Polttoaineen hinta

[RadactPotato]

Tämä ei paljon lohduta, päinvastoin, mutta: koulumatkatuki on itse asiassa säädetty niin, että tuen saajalle tulisi jäädä maksimissaan 43 euron omavastuu itse katettavaksi. Laskelmasi perusteella nykytilanteesi on hyvin lähellä sitä, eli tuki on sellainen, miten se on tarkoitettukin (Koulumatkatukilaki 5§).
Toinen vielä ikävämpi asia on, että oppivelvollisuuden päättyessä tuki sitten myös lakkaa, vaikka itse koulu olisikin vielä kesken.

Aivan, unohdin omavastuun. Unohdin että olen sysipaska argumentoimaan.
Ja oppivelvollisuus loppui jo jonkin aikaa sitten.
Mutta silti, koulussakäyntiä on pakko alkaa vähentämään.

 

[zepi]

Aivan, unohdin omavastuun.
Ja oppivelvollisuus loppui jo jonkin aikaa sitten.
Mutta silti, koulussakäyntiä on pakko alkaa vähentämään.

Vanhempien päätös se kauas kaikesta muuttaminen on, että sieltä vaan vaatimaan korvausta aiheutetusta haitasta. Tai muutat koulun viereen. Asumistukea ja opintotukeahan saa kyllä.

 

[zepi]

Sarkasmi sikseen, miksi on niin tärkeää paikata tuo "lovi" nimenomaan autoilua verottamalla? Onko se raha erilaista jos se kerätäänkin jollain toisen nimisellä verolla?

Itse aina ihmettelen, että miksi just autoilua pitäisi verottaa vähemmän. Se on about haitallisin asia mitä ihmiset ylipäätään tekee. Saastutus on aivan kosmista (pakokaasut, jarrupöly, mikromuovi renkaiden kulumisesta, öljyt ja lyijy-akut jne), tiestö vie valtavasti tilaa ja pysäköidyt autot vievät valtavasti tilaa ja yksittäisestä automatkasta hyötyy aina vain yksittäinen autoilija.

--
Syrjäseudulla pitkistä matkoista valittaville mulla on vain yksi toteamus: Miksi asutte niin kaukana kaikesta?

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kilsojen päähän palveluista ja duuneista ja sitten ulista, että ompas kallista tämä kulkeminen...

 

[RadactPotato]

Vanhempien päätös se kauas kaikesta muuttaminen on, että sieltä vaan vaatimaan korvausta aiheutetusta haitasta. Tai muutat koulun viereen. Asumistukea ja opintotukeahan saa kyllä.

Jep, olishan se järkevin muuttaa koulun lähelle. Tässä vaiheessa en ala muuttamaan kuitenkaan, koulussa pitäis käydä enään muutaman kuukauden ajan. Lähemmäs muutan kyllä sitten kun menen seuraavaan kouluun.

 

[Dzeeta]

Itse aina ihmettelen, että miksi just autoilua pitäisi verottaa vähemmän. Se on about haitallisin asia mitä ihmiset ylipäätään tekee. Saastutus on aivan kosmista (pakokaasut, jarrupöly, mikromuovi renkaiden kulumisesta, öljyt ja lyijy-akut jne), tiestö vie valtavasti tilaa ja pysäköidyt autot vievät valtavasti tilaa ja yksittäisestä automatkasta hyötyy aina vain yksittäinen autoilija.

--
Syrjäseudulla pitkistä matkoista valittaville mulla on vain yksi toteamus: Miksi asutte niin kaukana kaikesta?

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kilsojen päähän palveluista ja duuneista ja sitten ulista, että ompas kallista tämä kulkeminen...

Tartun varmaan trolliin, mutta menköön. Asuntojen hinnat aivan eri vähän syrjäisemmässä, lisäksi kaikki eivät halua asua tiiviisti kaavoitetulla omakotitaloalueella tai kerros/rivitaloissa. Tämä on taas aitä vihreää ajattelua, että laitetaan koko suomi vaan etelään ja kansallispuistoksi loput, ei se vaan niin toimi. Itselläni ei tulisi mieleenkään muuttaa esim isompaan kaupunkiin voimaan psyykkisesti pahoin ihmisten keskuuteen. On tässäkin kylässä sentään kauppa, apteekki, pankki, tk ja koulut. 20km päässä vähän suurempi kaupunki, joten suhteellisen kohtuullisen matkan päässä asutaan mielestäni "palveluista", jotka sielläkin olemattomia alkaa olla. Mitä tulee saastuttamiseen, niin on monta turhempaakin asiaa, joita voisi ensin karsia; lentäminen lomille, veneily, moottoriurheilu ylipäänsä jne. Kaikki aktiviteetit, jotka eivät ole välttämättömiä ja tuottavat päästöjä.

 

[Jan11]

Tartun varmaan trolliin, mutta menköön. Asuntojen hinnat aivan eri vähän syrjäisemmässä, lisäksi kaikki eivät halua asua tiiviisti kaavoitetulla omakotitaloalueella tai kerros/rivitaloissa. Tämä on taas aitä vihreää ajattelua, että laitetaan koko suomi vaan etelään ja kansallispuistoksi loput, ei se vaan niin toimi. Itselläni ei tulisi mieleenkään muuttaa esim isompaan kaupunkiin voimaan psyykkisesti pahoin ihmisten keskuuteen. On tässäkin kylässä sentään kauppa, apteekki, pankki, tk ja koulut. 20km päässä vähän suurempi kaupunki, joten suhteellisen kohtuullisen matkan päässä asutaan mielestäni "palveluista", jotka sielläkin olemattomia alkaa olla. Mitä tulee saastuttamiseen, niin on monta turhempaakin asiaa, joita voisi ensin karsia; lentäminen lomille, veneily, moottoriurheilu ylipäänsä jne. Kaikki aktiviteetit, jotka eivät ole välttämättömiä ja tuottavat päästöjä.

Toisaalta: niinkin voisi ajatella, että jos asuminen on periferiassa halvempaa, on ihan oikein, että sitten sieltä kulkemisen kustannukset tasoittaa tilannetta. Toki se sitten taas johtaisi epämiellyttävään kysymykseen siitä, miksi sitten työssäkäynnin kulkemisen kustannuksia tuetaan verovähennyksin, nehän usein kohdistuvat sellaiselle haja-asutusalueelle, missä julkista liikennettä ei ole tarjolla tai on riittämättömästi.

Ja nyt tässä en ota kantaa siihen, missä ihmiset asuu, sillä se on monimutkainen yhtälö johon liittyy opiskelu työt, parisuhde, lapset, sukulaiset, ystävät, harrastukset, tottumukset ja perinteet sekä sattuma sekä temperamenttiin liittyvä joustavuus.
Sen sijaan mietittävää voisi olla siinä, onko meillä siihen järjestelmäohjausta ja jos ei, tulisiko olla. Ekonomistien vastaus usein on, että kansantaloudellisista syistä tulisi olla. Mutta kansantalous yksinään on aika kapea tapa tarkastella asiaa.

 

[Neuvostoliitto]

Itse aina ihmettelen, että miksi just autoilua pitäisi verottaa vähemmän. Se on about haitallisin asia mitä ihmiset ylipäätään tekee. Saastutus on aivan kosmista (pakokaasut, jarrupöly, mikromuovi renkaiden kulumisesta, öljyt ja lyijy-akut jne), tiestö vie valtavasti tilaa ja pysäköidyt autot vievät valtavasti tilaa ja yksittäisestä automatkasta hyötyy aina vain yksittäinen autoilija.

--
Syrjäseudulla pitkistä matkoista valittaville mulla on vain yksi toteamus: Miksi asutte niin kaukana kaikesta?

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kilsojen päähän palveluista ja duuneista ja sitten ulista, että ompas kallista tämä kulkeminen...

Uliset varmaan sitten kun kaikki tekevät kuten sinä ja kukaan ei tuota ja tuo ruokaa lähikauppaasi? Tyypillistä vihertävää ajattelua

 

[Dzeeta]

Toisaalta: niinkin voisi ajatella, että jos asuminen on periferiassa halvempaa, on ihan oikein, että sitten sieltä kulkemisen kustannukset tasoittaa tilannetta. Toki se sitten taas johtaisi epämiellyttävään kysymykseen siitä, miksi sitten työssäkäynnin kulkemisen kustannuksia tuetaan verovähennyksin, nehän usein kohdistuvat sellaiselle haja-asutusalueelle, missä julkista liikennettä ei ole tarjolla tai on riittämättömästi.

Ja nyt tässä en ota kantaa siihen, missä ihmiset asuu, sillä se on monimutkainen yhtälö johon liittyy opiskelu työt, parisuhde, lapset, sukulaiset, ystävät, harrastukset, tottumukset ja perinteet sekä sattuma sekä temperamenttiin liittyvä joustavuus.
Sen sijaan mietittävää voisi olla siinä, onko meillä siihen järjestelmäohjausta ja jos ei, tulisiko olla. Ekonomistien vastaus usein on, että kansantaloudellisista syistä tulisi olla. Mutta kansantalous yksinään on aika kapea tapa tarkastella asiaa.

Kaupungistuminen on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, eli ihmiset siirtyvät vähitellen yhä isompiin keskuksiin asumaan. Samalla tavalla autokanta sähköistyy vähitellen. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että meillä ei varsinkaan suomessa olisi mikään kiire ja valtio voisi toimillaan puskuroida näitä kriiseistä johtuvia heilahduksia mahdollisimman paljon. Annetaan asioiden tapahtua luonnollisesti ja jarrutellaan vähän. Autotehtaat on pakotettuja yhä tiukempiin päästörajoihin, jonka seurauksena autokanta sähköistyy kyllä, meneekö siihen 5, 10, 15 vai 20 vuotta, aivan yhdentekevää täällä pohjolassa, koska niin kuitenkin tulee tapahtumaan. Minun on vaikea käsittää tätä kiirettä, kun vääjäämätön kuitenkin edessä ja matkalla valtio voisi helpottaa ihmisten taloutta toimillaan, mutta ei.

 

[aatu89]

mut jos 3e/l on ni myyn auton ja ostan sähköskootterin/fillarit taloon..

Tämähän se olisi

 

[zepi]

Uliset varmaan sitten kun kaikki tekevät kuten sinä ja kukaan ei tuota ja tuo ruokaa lähikauppaasi? Tyypillistä vihertävää ajattelua

Sillä, että raksamies, automekaniikko, parturikampaaja, sairaanhoitaja, koneistaja, hitsari, it-insinööri, lääkäri tai kauppatieteilijä asuu haja-asutusalueella tai muuten kaukana palveluista ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin heidän henkilökohtaisten mielihalujensa kanssa. Itse ovat valinneet asuinpaikkansa, maksakoon itse ne kulkemisensa kustannukset.

Sen yhden 10 000 ihmistä ruokkivan maajussin kuljetuskustannukset luonnollisesti sitten maksavat asiakkaat tyytyväisenä.

 

[Jan11]

Kaupungistuminen on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, eli ihmiset siirtyvät vähitellen yhä isompiin keskuksiin asumaan. Samalla tavalla autokanta sähköistyy vähitellen. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että meillä ei varsinkaan suomessa olisi mikään kiire ja valtio voisi toimillaan puskuroida näitä kriiseistä johtuvia heilahduksia mahdollisimman paljon. Annetaan asioiden tapahtua luonnollisesti ja jarrutellaan vähän. Autotehtaat on pakotettuja yhä tiukempiin päästörajoihin, jonka seurauksena autokanta sähköistyy kyllä, meneekö siihen 5, 10, 15 vai 20 vuotta, aivan yhdentekevää täällä pohjolassa, koska niin kuitenkin tulee tapahtumaan. Minun on vaikea käsittää tätä kiirettä, kun vääjäämätön kuitenkin edessä ja matkalla valtio voisi helpottaa ihmisten taloutta toimillaan, mutta ei.

Tuosta olen kyllä eri mieltä. Ensinnäkin, siihen on mennyt kiistämisen, jarruttelun, hidastelun ja voitontavoittelun vuoksi jo viitisenkymmentä vuotta (Rooman klubi Kasvun rajat 1972, MIT Maailma3 1972), joista ensimmäiset 20-30 vuotta ihan vailla juuri minkäännäköistä muutosta.
Toiseksi järjestelmämme on rakentunut oletukselle energian ja luonnonvarantojen runsaudesta, ja vaille ymmärrystä kantokyvyn rajallisuuksista. Nykyisin kun asiasta on perustavanlaatuisesti muuttunut ymmärrys, on vastuullisen tiedeyhteisön (tietoa ja keinoja kehittämällä), politiikan (päätökset, ohjausjärjestelmät), virkamieskunnan (informaatio-ohjaus) että liike-elämän (vihreä talous) pyrittävä kiihdyttämään muutosta. Ja oikeastaan sitä kyllä tehdäänkin kaikilla tasoilla ainakin jossain määrin.

 

[ikuhappy]

Päättäjien pitäisi ymmärtää, että meillä ei varsinkaan suomessa olisi mikään kiire ja valtio voisi toimillaan puskuroida näitä kriiseistä johtuvia heilahduksia mahdollisimman paljon. Annetaan asioiden tapahtua luonnollisesti ja jarrutellaan vähän. Autotehtaat on pakotettuja yhä tiukempiin päästörajoihin, jonka seurauksena autokanta sähköistyy kyllä, meneekö siihen 5, 10, 15 vai 20 vuotta, aivan yhdentekevää täällä pohjolassa, koska niin kuitenkin tulee tapahtumaan. Minun on vaikea käsittää tätä kiirettä, kun vääjäämätön kuitenkin edessä ja matkalla valtio voisi helpottaa ihmisten taloutta toimillaan, mutta ei.

Boldasin sen mikä on homman juju. Koskee "hiilineutraali Suomi" hanketta yleisemminkin.

Sähköautot lienevät tulevaisuutta. Tällä hetkellä ne on kalliita ja kehittyvää teknologiaa - Nissan Leafista on tainnut tulla Mark 2, mutta muuten mennään ensimmäisen sukupolven tuotteilla, joten voisi olettaa, että selvää kehitystä parempaa tapahtuu, niin hinnan kuin ominaisuuksien ja laadun (Tesla) osalta seuraavan 5-10 vuoden kuluessa. Kun rahaa ei kuitenkaan ole kuin Norjalla, niin miksi tukea ylenmäärin sähköistymistä? Esteitä sopii raivata tukemalla esim. julkisia latauspisteitä, mutta joku sähköauton hankintatuki on täysin kaivoon heitettyä rahaa - siihen valitseeko 30-50k€ uuteen autoon laittava sähköauton vai ei, ei 2k€ tuki vaikuta mitenkään vaikka toki se mieltä lämmittää. Vastaavasti ilmastolle on aivan se ja sama kulkeeko Suomen teillä 2030 sähköautoja 20% vai 40% autokannasta.

 

[Dzeeta]

Tuosta olen kyllä eri mieltä. Ensinnäkin, siihen on mennyt kiistämisen, jarruttelun, hidastelun ja voitontavoittelun vuoksi jo viitisenkymmentä vuotta (Rooman klubi Kasvun rajat 1972, MIT Maailma3 1972), joista ensimmäiset 20-30 vuotta ihan vailla juuri minkäännäköistä muutosta.
Toiseksi järjestelmämme on rakentunut oletukselle energian ja luonnonvarantojen runsaudesta, ja vaille ymmärrystä kantokyvyn rajallisuuksista. Nykyisin kun asiasta on perustavanlaatuisesti muuttunut ymmärrys, on vastuullisen tiedeyhteisön (tietoa ja keinoja kehittämällä), politiikan (päätökset, ohjausjärjestelmät), virkamieskunnan (informaatio-ohjaus) että liike-elämän (vihreä talous) pyrittävä kiihdyttämään muutosta. Ja oikeastaan sitä kyllä tehdäänkin kaikilla tasoilla ainakin jossain määrin.

Ei missään tapauksessa täällä suomessa. On niin marginaalista toimintaa nämä meidän hommat, että ihan voisimme vain roikkua mukana ja hoitaa vasemmalla kädellä velvoitteet, niinhän moni muukin maa tekee. Suurin ongelmahan on ihmisten määrä pallolla. No menee jo vähän offtopiciksi, mutta kuitenkin.

 

[Dzeeta]

Sillä, että raksamies, automekaniikko, parturikampaaja, sairaanhoitaja, koneistaja, hitsari, it-insinööri, lääkäri tai kauppatieteilijä asuu haja-asutusalueella tai muuten kaukana palveluista ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin heidän henkilökohtaisten mielihalujensa kanssa. Itse ovat valinneet asuinpaikkansa, maksakoon itse ne kulkemisensa kustannukset.

Sen yhden 10 000 ihmistä ruokkivan maajussin kuljetuskustannukset luonnollisesti sitten maksavat asiakkaat tyytyväisenä.

Eli samalla rahalla espooseen vaan yksiöön asumaan lapsen kanssa? Aivan, oma valinta se lapsikin, mutta toisaalta syntyvyys laskussa ja väestön ikärakenne päin vittua. Toivottavasti et asu yli 10m2 asunnossa, koska kaikki yli menevä on turhaa ja huonoa valintaa.

Kyllä fossiiliset polttoaineet vaan ovat vielä hyvin keskeisessä osassa yhteiskuntaa ja ihmisten elämää, muutoksia tapahtuu, mutta ei niiden kanssa pidä kiirehtiä. Iso laiva kääntyy hitaasti. Ja vaikka haluisian tänä päivänä sähköauton, niin jonot ovat 1,5 vuotta ainakin.

 

[Jan11]

Boldasin sen mikä on homman juju. Koskee "hiilineutraali Suomi" hanketta yleisemminkin.

Sähköautot lienevät tulevaisuutta. Tällä hetkellä ne on kalliita ja kehittyvää teknologiaa - Nissan Leafista on tainnut tulla Mark 2, mutta muuten mennään ensimmäisen sukupolven tuotteilla, joten voisi olettaa, että selvää kehitystä parempaa tapahtuu, niin hinnan kuin ominaisuuksien ja laadun (Tesla) osalta seuraavan 5-10 vuoden kuluessa. Kun rahaa ei kuitenkaan ole kuin Norjalla, niin miksi tukea ylenmäärin sähköistymistä? Esteitä sopii raivata tukemalla esim. julkisia latauspisteitä, mutta joku sähköauton hankintatuki on täysin kaivoon heitettyä rahaa - siihen valitseeko 30-50k€ uuteen autoon laittava sähköauton vai ei, ei 2k€ tuki vaikuta mitenkään vaikka toki se mieltä lämmittää. Vastaavasti ilmastolle on aivan se ja sama kulkeeko Suomen teillä 2030 sähköautoja 20% vai 40% autokannasta.

Ei missään tapauksessa täällä suomessa. On niin marginaalista toimintaa nämä meidän hommat, että ihan voisimme vain roikkua mukana ja hoitaa vasemmalla kädellä velvoitteet, niinhän moni muukin maa tekee. Suurin ongelmahan on ihmisten määrä pallolla. No menee jo vähän offtopiciksi, mutta

Varsin edistyneenä korkean elintason maana nimenomaan täällä Suomessa. Ja ylipäätään teollistuneissa, vauraissa ja edistyneissä länsimaissa. On hyvä muistaa, että meidän teollistuneiden länsimaiden elintaso on rakennettu niillä luonnonvaroilla ja fossiilisella energialla, minkä hinnan perään nyt itketään.

Maailman väkiluku on syntyvyyden osalta jo kääntymässä laskuun joka tapauksessa, vaikka eliniän pidentymisen vuoksi kasvaa vielä jonkin aikaa.
Eli seuraava ongelma on, miten talousjärjestelmä kestää harmaantumisen. Se onkin sitten huomattavan iso ongelma taklattavaksi.
”Väestöräjähdyksen sijaan ihmiskunnan on sopeuduttava tulevina vuosikymmeninä yhteiskunnan mullistukseen, jonka kutistuva ja vanheneva väestö aiheuttaa.

Ketkä tekevät työtä, kasvattavat taloutta ja maksavat veroja, jos ihmisiä on yhä vähemmän? Kuinka iäkkäistä pidetään huolta tai millaisia kaupunkeja, asuntoja, ja autoja suunnitellaan sellaiselle väestölle, josta suuri osa on yli 80-vuotiaita?

“Väestövallankumous, ilmastokriisi ja digitalisaatio tapahtuvat yhtä aikaa ja ovat ennennäkemättömiä muutoksia. Tässä on paljon aidosti jännittävää ja ajattelen, että näiden ratkaiseminen on tämmöinen ihmiskunnan suuri seikkailu”, sanoo Anna Rotkirch.”

Edessä häämöttävä väestöräjähdys on sitkeä väärinkäsitys – maailman väkiluku voi pian alkaa kutistua, mutta riittääkö se pelastamaan planeetan ympäristökriiseiltä? (Vuodelta 2021)

Tilastojen mukaan väestöhuippu voi tulla odotettua aiemmin.

yle.fi

 

[ikuhappy]

Varsin edistyneenä korkean elintason maana nimenomaan täällä Suomessa. Ja ylipäätään teollistuneissa, vauraissa ja edistyneissä länsimaissa. On hyvä muistaa, että meidän teollistuneiden länsimaiden elintaso on rakennettu niillä luonnonvaroilla ja fossiilisella energialla, minkä hinnan perään nyt itketään.

Kohtuu kaikessa. Minkä vuoksi Suomen pitäisi vetää älyttömästi tiukempaa linjaa kuin maailman isoimpien talouksien? Ottaen vielä huomioon erityispiirteet pitkien etäisyyksien harvaan asuttuna ja kylmänä maana. Kova polttoaineverotus ajaa jo automaattisesti sähköauton hankintaan niitä, kenellä se ajoprofiiliin sopii, kilometrejä tulee vähintään kohtuullisesti ja rahaa uuden / uudehkon auton hankintaan on.

 

[Neuvostoliitto]

Sillä, että raksamies, automekaniikko, parturikampaaja, sairaanhoitaja, koneistaja, hitsari, it-insinööri, lääkäri tai kauppatieteilijä asuu haja-asutusalueella tai muuten kaukana palveluista ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin heidän henkilökohtaisten mielihalujensa kanssa. Itse ovat valinneet asuinpaikkansa, maksakoon itse ne kulkemisensa kustannukset.

Sen yhden 10 000 ihmistä ruokkivan maajussin kuljetuskustannukset luonnollisesti sitten maksavat asiakkaat tyytyväisenä.

Maajussi tarvitsee polttoainetta, varaosia, ruokaa (pelkät jyvät eivät elätä), terveyspalveluita, verkkoinfran, postin, parturin, päivähoidot, koulut aivan kuin sinäkin. Ymmärrän jos kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Ja et varmaan halua myöskään teollisuutta vihreään kuplaasi, esim kaivoksen, 200 henkilöä, työllistävä vaikutus lähialueille on tuhansia ihmisiä. Ja nämä ihmiset tarvitsevat myös samat palvelut, toki myös lapsilleen. Enempää en viitsi kommentoida sinulle, en väittele nykyisin uskovaistenkaan kanssa kun se on kuin tuuleen huutaisi.

 

[Jan11]

Kohtuu kaikessa. Minkä vuoksi Suomen pitäisi vetää älyttömästi tiukempaa linjaa kuin maailman isoimpien talouksien? Ottaen vielä huomioon erityispiirteet pitkien etäisyyksien harvaan asuttuna ja kylmänä maana. Kova polttoaineverotus ajaa jo automaattisesti sähköauton hankintaan niitä, kenellä se ajoprofiiliin sopii, kilometrejä tulee vähintään kohtuullisesti ja rahaa uuden / uudehkon auton hankintaan on.

No, se kuuluu varmaan enemmänkin politiikkakeskusteluun. Mutta ei meidän linja yksityisautoilun osalta ole erityisen tiukka ainakaan jos vertaa niihin maihin, joilla osassa kaupungeista on kokonaan kielletty yksityisautoilu dieselillä, tai pantu niin kalliita tietulleja, että pyritään estämään siellä ajaminen.
Ylipäätään meidän tämän hetken korkea polttoaineen hinta (joka ei sitten ostovoimaan verrattuna enää olekaan kuin keskitasoa) ei juuri johdu mistään ympäristölinjauksesta, vaan siinä on Opec+ voitontavoittelu, koronan jälkeinen nousukausi, Ukrainan sota, omat pienet eristyneet kolmen yhtiön käsissä olevat markkinat, ja muut markkinataloudellisen syyt pääosassa.

On hyvä myös huomata, että biopolttoaineiden jakeluvelvoite oli 2019 18%, 20% 2020, 18% 2021, 19,5% 2022. Ts. Koronavuonna 2020, jolloin kysynnän romahtamisen vuoksi saimme nauttia ennätysedullisista polttoaineista jakeluvelvoite oli korkeampi kuin nykyisin, polttoainevero jo samalla tasolla kuin nykyisin.

Tätä ennen e95 deflatoitu hinta olikin pysynyt vuosikymmenen suurin piirtein paikallaan. Saattaisi siis olla jopa tervettä, ettei se sille tasolle enää laskisikaan.

Ja kyllä, itseänikin hatuttaa tankata näillä hinnoilla. Mutta jos se saa mut ajamaan vähemmän, niin hyvä, että hatuttaa.

 

[zepi]

Kohtuu kaikessa. Minkä vuoksi Suomen pitäisi vetää älyttömästi tiukempaa linjaa kuin maailman isoimpien talouksien? Ottaen vielä huomioon erityispiirteet pitkien etäisyyksien harvaan asuttuna ja kylmänä maana. Kova polttoaineverotus ajaa jo automaattisesti sähköauton hankintaan niitä, kenellä se ajoprofiiliin sopii, kilometrejä tulee vähintään kohtuullisesti ja rahaa uuden / uudehkon auton hankintaan on.

Koska Suomessa päästöt per capita ovat erittäin korkeat verrattuna melkein kaikkiin muihin maihin. Ja nimenomaan ja etenkin liikenteen päästöt ovat poikkeuksellisen korkeat, koska meillä on tahallaan muutettu kauas kaikesta pitkin metsiä. Ei se ole mikään sattuma että Suomessa on pitkät etäisyydet, vaan ihmisten vapaaehtoisten valintojen tulos.

Esim. Keski-Euroopassa normaali asumismuoto kaupunkien ulkopuolella on kylämäinen asuminen, jossa on muutamia tuhansia asukkaita postimerkin kokoisilla tonteilla vieri vieressä. Kylät ovat huomattavan elinvoimaisia vs. suomalaiset maaseutumaiset taajamat, koska parin tuhannen asukkaan keskittymässä on riittävästi asiakkaita ylläpitämään peruspalveluita ja täten siellä voi elää normaalia elämää ilman autoa. Ja esim. lasten koulumatkat hoituvat kävellen + koulubussit isomman kylän lukioon jne. on triviaalia ja edullista järjestää vs. suomalainen systeemi missä bussi kiertelee maat ja mannut poimimassa yksittäisiä nuoria kyytiin.

Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan kyliä. Meillä on kirkonkylä joka on käytännössä tien risteys jossa on huoltoasema + S-market ja pari hassua taloa -> asuminen on sitten ammuttu haulikolla metsään niin, ettei edes lähikauppaan juuri pääse ilman autoa.

Tämä on vapaaehtoinen valinta jonka sadattuhannet suomalaiset ovat itse tehneet. On aivan oikein, että omasta valinnasta johtuvista päästöistä joutuu sitten maksamaan haittaveroja. Ja on ihan oikein, että haittaveroilla kannustetaan välttämään näitä valintoja jotka aiheuttavat päästöjä.

 

[zepi]

Eli samalla rahalla espooseen vaan yksiöön asumaan lapsen kanssa? Aivan, oma valinta se lapsikin, mutta toisaalta syntyvyys laskussa ja väestön ikärakenne päin vittua. Toivottavasti et asu yli 10m2 asunnossa, koska kaikki yli menevä on turhaa ja huonoa valintaa.

Kyllä fossiiliset polttoaineet vaan ovat vielä hyvin keskeisessä osassa yhteiskuntaa ja ihmisten elämää, muutoksia tapahtuu, mutta ei niiden kanssa pidä kiirehtiä. Iso laiva kääntyy hitaasti. Ja vaikka haluisian tänä päivänä sähköauton, niin jonot ovat 1,5 vuotta ainakin.

Laiva ei käänny ollenkaan jos ei kannusteta kääntämään.

Itse maksan 35e/neliömetri/kk vuokraa ja mulla on 7min kävelymatka töihin. En aja normaalin viikon aikana metriäkään autoa vaikka sellainen tuolla parkkipaikalla onkin. Että joo, elän kuten opetan ja maksan kovaa hintaa hintaa siitä. Mutta vastaavasti sitten säästän dieselissä jota ei kulu arjessa ollenkaan. Voisin myös maksaa asumisesta selvästi vähemmän ja kulkea kauempaa.

Halvinta asuminen olisi jos muuttaisin sellaiseen paikkaan mistä ei pääse julkisilla töihin ja alkaisin kulkea autola. Mutta koen kyllä ihan oikeutetuksi sen, että polttoaineverolla kannustetaan ympäristöä säästäviin valintoihin.

 

[Krüger]

Ja kuinkas sitten kävikään? Current fuel prices in Germany

Bensiinin hinta laski alle 20 senttiä luvatun 35,20 sentin sijaan, diesel n. 8 senttiä 16,7 sentin sijaan. Taisi mennä veroale öljykauppiaiden taskuun, kuinka yllättävää!

Eli maksat mieluummin korkeampaa hintaa kuin että pari firmaa tienaisivat hieman enemmän? Suomalainen, ”maksan siitä että naapuri ei hyödy” -mentaliteetti pähkinänkuoressa.

Hauskasti liitit tuossa vastaukseni kysymykseen ”kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ?” Saksan pieleen (tai siis öljy-yhtiöille eikä kuluttajille kuten oli tarkoitus) menneeseen polttoaineveron laskuun.

Kysymys on siis kokonaan eri asiasta. Vaikka alvia ei voisi, niin polttoaineverokantaa voisi toki säätää (vaikka on silläkin EU-minimi, mutta siihen on paljon matkaa).
Ongelma vaan on, että markkinoiltaan hyvin keskittyneessä maassa Neste, NEOT ja Teboil saattaisi jättää sen viemättä hintoihin ja kääriä lisäkatteen tuottoina osakkeenomistajilleen. Keinoja tämän estämiseen Suomessa ei ole (toisin kuin esim. Espanjassa, jossa voidaan säätää kattohintoja vaikkei olisikaan ns. poikkeusaikoja todettu).

Ei missään nimessä lisää valtion sääntelyä. Veroja alas ja kustannussäästöjä esim. ulkomaille maksettavista turhuuksista ja turhista byrokraateista.

Yllättävän paljon tätä paskaa suostuu keskiverto suomalainen syömään valtiolta. Helppohan se on kansanedustajana kulkea taksikortilla maksutta veronmaksajien piikkiin niin ei varmastikaan tunnu polttoaineen hinta omassa lompakossa. Sähköautojakaan ei kohtuullisella summalla saa, tai välttämättä ollenkaan niin todella kohtuuton tilanne keskiluokasta alaspäin.

 

[Tonnin Seteli]

Koska Suomessa päästöt per capita ovat erittäin korkeat verrattuna melkein kaikkiin muihin maihin.

Saavat ollakin. Täällä on vältetty ylikansoitus.

 

[timppeli]

Itse aina ihmettelen, että miksi just autoilua pitäisi verottaa vähemmän.

Vähemmän kuin mitä? Pyöräily? Lentomatkustaminen? Syöminen? Asuminen?

Autoiluun kohdistuvan verottamisen vähentäminen perustuu siihen että sitä verotetaan paljon enemmän kuin useimpia muita elämiseen oleellisesti liittyviä asioita. Suuri osa autoiluun kohdistetuista LISÄveroista on lisäksi sellaisia joiden alun perin väitettiin olevan vain "väliaikaisia", mutta kummasti jäivät pysyviksi.

Lisäksi, on epäloogista perustella autoilun superraskasta verottamista samanaikaisesti näillä kahdella argumentilla:

1. "Se on haitallista joten siksi sitä tulee verottaa erityisen raskaasti."

2. "Autoilun verottamisesta tulee hirmuisesti verotuloja, joten valtion budjettiin tulisi aivan kauhea LOVI jos sitä vähennettäisiin!".

Nuo kaksi argumenttia ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Ensimmäisen argumentin tarkoituksena lienee nimenomaan vähentää autoilua minimiin raskaalla verotuksella, eli toivetila olisi lopulta se ettei kukaan autoilisi, ja verotulot jäisivät siltä osin nollaan. Sama ajatus kuin esim. tupakan korkealla verotuksella.

Toinen argumentti puolestaan esittää että on nimenomaan tärkeää että autoilusta saataisiin mahdollisimman suuri verokertymä, koska muuten valtion budjettiin tulee ihan kauhea lovi ja ilmeisesti kaikki sairaalat, koulut ja päiväkodit jouduttaisiin sulkemaan ilman kyseisiä verotuloja.

Eli miten se nyt on? Halutaanko autoilijoilta kerättävä verokertymä pitää korkeana valtion budjetin paikkaamiseksi, vai halutaanko sillä saada ihmimset lopettamaan autoilu (jolloin kyseinen verokertymä olisi pyöreä nolla)? Kun te autoilun vastustajat olette ensin päässeet yhteisymmärrykseen kumpi se argumenttinne autoilun superhypermegakorkealle verotukselle on, jatketaan sen jälkeen keskustelua.

Se on about haitallisin asia mitä ihmiset ylipäätään tekee.

Ei ole. Lisääntyminen, ja sen mukanaan tuoma tarve kaataa metsiä pelloiksi. laidunmaiksi, asuinalueiksi ja ihan vaan polttopuiksi (mitä esim. Afrikassa on aina tehty erittäin paljon, ja on aikojen saatossa muuttanut monet metsäisetkin alueet ei-metsäisiksi), on tutkijoiden mukaan ja tilastojen valossa ainakin kaksi miljoonaa kertaa haitallisempaa maapallolle, kuin se että ihmiset haluavat pystyä liikkumaan kaueammas kuin mitä jalat tai polkupyörä vie.

Esim. Afrikan väkiluku on n. kymmenkertaistumassa alle sadassa vuodessa (vertailuvuodet 1955 ja 2050), joten liekö ihme jos siellä uhkaa niin ravinto kuin juomavesi loppua kesken, ja metsiä kaadetaan surutta laidunmaiksi ja pelloiksi? Kymmenen kertaa isompi popula vaatii vähintään kymmenen kertaa enemmän vettä, ravintoa, energiaa jne., ja yhä suurempi osa afrikkalaisista myös haluaa länsimaista elintasoa, joko kotimaassaan tai muuttamalla kylmään Eurooppaan, mikä myös nostaa heidän hiilidioksipäästöjään huimasti.

Jos kaikki maailman maat olisivat yhtä harvaan asuttuja kuin Suomi, ei maapallolla olisi hädän päivääkään.

Syrjäseudulla pitkistä matkoista valittaville mulla on vain yksi toteamus: Miksi asutte niin kaukana kaikesta?

Itselleni ei tulisi mieleenkään muuttaa kilsojen päähän palveluista ja duuneista ja sitten ulista, että ompas kallista tämä kulkeminen...

Minä asun pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolella, mutta käyn töissä 60 km päässä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Jos muuttaisin työpaikkani lähelle jotta pääsisin sinne pyörällä, vaimoni työmatka kasvaisi n. 75 km mittaiseksi, ja sitten hänen pitäisi mennä sinne autolla.

KELA ja TE-toimisto eivät hyväksy työpaikasta kieltäytymisen perusteluksi sitä ettei se sijaitse kodin välittömässä läheisyydessä, karenssia pukkaa.

 

[j1m2]

Sillä, että raksamies, automekaniikko, parturikampaaja, sairaanhoitaja, koneistaja, hitsari, it-insinööri, lääkäri tai kauppatieteilijä asuu haja-asutusalueella tai muuten kaukana palveluista ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin heidän henkilökohtaisten mielihalujensa kanssa. Itse ovat valinneet asuinpaikkansa, maksakoon itse ne kulkemisensa kustannukset.

Samoin asumistuki pitää poistaa,jos ei ole vara asua keskustassa niin etsiköön halvemman kämpän tai paremmin palkattua työtäTaitaa zepi olla näitä hyvin palkattuja jotka lisäksi asuvat keskieuroopassa,että hyvähän siinä on huudella muille.

 

[Krüger]

Kaupungistuminen on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, eli ihmiset siirtyvät vähitellen yhä isompiin keskuksiin asumaan. Samalla tavalla autokanta sähköistyy vähitellen. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että meillä ei varsinkaan suomessa olisi mikään kiire ja valtio voisi toimillaan puskuroida näitä kriiseistä johtuvia heilahduksia mahdollisimman paljon. Annetaan asioiden tapahtua luonnollisesti ja jarrutellaan vähän. Autotehtaat on pakotettuja yhä tiukempiin päästörajoihin, jonka seurauksena autokanta sähköistyy kyllä, meneekö siihen 5, 10, 15 vai 20 vuotta, aivan yhdentekevää täällä pohjolassa, koska niin kuitenkin tulee tapahtumaan. Minun on vaikea käsittää tätä kiirettä, kun vääjäämätön kuitenkin edessä ja matkalla valtio voisi helpottaa ihmisten taloutta toimillaan, mutta ei.

Juuri tämä. Verotetaan tuhkatkin pesästä ja sitten ihmetellään miksi saastutetaan niin paljon ja miksi autokanta on niin vanha. Eiköhän kaikki ajelisi vähäpäästöisillä ja uusilla autoilla jos ihmiset eivät olisi niin vähävaraisia. Huutonaurua näille Kallion hipstereille jotka vielä kehtaavat ihmetellä miksei kaikki asu jossain 20 neliön itsemurhayksiöissä ja syö k-marketin luomutuotteita.

 

[timppeli]

Toisaalta: niinkin voisi ajatella, että jos asuminen on periferiassa halvempaa, on ihan oikein, että sitten sieltä kulkemisen kustannukset tasoittaa tilannetta.

Kulkemisen kustannukset ovat periferiassa joka tapauksessa korkeampia koska
a) pidemmät välimatkat, eli kallista polttoainetta tms. kuluisi joka tapauksessa enemmän kuin ei-periferiassa, vaikka autoiluun ei kohdistettaisi mitään veroja.
b) käytännön pakko ostaa kallis auto, mitä Helsingin Kalliossa asuvan ei välttämättä tarvitse hankkia kun voi mennä pyörällä tai julkisilla asioille.

Omistusasumiseenhan on esitetty lisäverotusta (ns. asuntotuloverotus) perusteluna se että omistusasujat hyötyvät vuokra-asujiin verrattuna siitä etteivät joudu maksamaan vuokraa. Tämä erotus tulisi laskea verotettavaksi lisätuloksi mitä omistusasujat saavat vuokralla asuviin verrattuna.

Olen joskus miettinyt miksei samaa ajatusta sitten uloteta myös taajamissa asuviin jotka voivat mennä töihin ja asioille kävellen, pyörällä tai julkisilla, eli säästävät rahaa verrattuna periferiassa asuviin jotka joutuvat ajamaan kalliisti omalla autolla tai taksilla? Eikö tuo ole katsottavissa verotettavaksi lisätuloksi mitä tiiviissä taajamissa asuvat saavat?

Kas näin asioita voidaan tosiaan käännellä, saaden kuulostamaan loogiselta että jotain toista ihmisryhmää tulisi verottaa kovemmin kuin itseään.

Toki se sitten taas johtaisi epämiellyttävään kysymykseen siitä, miksi sitten työssäkäynnin kulkemisen kustannuksia tuetaan verovähennyksin

Samasta syystä kun on yleensäkin kaikki tulonhankkimisvähennykset. Eli jos sinun pitää esim. ostaa jotain tarvikkeita pystyäksesi edes tekemään töitä, voit varsin usein vähentää niiden hankkimiseen kuluneen rahan verotuksessa.

Ajatuksena on se ettei näistä pakollisista, työhön liittyvistä, menoista muodostuisi kannustinloukkua olla tekemättä tai hakematta töitä. Se on sinänsä looginen ajatus, eli sinun ei tarvitse maksaa tuloverotusta siitä osasta palkkaasi mikä sinulla kuluu ihan vain mahdollisuuteen tehdä kyseistä työtä.

Sama pätee työmatkakuluihin, pyritään siihen ettet noin suurinpiirtein joutuisi maksamaan tuloveroa siitä osasta tulojasi, jotka sinulla kuluvat ihan vain päästäksesi työpaikallesi. Korona-ajan etätöissä vastaavasti ihmisille annettiin mahdollisuus vähentää verotuksessa laskennallisesti tarve omistaa yksi erillinen työhuone, jotta voi tehdä järkevästi töitä kotonaan.

Tosin yksinkertaisuuden vuoksi työmatkavähennyksiin on määrätty omavastuuosuus, joka loogisesti on määritelty sen suuruiseksi mitä julkisen liikenteen käyttö monissa isoissa taajamissa maksaa. Esim. jos työmatkakulusi on HSL:n AB-lipun hankkiminen, et saa työmatkavähennystä koska kustannus jää omavastuuosuuden alle.

Tuo on sikäli järkevä rajaus että se vähentää turhaa paperityötä ja byrokratiaa (muutenhan käytännössä kaikki esim. pääkaupunkiseudulla asuvat ja työskentelevät hakisivat työmatkavähennystä), ja lisäksi silloin ei pystytä tekemään erottelua sen suhteen mikä osa matkalippukulusta liittyy nimenomaan työmatkakuluihin.

 

[Jan11]

Vähemmän kuin mitä? Pyöräily? Lentomatkustaminen? Syöminen? Asuminen?

Autoiluun kohdistuvan verottamisen vähentäminen perustuu siihen että sitä verotetaan paljon enemmän kuin useimpia muita elämiseen oleellisesti liittyviä asioita. Suuri osa autoiluun kohdistetuista LISÄveroista on lisäksi sellaisia joiden alun perin väitettiin olevan vain "väliaikaisia", mutta kummasti jäivät pysyviksi.

Lisäksi, on epäloogista perustella autoilun superraskasta verottamista samanaikaisesti näillä kahdella argumentilla:

1. "Se on haitallista joten siksi sitä tulee verottaa erityisen raskaasti."

2. "Autoilun verottamisesta tulee hirmuisesti verotuloja, joten valtion budjettiin tulisi aivan kauhea LOVI jos sitä vähennettäisiin!".

Nuo kaksi argumenttia ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Ensimmäisen argumentin tarkoituksena lienee nimenomaan vähentää autoilua minimiin raskaalla verotuksella, eli toivetila olisi lopulta se ettei kukaan autoilisi, ja verotulot jäisivät siltä osin nollaan. Sama ajatus kuin esim. tupakan korkealla verotuksella.

Toinen argumentti puolestaan esittää että on nimenomaan tärkeää että autoilusta saataisiin mahdollisimman suuri verokertymä, koska muuten valtion budjettiin tulee ihan kauhea lovi ja ilmeisesti kaikki sairaalat, koulut ja päiväkodit jouduttaisiin sulkemaan ilman kyseisiä verotuloja.

Eli miten se nyt on? Halutaanko autoilijoilta kerättävä verokertymä pitää korkeana valtion budjetin paikkaamiseksi, vai halutaanko sillä saada ihmimset lopettamaan autoilu (jolloin kyseinen verokertymä olisi pyöreä nolla)? Kun te autoilun vastustajat olette ensin päässeet yhteisymmärrykseen kumpi se argumenttinne autoilun superhypermegakorkealle verotukselle on, jatketaan sen jälkeen keskustelua.

Eivät nuo ole erityisen ristiriitaisia.
Kerättäville veroille yleensä asetetaan tavoitetaso. Sen jälkeen pohditaan rakenne. Nyt sitten rakenteen sisällä voidaan painotuksella tehdä ns. vero-ohjausta, ts. sillä voidaan jossain määrin ohjata valintoja.
Jos tartutaan siihen, että tavoite olisi vero-ohjauksella alentaa päästöjä, niin silloin tietysti ohjaus tulisi tehdä vähäpäästöisyydestä palkitsevaksi ja ajetuista kilometreistä rankaisevaksi. Niin kauan kuin kysymys on nestemäisistä polttoaineista, niin litraperusteinen verotus toimii tässä hyvin, mutta ei kykene siihen, että sisään rakennettaisiin progressio kilometrimäärän kasvaessa.
Toinen vaihtoehto toki olisi kilometripohjainen ajoneuvo- ja käyttövoimavero (jos sellainen halutaan säilyttää). Ja sitä onkin kaksi edellistä asiantuntijatyöryhmää esittänyt, toinen jopa elektronisesti paikannuksella valvottuna. Luonnollisesti poliittinen prosessi tyrmäsi nämä esitykset, koska hyväksymällä ajatuksen julkisesti, edessä olisi varma vaalitappio. Mutta itse ennustaisin, että kyllä se sieltä vielä joku päivä tulee kunhan autokanta ensin riittävästi sähköistyy.

Sitten jos taas tavoite olisi vähentää ajettuja kilometrejä (vähentää päästöjä sitä kautta) ja säilyttää tietty tavoitetaso veronkeräämisessä, voisi yksinkertaisesti toimia kuin tupakan kanssa. Säädellä tiukasti, kontrolloida saatavuutta, nostaa veroa jatkuvasti sen mukaan, mitä kulutus vähenee.

Tai toki tehdä yhdistelmää noista.

Mutta käsittääkseni Suomessa ei ole ollut tavoite vähentää ajettuja kilometrejä (voin toki olla väärässäkin). Vaan lähinnä vähentää niitä päästöjä, ja siksi päästöpohjainen verotus autoissa ja polttoaineissa, samoin sekoitevelvoite. Viimeiset polttoaineveron korotuksetkin ovat olleet vain indeksikorotuksia, joten sekin kertoisi siitä, että ainakaan polttoaineissa ei ole tehty vero-ohjausta kilometrien vähentämiseen.

 

[timppeli]

Koska Suomessa päästöt per capita ovat erittäin korkeat verrattuna melkein kaikkiin muihin maihin.

Päästöjen vertailu per capita menee metsään, koska ilmasto ei välitä per capita päästöistä, vaan kokonaispäästöistä.

Annan esimerkin joka ehkä avaa ajatusta sinullekin: Jos Suomessa asuisi 100 miljoonaa ihmistä, mutta päästömme per capita olisivat vain puolet nykyisestä, olisiko se ilmaston kannalta hyvä vai huono asia?

Minä sanon että huono asia koska päästömme olisivat silloin n. 20-kertaiset nykyiseen verrattuna. Mikä on sinun vastauksesi?

Jos kaikki maat olisivat yhtä harvaan asuttuja kuin Suomi, ei meillä kenelläkään olisi hätäpäivää, ei edes vaikka kaikkien päästöt per capita olisivat samat kuin suomalaisilla.

Lisäksi tulee huomioida että kylmässä pohjoisessa kuluu enemmän energiaa ihan jo hengissä pysymiseen, kuin hinku-Intiassa missä voi asua hyvin savimajassa ja kasvukausi oman ruoan kasvattamiseen on paljon pidempi ja runsastuottoisampi, kuin Suomessa. Lisäksi Suomessa ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia päästöttömän energian tuottamiseksi kuin etelämpänä, esim. aurinkoenergian muodossa. Siksi korkeampi energiakulutus ja myös päästöt per capita ovat ymmärrettävämpiä kylmässä Pohjolassa.

Vasta-argumentti tuolle voisi olla "No miksi sitten asuu Suomessa eikä vaikka Turkissa?", eli että meidän suomalaisten tulisi muuttaa lämpimämpiin maihin missä on helpompi elää pienemmällä hiilijalanjäljellä. Tuo on mielestäni ihan hyvä argumentti, mutta se valitettavasti tuon argumentin perusteella tulisi vastustaa kaikin tavoin ns. humanitääristä maahanmuuttoa Suomeen, koska se nimenomaan kohdistuu lämpimämmistä maista kylmään Eurooppaan ja Suomeen, kasvattaen kyseisten siirtolaisten hiilijalanjälkeä roimasti.

Sen kun vielä näkisi että vihervasemmisto vastustaisi humanitääristä maahanmuuttoa, kun se kuitenkin selkeästi on pahaksi ilmastolle.

 

[zepi]

Päästöjen vertailu per capita menee metsään, koska ilmasto ei välitä per capita päästöistä, vaan kokonaispäästöistä.

Björn Wahlroos voitaneen myös vapauttaa veronmaksusta, koska vaikka hän maksaakin paljon veroja paljon tienaavana + omistavana, niin yksittäisenä maksajana se on kuitenkin vain pisara valtion kokonaistuloitsa ja täten merkityksetön tulonlähde valtiontalouden kannalta.

Vain kokonaisverotuloilla miljardeissa on merkistystä, joten pari miljoonaa sinne tänne on ihan se ja sama?

Per capita on ainoa järkevä tapa mitata ja sen jälkeen jokaiseen ihmiseen kohdistetaan samat toimet. Mulle käy sekä lineaarinen (euroa per kilo co2:sta) että progressiivinen päästöverotus. Se, että paljon saastuttaville annettaisiin alennusta ei kuulosta reilulta.

 

[timppeli]

Mutta käsittääkseni Suomessa ei ole ollut tavoite vähentää ajettuja kilometrejä (voin toki olla väärässäkin).

En tiedä tarkalleen mikä nykyisen hallituksen tavoite on, mutta monessa eri tahojen tilatuissa mietinnöissä Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on monesti painotettu sitä että suomalaisten omilla autoilla ajamat km-määrät pitää saada rutkasti alas, eli ihmisten liikkumista omalla autolla tulee jyrkästi vähentää.

Lisäksi esim. Helsingin päättäjät ovat avoimesti sanoneet tämän tärkeäksi tavoitteeksi kuntatasolla, eli ihmisten halutaan ajavan omilla autoilla niin vähän kuin mahdollista. Tätä tukemaan on ehdotettu tietulleja yms.

Toinen vaihtoehto toki olisi kilometripohjainen ajoneuvo- ja käyttövoimavero (jos sellainen halutaan säilyttää). Ja sitä onkin kaksi edellistä asiantuntijatyöryhmää esittänyt, toinen jopa elektronisesti paikannuksella valvottuna. Luonnollisesti poliittinen prosessi tyrmäsi nämä esitykset, koska hyväksymällä ajatuksen julkisesti, edessä olisi varma vaalitappio. Mutta itse ennustaisin, että kyllä se sieltä vielä joku päivä tulee kunhan autokanta ensin riittävästi sähköistyy.

Kilometriveroahan pyritään puolustelemaan juuri sillä että muuten verotuloihin tulee kauhea lovi kun ihmiset siirtyvät sähköautoiluun.

Tuossa juuri tulee esille mainitsemani ristiriita, kun toisaalta korkean autoverotuksen perusteeksi esitetään sitä että se on niin haitallista (ympäristölle, päästöt jne.), mutta toisaalta muistutetaan kuinka tärkeitä valtion budjetille kyseiset mittavat verotulot ovat, eli jos ne uhkaavat tyrehtyä (ihmisten vähentäessä polttomoottoriautoilua), tulee niitä kerätä jollain muilla keinoin nimenomaan autoilijoilta, esim. kilometrivero.

Minä kyseenalaistin juuri tuota ajatusta, miksi kyseiset verot pitäisi verottaa nimenomaan autoilijoilta, jos ne kerran on pakko kerätä. Maksavathan kaikki tai ainakin useimmat autoilijat myös esim. tuloveroja, pääomatuloveroja, alv:tä jne., niitä hienoisesti korottamalla saataisiin helposti kurottua ammottava verotulolovi umpeen.

Tupakkaveron kohdalla tuo olisi sama kuinka päättäjät mietiskelevät pitäisikö tupakoimattomille määrätä hengitysvero koska tupakkaverokertymän lasku aiheuttaa valtion budjettiin ammottavan loven, kun ihmiset lopettavat tupakoinnin. Muuten kaikki koulut, päiväkodit ja varsinkin sairaalat joudutaan sulkemaan tupakkaverotulojen ehtyessä.

 

[n0ppa]

Riippuu autosta, mutta ei sitä bensa/ varsinkaan diesel autoa ole kohta enää ihan helppo myydä ottamatta valtavaa tappiotta

Kaikki autot saa myytyä, Dieselit myös.. mut oma on ihan tommonen n.6-7L/100km kuluttava bensa vekotin vähä riippuu missää ajelee ja miten ajelee, jos 80km/h matkaa ni pääsee jopa vähä päälle 5l/100km.
Enkä ota tossa yhtää tappioo, vielä näyttää pyytävän samaa ku mitä oli kun ostin 3-4v sitte.. ostaa kato vähä ajettua käytettyä, eikä sieltä marmorilta ni ei hintakaa tipu niin paljoa enää

 

[timppeli]

Per capita on ainoa järkevä tapa mitata ja sen jälkeen jokaiseen ihmiseen kohdistetaan samat toimet.

Ei ole, perustelut esitin jo aiemmin. Tuolla argumentilla olisi ilmastolle muka parempi jos Suomessa asuisi 100 miljoonaa ihmistä ja päästömme per capita olisivat esim. puolet nykyisestä, vaikka se oikeasti tarkoittaisikin että kokonaispäästömme olisivat melkein 20 kertaa nykyistä suuremmat.

Paljon järkevämpi laskentaperuste päästöille valtiotasolla olisi per neliökilometri, koska se huomioisi myös joidenkin maiden ja alueiden ylikansoituksen merkityksen päästöille. Saksa ja Suomi ovat pinta-alaltaan melko samankokoisia, joten miksi muka on oikein että Saksan päästöt ovat (jos tilastoa oikein katsoin) 15 kertaa suuremmat kuin Suomen?

Jos perusteluna käytetään sitä että Saksassa asuu enemmän ihmisiä, voidaan kysyä: miksi asuu? Miksi Saksa ei ole pystynyt kontrolloimaan väestönkasvuaan yhtä tehokkaasti kuin Suomi? Eikö se ole heidän oma vikansa ettei sielläkin asu, Suomen kokoisella alueella, vain 5,5 miljoonaa ihmistä?

Jos kaikki maapallon alueet olisivat yhtä harvaan asuttuja kuin Suomi, ei maapallolla olisi hätäpäivää. Vain kokonaispäästöillä on merkitystä, ei per capita päästöillä.

 

[zepi]

Ei ole, perustelut esitin jo aiemmin. Tuolla argumentilla olisi ilmastolle muka parempi jos Suomessa asuisi 100 miljoonaa ihmistä ja päästömme per capita olisivat esim. puolet nykyisestä, vaikka se oikeasti tarkoittaisikin että kokonaispäästömme olisivat melkein 20 kertaa nykyistä suuremmat.

100 miljoona ihmistä ei ilmesty tyhjästä. Jos esim. Jenkeistä muuttaisi Suomeen 100 miljoonaa ihmistä ja päästömme per capita olisivat puolet nykyisestä, globaalit päästöt putoaisivat reippaasti.

 

[Jan11]

En tiedä tarkalleen mikä nykyisen hallituksen tavoite on, mutta monessa eri tahojen tilatuissa mietinnöissä Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on monesti painotettu sitä että suomalaisten omilla autoilla ajamat km-määrät pitää saada rutkasti alas, eli ihmisten liikkumista omalla autolla tulee jyrkästi vähentää.

Lisäksi esim. Helsingin päättäjät ovat avoimesti sanoneet tämän tärkeäksi tavoitteeksi kuntatasolla, eli ihmisten halutaan ajavan omilla autoilla niin vähän kuin mahdollista. Tätä tukemaan on ehdotettu tietulleja yms.


Kilometriveroahan pyritään puolustelemaan juuri sillä että muuten verotuloihin tulee kauhea lovi kun ihmiset siirtyvät sähköautoiluun.

Tuossa juuri tulee esille mainitsemani ristiriita, kun toisaalta korkean autoverotuksen perusteeksi esitetään sitä että se on niin haitallista (ympäristölle, päästöt jne.), mutta toisaalta muistutetaan kuinka tärkeitä valtion budjetille kyseiset mittavat verotulot ovat, eli jos ne uhkaavat tyrehtyä (ihmisten vähentäessä polttomoottoriautoilua), tulee niitä kerätä jollain muilla keinoin nimenomaan autoilijoilta, esim. kilometrivero.

Minä kyseenalaistin juuri tuota ajatusta, miksi kyseiset verot pitäisi verottaa nimenomaan autoilijoilta, jos ne kerran on pakko kerätä. Maksavathan kaikki tai ainakin useimmat autoilijat myös esim. tuloveroja, pääomatuloveroja, alv:tä jne., niitä hienoisesti korottamalla saataisiin helposti kurottua ammottava verotulolovi umpeen.

Tupakkaveron kohdalla tuo olisi sama kuinka päättäjät mietiskelevät pitäisikö tupakoimattomille määrätä hengitysvero koska tupakkaverokertymän lasku aiheuttaa valtion budjettiin ammottavan loven, kun ihmiset lopettavat tupakoinnin. Muuten kaikki koulut, päiväkodit ja varsinkin sairaalat joudutaan sulkemaan tupakkaverotulojen ehtyessä.

Siis lähtökohtaisesti asia on tuon tapaisesti. Veropohja voidaan, mikäli niin halutaan, kerätä myös muualta. Meillä autoilu on poliittisesti hyväksytty tuottamaan laajaa veropohjaa. Ja polttoaineiden osalta se on ollutkin varsin yksinkertainen ja tehokas tapa, ja on sitä niin kauan, kuin käytämme pääosin nestemäisiä polttoaineita.
Selvää on, että uusi mekanismi on kuitenkin löydettävä. Ja itsekin uskon laajaan veroremonttiin joskus 2030-luvun aikana. Mutta pidän silti aivan mahdollisena, että autoilua ja autoilijoita päädytään vielä sittenkin pitämään yhtenä merkittävänä osana veropohjaa.

Helsinkiin en ota kantaa muuten kuin että kaikkien suurempien ja kasvavien kaupunkien luonnollinen tavoite on vähentää autoilua erityisesti keskusta-alueella, jotta pinta-ala saataisiin tehokkaampaan käyttöön, ja toki myös ruuhkat ja lähipäästöt pienemmiksi.

 

[timppeli]

Selvää on, että uusi mekanismi on kuitenkin löydettävä. Ja itsekin uskon laajaan veroremonttiin joskus 2030-luvun aikana. Mutta pidän silti aivan mahdollisena, että autoilua ja autoilijoita päädytään vielä sittenkin pitämään yhtenä merkittävänä osana veropohjaa.

Autoilijat maksavat myös kaikkia muitakin samoja veroja kuin ei-autoilijat, kuten tulovero, pääomatulovero, alv jne.

Miksi siis olisi tarpeellista pitää yllä kyseisiä, vain autoiluun liittyviä. lisäveroja, vain pitääkseen verotulot ylhäällä? Mitä sitten tehdään jos yllättäen kaikki lopettaisivatkin yksityisautoilun, eikö silloin joka tapauksessa jouduttaisi nostamaan muita veroja, jotka edelleen kohdistuisivat myös ex-autoilijoihin? (Autoiluun yleisesti kohdistuu jo alv eli ei autoilu sittenkään tietenkään verovapaata tulisi olemaan.)

Ei tupakkaverotulojenkaan mahdollinen lasku saa päättäjiä pohtimaan miten samat verot saataisiin kerättyä ex-tupakoitsijoilta esim. hengitysveron muodossa. Tupakkaveron perimmäinen tarkoitus on nimenomaan ollut vähentää tupakointia, joten tavoite on nollata kyseiset verotulot.

Helsinkiin en ota kantaa muuten kuin että kaikkien suurempien ja kasvavien kaupunkien luonnollinen tavoite on vähentää autoilua erityisesti keskusta-alueella, jotta pinta-ala saataisiin tehokkaampaan käyttöön, ja toki myös ruuhkat ja lähipäästöt pienemmiksi.

HSL:n esittämissä tietullisuunnitelmissa tietulleja olisi myös esim. Kehä III:n tasolla poikittaisliikenteessä, eli niitä joutuisi maksamaan myös esim. Kirkkonummelta tai Klaukkalasta Porvooseen pyrkivä jolle järkevin reitti olisi mennä pitkä pätkä Kehä III:sta pitkin keskellä peltoja, eikä edes pyrkiä minnekään Helsingin keskustaa kohti.

Lisäksi tietullisuunnitelmissa on se outous etteivät ne koskisi Helsingin keskustassa edestakaisin suhaavia, koska tietulleja olisi vain kauempana sisääntuloväylillä, ja sitten poikittaisliikenteessä kaukana Helsingin keskustasta tai edes Helsingistä (suurin osa Kehä III:stä menee Helsingin ulkopuolella, vain pieni pätkä idässä menee Helsingin laitamilla).

Olen itse sitä mieltä että selkein tapa vähentää autoilua keskusta-alueilla on yksinkertaisesti kieltää siellä yksityisautoilu. Tämä olisi tehokas ja myös tasa-arvoinen tapa koska silloin myöskään kantakaupungissa asuvat eivät saisi vapaata oikeutta ajaa autolla keskustassa.

Se ettei tällaista tule (tai tietulleja tiheään Helsingin kantakaupungin alueelle), oletan syyksi sen että se saisi monet nostamaan kytkintä ja muuttamaan Helsingin ulkopuolelle, missä tuollaisia hullutuksia ei ole.

 

[Jan11]

Jos perusteluna käytetään sitä että Saksassa asuu enemmän ihmisiä, voidaan kysyä: miksi asuu? Miksi Saksa ei ole pystynyt kontrolloimaan väestönkasvuaan yhtä tehokkaasti kuin Suomi? Eikö se ole heidän oma vikansa ettei sielläkin asu, Suomen kokoisella alueella, vain 5,5 miljoonaa ihmistä?

Omituinen muotoilu. Suomihan ei suinkaan ole pyrkinyt kontrolloimaan väestönkasvua. Päinvastoin. Väestöpoliittisesti se on pyrkinyt tukemaan sitä erityisesti syntyvyyden, vanhempainvapaiden ja -etuuksien, lapsilisien, neuvola-, varhaiskasvatus- ja peruskoulujärjestelmän kautta, mutta valitettavan heikolla menestyksellä; syntyvyys on ollut riittämätöntä (ja 2010-luvulla erityisesti kiihtyen) jo lähes 60 vuoden ajan.

 

[timppeli]

100 miljoona ihmistä ei ilmesty tyhjästä. Jos esim. Jenkeistä muuttaisi Suomeen 100 miljoonaa ihmistä ja päästömme per capita olisivat puolet nykyisestä, globaalit päästöt putoaisivat reippaasti.

100 miljoonaa ihmistä ilmestyy naisten kohduista. Joissakin maissa, kuten Suomessa, tämä on pysynyt paremmin hallinnassa kuin joissain muissa maailman kolkissa.

Kyllä jokin arvo pitää sillekin antaa että suomalaiset ovat uutterasti onnistuneet pitämään väestönkasvunsa keskimäärin varsin alhaisena, ja maansa harvaan asuttuna. Tällä on suora vaikutus alueen päästöihin, suurempi määrä ihmisiä kuluttaa enemmän energiaa ja luonnonvaroja, ja tuottaa enemmän päästöjä.

Miten se nyt oli, vastustatko humanitääristä maahanmuuttoa Suomeen, perusteluna se että kyseisten siirtolaisten hiilijalanjälki kasvaa taatusti Suomessa koska täällä jo asuntojen lämmittämiseen talvella kuluu enemmän energiaa kuin lähtömaissa? Varsin monilla tulijoista tuntuu myös olevan Suomessa polttomoottoriauto.

 

[timppeli]

Omituinen muotoilu. Suomihan ei suinkaan ole pyrkinyt kontrolloimaan väestönkasvua. Päinvastoin. Väestöpoliittisesti se on pyrkinyt tukemaan sitä erityisesti syntyvyyden, vanhempainvapaiden ja -etuuksien, lapsilisien, neuvola-, varhaiskasvatus- ja peruskoulujärjestelmän kautta, mutta valitettavan heikolla menestyksellä; syntyvyys on ollut riittämätöntä (ja 2010-luvulla erityisesti kiihtyen) jo lähes 60 vuoden ajan.

Sillä ei ole merkitystä millä keinoin Suomi on onnistunut pitämään väestönkasvunsa alhaisena, mutta niin se vain on tehnyt. Lopputulos on tärkeintä, ei niinkään se miten tilanteeseen on päädytty. Olkoon kyse sitten kulttuurillisista syistä tai mistä tahansa.

Koko maapallon väestönkasvun osuutta kokonaispäästöjen kasvuun ja luonnonvarojen riittävyyteen et varmaan kuitenkaan kiistä? Afrikan väestö kymmenkertaistuu vuosien 1955 ja 2050 välillä, ans kattoo kun sielläkin päästään länsimaiseen elintasoon, aivan kuten Kiinassa on vähitellen alettu päästä (ja kokonaispäästöt Kiinassa ovatkin sen myötä nousseet hurjasti ajan saatossa, kiitos suuren väestön).

Suuri väestö moninkertaistaa per capita päästöjen kasvun vaikutuksen kokonaispäästöihin.

 

[Jan11]

Autoilijat maksavat myös kaikkia muitakin samoja veroja kuin ei-autoilijat, kuten tulovero, pääomatulovero, alv jne.

Miksi siis olisi tarpeellista pitää yllä kyseisiä, vain autoiluun liittyviä. lisäveroja, vain pitääkseen verotulot ylhäällä? Mitä sitten tehdään jos yllättäen kaikki lopettaisivatkin yksityisautoilun, eikö silloin joka tapauksessa jouduttaisi nostamaan muita veroja, jotka edelleen kohdistuisivat myös ex-autoilijoihin? (Autoiluun yleisesti kohdistuu jo alv eli ei autoilu sittenkään tietenkään verovapaata tulisi olemaan.)

Ei tupakkaverotulojenkaan mahdollinen lasku saa päättäjiä pohtimaan miten samat verot saataisiin kerättyä ex-tupakoitsijoilta esim. hengitysveron muodossa. Tupakkaveron perimmäinen tarkoitus on nimenomaan ollut vähentää tupakointia, joten tavoite on nollata kyseiset verotulot.


HSL:n esittämissä tietullisuunnitelmissa tietulleja olisi myös esim. Kehä III:n tasolla poikittaisliikenteessä, eli niitä joutuisi maksamaan myös esim. Kirkkonummelta tai Klaukkalasta Porvooseen pyrkivä jolle järkevin reitti olisi mennä pitkä pätkä Kehä III:sta pitkin keskellä peltoja, eikä edes pyrkiä minnekään Helsingin keskustaa kohti.

Lisäksi tietullisuunnitelmissa on se outous etteivät ne koskisi Helsingin keskustassa edestakaisin suhaavia, koska tietulleja olisi vain kauempana sisäänmenoväylillä, ja sitten poikittaisliikenteessä kaukana Helsingin keskustasta tai edes Helsingistä (suurin osa Kehä III:stä menee Helsingin ulkopuolella, vain pieni pätkä idässä menee Helsingin laitamilla).

Olen itse sitä mieltä että selkein tapa vähentää autoilua keskusta-alueilla on yksinkertaisesti kieltää siellä yksityisautoilu. Tämä olisi tehokas ja myös tasa-arvoinen tapa koska silloin myöskään kantakaupungissa asuvat eivät saisi vapaata oikeutta ajaa autolla keskustassa.

Se ettei tällaista tule (tai tietulleja tiheään Helsingin kantakaupungin alueelle), oletan syyksi sen että se saisi monet nostamaan kytkintä ja muuttamaan Helsingin ulkopuolelle, missä tuollaisia hullutuksia ei ole.

Tupakkavero on sikäli erilainen, että sillä kerätään suurin piirtein se, mitä on laskennalliset suorat ja välilliset kustannuksetkin. THL:n arvion mukaan jopa vähemmän (THL arvioi 1,5 miljardia kustannuksiksi), mutta muut arviot on olleet suurin piirtein +- sata miljoonaa verotuottoon verraten. Joten tupakkaveron tuottoja ei tarvitse korvata millään uudella verolla, kun tupakanmyynti loppuu, joskin vuosikymmenten viive pitää pärjätä on se sitten mikä hyvänsä.

 

[Dzeeta]

Kyllä autoilijat tulevat aina olemaan nettomaksajan roolissa, siitäkin huolimatta, että autokanta olisi yksityisautoilussa 100% sähköistä. Veikkaan tuota kilometriperusteista veroa, koska kotona ladattavaa autoiluun kuluvaa sähköä ei voida erikseen verottaa, ellei sitten joku pakollinen oma mittarinsa siihenkin.

Mutta kuten mainitsinkin, meillä ei olisi mikään kiire ja valtio voisi nyt kriisien keskellä tasoitella tilannetta. Tällä olisi myös jonkinlainen symbolinen merkitys vaikka alennus ei kokonaisuudessaan siirtyisikään litrahintaan. Tämä nykyinen kriiseistä johtuva hinnan kehitys ei enää ole normaalia ja mukautumiskyky ei ihmisillä riitä. Ei autokantaa vaan voi sähköistää puolessa vuodessa niin, että polttoaineen hinnat nousee helvetisti. Zepin ajatusmaailma ei kyllä avaudu itselle, kun koko ajan on tehty etenkin euroopassa ja suomessa toimia autoilun päästöjen vähentämiseksi ja siirtymä ekologisempaan suuntaan on jatkuvasti menossa, niin pitääkö nyt kriisin keskelläkin vielä lyödä lisää vettä myllyyn ja kuorossa huutaa, että ihanaa saatana. Sillä aikataululla kun ei ole merkitystä tässä asiassa. Ja tosiaan, onhan asuminen täällä pohjoisessa typerää, eli kaikki muuttamaan lähelle päiväntasaajaa pieniin täyden palvelun kyläkeskuksiin, ettei vaan päästöt nouse liian suuriksi.

 

[Jan11]

Sillä ei ole merkitystä millä keinoin Suomi on onnistunut pitämään väestönkasvunsa alhaisena, mutta niin se vain on tehnyt. Lopputulos on tärkeintä, ei niinkään se miten tilanteeseen on päädytty. Olkoon kyse sitten kulttuurillisista syistä tai mistä tahansa.

Koko maapallon väestönkasvun osuutta kokonaispäästöjen kasvuun ja luonnonvarojen riittävyyteen et varmaan kuitenkaan kiistä? Afrikan väestö kymmenkertaistuu vuosien 1955 ja 2050 välillä, ans kattoo kun sielläkin päästään länsimaiseen elintasoon, aivan kuten Kiinassa on vähitellen alettu päästä (ja kokonaispäästöt Kiinassa ovatkin sen myötä nousseet hurjasti ajan saatossa, kiitos suuren väestön).

Suuri väestö moninkertaistaa per capita päästöjen kasvun vaikutuksen kokonaispäästöihin.

Tietenkään en kiistä väestönkasvun merkitystä.
Mutta väestönkasvu tosiaan on globaalisti jo väistyvä ongelma kun katsotaan vähän pidemmällä perspektiivillä, esim 50 tai 100 vuoden perspektiivillä.
Tosin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa se vielä nyt on akuutti. Muu osa afrikkaakin kuitenkin on jo muun maailman tapaisessa tilanteessa, väestönkasvu johtuu lähinnä elinikä-ennusteen rajusta pidentymisestä, syntyvyys ei enää siihen johda. Toisaalta esim. Nigeriassa syntyvyys on edelleen korkea ja väestö kasvaa voimakkaasti.
Kiinassa sen sijaan se ongelma on jo käänteinen. Vaikka lapsimäärän kontrollista on luovuttu ja lastentekoon kannustetaan, on syntyvyys jäämässä aivan liian alhaiseksi väestön uusiutumisen kannalta. Syntyvyys on jopa Suomeakin heikompi (1,3), ja Kiinan valtio on virallisesti siirtynyt ohjauksessaan ns. kolmen lapsen politiikkaan.

Mutta nyt ollaan vähän etäällä polttoaineen hinnanmuodostuksesta. Se on tämän hetken markkinataloutta, kysynnän ja tarjonnan muodostamaa. Kesällä usein kysyntä kasvaa, eli vaikka Opec taipuikin nostamaan pumppausmääriä on varsin oletettavaa, että hinnat pysyvät korkeina vielä pitkään. Mistä kiitos kuuluu pitkälti Putinille ja markkinoille.

Autoilijoille ei helpotusta vielä hetkeen – Nordean ekonomisti: Bensan ja dieselin hinnat pysyvät yli kahdessa eurossa ainakin tämän vuoden

Suomessa bensiinin ja dieselin pumppuhinnat ovat nousseet rajusti sen jälkeen, kun Venäjä helmikuun lopulla aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa.

www.mtvuutiset.fi

 

[Jan11]

Kyllä autoilijat tulevat aina olemaan nettomaksajan roolissa, siitäkin huolimatta, että autokanta olisi yksityisautoilussa 100% sähköistä. Veikkaan tuota kilometriperusteista veroa, koska kotona ladattavaa autoiluun kuluvaa sähköä ei voida erikseen verottaa, ellei sitten joku pakollinen oma mittarinsa siihenkin.

Mutta kuten mainitsinkin, meillä ei olisi mikään kiire ja valtio voisi nyt kriisien keskellä tasoitella tilannetta. Tällä olisi myös jonkinlainen symbolinen merkitys vaikka alennus ei kokonaisuudessaan siirtyisikään litrahintaan. Tämä nykyinen kriiseistä johtuva hinnan kehitys ei enää ole normaalia ja mukautumiskyky ei ihmisillä riitä. Ei autokantaa vaan voi sähköistää puolessa vuodessa niin, että polttoaineen hinnat nousee helvetisti. Zepin ajatusmaailma ei kyllä avaudu itselle, kun koko ajan on tehty etenkin euroopassa ja suomessa toimia autoilun päästöjen vähentämiseksi ja siirtymä ekologisempaan suuntaan on jatkuvasti menossa, niin pitääkö nyt kriisin keskelläkin vielä lyödä lisää vettä myllyyn ja kuorossa huutaa, että ihanaa saatana. Sillä aikataululla kun ei ole merkitystä tässä asiassa. Ja tosiaan, onhan asuminen täällä pohjoisessa typerää, eli kaikki muuttamaan lähelle päiväntasaajaa pieniin täyden palvelun kyläkeskuksiin, ettei vaan päästöt nouse liian suuriksi.

Sekoitevelvoitteen tilapäinen alentaminenhan nyt on juuri siitä. Tuskin se 12,5 snt siirtyy kokonaan litrahintaan, mutta ehkäpä edes puolet siitä. Jos ei edes sitä, on se sitten poliitikoille hyvä merkki siitä, että jatkossa muita instrumentteja ei juuri kannata edes pohtia.
Btw, veikkaan että vaalien alla hallituspuolueiden pokeri pettää, ja voipi olla että äänestäjät saa jotakin ekstraa vaikkei se olisi järkevääkään. Niin se usein on mennyt. Syksyllä on vielä työmarkkinakierroskin, niin kenties sitä tukemaan tehdään esim. tuloverotukselle jotakin.

 

[B170]

Sodan aiheuttamista päästöistä ei puhu kukaan, tuskin ne ekopommeja on. Itse siirryin sähköiseen liikkumiseen maaliskuussa ainoastaan sen takia, kun tuli mahdollisuus vaihtaa bensamaasturi pois ja kun ei kysyntä ollut vielä suurta niin auton hintakin oli kohtuullinen. Ilmastosyyt ei painanu valinnassa juuri nimeksikään,vain mahdollinen säästö bensakuluissa.

 

[Dzeeta]

Sodan aiheuttamista päästöistä ei puhu kukaan, tuskin ne ekopommeja on. Itse siirryin sähköiseen liikkumiseen maaliskuussa ainoastaan sen takia, kun tuli mahdollisuus vaihtaa bensamaasturi pois ja kun ei kysyntä ollut vielä suurta niin auton hintakin oli kohtuullinen. Ilmastosyyt ei painanu valinnassa juuri nimeksikään,vain mahdollinen säästö bensakuluissa.

Tämäpä. Ei haittaa, vaikka 1000 miljardia jo varmaan vedetty tuhkaksi tuuleen. Panssarivaunu kuluttaa 6l/km ja me mietitään polttoaineveroa täällä.. ei hyvänen aika.

 

[Jan11]

Tämäpä. Ei haittaa, vaikka 1000 miljardia jo varmaan vedetty tuhkaksi tuuleen. Panssarivaunu kuluttaa 6l/km ja me mietitään polttoaineveroa täällä.. ei hyvänen aika.

Kyllä mä luulen, että sota haittaa ihan kaikkia. Erityisen paljon tietysti ukrainalaisia.
Ja kyllä se tälle palstalle osuvasti näissä polttoaineen hinnoissakin näkyy. Brent on kalliimpaa raakaöljyä.

 

[Dzeeta]

Kyllä mä luulen, että sota haittaa ihan kaikkia. Erityisen paljon tietysti ukrainalaisia.
Ja kyllä se tälle palstalle osuvasti näissä polttoaineen hinnoissakin näkyy. Brent on kalliimpaa raakaöljyä.

Jep. Sitten pitäisi täälläkin toimia sen mukaan ja ajaa sodan vaikutuksesta aiheutuvia haittoja minimiin valtion toimesta. Näin on monessa maassa jo tehtykin verohelpotusten myötä. Nyt vielä loppuvuodeksi veroa alas niin, että vaikutus olisin n. 25-35c/litra ja sekoitevelvoitetta vielä alaspäin. Loppuvuonna sitten arvio tilanteesta ja jatkoa, jos tarve vaatii.

 

[Jan11]

Jep. Sitten pitäisi täälläkin toimia sen mukaan ja ajaa sodan vaikutuksesta aiheutuvia haittoja minimiin valtion toimesta. Näin on monessa maassa jo tehtykin verohelpotusten myötä. Nyt vielä loppuvuodeksi veroa alas niin, että vaikutus olisin n. 25-35c/litra ja sekoitevelvoitetta vielä alaspäin. Loppuvuonna sitten arvio tilanteesta ja jatkoa, jos tarve vaatii.

Ei varmasti enää tarkastella koko asiaa ainakaan ennen syksyn budjettiriihtä. Muutama viikko ja eduskunta lähtee lomille. Tähän hintaan on nyt vaan tottuminen.

 

[baggio]

Ei varmasti enää tarkastella koko asiaa ainakaan ennen syksyn budjettiriihtä. Muutama viikko ja eduskunta lähtee lomille. Tähän hintaan on nyt vaan tottuminen.

No lomien jälkeen olisi sitten syytä tulla esiin viisivuotissuunnitelmalla, jossa määrätään bensan hinta.

 

[Veikka]

Hyviä komentteja, yhtä ei haittaa nousseet hinnat kun vähentää vaan autoilua, nooh, toisilla on edelleen lasten kuskaaminen eskariin, hakeminen, harrastuksiin viemiset ja hakemiset, kaupassa käymiset.
ei niitä ajoja niin vaan voi vähentää, vaikka yksi niin onnellisessa tilanteessa onkin ettei hintojen nousu haittaa kun vissiin rahaa on.

Toinen käy kouluja ja miettii että vähentääkö koulussa käymistä kun ei ole varaa kulkea välimatkoja, pitäisikö hänenkin leikata vielä menojaan vielä lisää että pääsee kouluun,
kyllähän kaikkilla on varaa nipistää menoistaan se 90€ , vai miten se oli....

Suomalaisten autot, lähestulkoon joka päivä tulee vastaan 90-luvun autoja, onko tämä jokin uusi trendi vai eikö ihmisillä ole varaa ostaa uudempia ?

Ja muutenkin Suomalaisten autot, nää on niin vanhoja romuja mitkä kuluttaa ja saastuttaa, kun ei ole varaa ostaa uudempia, ja syy siihen verotus,
kun valtio vähän muokkaisia verotusta, niin kaikilla voisi olla varaa ostaa vähän uudempi auto, joka kuluttaisi vähemmän, josta tulisi säästöä käyttäjälle, sekä päästöjä vähemmän.
Nyt vain kiristetään verotusta, että autokanta pysyy vanhana ja kuluttavana, saadaan kerättyä korkeampaa käyttöveroa ja polttoainetta kulutetaan enemmän, josta valtio saa verotuloja, sekä nesteen osakkeiden kautta rahaa.
Tuntuu ettei haluta tehdä edes toimenpiteitä joilla saada Suomen autokanta uudistumaan.

Varmaan seuraavat komentit on taas ettei Suomella ole varaa mihkään verokevennyksiin ja Eu-kieltää

 

[chrisekh]

Se olisi kyllä ihan hyvä kun leikattaisiin sosiaaliturvasta niin saataisiin parempia autoja liikenteeseen.