mahdottoman raskaat rullaamaan. Schwalbelta en ole kokeillut pehmeämpiä kumiseoksia, mutta Speedgrip Nobby Niceissä ei ole ihan toivoton sekään märällä. Maxxista en uskaltanut ostaa, kun kuulemma pehmeämmät seokset alkavat kovettumaan jo alle 10 asteen lämpötiloissa, mikä on Suomen syksyyn ja talveen aika surkea ominaisuus. Perus Dual-kumiseos taas on aika saippuaa märällä.

Aikanaan tuli ajettua samoilla renkailla kesät talvet ja oli vielä jotain rullaavampaa XC-kumia alla. Välillä mietin, miten pysyin silloin hengissä, mutta ajettavat maastot taisivat olla silloin vähän helpompia. Porukkalenkeillä tulee päädyttyä jopa melko hurjiinkin paikkoihin nykyään, niin pakko pitää vähän karkeampaa ja järeämpää kumia alla. Yksin nuo paikat voi vielä kiertää

 

[Turze]

Hei, apua tai kokemuksia kaivataan!

Pyörä on Focus Jam 2 7.8, johon ilmestyi kesällä videon mukainen ääni. Kun kiekkoa pyörittää ilman ketjua taaksepäin, äänen saa kuulumaan selkeästi. Eteenpäin pyörittäessä pyöritettäessä kiekko rullaa nätisti ilman mitään ylimääräisiä ääniä. Ääni kuuluu poljettaessa melko rasittavasti, mutta vapaasti rullatessa esim. alamäkeen ei kuulu mitään.

Käytin pyörää huollossa, jossa arvio oli seuraava: "Takanavan akselin kireys määrittää äänen. Laakerien välissä boost-navassa on holkki, joka ottaa vastaan päittäin tulevan paineen, joka kohdistuu laakeripesän sisempään renkaaseen. Tähän ei oikein konstia ole, muuta kuin ajella menemään." Huollon kanssa sovittiin, että jättävät läpiakselin kiristyksen hiukan alempaan momenttiin, jotta narinaa tulisi vähemmän. Nyt narinaa on ehkä hiukan vähemmän, mutta ongelma ei korjaantunut. Eikä tuo varmaan pidemmän päälle ole hyvä pitää akselia löysemmällä kuin pitäisi. Olisi mukavaa saada tämä korjattua kunnolla.

Pyörällä on ajettu noin 2700 km, ja uutena mitään tällaista ei ollut.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet