Polttoaineen hinta

Kyl toi hinta vois jo alaspäin tulla, ite ainaki kohta hävitän auton pois jos nousee.. konkelilla liikkumaa vaa sen jälkee.
 
Paska asia sekin, että pakko autoa pitää. Toinen meni jo myyntiin alkuvuodesta ja nyt sumplitaan vuorotöiden sekä lapsen hoidon kanssa yhdellä autolla. Molemmilla töihin n. 11km, joka kesällä taittuu pyörällä, mutta esim. yövuoron jälkee marraskuussa vähän nihkeämpää. Julkisia menee emännän työpaikalle kesällä 1 linja suuntaansa. Tee siinä sitten epäsäännöllistä työaikaa..
 
Paska asia sekin, että pakko autoa pitää. Toinen meni jo myyntiin alkuvuodesta ja nyt sumplitaan vuorotöiden sekä lapsen hoidon kanssa yhdellä autolla. Molemmilla töihin n. 11km, joka kesällä taittuu pyörällä, mutta esim. yövuoron jälkee marraskuussa vähän nihkeämpää. Julkisia menee emännän työpaikalle kesällä 1 linja suuntaansa. Tee siinä sitten epäsäännöllistä työaikaa..
Joo pakkohan tota on melkeen pitää jo lasten takia, mut kaippa se elämä pyöris sähköfillarillaki/skootterilla, vähä hitaammin vaa, ois ainaki tekosyy olla lähtemättä sukuloimaa ku ei o autoa :D
 
Liikenteen määrästä ja ajonopeuksista päätellen ei ole polttoaineen hinta ongelma suurimmalle osalle autoilijoista. Ymmärrän kyllä, että osalla on todella tiukkaa. Onneksi meillä voi tosiaan heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi niin välttyy näiltä taloudellisilta ongelmilta.
Iso osa ei maksa itse polttoaineesta mitään, muuten kuin välillisesti. Nimittäin työsuhdeautoilijat. Niitä(kin) on liikenteessä paljon.
 
Liikenteen määrästä ja ajonopeuksista päätellen ei ole polttoaineen hinta ongelma suurimmalle osalle autoilijoista. Ymmärrän kyllä, että osalla on todella tiukkaa. Onneksi meillä voi tosiaan heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi niin välttyy näiltä taloudellisilta ongelmilta.

Tää on on vähän sama ku sanois, että "vielä niitä lihavia näkyy katukuvassa aivan liian paljon ja nopeudet liian matalia". Lisää hintaa ruokaan vaan. Polttoaine kun on lähes elinehto ainakin täällä syrjäisemmässä.
 
Itselläni on siinä mielessä hyvä tilanne, että lähes kaikki ajo (20-25tkm/v) on skaalattavissa lähelle nollaa ilman että se aiheuttaisi merkittäviä ongelmia ja auton kiinteät kulut samoin, eli ei ole velkaa ja laskennallinenkin arvonalenema olematon.

Kaikilla ei ole sama tilanne ja itse pitäisin tärkeänä, että EU:ssa olisi suht samanhintainen polttoaine, koska olemme samaa talousaluetta. Monet Euroopan maat ovat tehneet verotuksellisia, väliaikaisia muutoksia alentaakseen polttoaineiden hintoja, joten ehkä meidänkin tulisi toimia näin.
 
Tää on on vähän sama ku sanois, että "vielä niitä lihavia näkyy katukuvassa aivan liian paljon ja nopeudet liian matalia". Lisää hintaa ruokaan vaan. Polttoaine kun on lähes elinehto ainakin täällä syrjäisemmässä.

Maaseudun asukkeihin ottaminen keskusteluun on myös hieman epärehellistä. Ongelmat on toki ihan oikeita, mutta heitä on valtakunnan tasolla aika vähän. Liikenteen kokonaismäärästä varsin huomattava osa on sellaista, jonka tekisi ihan hyvin (sähkö)pöyrällä, kävellen tmv.


"lähes puolet ajomatkoista on oikeasti alle viiden kilometrin mittaisia"

Kaikilla ei ole sama tilanne ja itse pitäisin tärkeänä, että EU:ssa olisi suht samanhintainen polttoaine, koska olemme samaa talousaluetta. Monet Euroopan maat ovat tehneet verotuksellisia, väliaikaisia muutoksia alentaakseen polttoaineiden hintoja, joten ehkä meidänkin tulisi toimia näin.

Kohtuullisempaa on, että polttoaine on suhteellisella tasolla about samanhintaista. Esim. Espanjan 1.5€/l on sikäläisellä palkkatasolla nopeasti mutuiltuna sama kuin täällä 2.3€/l.
 
Viimeksi muokattu:
Hmmm. Bensiinin valmistevero on suomessa 75,96c litralta ja EU:n minimitaso olisi noin 37c litralta. Tuosta voisi heti nappaista 35c pois ja muutenkin verotusta voisi rukata.

Millä paikataan 1-1.5 miljardin vaje budjetissa, kun nappaat 35 senttiä valmisteverosta? Tuollakin veroalella pumppuhinta on edelleen 2,10 € ja valitus jatkuu.

Kyllä meillä täällä on korkeimmat hinnat, koska olemme EU:n mallioppilas.

Kallista on, ei käy kieltäminen, mutta sitä se on muuallakin. Kävin juuri Kreikassa ja 95-oktaaninen maksoi siellä 2,40 €. Kreikkahan ei ole tunnettu mallioppiluudestaan, päinvastoin.
 
Maaseudun asukkeihin ottaminen keskusteluun on myös hieman epärehellistä. Ongelmat on toki ihan oikeita, mutta heitä on valtakunnan tasolla aika vähän. Liikenteen kokonaismäärästä varsin huomattava osa on sellaista, jonka tekisi ihan hyvin (sähkö)pöyrällä, kävellen tmv.


"lähes puolet ajomatkoista on oikeasti alle viiden kilometrin mittaisia"



Kohtuullisempaa on, että polttoaine on suhteellisella tasolla about samanhintaista. Esim. Espanjan 1.5€/l on sikäläisellä palkkatasolla nopeasti mutuiltuna sama kuin täällä 2.3€/l.

Kaikilla ei ole varaa asua kasvukeskuksissa. Puolestani voisi lätkäistä asuinkunnan perusteella vaikka pk-seudulle lisää veroa ja maaseudulta laskea. Täällä kun ei pärjää ilman autoa, toisin kuin noissa isommissa kasvukeskuksissa. Itse olisin ihan tyytyväinen johonkin 2,2e tasoon toistaiseksi, jos hinta ei siitä enää hilautuisi ylöspäin, toki eiväthän ne markkinat sillä tavalla toimi. Siitä ei pääse mihinkään, että valtion toimet ovat olemattomia asian oikaisemiseksi vrt moni muu maa.
 
Ongelma on polttoainejakelun ja erityisesti polttoaineen tukkukaupan keskittyminen. Nyt kun Teboilin tilanne on mikä on, niin käytännössä Neste ja NEOT hallitsee markkinaa kahdestaan.
Jos sinisilmäisesti lähdetään keinotekoisesti eli poliittisesti hakemaan polttoaineenhinnan laskua vaikkapa polttoaineverotusta keventämällä, niin kyllä nämä osaavat liudentaa sen kuluttajavaikutuksen ”omiin taskuihinsa”. Jos eivät ihan kokonaan kehtaa, niin suurelta osin kuitenkin.
Saapa esim. nähdä, miten sekoitevelvoitteen kanssa käy. Saattaapi se laskennallinen 12,5 sentin vaikutus jäädä 5-7 senttiin ja loput kassaan… yhtään en siitä hämmästyisi.
 
Millä paikataan 1-1.5 miljardin vaje budjetissa, kun nappaat 35 senttiä valmisteverosta? Tuollakin veroalella pumppuhinta on edelleen 2,10 € ja valitus jatkuu.
No täähän nyt on ihan helppoa, ulkomaanavusta tietenki, hittoako sitä lainarahaa sinne ulkomaille tunkee ku sitä tarttetaa kotimaassaki .. samaku meistä jokanen ottaas velkaa jokavuos ja lahjottas siintä velkarahasta aina tietyn prosentin pois, mistä puolet häviäs johkuu korruption takia.
 
No täähän nyt on ihan helppoa, ulkomaanavusta tietenki, hittoako sitä lainarahaa sinne ulkomaille tunkee ku sitä tarttetaa kotimaassaki .. samaku meistä jokanen ottaas velkaa jokavuos ja lahjottas siintä velkarahasta aina tietyn prosentin pois, mistä puolet häviäs johkuu korruption takia.

Tämä nyt ihan ensimmäiseksi. Lisäksi kaikki sekoitevelvoitteet ja vihreä ideologia niin nollaan, kuin mahdollista. Ydinvoimaloita rakenteile ja sähkön hintaa alas. Tuuli -ja aurinkovoimalahankkeet taka-alalle. Kyllä sitä rahaa aina tuntuu löytyvän, jos tahtoa on. Velkaa otettiin järjettömästi koronankin varjolla, kai sitä mäskiä voisi heittää muutama miljardi lisää autoilijoillekin. Tänään juuri uutisoitiin, että huonokuntoisia teitä n 8000km ja korjausvelka vain kasvaa. Rahaa ei mene autoilijoilta tiestön kunnossapitoon, kuin olematon prosenttiosuus.
 
Kaikilla ei ole varaa asua kasvukeskuksissa. Puolestani voisi lätkäistä asuinkunnan perusteella vaikka pk-seudulle lisää veroa ja maaseudulta laskea. Täällä kun ei pärjää ilman autoa, toisin kuin noissa isommissa kasvukeskuksissa. Itse olisin ihan tyytyväinen johonkin 2,2e tasoon toistaiseksi, jos hinta ei siitä enää hilautuisi ylöspäin, toki eiväthän ne markkinat sillä tavalla toimi. Siitä ei pääse mihinkään, että valtion toimet ovat olemattomia asian oikaisemiseksi vrt moni muu maa.

Tämän ymmärrän kyllä, joskaan tuo ei koske pelkkiä kasvukeskuksia. Todella harva meistä kuitenkaan asuu aidosti niin syrjässä, että kaikki matkat täytyy tehdä autolla. Heitäkin on, ja se on pitkälti myös heidän oma valintansa (sähköauto lienee toivottavasti jokaisen kykenevän hankintalistalla, koska tulevaisuudessa hinnan lisäksi myös saatavuus voi olla todellinen ongelma). Sama ilmiö koskee about kaikkia kuntia/kaupunkeja, jotka on 50-luvulta saakka suunniteltu autojen ehdoilla. Siksi se polttoaineen hinnan nostaminen ei olekaan paras ratkaisu liikkmistavan vaihtamiseen, vaikka vaikutus olisikin samantapainen. Ennemminkin pitäisi alkaa ihan aidosti investoida parempaan pyörilyinfraan, jotta se vaihtoehtoinen kulkutapa olisi myös houkutteleva. Tienreunaan maalattu pyöräkaistale, jatkuva painonappihelvetti ja pyörävarkaiden paapominen ei ole sitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ps. Saksa teki toimenpiteitä ja sai pumppuhinnat laskettua kriisiä edetävälle ajalle... Näköjään Ruotsissakin tehdään toimenpiteitä hintojen aletamiseksi, vaikka eivät maksa dieselveroakaan..
Mistä nämä faktat?

Netistä kaivamani hintaseurannan mukaan tilanne touko-keksäkuun vaihteessa:
Saksassa hinta noussut Dieselin osalta ennen sotaa 1,66-2,07, bensiini 1,75 - 2,154
Ruotsissa Diesel nousua 2,07 - 2,314, Bensiini 1,85 - 2,217.
Suomessa Diesel noussut 1,86 - 2,196, bensiini 1,94 - 2,363

Hinnat €/l. Tilasto päivittyy kahden viilon välein. Aika vastaavat nousut senteissä kaikissa.
 

Terveisin,
Nuori lapseton kalliolainen

--

Tuo on oikeasti aivan vitun susipaska argumentti, että koska iso osa ajosta on lyhyehköä nurkka-ajoa, autoilu on ihan turhaa. Nimittäin noilla lyhyehköillä matkoilla nimenomaan korostuu oman auton ja julkisten erot eniten. Julkiset (jos niitä ylipäätään kulkee), kun usein tuppaavat suorimman reitin asemesta kiertelemään ja kaartelemaan sinne tänne ja kulkevat milloin nyt sattuvat kulkemaan. Hyvin harvat matkat on sellaisia, että pääset julkisilla helposti ovelta ovelle, vaan yleensä tulee vähintään satoja metrejä kävelyä molemmissa päissä, jos ei enemmänkin. Silloin johonkin viiden kilsan matkaankin saa helposti tuhrittua moninkertaisen ajan siihen verrattuna, että menisi omalla autolla. Varsinkin jos matkalla on vielä useampi kohde missä pitäisi käväistä. Mitä enemmän näitä lyhyitä matkoja päivässä tulee, sitä isommaksi ero korostuu (ja tuo tilasto nimenomaan laskee jokaisen näistä siirtymistä erikseen). Tosin kaippa tässä on ajatus sellaisesta, että ihmisten ajalla ei ole mitään arvoa, varsinkin jos ovat vielä köyhiä.

Toki noita ihan lyhyitä matkoja voi ja kannattaa ajaa esim. pyörällä jos vaan on mahdollista, mutta aika usein se ei kuitenkaan ole, kun on vaikka pari muksua tai viikon ruokaostokset pykälässä. Pidemmät matkat taas on useita niitä, jotka sujuvat nopeammin ja paljon mukavammin julkisilla, tosin niissäkin on vähän se ongelma, että matka harvoin päättyy sinne kohdepaikan juna-asemalle ja vaikkapa joku HKI-JKL-HKI junamatka nelihenkiseltä perheeltä maksaa helposti yli 300€. Melko tyyriiksi tulisi esim. meidän perheeltä, kun menisi vuositasolla yli 3000€ pelkästään noihin junamatkoihin, kun nykyisellään melkeinpä kerran kuussa tulee tuollainen ajosuorite tehtyä. Toki vaihtoehtona on se, että lapset eivät vaan tapaa isovanhempiaan niin usein.
 
Viimeksi muokattu:
Terveisin,
Nuori lapseton kalliolainen

--

Tuo on oikeasti aivan vitun susipaska argumentti, että koska suurin osa ajosta on lyhyehköä nurkka-ajoa, autoilu on ihan turhaa, sillä nimenomaan noilla lyhyehköillä matkoilla korostuu oman auton ja julkisten erot eniten. Julkiset (jos niitä ylipäätään kulkee), kun usein tuppaavat suorimman reitin asemesta kiertelemään ja kaartelemaan sinne tänne, kulkevat milloin nyt sattuvat kulkemaan. Hyvin harvat matkat on sellaisia, että pääset julkisilla helposti ovelta ovelle, vaan yleensä tulee vähintään satoja metrejä kävelyä molemmissa päissä, jos ei enemmänkin. Silloin johonkin viiden kilsan matkaankin saa helposti tuhrittua moninkertaisen ajan siihen verrattuna, että menisi omalla autolla. Mitä enemmän näitä lyhyitä matkoja päivässä tulee, sitä isommaksi ero korostuu. Tosin kaippa tässä on ajatus sellaisesta, että ihmisten ajalla ei ole mitään arvoa, varsinkin jos ovat vielä köyhiä.

Toki noita ihan lyhyitä matkoja voi ja kannattaa ajaa esim. pyörällä jos vaan on mahdollista, mutta aika usein se ei kuitenkaan ole, kun on vaikka pari muksua tai viikon ruokaostokset pykälässä.
Lähtökohtaisesti siis kysymys on inhimillisestä mukavuudenhalusta (joo, kyllä myönnän, että itsellänikin on). Mukavuudenhalusta toki pitääkin maksaa.
Oikeastaan kysymys meille mukavuudenhaluisille on toisinpäin. Paljonko sen polttoaineen pitäisi maksaa enemmän, että siirtymisineen julkisiin, fillariin ja laatikkofillariin? Vielä joku vuosi sitten tutkimuskyselyiden perusteella 2,50€ / litra pidettiin kipurajana, mutta nyt käytäntö osoittaa, että ei se ole. Olisiko vitonen? Vai onko niin, että lopulta sitä rajaa ei edes ole - kulutus polttoaineeseen on vain pois kulutuksesta johonkin muuhun.
 
Toki noita ihan lyhyitä matkoja voi ja kannattaa ajaa esim. pyörällä jos vaan on mahdollista, mutta aika usein se ei kuitenkaan ole, kun on vaikka pari muksua tai viikon ruokaostokset pykälässä.

Tässäpä se pihvi onkin. Tuohon ~50% kaikista matkoista sisältyy yhtä jos toista kulkemista: aina veneen kärräämisestä ja reissua kuntosalille polkemaan kuntopyörää. Toinen näistä voisi olla ihan hyvin kuljettavissa polkupyörällä. Siksi tuo ei ole susipaska argumentti. Ja jos se pyöräily olisi hieman kivempi ja turvallisempi vaihtoehto, niin lapsillekin voi ostaa oman. Välttyy siltä kuskaamiseltakin samalla.

Julkiset ovat oma juttunsa. Itse käytän tosi harvoin alle 5km matkoihin, vaikka asunkin aika kattavan verkon alueella. Mielummin pyörällä tai sähköpotkulaudalla. Pääsee ihan aidosti oven eteen.
 
EU sääntelee missä hyödykkeissä tai palveluissa voi olla kansallisesti poikkeava alv-kanta (alv-direktiivi). Polttoaineet eivät kuulu näihin.
Jos haluaa ajaa matalampaa alv-kantaa polttoaineille, sitä pitää sitten ajaa EU:ssa.

Saksan liittopäivät eli parlamentti päätti tarttua ongelmaan laskemalla polttoaineiden veroja.
Lehden mukaan määräaikainen energiaveron lasku ja siitä johtuva arvonlisäveron pieneneminen tarkoittavat sitä, että
bensan hinta laskee 35,20 senttiä litralta.
Dieselin hinta laskee samoista syistä 16,7 senttiä litralta.
– Tämä laskee polttoaineiden hinnat kriisiä edeltäneelle tasolle.

Tällä välin suomessa mietitään, että pitäisikö pakollisen uusiutuvan määrää laskea pari pykälää ja vaikuttaako se lopulta käytännössä mitään hintaan. :hmm:
 
Lähtökohtaisesti siis kysymys on inhimillisestä mukavuudenhalusta (joo, kyllä myönnän, että itsellänikin on). Mukavuudenhalusta toki pitääkin maksaa.
Oikeastaan kysymys meille mukavuudenhaluisille on toisinpäin. Paljonko sen polttoaineen pitäisi maksaa enemmän, että siirtymisineen julkisiin, fillariin ja laatikkofillariin? Vielä joku vuosi sitten tutkimuskyselyiden perusteella 2,50€ / litra pidettiin kipurajana, mutta nyt käytäntö osoittaa, että ei se ole. Olisiko vitonen? Vai onko niin, että lopulta sitä rajaa ei edes ole - kulutus polttoaineeseen on vain pois kulutuksesta johonkin muuhun.

Tiedostan kyllä ihan täysin, että auto on aika pitkälti ylellisyystuote. Tosin puoliso kyllä työssään tarvitsee autoa koska työ on hyvin liikkuvaa, jolloin autosta luopumalla laskisi myös hänen tulonsa koska päivään ei mahtuisi enää läheskään niin monta keikkaa, kaiken ajan palaessa siirtymiin. Noin muuten varmaan lähtökohtaisesti vähennetään vaan kaikesta "turhasta" ajosta mitä kalliimmaksi polttoaine menee. Esim. nuo edelliseen viestiini editissä lisäämäni jyväskylän mummolareissut. Toki perheen viisivuotissuunnitelmaan kuuluu kyllä täyssähköautoon siirtyminen kun tässä vihdoin muutetaan kämppään jossa on mahdollista ladata autoa himassa.

Jotain tuollaista koppipyöräratkaisua olenkin jo uuteen kämppään miettinyt nurkka-ajon minimoimiseksi. Esim uudelta kämpältä lasten päiväkotiin on reilu kilsa matkaa, mitä ei ole kyllä mitään järkeä varsinkaan diesel-autolla ajaa. Eihän kilsa sinänsä ole matka eikä mikään, paitsi että se pitäisi kulkea neljä kertaa päivässä kahden lapsen kanssa (edestakas aamuin illoin), joten kyllä siihenkin saisi kävellen varmaan lähemmäs tunnin uppoamaan joka päivä. On vaan aivan syntisen hintaisia nuo koppipyörät, esim. noista linkkaamistasi halvin maksaa 3500€. Joku vetokärrysysteemi varmaan tulee hommattua, kun ne on sentään vähän kohtuullisemman hintaisia.


Tässäpä se pihvi onkin. Tuohon ~50% kaikista matkoista sisältyy yhtä jos toista kulkemista: aina veneen kärräämisestä ja reissua kuntosalille polkemaan kuntopyörää. Toinen näistä voisi olla ihan hyvin kuljettavissa polkupyörällä. Siksi tuo ei ole susipaska argumentti. Ja jos se pyöräily olisi hieman kivempi ja turvallisempi vaihtoehto, niin lapsillekin voi ostaa oman. Välttyy siltä kuskaamiseltakin samalla.

Julkiset ovat oma juttunsa. Itse käytän tosi harvoin alle 5km matkoihin, vaikka asunkin aika kattavan verkon alueella. Mielummin pyörällä tai sähköpotkulaudalla. Pääsee ihan aidosti oven eteen.

Joo, itse asuin Helsingin kantakaupungissa vielä pari vuotta sitten. Aika harvoin tuli kyllä julkisia käytettyä, koska edes Suomen ylivoimaisesti tiheimmän julkisen liikenteen verkon alueella ei kovin montaa siirtymää ollut, jotka eivät olisi silti olleet omalla autolla vähintään tuplasti nopeampia. Kaupunkipyörät oli kyllä helvetin jees ja niitä kyllä olen jäänyt kaipaamaan.
 
Saksan liittopäivät eli parlamentti päätti tarttua ongelmaan laskemalla polttoaineiden veroja.
Lehden mukaan määräaikainen energiaveron lasku ja siitä johtuva arvonlisäveron pieneneminen tarkoittavat sitä, että
bensan hinta laskee 35,20 senttiä litralta.
Dieselin hinta laskee samoista syistä 16,7 senttiä litralta.
– Tämä laskee polttoaineiden hinnat kriisiä edeltäneelle tasolle.
Tällä välin suomessa mietitään, että pitäisikö pakollisen uusiutuvan määrää laskea pari pykälää ja vaikuttaako se lopulta käytännössä mitään hintaan. :hmm:

Ja kuinkas sitten kävikään? Current fuel prices in Germany

Bensiinin hinta laski alle 20 senttiä luvatun 35,20 sentin sijaan, diesel n. 8 senttiä 16,7 sentin sijaan. Taisi mennä veroale öljykauppiaiden taskuun, kuinka yllättävää!
 


Tällä välin suomessa mietitään, että pitäisikö pakollisen uusiutuvan määrää laskea pari pykälää ja vaikuttaako se lopulta käytännössä mitään hintaan. :hmm:
Hauskasti liitit tuossa vastaukseni kysymykseen ”kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ?” Saksan pieleen (tai siis öljy-yhtiöille eikä kuluttajille kuten oli tarkoitus) menneeseen polttoaineveron laskuun.

Kysymys on siis kokonaan eri asiasta. Vaikka alvia ei voisi, niin polttoaineverokantaa voisi toki säätää (vaikka on silläkin EU-minimi, mutta siihen on paljon matkaa).
Ongelma vaan on, että markkinoiltaan hyvin keskittyneessä maassa Neste, NEOT ja Teboil saattaisi jättää sen viemättä hintoihin ja kääriä lisäkatteen tuottoina osakkeenomistajilleen. Keinoja tämän estämiseen Suomessa ei ole (toisin kuin esim. Espanjassa, jossa voidaan säätää kattohintoja vaikkei olisikaan ns. poikkeusaikoja todettu).
 
Hauskasti liitit tuossa vastaukseni kysymykseen ”kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ?” Saksan pieleen (tai siis öljy-yhtiöille eikä kuluttajille kuten oli tarkoitus) menneeseen polttoaineveron laskuun.

Kysymys on siis kokonaan eri asiasta. Vaikka alvia ei voisi, niin polttoaineverokantaa voisi toki säätää (vaikka on silläkin EU-minimi, mutta siihen on paljon matkaa).

Ongelma vaan on, että markkinoiltaan hyvin keskittyneessä maassa Neste, NEOT ja Teboil saattaisi jättää sen viemättä hintoihin ja kääriä lisäkatteen tuottoina osakkeenomistajilleen.

Keinoja tämän estämiseen Suomessa ei ole (toisin kuin esim. Espanjassa, jossa voidaan säätää kattohintoja vaikkei olisikaan ns. poikkeusaikoja todettu).

Kartelli?

:psmoke:
 
On vaan aivan syntisen hintaisia nuo koppipyörät, esim. noista linkkaamistasi halvin maksaa 3500€. Joku vetokärrysysteemi varmaan tulee hommattua, kun ne on sentään vähän kohtuullisemman hintaisia.
1995€ näyttäisi ilman sähköavustusta, mikä matkan ollessa kilometri suuntaansa on varmaan ihan jees. Ja onhan niitä vielä edullisempiakin brandeja markkinoilla.
 
Millä paikataan 1-1.5 miljardin vaje budjetissa, kun nappaat 35 senttiä valmisteverosta?
Yleisellä hengitysverolla saataisiin helposti kerättyä kansalaisilta 10 miljardia alta aikayksikön, ja pissaamisverolla vielä parikyt miljardia siihen päälle.

Ikiliikkuja on keksitty, rahaa tulee ovista ja ikkunoista kunhan keksitään uusia veroja ja korotetaan olemassaolevia. Kauheaahan se olisi jos budjettiin tulisi "lovi", sitä ei voida sallia. Muuten joudutaan sulkemaan kaikki sairaalat ja koulut.

Sarkasmi sikseen, miksi on niin tärkeää paikata tuo "lovi" nimenomaan autoilua verottamalla? Onko se raha erilaista jos se kerätäänkin jollain toisen nimisellä verolla?
 
"lähes puolet ajomatkoista on oikeasti alle viiden kilometrin mittaisia"
En jaksanut lukea kyseistä 5000-sivuista pdf:ää läpi, joten miten tuo on siinä laskettu?

Esim. jos ajan yhden muksun 2km päähän päivähoitoon ja toisen muksun kouluun siitä 2,9km päähän, ja sen jälkeen ajan töihin 60 km päähän, lasketaanko silloin että 2/3 ajoistani on alle 3 km pituisia, ja ne minun pitäisi ennemmin tehdä kävellen, julkisilla tai sähkökengurupallolla?

Eli aamuohjelmani olisi että kävelen kahden lapsen kanssa 2km päiväkotiin, sieltä vaikka julkisilla 2,9km koululle, sitten juoksen 4km takaisin kotiini, ja lähden ajamaan 60km töihin? Jos teen nuo kaikki matkat autolla, teen süntia ja minulle pitäisi lätkäistä kymmenkertainen raippavero turhasta ajelusta?


Nykyisin työmatkani on tosiaan tuo 60 km vaikka asun pääkaupunkiseudulla. Vuosia sitten kävin töissä (ajaen, ei linnuntietä) 7,8 km päässä, ja tein työmatkani aina autolla.

Miksi en sitten tehnyt sitä pyöräillen tai julkisilla?

1. Julkiset: Ekanakin julkisilla kyseinen matka ei ollut 8 km vaan paljon paljon enemmän, koska julkiset eivät kätevästi kulkeneet poikittain kyseiseen suuntaan. Sen sijaan minun olisi pitänyt kiertää julkisilla paljon kauempaa ja tehdä kaksi vaihtoa, ja matkaan julkisilla olisi mennyt lähemmäs tunti (omalla autolla 10-14 minuuttia pikkuteitä pitkin).

Lisäksi siihen aikaan ei vielä ollut HSL-vyöhykeuudistusta, ja kyseinen työpaikka sattui just olemaan hieman Espoon puolella, kun taas itse asuin just kunnanrajan toisella puolella, Vantaalla. Eli tehdäkseni tuon suht lyhyen matkan julkisilla, olisin joutunut ostamaan paljon kalliimman seutulipun jolla voi matkustaa neljän kunnan alueella. Nykyisin tämä ei enää olisi ollut ongelma vaan olisin selvinnyt AB-vyöhykelipulla (vyöhykeuudistus oli hyvä asia vaikka monet A-vyöhykkellä asuvat ja liikkuvat sitä vastustivatkin, kun he joutuvat ostamaan myös B-vyöhykkeen kattavan lipun vaikka eivät koskaan käy Kalliota pohjoisempana).

2. Pyöräillen: kokeilin tätä pari kertaa yhtenä kesänä kun autoni oli huollossa, ja pieleen meni. Läppärireppu selässäni hikoilin kuin pistetty sika vaikka pyrin pyöräilemään suht rauhallisesti, töihin päästyäni olin hikinen ja olisi pitänyt käydä suihkussa ja vaihtamassa vaatteet ennen työpisteelle menoa.

Seuraavassa työpaikassani Helsingin keskustassa muistan erään neidin työpaikalla maininneen että hän pyöräili aina työpaikalle Malminkartanosta asti. Ihailtavaa, mutta kun kysyin häneltä asiasta kuukautta myöhemmin, hän oli lopettanut kyseisen pyöräilyn koska kyseisessä työpaikassa ei ollut suihkutiloja, eikä häntäkään hotsittanut enää tulla hikisenä töihin. Päätyi samaan lopputulokseen kuin minä aikaisemmassa työpaikassani.

Siihen aikaan ei vielä ollut sähköpotkulautoja, ehkä sellaisella voisi nykyisin viitsiä niin ei tarttisi hikoilla. Tosin ei talvella tai rankkasateessa.
 
Viimeksi muokattu:
En jaksanut lukea kyseistä 5000-sivuista pdf:ää läpi, joten miten tuo on siinä laskettu?

Esim. jos ajan yhden muksun 2km päähän päivähoitoon ja toisen muksun kouluun siitä 2,9km päähän, ja sen jälkeen ajan töihin 60 km päähän, lasketaanko silloin että 2/3 ajoistani on alle 3 km pituisia, ja ne minun pitäisi ennemmin tehdä kävellen, julkisilla tai sähkökengurupallolla?

Eli aamuohjelmani olisi että kävelen kahden lapsen kanssa 2km päiväkotiin, sieltä vaikka julkisilla 2,9km koululle, sitten juoksen 4km takaisin kotiini, ja lähden ajamaan 60km töihin? Jos teen nuo kaikki matkat autolla, teen süntia ja minulle pitäisi lätkäistä kymmenkertainen raippavero turhasta ajelusta?


Nykyisin työmatkani on tosiaan tuo 60 km vaikka asun pääkaupunkiseudulla. Vuosia sitten kävin töissä (ajaen, ei linnuntietä) 7,8 km päässä, ja tein työmatkani aina autolla.

Miksi en sitten tehnyt sitä pyöräillen tai julkisilla?

1. Julkiset: Ekanakin julkisilla kyseinen matka ei ollut 8 km vaan paljon paljon enemmän, koska julkiset eivät kätevästi kulkeneet poikittain kyseiseen suuntaan. Sen sijaan minun olisi pitänyt kiertää julkisilla paljon kauempaa ja tehdä kaksi vaihtoa, ja matkaan julkisilla olisi mennyt lähemmäs tunti (omalla autolla 10-14 minuuttia pikkuteitä pitkin).

Lisäksi siihen aikaan ei vielä ollut HSL-vyöhykeuudistusta, ja kyseinen työpaikka sattui just olemaan hieman Espoon puolella, kun taas itse asuin just kunnanrajan toisella puolella, Vantaalla. Eli tehdäkseni tuon suht lyhyen matkan julkisilla, olisin joutunut ostamaan paljon kalliimman seutulipun jolla voi matkustaa neljän kunnan alueella. Nykyisin tämä ei enää olisi ollut ongelma vaan olisin selvinnyt AB-vyöhykelipulla (vyöhykeuudistus oli hyvä asia vaikka monet A-vyöhykkellä asuvat ja liikkuvat sitä vastustivatkin, kun he joutuvat ostamaan myös B-vyöhykkeen kattavan lipun vaikka eivät koskaan käy Kalliota pohjoisempana).

2. Pyöräillen: kokeilin tätä pari kertaa yhtenä kesänä kun autoni oli huollossa, ja pieleen meni. Läppärireppu selässäni hikoilin kuin pistetty sika vaikka pyrin pyöräilemään suht rauhallisesti, töihin päästyäni olin hikinen ja olisi pitänyt käydä suihkussa ja vaihtamassa vaatteet ennen työpisteelle menoa.

Seuraavassa työpaikassani Helsingin keskustassa muistan erään neidin työpaikalla maininneen että hän pyöräili aina työpaikalle Malminkartanosta asti. Ihailtavaa, mutta kun kysyin häneltä asiasta kuukautta myöhemmin, hän oli lopettanut kyseisen pyöräilyn koska kyseisessä työpaikassa ei ollut suihkutiloja, eikä häntäkään hotsittanut enää tulla hikisenä töihin. Päätyi samaan lopputulokseen kuin minä aikaisemmassa työpaikassani.

Siihen aikaan ei vielä ollut sähköpotkulautoja, ehkä sellaisella voisi nykyisin viitsiä niin ei tarttisi hikoilla. Tosin ei talvella tai rankkasateessa.

Jokaiseen tämän mittaluokan kysymykseen liittyy loputon määrä syitä, miksi se auto oikeastaan on välttämätön. Aika usein se tällaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa onkin. Mutta jos mietit hetken tuota pottia ihan yleisellä tasolla, niin jos siitä 50% edes 10-20% saataisiin tehtyä ilman autoa, olisi vaikutus koko liikennesuoritteeseen jo varsin merkittävä.

Sähköisillä apuvälineillä saa ison osan niistä epämukavuuksista pois. Nykyään monilla on omia ja vuokrattavia löytyy eri muodoissa.
 

Mitenhän tuo halpuutus onnistui Eu-maa Unkarissa ?
Unkariin tulee edelleen Venäjältä öljyputki, eikä Unkari ole EU-pakotteista mukana (ts. pakotteet koskee vain laivattavaa öljyä). Joten se halpa polttoaine onnistuu sillä, että tukee suoraan Putinin sotaa Ukrainassa toisin kuin muu EU.
 
Unkariin tulee edelleen Venäjältä öljyputki, eikä Unkari ole EU-pakotteista mukana (ts. pakotteet koskee vain laivattavaa öljyä). Joten se halpa polttoaine onnistuu sillä, että tukee suoraan Putinin sotaa Ukrainassa toisin kuin muu EU.

Tässä huomaan eu:n toiminan, Unkari saa halpaa öljyä, koska putki, mut si
Unkariin tulee edelleen Venäjältä öljyputki, eikä Unkari ole EU-pakotteista mukana (ts. pakotteet koskee vain laivattavaa öljyä). Joten se halpa polttoaine onnistuu sillä, että tukee suoraan Putinin sotaa Ukrainassa toisin kuin muu EU.
Screenshot_20220604-173801_Opera.jpg

Ainakin kuvassa näkyvä putkiristeilee pitkin Europpaa, kumma että Unkari on ainut maa joka saa läträtä venäjän halvalla öljyllä
 
Ainakin kuvassa näkyvä putkiristeilee pitkin Europpaa, kumma että Unkari on ainut maa joka saa läträtä venäjän halvalla öljyllä
Olisi sillä muutkin saaneet läträtä, jos olisivat asiassa yhtä moraalittomia kuin Unkari.
Suomeksi: Jos muutkin olisi Orbanin tapaan niin Putinin taskussa, että olisivat kieltäytyneet ja uhanneet estää koko pakotepaketin. Eikä edes se riittänyt Orbanille. Piti vielä viimeisessä vaiheessa säätää asiassa, joka oli heille itselleenkin maana merkityksetön, eli uhata kaataa koko pakotepaketti, jos Kiriliä ei poisteta henkilöpakotelistalta.

”PAKOTTEIDEN tehtävä on köyhdyttää Venäjän sotakassaa, ja siinä EU jossain määrin onnistui, kun se sopi vähentävänsä öljyntuontia. Kompromissin hinnaksi tullut sivujuonne sen sijaan on poliittisesti karmaiseva, ja se herätti puhdasta raivoa joissakin poliitikoissa.
”Häpeä! Jonain päivänä paljastuu kompromaatti, jolla Venäjä saa sinut mukautumaan tahtoonsa”, twiittasi konservatiiviryhmän EPP:n ulkopoliittinen edustaja, saksalainen Michael Gahler.
Kompromaatti oli Neuvostoliitossa henkilön haavoittuvaksi tekevä vahingollinen piirre tai asia, jota voitiin käyttää luottamuksen varmistamiseen ja kiristämiseen.
Saksan Marshall-säätiön asiantuntija, unkarilainen politiikan tutkija Daniel Hegedüs piti torstaina jopa todennäköisenä, että Órban on saanut puhelun Moskovasta kesken EU:n huippukokouksen. Mikä muu selittäisi sen, että Órban uhkasi vesittää jo kerran sovitun pakotekompromissin vain Venäjän intressin takia – Órbanille itselleen poliittisesti tuhoisalla tavalla.
Seurauksitta Unkarin käytös ei nimittäin jää.”



Toinen asia on sitten maan sisäinen ja tekninen. Unkarissa Orban ja muu valtiojohto voi kontrolloida polttoaineiden hintaa ja saatavuutta, koska he on julistaneet maahan poikkeusolot. Ensin käyttäen perusteena koronatilannetta. Nyt kun se on parempi, julistettiin uudelleen ja uusi peruste on Ukrainan sota.
 
Viimeksi muokattu:
Täytynee lopettaa ajoneuvoveron maksu että saa auton tankattua. Samoin katsastukset, täytyy tehdä itse vuositarkastukset, kun ei erääntyneillä veroilla saa enää konttorilla leimaa. Ei niin justiinsa vaikka luottotiedot menee, näin työttömänä nyt muutenkin..
 
Täytynee lopettaa ajoneuvoveron maksu että saa auton tankattua. Samoin katsastukset, täytyy tehdä itse vuositarkastukset, kun ei erääntyneillä veroilla saa enää konttorilla leimaa. Ei niin justiinsa vaikka luottotiedot menee, näin työttömänä nyt muutenkin..
Nykyään poliisimajoissa on sitten nuo REVIKA rekisterinumeronlukulaitteet, jotka lukee lennosta autot, joista on vero maksamatta -käyttökielto tai katsastamattomuuskäyttökielto jne.
 
Nykyään poliisimajoissa on sitten nuo REVIKA rekisterinumeronlukulaitteet, jotka lukee lennosta autot, joista on vero maksamatta -käyttökielto tai katsastamattomuuskäyttökielto jne.
Niistä on kovasti peloteltu ainakin 2007 lähtien ja näytöt ovat mitä ovat. Sen jälkeen ajoin pari kertaa vuoden leimaamattomalla, vahingossa tietenkin, seuraamuksitta. Laite lukee osan kilvistä vituiksi ja oikein lukiessaankin kuulemma vinkuu koko ajan, joten on usein houkuttelevampaa liputtaa sivuun ylinopeutta ajava, muuten itse tunnistettu kohde tai epävarmasti ajava. Mutta liittyykö tämä polttoaineen hintaan?

Toki huomautuksesi on ihan relevantti sikäli jos joku oikeasti eikä pelkästään sarkastisesti aikoo toimia juuri kuvaillulla tavalla.

Järjestelmän laadusta kertoo paljon myös uutisessa mainittu järjestelmän toimittava yhtiö. :rofl2:
 
Viimeksi muokattu:
Nykyään poliisimajoissa on sitten nuo REVIKA rekisterinumeronlukulaitteet, jotka lukee lennosta autot, joista on vero maksamatta -käyttökielto tai katsastamattomuuskäyttökielto jne.
Ei vissiin toimi kovin hyvin kun useamman kerran maija purjehtinut vastaan just sillon kun siirtelee leimaamatonta autoa himasta hallille tms.

Halvempaa maksaa sakot kun ostella joka kerraksi siirtokilvet. Leimaaminen toistaseks senverran edullista että kai sen voi tehdä. Meneekö trafilta ajoneuvovero perintään jossei maksa vai meneekö auto vaan ajokieltoon?
 
Ei vissiin toimi kovin hyvin kun useamman kerran maija purjehtinut vastaan just sillon kun siirtelee leimaamatonta autoa himasta hallille tms.
Toimii se lähes täydellisesti. Ei vaan ole virkavallalla aikaa pysäyttää kaikkia.

 
Lähtökohtaisesti siis kysymys on inhimillisestä mukavuudenhalusta (joo, kyllä myönnän, että itsellänikin on). Mukavuudenhalusta toki pitääkin maksaa.
Oikeastaan kysymys meille mukavuudenhaluisille on toisinpäin. Paljonko sen polttoaineen pitäisi maksaa enemmän, että siirtymisineen julkisiin, fillariin ja laatikkofillariin? Vielä joku vuosi sitten tutkimuskyselyiden perusteella 2,50€ / litra pidettiin kipurajana, mutta nyt käytäntö osoittaa, että ei se ole. Olisiko vitonen? Vai onko niin, että lopulta sitä rajaa ei edes ole - kulutus polttoaineeseen on vain pois kulutuksesta johonkin muuhun.
Pitäisi varmaan myös määritellä mukavuusajot. Lapsettomalle autolla ajo työpaikalle saattaa olla mukavuusajoa, mutta toisaalta sama matka perheelliselle saattaa olla välttämättömyys. Samoiten onko lapsien kuskaaminen harrastuksiin mukavuusajoa vai ei, ja tuohon saattaa liittyä myös ajo työpaikalle, jotta ehtii harrastuksiin. Tietysti varmaan voitaisiin ajatella ryhmäharrastusten tai muiden liikuntatiloja vaativien vaihtaminen vaikkapa juoksu- tai pyöräilyharrastukseen olisi vaihtoehto muille eli muut paitsi kotona tai kodin lähistöllä olevat on mukavuusharrastuksia. Oliko tällä yö-ramblingillä joku tarkoitus, ehkä ei. :D

2,5€/l on varmasti osalle kynnys. Itselle ei varmaan ole edes 4€/l kynnys, mutta varmasti vaikuttaa että ajoja järjestelisi järkevämmin ja kävisi vaihtamassa auton johonkin pieneen tonnin rutkuun ja säästäisi muissa auton kuluissa kuin polttoaineessa. Ajelisi halvalla aina leimasta leimaan tonnin rutkulla ja vaihtaisi uuteen kun entinen hajoaa. Melkein myötäilisin tuota, että kulutus polttoaineeseen on pois jostain muusta.

Ennemmin vaikuttaa asuntolainan korot kuin polttoaineen hinta ajokäyttäytymiseen. Melkein sanoisin, että 4% lainankoroissa alkaisi jo luopumaan kakkosautosta ja siitä nousun mukaan ravintolakäynneistä sekä subscription-palveluista ja lopulta lasten harrastuksista ja sitten ylimääräisistä "ei kriittisistä" vakuutuksista riippuen meneekö korot sinne 10% luokkaan. Äskeinen jo offtopiciin, mutta harvalla polttoainekulut on sen verta isoja, että on pakko karsia ajoja näin pienillä nousuilla, mitä tähän mennessä on tullut. Ne, joilla on suurempia kuluja ajaa autoa työssä saaden km-korvauksia tai on riittävän hyväosaisia ettei tarvi miettiä polttoainekuluja. Poikkeuksena sitten haja-asutusaluilla asuvat matalapalkkaiset henkilöt.
 
Ennemmin vaikuttaa asuntolainan korot kuin polttoaineen hinta ajokäyttäytymiseen. Melkein sanoisin, että 4% lainankoroissa alkaisi jo luopumaan kakkosautosta ja siitä nousun mukaan ravintolakäynneistä sekä subscription-palveluista ja lopulta lasten harrastuksista ja sitten ylimääräisistä "ei kriittisistä" vakuutuksista riippuen meneekö korot sinne 10% luokkaan. Äskeinen jo offtopiciin, mutta harvalla polttoainekulut on sen verta isoja, että on pakko karsia ajoja näin pienillä nousuilla, mitä tähän mennessä on tullut. Ne, joilla on suurempia kuluja ajaa autoa työssä saaden km-korvauksia tai on riittävän hyväosaisia ettei tarvi miettiä polttoainekuluja. Poikkeuksena sitten haja-asutusaluilla asuvat matalapalkkaiset henkilöt.
Itellä just toisin päin, sama se mulle vaikka lainan korot olis 100%, ei vaikuta mitenkää.. ei toi Bensanhintakaa sinänsä vaikuta, se menee mitä tankataa ja tankataa mitä on pakko, mut jos 3e/l on ni myyn auton ja ostan sähköskootterin/fillarit taloon.. turhia kuluja jos alkaa menee polttoaineisii 300-500e/kk.. eikä nää nousut nyt o ollu mitää pientä, 2v sitte oli bensa 1.3e/l.. eilen oli 2.6e/l
 
Tähän, kun vielä Norjan öljynporaajat menee lakkoon niin alkaa saatavuusongelmat ja hinta vaan nousee. Ovat uhanneet lakolla.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Poikkeuksena sitten haja-asutusaluilla asuvat matalapalkkaiset henkilöt.

Ja näitähän riittää ;)

Ja sen lisäksi monella on vielä pitkät työmatkatkin, ja vaikka saisivatkin jotain kilometrikorvauksia, niin ei niillä rikastumaan pääsee, eikä koskaan ole päässytkään.
 
Jokaiseen tämän mittaluokan kysymykseen liittyy loputon määrä syitä, miksi se auto oikeastaan on välttämätön. Aika usein se tällaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa onkin. Mutta jos mietit hetken tuota pottia ihan yleisellä tasolla, niin jos siitä 50% edes 10-20% saataisiin tehtyä ilman autoa, olisi vaikutus koko liikennesuoritteeseen jo varsin merkittävä.

Sähköisillä apuvälineillä saa ison osan niistä epämukavuuksista pois. Nykyään monilla on omia ja vuokrattavia löytyy eri muodoissa.
Missä vaiheessa voidaan todeta että nyt vihdoinkin se toivottava tavoitetaso on saavutettu, ja lyhyistä matkoista tehdään melkein kaikki jollain muulla kun autolla, paitsi silloin kun auton käyttö on joko "ehdottoman välttämätöntä" tai vähintäänkin loogista, kuten antamassani esimerkissä?

Minulla on sähköauton lisäksi sähköpotkulauta jonka alunperin ostin vaimolle kesäisiä työmatkoja varten mutta hän ei pitänytkään siitä. Joitakin matkoja teen itse sillä, kun katson sen loogisemmaksi kuin auton käytön, esim. käydäkseni päälle kilometrin päässä hakemassa hampurilaiset, tai jos käyn 2km päässä olevassa Lidlissä ostamassa vain jotain pientä, enkä koko perheen viikon ostoksia.

Jos esim. sataa vettä tai on kovin kolea keli, sitten otan kuitenkin auton noillekin matkoille. Eilenkin otin auton Lidliin ihan jo sen takia koska halusin ladata autoani Lidlin ilmaisella laturilla samalla kun käyn ostoksilla, ja kyllä niitä ostoksiakin tuli sen verran etten ole varma olisinko halunnut yrittää kärrätä niitä sähköpotkulaudalla.

On vaikea määritellä absoluuttisesti milloin auton käyttö on turhaa ja milloin ei. Toki voisin tehdä 60km työmatkani esim. julkisella liikenteellä... mutta minulla menisi yhteen suuntaan työmatkoihin hieman yli kolme tuntia (omalla autolla n. 40 minuuttia). Eli kyllä teoriassa voisin niin tehdä, mutta en sitten kuitenkaan tee koska en halua kuluttaa yli 6 tuntia arkipäivistäni työmatkoihin.
 
Viimeksi muokattu:

Mitenhän tuo halpuutus onnistui Eu-maa Unkarissa ?
Lähinnä kyllä mietin, saako EU:ssa edes tehdä tuollaista "oman maan kansalaisille eri hinta kuin muiden EU-maiden kansalaisille"?

En ole varma, mutta kuvittelisin että se on EU:n työvoiman ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ajatusta vastaan.

Välillä kyllä ihmettelen mitä ihmettä Unkari tekee EU:ssa ja NATO:ssa? Tuntuu että he kuitenkin haluaisivat olla mieluummin osa Venäjää, joten liittykööt siihen. Kai Unkarissa oli silloin länsimielisemmät tahot vallassa, kun kyseisiin instansseihin liityttiin...
 
Oikeastaan kysymys meille mukavuudenhaluisille on toisinpäin. Paljonko sen polttoaineen pitäisi maksaa enemmän, että siirtymisineen julkisiin, fillariin ja laatikkofillariin? Vielä joku vuosi sitten tutkimuskyselyiden perusteella 2,50€ / litra pidettiin kipurajana, mutta nyt käytäntö osoittaa, että ei se ole. Olisiko vitonen? Vai onko niin, että lopulta sitä rajaa ei edes ole - kulutus polttoaineeseen on vain pois kulutuksesta johonkin muuhun.
Tietenkin todellisuudessa on muitakin mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, mistä kertoo esim. sähköautojen ja lataushybrien kiihtynyt kysyntä, varsinkin Euroopassa (jostain olin lukevinani että sähköautojen kysyntä on noussut paljon nopeammin Euroopassa ja Kiinassa, kuin esim. Yhdysvalloissa; polttoaineet taitavat yleisesti olla Euroopassa paljon kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa, kun taas sähkö on monesti Euroopassa halvempaa).

Kyseenalaistan myös sitä yleistä näkemystä että suuri(n) osa yksityisajoista on ns. turhia ja olisi helposti tehtävissä jotenkin muuten. Esim. pääkaupunkiseudun tietulleja perustellaan sillä että ympäryskunnista tulevat menisivät Helsingin kantakaupunkiin töihin julkisilla eikä omalla autolla... mutta itse oikeasti ihmettelen, kuinka moni Helsingin keskustassa työskentelevä muka menee töihin omalla autolla?

Kun olin Helsingin ydinkeskustassa töissä, KUKAAN työkavereistani ei tietääkseni tullut töihin autolla, vaan julkisilla, pyörällä (niin tein minäkin, joko bussilla tai lähijunalla)... yksi keskustassa asuva taisi tulla jopa kävellen. Esim. Järvenpäässä asuva kollega ajoi autollaan jonnekin Vantaalle juna-aseman lähelle, ja loppumatkan junalla.

Syykin on ilmiselvä: eivät kantakaupungissa sijaitsevat työpaikat taida yleisesti tarjota pysäköintipaikkoja työntekijöilleen vaan omalla autolla tuleva joutuisi turvautumaan kalliisiin maksullisiin pysäköintihalleihin yms. Lisäksi, monet eivät edes säästäisi ajallisesti Helsingin keskustaan tullessaan omalla autolla, koska oman auton käyttöä on tahallisesti vaikeutettu poistamalla kaistoja, eli pienikin määrä autoja sisääntuloväylillä aiheuttaa ruuhkan. Bussit menevät ruuhkissa ohi omilla kaistoillaan, ja tietenkin junat ja metro.

Silti esitetään että muualta tulisi ihan kauheasti väkeä omilla autoillaan töihin ja muille asioille Helsingin keskustaan. Olisi joskus ihan kiva nähdä oikeaa dataa tuosta, eli mitä ne kaikkien parjaamat autoilijat Helsingin keskustassa oikeasti ovat (joita siellä kyllä toki on, sitä ei käy kieltäminen)? Omat arvaukseni ovat:

1. Ammattiliikennettä, myös kaikenmaailman ruokalähetit yms.
2. Kantakaupungin alueella asuvat, jotka kuitenkin jostain syystä katsovat tarpeelliseksi käyttää autoa jopa lyhyisiin ajoihin.
3. Läpiajoliikennettä itä-länsisuunnassa. Esim. jos pyrkii Herttoniemestä Lauttasaareen, taitaa se suorin reitti kuitenkin kulkea Helsingin keskustan läpi. Toinen vaihtoehto olisi pyrkiä jonnekin Kehä I:lle, mutta se on aika iso koukkaus.

Tunnustaako kukaan käyvänsä omalla autolla Helsingin keskustassa töissä?
 
Ei vissiin toimi kovin hyvin kun useamman kerran maija purjehtinut vastaan just sillon kun siirtelee leimaamatonta autoa himasta hallille tms.

Halvempaa maksaa sakot kun ostella joka kerraksi siirtokilvet. Leimaaminen toistaseks senverran edullista että kai sen voi tehdä. Meneekö trafilta ajoneuvovero perintään jossei maksa vai meneekö auto vaan ajokieltoon?

Luonnollisesti auto menee ajokieltoon maksamattomista veroista, sekä maksamattomat verot menee ulosottoon ellei niitä maksa. Eräpäivän jälkeen korkokin mukavat 7 pinnaa ja ulosottoon mennessä varmasti kaikkea muuta mukavaa kulua päälle.
 
Oon huomannut, että tässä kaikessa keskustelussa polttoaineiden jne. hinnan noususta on jäänyt kaikki koululaiset pois. Mulla on 25km matkaa koululle, eli päivässä tulee 50km kouluajoa ja kuukaudessa noin 1000km. Vuosi sitten kuukaudessa meni n. 100-110€ näihin matkoihin, nykyään menee n. 160-170€. Koulumatkojen kustannukset nousseet siis noin 55%. Koulumatkatukia saan/sain Kelalta 96,32€/kk. Sillä pärjäili mukavasti ennen. Nykyään tolla summalla ajaa n. 2,5-3vk kouluun. Perjaatteessa pitäisi siis jäädä joka kuukausi viikko kotiin, jotta olisi varaa käydä koulussa.
Itse olen sen verran onnekas, että vanhemmat maksaa auton verot ja vakuutukset. Polttoaineet jää itselle maksettavaksi.
Onhan se hankala repiä 60-70€/kk jostain. Joku voisi ehdottaa, että kävisin töissä koulun ohella, mutta kokemuksella voin todeta että koulussa menee huomattavasti huonommin silloin. Mielummin keskityn kouluun ja teen koko kesän töitä.

Jokuhan voisi myös ehdottaa, että mene julkisilla.
Menisin, jos niitä olisi. En ole edes kauhean kaukana "sivistyksestä", eli PK-seudusta.

Eli kovasti toivon, että hallitus viimeinkin tekisi jotain oikeasti järkeviä päätöksiä kuten muissakin maissa tehdään, mutta epäilen sitä vahvasti. Kaikki on paskaa paitsi kusi.
EDIT: ei vittu ku en osaa argumentoida yhtään, ei kannattais alkaa tämmöstä kirjottaa väsyneenä.
 
Viimeksi muokattu:
Oon huomannut, että tässä kaikessa keskustelussa polttoaineiden jne. hinnan noususta on jäänyt kaikki koululaiset pois. Mulla on 25km matkaa koululle, eli päivässä tulee 50km kouluajoa ja kuukaudessa noin 1000km. Vuosi sitten kuukaudessa meni n. 100-110€ näihin matkoihin, nykyään menee n. 160-170€. Koulumatkojen kustannukset nousseet siis noin 55%. Koulumatkatukia saan/sain Kelalta 96,32€/kk. Sillä pärjäili mukavasti ennen. Nykyään tolla summalla ajaa n. 2,5-3vk kouluun. Perjaatteessa pitäisi siis jäädä joka kuukausi viikko kotiin, jotta olisi varaa käydä koulussa.
Itse olen sen verran onnekas, että vanhemmat maksaa auton verot ja vakuutukset. Polttoaineet jää itselle maksettavaksi.
Onhan se hankala repiä 60-70€/kk jostain. Joku voisi ehdottaa, että kävisin töissä koulun ohella, mutta kokemuksella voin todeta että koulussa menee huomattavasti huonommin silloin. Mielummin keskityn kouluun ja teen koko kesän töitä.

Jokuhan voisi myös ehdottaa, että mene julkisilla.
Menisin, jos niitä olisi. En ole edes kauhean kaukana "sivistyksestä", eli PK-seudusta.

Eli kovasti toivon, että hallitus viimeinkin tekisi jotain oikeasti järkeviä päätöksiä kuten muissakin maissa tehdään, mutta epäilen sitä vahvasti. Kaikki on paskaa paitsi kusi.
Tämä ei paljon lohduta, päinvastoin, mutta: koulumatkatuki on itse asiassa säädetty niin, että tuen saajalle tulisi jäädä maksimissaan 43 euron omavastuu itse katettavaksi. Laskelmasi perusteella nykytilanteesi on hyvin lähellä sitä, eli tuki on sellainen, miten se on tarkoitettukin (Koulumatkatukilaki 5§).
Toinen vielä ikävämpi asia on, että oppivelvollisuuden päättyessä tuki sitten myös lakkaa, vaikka itse koulu olisikin vielä kesken.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 788
Viestejä
4 499 086
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom