Polttoaineen hinta

2012 mallinen punto. 4.3 litraa 600km lenkillä. Valot ja ilmastoinnit päällä.
Käyttäjien ympärivuotiset tankkauksista lasketut kulutukset Spritmonitorista:

2012 Fiat Grande Punto (bensa) ka. 6,31 l/100 km

2021 Toyota Yaris hybrid (bensa, ei ladattava) ka. 4,38 l/100 km

Puntoasi ylistät, mutta uusi Yaris hybrid kulutti sinulla paljon, etkä siksi nähnyt autossa mitään järkeä. Käyttäjien keskiarvoissa on eroa 1,93 l/100 km, eli 14 tkm/a ajava Puntisti saa varata 621,46 €/a (jos 2,30 €/l) ylimääräistä bensalaskuihin vs. Yaristi. Samaa luokkaa kuin ison henkilöauton diesel-vero. Lisäksi Punton vuotuinen päästöperusteinen vero on selvästi suurempi.

Ei siinä mitään, jos uusi Yaris on liian kallis tai vaihtoehtoisesti ajat vuodessa tavallista vähemmän, mutta älä ainakaan heittele vertailuluvuiksi uudelle Yaris hybridille 4,9 ja 2012 Puntolle 4,3, sillä ne eivät voi olla peräisin samanlaisesta ajosta. :)
 

Liitteet

  • Screenshot_20220531-232647.png
    Screenshot_20220531-232647.png
    148,6 KB · Luettu: 31
  • Screenshot_20220531-232714.png
    Screenshot_20220531-232714.png
    289,8 KB · Luettu: 31
Käyttäjien ympärivuotiset tankkauksista lasketut kulutukset Spritmonitorista:

2012 Fiat Grande Punto (bensa) ka. 6,31 l/100 km

2021 Toyota Yaris hybrid (bensa, ei ladattava) ka. 4,38 l/100 km

Puntoasi ylistät, mutta uusi Yaris hybrid kulutti sinulla paljon, etkä siksi nähnyt autossa mitään järkeä. Käyttäjien keskiarvoissa on eroa 1,93 l/100 km, eli 14 tkm/a ajava Puntisti saa varata 621,46 €/a (jos 2,30 €/l) ylimääräistä bensalaskuihin vs. Yaristi. Samaa luokkaa kuin ison henkilöauton diesel-vero. Lisäksi Punton vuotuinen päästöperusteinen vero on selvästi suurempi.

Ei siinä mitään, jos uusi Yaris on liian kallis tai vaihtoehtoisesti ajat vuodessa tavallista vähemmän, mutta älä ainakaan heittele vertailuluvuiksi uudelle Yaris hybridille 4,9 ja 2012 Puntolle 4,3, sillä ne eivät voi olla peräisin samanlaisesta ajosta. :)
Saksassa keskinopeudet erilaiset. Kylmä tosiasia tuo vähän ajetun kaksiovisen punton lukemat 76 vakionopeuden säädöllä. Suht samalla lenkillä Suomessa, verraten uuteen Toyotan hybridiin.
Kahtee päivään tuon saman lenkin ajelen työn puolesta 600km.. kelistä riippuen nopeudet. Yleensä hillityt.
En sitten tiedä ottaako tuo hybridi jotenkin Toyotan mallissa pitkällä siirtymällä nokkaansa ? Tyhjentyykö se akku liikaa noille kaupunkipätkille..
 
Viimeksi muokattu:
Saksassa keskinopeudet erilaiset. Kylmä tosiasia tuo vähän ajetun kaksiovisen punton lukemat 76 vakionopeuden säädöllä. Suht samalla lenkillä Suomessa, verraten uuteen Toyotan hybridiin.
Yhtä kylmä tosiasia kuin se, että Toyotan 10 v koskee vain akkua? ;)

Uusi Yaris hybrid vie näillä säillä 76 vakkarissa kolmosella alkavia (myös tankkauksista laskien). Uskon Punton 4,3:een, mutta Yaris ei vastaavassa vie 4,9.

Liitteenä isommalla Auris farkkuhybridillä ajettu 87 km/h todellista vakkarilla ja lisäksi Riihimäellä ja Etelä-Espoossa taajamaa. Tuuli oli 2-3 m/s sivuvastainen. Tietokoneen lukema 3,6 ja tankkauksesta 3,9 l/100 km. Tokkopa onnistuisi Puntolla vastaava, ja kun uusi Yaris on vielä selvästi pihimpi kuin tuo isompi 2016 farkku.


Edit. @satakunta ei todellakaan ota akku "nokkaansa" pidemmällä matkalla. Ajoin Legolandiin mennessä tankkauksesta laskien 4,58 ja palatessa 4,36 l/100 km. Matkaa kertyi vajaat 1900 km. Se akku on pidemmän maantieajon jälkeen taajamaan saavuttaessa niin täysi kuin mahdollista (SoC 60-64 %). Ohessa yksi matka. Klo 14.40 eteenpäin ollaan motarilla, jolloin SoC heiluu välillä 59,5-60,0 %. Myöhemmin isossa maantiealamäessä nousee 64 %:iin, mistä se alkaisi taas tasaantua noin 60:een, jos nopea matka-ajo jatkuisi. Akun varaustaso (SoC) on keltainen kuvaaja/alue.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220601-000735.png
    Screenshot_20220601-000735.png
    1,4 MB · Luettu: 46
  • Screenshot_20220601-003025.png
    Screenshot_20220601-003025.png
    162,1 KB · Luettu: 41
Viimeksi muokattu:
Yhtä kylmä tosiasia kuin se, että Toyotan 10 v koskee vain akkua? ;)

Uusi Yaris hybrid vie näillä säillä 76 vakkarissa kolmosella alkavia (myös tankkauksista laskien). Uskon Punton 4,3:een, mutta Yaris ei vastaavassa vie 4,9.

Liitteenä isommalla Auris farkkuhybridillä ajettu 87 km/h todellista vakkarilla ja lisäksi Riihimäellä ja Etelä-Espoossa taajamaa. Tuuli oli 2-3 m/s sivuvastainen. Tietokoneen lukema 3,6 ja tankkauksesta 3,9 l/100 km. Tokkopa onnistuisi Puntolla vastaava, ja kun uusi Yaris on vielä selvästi pihimpi kuin tuo isompi 2016 farkku.


Edit. @satakunta ei todellakaan ota akku "nokkaansa" pidemmällä matkalla. Ajoin Legolandiin mennessä tankkauksesta laskien 4,58 ja palatessa 4,36 l/100 km. Matkaa kertyi vajaat 1900 km. Se akku on pidemmän maantieajon jälkeen taajamaan saavuttaessa niin täysi kuin mahdollista (SoC 60-64 %). Ohessa yksi matka. Klo 14.40 eteenpäin ollaan motarilla, jolloin SoC heiluu välillä 59,5-60,0 %. Myöhemmin isossa maantiealamäessä nousee 64 %:iin, mistä se alkaisi taas tasaantua noin 60:een, jos nopea matka-ajo jatkuisi. Akun varaustaso (SoC) on keltainen kuvaaja/alue.
Toyotan relax näköjään vaatii jatkaakseen merkkihuollossa tehdyt toimenpiteet, jotta relax jatkuu. Maksaa hyvinkin paljon.
"Viat, joiden katsotaan oleva Toyotan vastuuseen kuulumattomia". Kohta on hyvä noissa relaxin pykälissä. Samoin
"Komponenttia ei ole mainittu edellä olevan katettujen osien luettelossa".

Valtaosaa uuden hybridien komponenteista ei relax tunne. Joten akkutakuulla kai valtaosin mennään..

Oliko muuten tuossa köpiksen ajossa auton vai gps:n kilometrit. Kummallisen paljon heittelee lukemat.
 
Viimeksi muokattu:
Toyotan relax näköjään vaatii jatkaakseen merkkihuollossa tehdyt toimenpiteet, jotta relax jatkuu. Maksaa hyvinkin paljon.
"Viat, joiden katsotaan oleva Toyotan vastuuseen kuulumattomia". Kohta on hyvä noissa relaxin pykälissä. Samoin
"Komponenttia ei ole mainittu edellä olevan katettujen osien luettelossa".

Valtaosaa uuden hybridien komponenteista ei relax tunne. Joten akkutakuulla kai valtaosin mennään..

Oliko muuten tuossa köpiksen ajossa auton vai gps:n kilometrit. Kummallisen paljon heittelee lukemat. Epäilen epäkuranttia tarinointia tapahtuvan Jossain.
Nyt tulee sen tason vänkäystä, että pakosti kyseessä jokin happamia sanoi kettu yariksenmarjoista -tilanne.

Merkkihuollon vaatii, kuten sanoinkin jo alussa. Ei maksa juuri mitään verrattuna autoilun muihin kuluihin. Itselläni huollot, eli maintenance-piirakka, on 6 % autoilun kuluista. TSI-mies ehkä saisi puristettua huoltokulut kolmasosaan, jolloin autoilu maksaisi 100 - 6 % + 1 / 3 * 6 % = 96 %. Jippii mikä neljän prossan säästö, näpit rasvassa ja 10 v turvaa ei saa sekä menettää akkutakuunkin. Se Relax tulee ihan siinä samalla kuin akkutakuunkin jatkuminen. Merkkihuoltoja on myös edullisempia, eli ei tarvitse mennä siihen prameimpaan uusia autoja myyvään lasipalatsiin.


Jaha, Relax ei tunne ja akkutakuulla kai valtaosin mennään.

Totuus:

Hybridi invertteri/konvertteri -paketti 10 v/160 tkm

Hybridiakun ohjausyksikkö 10 v/160 tkm

Hybridiohjausyksikkö (ECU) 10 v/160 tkm

Vaihdevivusto ja johdot 10 v/160 tkm

Johtosarjat 10 v/160 tkm

EV-ajomoottori 10 v/160 tkm

Ajoakku 10 v/350 tkm


Noiden lisäksi satoja normaalin auton osia kuuluu 10 v/160 tkm piiriin. Mutta kulutusosat eivät ymmärrettävästi kuulu, kuten jarrut, suodattimet, renkaat, polttimot jne. Myöskään pakoputki ei kuulu.

Kertaus on opintojen äiti. Älä unohda avata eri osa-alueita + -merkeistä:


Suuruusluokat ovat hieman hukassa, jos kyselee mittari vs. GPS-kilsoista. Vaikka nopeusmittari Toyotassa heittääkin 7 % satasen vauhdissa, niin matkamittarissa puhutaan promilleista tai prosentista, eli senttilitroista per 100 km.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220601-010607.png
    Screenshot_20220601-010607.png
    146,2 KB · Luettu: 25
(keskustelua paljon kuluttavana vanhan farkkuvolvon kuluista)
Eiköhän monella ole tilanne että on pakko maksaa haluaa tai ei.
yksi, kaksi, monta, varmasi löytyy kolme joilla jokin "pakottava" syy.
Mutta yleisemmässä kuvassa ei mitään varsinaista pakkoa, vaan kyse siitä että jotain lisarvoa mistä ollaan valmiita maksamaan, tai sitten saamattomuutta.

Työttömien määrää kallis polttoaine tulee lisäämään.
Sillä toki vaikutuksia, esim jos se kädestä suuhun elävä volvoisti käyttää rahoistaa enemmän sen Volvon ruokkimiseen, on se pois muista hänen käyttämistä palveluista. Aiemmin halpapolttoaine on taasen vapauttanut rahaa muuhun käyttöön. On myös se mahdollisuus että hän on vain ruokkinut sitä volvoa enemmän ja nyt vähemmän.

Isommassa , mailmanlaajuidessa kuvassa, monelaista haastetta ja työvoiman kysyntä siirtyy.
 
Kuvittelenko vaan itse, vai ovatko muutkin huomanneet, että liikenteessä tuntuisi olevan nyt enemmän niitä hitaasti ajavia? Siis esim. satasen alueella 80-90 km/h ja 120 km/h alueella 100 km/h?
 
Kuvittelenko vaan itse, vai ovatko muutkin huomanneet, että liikenteessä tuntuisi olevan nyt enemmän niitä hitaasti ajavia? Siis esim. satasen alueella 80-90 km/h ja 120 km/h alueella 100 km/h?

Olen miettinyt samaa ja ajatellut myöskin kyseessä olevan joko ajatusharha tai sitten oikeasti säästeliämmin menevät ihmiset. Voi toki olla, että noihin autoilijoihin kiinnittää aikaisempaa helpommin huomiota tai niiden määrä on lisääntynyt. Varsinkin 120km/h motarilla tuntuu joka kolmas ajelevan alle sataa.
 
Kuvittelenko vaan itse, vai ovatko muutkin huomanneet, että liikenteessä tuntuisi olevan nyt enemmän niitä hitaasti ajavia? Siis esim. satasen alueella 80-90 km/h ja 120 km/h alueella 100 km/h?
Allekirjoittaneen ajot toki vähäiset, mutta tuosta satasen alueesta ei samaa havaintoa, tai siis niin neutraali että yhtä hyvin voisin sanoa toisin päin. Hyvää tuuria.

Motarilla luulisi että entistä useampi ajelisi satasta (tai 80-90 riippuen meneekö raskaan vai bussiliikenteen tahtiin), sillä osalla automalleja kulutus alkaa kivuta motarivauhdeilla. Ei siinä isoihin tuntiansioihin pääse, mutta osa pitää autolla ajamisesta sen verran että muutama lisäeuro tuntuu hyvältä.

Patteriautolla hitaampi nopeus voi olla jopa matka-aikaa lyhentävä (nopeuttava) valinta.
 
Miten olisi, jos palattaisiin ketjun aiheeseen? Takuuasioista ja liikennenopeuksista keskusteluun löytyy varmaan onat säikeet ...
 
Allekirjoittaneen ajot toki vähäiset, mutta tuosta satasen alueesta ei samaa havaintoa, tai siis niin neutraali että yhtä hyvin voisin sanoa toisin päin. Hyvää tuuria.

Motarilla luulisi että entistä useampi ajelisi satasta (tai 80-90 riippuen meneekö raskaan vai bussiliikenteen tahtiin), sillä osalla automalleja kulutus alkaa kivuta motarivauhdeilla. Ei siinä isoihin tuntiansioihin pääse, mutta osa pitää autolla ajamisesta sen verran että muutama lisäeuro tuntuu hyvältä.

Patteriautolla hitaampi nopeus voi olla jopa matka-aikaa lyhentävä (nopeuttava) valinta.
Tuntipalkoille pääsemisestä, jos ajaa 120:n sijaan 100 km/h.

Valitaan matkaksi 100 km, koska kulutukset ovat ilmoitettu sille matkalle.

Matka-ajat:

120 km/h: 100 / 120 * 60 = 50 min

100 km/h: 60 min

Hitaampi tuhlasi aikaansa 10 min enemmän.


Mediaaniansio 3217 €/kk (v. 2020) -> marginaalivero 46,15 % (sis. pakolliset eläkevak. ja tvak.). Tällöin keskimmäistuloisen kaaharin tulee tienata lisää 1,86 €, jotta saa käteen euron, jolla ostaa ilmanvastukseen hassattua polttoainetta.

Eiliset keskihinnat Espoossa 95E10 2,492 €/l ja diesel 2,277 €/l.


Lähteenä kulutuksille TM 12/2018.

Bensat, normaali ja korkea henkilöauto:

Megane 130 Tce:

120 vs. 100, 7,9 l/100 km vs. 6,3 l/100 km (Huom! Nyt puhutaan todellisista lukemista, eikä mittarin kaunistelemista luvuista. Eikä valkata myötäistä ja unohdeta vastatuulipätkää.)

Paljonko 120 ajavan bruttotuntipalkan tulee olla, jotta voi ajoajassa säästämässään 10 minuutissa tienata nettoa, jolla kuitata suurempi polttoainelasku:

((7,9 - 6,3) * 2,492) / (1 - 0,4615) * 60 / 10 = 44,43 €/h (brutto)


Kadjar (korkea bensa) 130 Tce: 8,5 vs. 6,6 l/100 km --> 52,67 €/h (brutto)


Dieselit, matala ja korkea:

Skoda Superb 2.0 TDI 190 4x4: 6,8 vs. 5,65 l/100 km --> 29,18 €/h (brutto)

Kodiaq 2.0 TDI 190 4x4: 7,7 vs. 6,3 --> 35,52 €/h (brutto)


Premium-diesel, matala ja korkea:

BMW 520 d xDrive: 6,4 vs. 5,15 --> 31,72 €/h (brutto)

BMW X3 xDrive20d: 7,15 vs. 5,5 --> 41,87 €/h (brutto)


Kuten voidaan nähdä, tulee tuntipalkan olla aika kova, jotta nykyisillä polttoainehinnoilla kannattaa ajaa 100:n sijaan 120 km/h. Moni saattaa jättää laskemisen puolitiehen. Lasketaan, että ylimääräinen bensa/100 km maksaa vaikkapa 4 €. Sitten ajatellaan, että matkaan menee noin tunti, joten surkea tuntipalkka. Ubohdetaan, ettei kumpikaan sitä koko tuntia voi työskennellä (toivottavasti), vaan ero on teoriassakin korkeintaan matka-aikojen erotus, eli se 10 min. Tuossa ajassa pitäisi siis ehtiä tienaamaan bensaan mennyt ylimääräinen 4 €. Toinen unohdus on mediaanituloisenkin 46,15 % marginaalivero, eli ylimääräisestä bruttoeurosta menee veroihin ja maksuihin 46,15 snt.

Neljän euron bensojen kuittaamiseksi pitääkin tienata 7,43 € ja tähän on aikaa ruhtinaalliset 10 min, mikä juuri säästyi paahtamisen ansiosta.


Edit. Korjattu dieseleiden luvut, koska olin unohtanut kaavaan bensan hinnan.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220601-112649.png
    Screenshot_20220601-112649.png
    752,9 KB · Luettu: 26
  • Screenshot_20220601-112708.png
    Screenshot_20220601-112708.png
    847,4 KB · Luettu: 31
  • Screenshot_20220601-112726.png
    Screenshot_20220601-112726.png
    586,3 KB · Luettu: 28
Viimeksi muokattu:
Yks typerimpiä asioita on antaa vapaa-ajalle sama arvo kuin se mitä työnantaja sulle maksaa. Itselläni ainakin vapaa-ajalle on huomattavasti suurempi arvo kuin töissä käymiselle, se on vain pakollinen paha mikä mahdollistaa vapaa-ajan.
 
Sen verran pitkän matkan ajosta että se harvemmin jää 10min aikaan vaan toisen auton eteen tulee toinen ja äkkiä on rekkakin joten sitten körryytetään 80km/h niin alkaakin säästetty aika olla lähempänä 20min/tunnissa ja hermoja rasitettu.
 
Viimeksi muokattu:
Yks typerimpiä asioita on antaa vapaa-ajalle sama arvo kuin se mitä työnantaja sulle maksaa. Itselläni ainakin vapaa-ajalle on huomattavasti suurempi arvo kuin töissä käymiselle, se on vain pakollinen paha mikä mahdollistaa vapaa-ajan.
Hyvä huomio, minkä unohdin mainita. Joissakin työtehtävissä voi halutessaan tehdä ylitöitä vapaa-ajan sijaan, joista maksetaan tuntuvasti paremmin kuin normaalityöaikana.

Kyllä tuo laskelma kannattaa miettiä läpi ainakin niiden, jotka joskus tekevät ylitöitä. Jos paahtaa 10 tkm vuodessa 120 vs. 100 km/h, niin ajo-aikaa säästyy 16,67 h. Ajansäästön hintana on Meganella 740,50 € ja Superbilla 486,26 € (korvaava bruttotulo). Ainakaan tuo Meganen summan tienaaminen 16,67 tunnissa ei kaikissa tehtävissä onnistu. Ja se 10 tkm paahtaminen aiheutti lisää sitä mainitsemaasi "pakollista pahaa". Paahtaja saattaa joutua tekemään 2 tai jopa useamman ylityöpäivän vapaa-ajallaan. Tai sitten hänen pitää kuluttaa vähemmän jossain muussa asiassa. Tai paahtajalle jää vähemmän rahaa säästöön/sijoituksiin.

Poikkeuksia tietysti löytyy. Esim. jos ollaan menossa viikonloppuna oikein kalliille reissulle, niin voi olla järkevää käyttää 50 € (minkä korvaamiseksi ~90 € bruttoa), jotta lyhyeen reissuun saa kaksi lisätuntia (jos motarimatka 1200 km). Tuo pari tuntia voi olla 10 % reissun vapaa-ajasta, eli jos reissun budjetti on yli 90 € / 0,1 = 900 €, niin on järkevää paahtamista.


Edit. Korjattu Superbin summa. Kaavaan oli jäänyt bensan hinta.
 
Viimeksi muokattu:
Ite olen ainakin "motarin" nopeuden pudottanut 100km/h , miksi ajaa nilkkasuorana kun toiset voi mennä ohite vasenta kaistaa pitkin, välillä on vauhtia sen verran että pääsee rekoista ohitse, toki sillä 15 kilsan motarin matkalla ole mitään järkeä ajakkaan kaasupohjassa, maksaa ehkä ajassa 5 min enemmän, mutta puuhtaan jo useamman litran säästöstä, kun kyseessä 3 litranen diesel..
 
Hyvä huomio, minkä unohdin mainita. Joissakin työtehtävissä voi halutessaan tehdä ylitöitä vapaa-ajan sijaan, joista maksetaan tuntuvasti paremmin kuin normaalityöaikana.

Kyllä tuo laskelma kannattaa miettiä läpi ainakin niiden, jotka joskus tekevät ylitöitä. Jos paahtaa 10 tkm vuodessa 120 vs. 100 km/h, niin ajo-aikaa säästyy 16,67 h. Ajansäästön hintana on Meganella 740,50 € ja Superbilla 532,17 €. Ainakaan tuo Meganen summan tienaaminen 16,67 tunnissa ei kaikissa tehtävissä onnistu. Ja se 10 tkm paahtaminen aiheutti lisää sitä mainitsemaasi "pakollista pahaa". Paahtaja saattaa joutua tekemään 2 tai jopa useamman ylityöpäivän vapaa-ajallaan. Tai sitten hänen pitää kuluttaa vähemmän jossain muussa asiassa. Tai paahtajalle jää vähemmän rahaa säästöön/sijoituksiin.

Poikkeuksia tietysti löytyy. Esim. jos ollaan menossa viikonloppuna oikein kalliille reissulle, niin voi olla järkevää käyttää 50 € (minkä korvaamiseksi ~90 € bruttoa), jotta lyhyeen reissuun saa kaksi lisätuntia (jos motarimatka 1200 km). Tuo pari tuntia voi olla 10 % reissun vapaa-ajasta, eli jos reissun budjetti on yli 90 € / 0,1 = 900 €, niin on järkevää paahtamista.

Meni varmaan vieläkin toi mun pointti ohi. Eli esimerkiksi itse tienaan siinä ~3000 euroa kuukaudessa. Mutta esimerkiksi jos joku pyytää mua tekemään sähköalan hommia(eli oman alan) vapaa-ajalla niin en alle 150 euron per tunti edes nosta persettä penkistä.
 
Hyvä huomio, minkä unohdin mainita. Joissakin työtehtävissä voi halutessaan tehdä ylitöitä vapaa-ajan sijaan, joista maksetaan tuntuvasti paremmin kuin normaalityöaikana.
Jotkut pitää autolla ajamisesta enemmän kuin toiset, joten se sen ajan "hinta" on yksilöllistä, ja se matka-ajan piteneminen ja samalla saatu säästö voi olla hyvinkin kannattavaa. Jollekkin voi olla houkuttelevampi vaihtoehto istua hyvällä auton penkillä, vs istua kotona muijan kanssa.

Jollekkin jokainen minuutti tuntuu taasen olevan hyvinkin raastavaa, tosin osa tuntuu siitä kidutuksesta jopa nauttivan, ei edes kiinnosta tehdä siitä miellyttävämpää.

Palkkaan verrattiin, niin harva tietää sitä todellista tuntipalkkaa, joten ylityöpalkka on ehkä se selkeämpi vertaus.

Mutta turvallinen lähetyminen kai kuitenkin se että laskee euroja, paljonko kulut vähenee jos tiputtaa nopeutta, paljonko siitä jää enemmän johonkin muuhun kivaan, sopii ketjuun, kun useammankin kerran mainittu kädestä suuhun eläjät, joille se on helppo laskea jos jää muutama euro enemmän muuhun. Turva varmaan laskea sen varaan että säästäisi käsirahaa halvempaan autoon.

Vauhdista halu maksaa nousee jos taasen säästyneellä ajalla voi tehdä jotain itselleen arvokasta, josta ajoaika olisi suoraan pois. (tämä siis koskee heitä joille se polttoaineen hinta ei ole ongelma)
 
Pitäkääs sitten tosiaan huoli siitä, ettei tuo ajankäyttö/tulokeskustelu karkaa täysin offtopiciksi, vaan liittyy ensisijaisesti ketjun aiheeseen, joka on siis "Polttoaineen hinta". Kiitos.
 
Ite olen ainakin "motarin" nopeuden pudottanut 100km/h , miksi ajaa nilkkasuorana kun toiset voi mennä ohite vasenta kaistaa pitkin, välillä on vauhtia sen verran että pääsee rekoista ohitse, toki sillä 15 kilsan motarin matkalla ole mitään järkeä ajakkaan kaasupohjassa, maksaa ehkä ajassa 5 min enemmän, mutta puuhtaan jo useamman litran säästöstä, kun kyseessä 3 litranen diesel..
Ihmetellyt aina paikallisella 3km varalaskupaikalla, että miksi sitä luullaan moottoritieksi, kun ei siinä saa ajaa 100km/h kovempaa ja molemmin päin jatkuu 80km/h, ei siinä voita mitään. Mutta nyt voi alkaa nopeudet laskemaan, kun uutisissa epäiltiin, että Euroopassa kesällä polttoainepula mahdollinen ja Suomessakin bensan hinta voi mennä yli 3€/L.
 
Itsekkin tuli huomattua tänään Tampereen seudulla motarilla, että kyllä pitkä letka meni 100 km/h ja erittäin vähän tuli autoja ohi vasenta kaistaa.
 

" – Nyt ollaan jo 2,5 eurossa ja kesä vasta alussa ja tähän vielä vähän hintakriisiä päälle. Kyllä se varmaan voi alkaa kohta jo kolmosella tuo bensan hinta. "
 

" – Nyt ollaan jo 2,5 eurossa ja kesä vasta alussa ja tähän vielä vähän hintakriisiä päälle. Kyllä se varmaan voi alkaa kohta jo kolmosella tuo bensan hinta. "

On se surullista. Pitää alkaa miettiä kyllä työnteon järkevyyttä. Varmasti kesän edetessä ollaan 2,8-3€ välillä vähintään. Se on jo polttoaineen osalta pelkästään n. 90€ lisälasku kuukaudessa. Tähän päälle sähkön ja ruoan hintojen nousu sekä euriborin nousu, niin puhutaan sellaisesta 300-350€/kk. Toinen voikin jäädä jo pois töistä sitten nostelemaan ansiosidonnaista. Eikö tähän polttoaineen hintaankaan saada mitään verohelpotusta? Veroa 20% alemmas ja päästäisiin sinne 2€ tuntumaan, jos vain veronalennukset siirtyisivät pumppuhintoihin, tästä pitäisi jotain takuita saada.
 
On se surullista. Pitää alkaa miettiä kyllä työnteon järkevyyttä. Varmasti kesän edetessä ollaan 2,8-3€ välillä vähintään. Se on jo polttoaineen osalta pelkästään n. 90€ lisälasku kuukaudessa. Tähän päälle sähkön ja ruoan hintojen nousu sekä euriborin nousu, niin puhutaan sellaisesta 300-350€/kk. Toinen voikin jäädä jo pois töistä sitten nostelemaan ansiosidonnaista. Eikö tähän polttoaineen hintaankaan saada mitään verohelpotusta? Veroa 20% alemmas ja päästäisiin sinne 2€ tuntumaan, jos vain veronalennukset siirtyisivät pumppuhintoihin, tästä pitäisi jotain takuita saada.


TL;DR; versio twitteristä: "Hintojen nousun hillintä veronalennuksilla on pähkähullua talouspolitiikkaa. Valtion kulutusluotolla ei voi taikoa inflaatiota pois. Siihen ei yksinkertaisesti riitä rahat ja se vain pahentaisi ongelmaa."

Tilanne on yksinkertaisesti se, että suomalaisen (kuten kaikkien muidenkin) elintaso ottaa nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen takapakkia. Se on toki selvä, että eduista luopuminen tekee aina paljon kipeämpää, kuin niiden saaminen tuoma lisäarvo on aikanaan ollut.
 
Viimeksi muokattu:
On se surullista. Pitää alkaa miettiä kyllä työnteon järkevyyttä. Varmasti kesän edetessä ollaan 2,8-3€ välillä vähintään. Se on jo polttoaineen osalta pelkästään n. 90€ lisälasku kuukaudessa. Tähän päälle sähkön ja ruoan hintojen nousu sekä euriborin nousu, niin puhutaan sellaisesta 300-350€/kk. Toinen voikin jäädä jo pois töistä sitten nostelemaan ansiosidonnaista. Eikö tähän polttoaineen hintaankaan saada mitään verohelpotusta? Veroa 20% alemmas ja päästäisiin sinne 2€ tuntumaan, jos vain veronalennukset siirtyisivät pumppuhintoihin, tästä pitäisi jotain takuita saada.
Eikös tulot tipu enemmän kuin tuon töissäkäynnin vaatimat 90€/kk jos jää ansiosidonnaiselle? Ruoka ja euribor nousee joka tapauksessa ja niihin ei vaikuta käykö töissä vai ei.
Lisäksi ansiosidonnaiselle ei kovin moni voi niin vain "jäädä", toki joillakin voi onnistua. Jos irtisanot itsesi et saa ansiosidonnaista.
Polttoaine on kallista, sitä tuskin kukaan kiistää, mutta välillä tuntuu että ei hahmoteta kunka pieni osa kokonaismenoja se työmatkan vaatima polttoaine todellisuudessa on.
Esim. tuo mainitsemasi 90€/kk lisämenon ei pitäisi olla syy lopettaa työnteko, aika paljon enemmän tulee takkiin jos sen päätät tehdä. Lisämeno toki on hanurista ja tilanne voisi olla parempi...
 

TL;DR; versio twitteristä: "Hintojen nousun hillintä veronalennuksilla on pähkähullua talouspolitiikkaa. Valtion kulutusluotolla ei voi taikoa inflaatiota pois. Siihen ei yksinkertaisesti riitä rahat ja se vain pahentaisi ongelmaa."

Tilanne on yksinkertaisesti se, että suomalaisen (kuten kaikkien muidenkin) elintaso ottaa nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen takapakkia. Se on toki selvä, että eduista luopuminen tekee aina paljon kipeämpää, kuin niiden saaminen tuoma lisäarvo on aikanaan ollut.
Juuri tämä. Ihmisillä tekee vaan ymmärettävästi tiukkaa hyväksyä tosiasiat.
Aika moni pystyy kuitenkin tuon inflaation verran säästämään jostain "turhasta", tai ainakin pienentämään hinnannousun aiheuttamia ongelmia omalle taloudelle.
Väitän että aika harvassa on töissäkäyvät taloudet jotka oikeasti eivät selviä esim. 90€/kk nousevasta polttoainelaskusta, toki rahat käyttäisi mieluummin johonkin muuhun....
 
Eikös tulot tipu enemmän kuin tuon töissäkäynnin vaatimat 90€/kk jos jää ansiosidonnaiselle? Ruoka ja euribor nousee joka tapauksessa ja niihin ei vaikuta käykö töissä vai ei.
Lisäksi ansiosidonnaiselle ei kovin moni voi niin vain "jäädä", toki joillakin voi onnistua. Jos irtisanot itsesi et saa ansiosidonnaista.
Polttoaine on kallista, sitä tuskin kukaan kiistää, mutta välillä tuntuu että ei hahmoteta kunka pieni osa kokonaismenoja se työmatkan vaatima polttoaine todellisuudessa on.
Esim. tuo mainitsemasi 90€/kk lisämenon ei pitäisi olla syy lopettaa työnteko, aika paljon enemmän tulee takkiin jos sen päätät tehdä. Lisämeno toki on hanurista ja tilanne voisi olla parempi...
Niin lähinnä tuo bensan hinta asettaa miettimään enempi sitä jatkuvaa työnteon järkevyyttä ylipäänsä. Vrt sitten elää vähän pienemmällä kulupohjalla ja tekee elämällään muutakin kun tuhlaa sen töissä maksellen törkyhintaista bensaa.

Mullakin lyhyt työmatka ja vanhahko auto niin ei kaukana oo että ekan tunnin käteenjäävä liksa napsahtaa suoraan bensaan.
 
Eikös tulot tipu enemmän kuin tuon töissäkäynnin vaatimat 90€/kk jos jää ansiosidonnaiselle? Ruoka ja euribor nousee joka tapauksessa ja niihin ei vaikuta käykö töissä vai ei.
Jostain syystä tässä ketjussa tarkoitus keskustella vain liikennepolttoaineiden hinnasta. aloituksen perusteella veikkauksia miten kehittyy.

Kolme euroa bensasta ja diselistä voi toteutus kesällä.



En tiedä mihin ketjuun laajempi keskustelu pitäisi ohjata, joten vedin lainaukseen jos joku löytää sopivan, niin siirrän sinne. Vai onko edes sellaista, ei heti osumia.

Ansiosidonnaiselle jäänti on niitä missä käsipäähän hymiö olisi paikallaan. Jos töissäkäynnistä jää käteen enemmän kuin siitä syntyy kustannuksia, niin aika lyhytnäköistä lopettaa työnteko.

Ja työssäkäynnin kuluja voi vähentää verotuksesta, yksi osa menee ihan suorilta ja eikös tuota omanauton käytön vähennystä nostettu. Eli bruttotulen osalta verokohtelu on palkkatuloissa voi olla hillitympi vs makoilusta maksettavasta..
 
Kyllähän tuo rupiaa vaikuttammaa, nyt polttoaineisiin menee n. 300€ / kk, jos siihen 3€ nousee niin 60€ helposte lissee ainakin..
 

TL;DR; versio twitteristä: "Hintojen nousun hillintä veronalennuksilla on pähkähullua talouspolitiikkaa. Valtion kulutusluotolla ei voi taikoa inflaatiota pois. Siihen ei yksinkertaisesti riitä rahat ja se vain pahentaisi ongelmaa."

Tilanne on yksinkertaisesti se, että suomalaisen (kuten kaikkien muidenkin) elintaso ottaa nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen takapakkia. Se on toki selvä, että eduista luopuminen tekee aina paljon kipeämpää, kuin niiden saaminen tuoma lisäarvo on aikanaan ollut.

Tossakin unohtuu jännästi se, kuinka ilmastoskeidapolitiikan mukaan tuomat polttoaineen "sekoite / jakeluvelvoite" -hintalisät eivät näy missään "verokeskusteluissa". Ne menevät ikään kuin "tutkan alapuolella" kaiken verot sitä ja tätä -jauhamisen seassa. Näin alkuun noista sekoite / jakeluvelvoitteista voitaisiin luopua kokonaan, ei vaikuta juuri mitenkään valtion verotuloihin, sen sijaan pumppuhintoihin kyllä.
 
Niinno.. jos bruttopalkka on se 2400€ ja netto 1650 ja ansiopäiväräha nettona 1250. Tuossa myyt sitten itsesi 400 eurolla kuukaudessa vajaa 40h/vko. Jos jää pois töistä, niin säästää polttoaineissa ja ruoassa, lisäksi lapsi ei tarvitse päivähoitoa. Näistä kertyy jo säästöä ihan ok.. ja todellakin sitä "voi vain jäädä" ansiosidonnaiselle saikkujen kautta, sieltäkin saa lypsettyä ensin ne sairaspäivärahat pois, tässä kohtaa Suomi loistaa.

Verohelpotuksia voisi tehdä polttoaineisiin ja esim kehitysavun määrärahoja leikata. Sekoitevelvoite pois kokonaan ja sitoudutaan EU:n asettamiin deadlineihin, ei yhtään aiempiin. Suomessa polttoaineet kalleinta EU:ssa, miksi? Norjassakin halvempaa ja siellä palkat sentään eri tasolla.

Edit. Onkohan historiassa polttoaineiden hinta noussut näin jyrkästi missään vaiheessa? Pääsiäisenä tankkasin 2,069/l ja nyt 2,539. Tässä parissa kuukaudessa hinta noussut miltei 50c. 2000 -luvun alusta hintaa tullut vuositasolla lisää n. 5-10c, mikä ihan ok. Nyt eniten vituttaa näin raju nousu(ensin korona, sitten sota) ja se, että hinnat tuskin palaavat entiselle tasolle, tapahtui mitä hyvänsä. Nyt nimenomaan valtakunnan johodon tulisi ymmärtää se, että mekin elämme sodan vaikutuksen alaisena ja priorisointia pitäisi tehdä nopein liikkein. Eli suunnataan tavalliselle kansalle helpotuksia ja karsitaan turhista pois, ihan niin kuin yksittäiset kuluttajatkin joutuvat tekemään.
 
Viimeksi muokattu:
Bensa voi maksaa puolen vuoden päästä vaikkapa 1.5e/l , jos esim. Kiina ilmoittaa talouden taantumasta. Eli tavallaan pitää toivoa, että bensan hinta pysyy korkealla, koska jos hinta lähtee reippaaseen laskuun, tarkoittaa se sitä, että maailmantalous on suurissa ongelmissa. No ei vaineskaan, mutta kaksi vuotta sitten ostin 95-bensaa muistaakseni 1.189e/l, eli kun kysyntä sukeltaa, niin hinnat tulevat nopeasti alas.
 
Bensa voi maksaa puolen vuoden päästä vaikkapa 1.5e/l , jos esim. Kiina ilmoittaa talouden taantumasta. Eli tavallaan pitää toivoa, että bensan hinta pysyy korkealla, koska jos hinta lähtee reippaaseen laskuun, tarkoittaa se sitä, että maailmantalous on suurissa ongelmissa. No ei vaineskaan, mutta kaksi vuotta sitten ostin bensaa muistaakseni 1.189e/l, eli kun kysyntä sukeltaa, niin hinnat tulevat nopeasti alas.

Jep. Tuskin vaan sukeltaa, koska venäjä ja pakotteet.
 
Eipä näytä polttoaineen hinnat paljoa nousseen kiinassa, liekkö saavat halvalla öljyä nyt venäjältä kun eurooppa ei osta niin paljoa.
 
Ihan mielenkiintoinen juttu bensan hinnasta.




Lyhyesti:
  • OPEC+ maat (90% kaikesta tuotannosta)
  • Kysynnän ja tarjonnan suhde
  • Sota Ukrainassa ja pakotteet (Venäjä OPEC+ maa)
  • Öljy-yhtiöt eivät tällä hetkellä ole innokkaita nostamaan tuotantoaan kun tekevät samalla ennätystuloksia koronasta huolimatta
 
Aika monen elintaso laski 90-luvun lamassa ja tilanne oli silloin kaikenkaikkiaan paljon kurjempi sillä työttömyys räjähti käsiin. Tämänhetkinen elintason lasku on todennäköisesti hyvinkin tilapäinen ilmiö, kuten 90-luvun lamakin. Sodat buustaavat aina ennenpitkää taloutta.

Polttoaineen hinta on vain yksi tekijä ja se ei esimerkiksi omassa taloudessani näyttele suoraan minkäänlaista osaa, sillä tankkaan polttoainetta ainoastaan moottoripyöriini.

Itse olen hieman pessimistisempi tulevan suhteen. Sikälimikäli tiedemiehet ja ilmastovouhottajat ovat oikeassa, niin tulevat vuosikymmenet tulevat tarjoamaan kasvavaa sekavuutta, kun alueita eripuolilla maailmaa muuttuu elinkelvottomaksi. Siinä vaiheessa se polttoaineen voisi tulla jopa hetkellisesti alaspäin, mutta isompia ongelmia tilalle.

Opec lisää tuotantoaan.

Biden on päässyt vaihteen läpi? :rofl2:
 
Juuri tämä. Ihmisillä tekee vaan ymmärettävästi tiukkaa hyväksyä tosiasiat.
Aika moni pystyy kuitenkin tuon inflaation verran säästämään jostain "turhasta", tai ainakin pienentämään hinnannousun aiheuttamia ongelmia omalle taloudelle.
Väitän että aika harvassa on töissäkäyvät taloudet jotka oikeasti eivät selviä esim. 90€/kk nousevasta polttoainelaskusta, toki rahat käyttäisi mieluummin johonkin muuhun....

Monille vaan on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa ettei kaikilla vaan ole isoja tuloja, ja tileistä ei vaan riitä enään. Vaikka elämme "hyvinvointi valtiossa" , niin on paljon yksin huoltajia joille tuo 90 euroa on todella iso raha.

Kannattaa joskus kokeilla elää vaikka semmosien tuloilla vaikka kuukausi, ennen kuin kirjoittelette että nipistäkää menojanne

Ja kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ? Valtio saa sen rahan kassaansa, eri kautta, mutta saa kuitenkin, ja ostovoima kasvaisi.
 
Monille vaan on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa ettei kaikilla vaan ole isoja tuloja, ja tileistä ei vaan riitä enään. Vaikka elämme "hyvinvointi valtiossa" , niin on paljon yksin huoltajia joille tuo 90 euroa on todella iso raha.

Kannattaa joskus kokeilla elää vaikka semmosien tuloilla vaikka kuukausi, ennen kuin kirjoittelette että nipistäkää menojanne

Ja kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ? Valtio saa sen rahan kassaansa, eri kautta, mutta saa kuitenkin, ja ostovoima kasvaisi.
EU sääntelee missä hyödykkeissä tai palveluissa voi olla kansallisesti poikkeava alv-kanta (alv-direktiivi). Polttoaineet eivät kuulu näihin.
Jos haluaa ajaa matalampaa alv-kantaa polttoaineille, sitä pitää sitten ajaa EU:ssa.
 
EU sääntelee missä hyödykkeissä tai palveluissa voi olla kansallisesti poikkeava alv-kanta (alv-direktiivi). Polttoaineet eivät kuulu näihin.
Jos haluaa ajaa matalampaa alv-kantaa polttoaineille, sitä pitää sitten ajaa EU:ssa.
Polttoainevero eriasia kuin alv.
 
Sodat buustaavat aina ennenpitkää taloutta.
Kaikkia laskukausia on aina seurannut nousukausi, pääosin. Sota varsinkin aiheuttaa talousromahduksen, jota seuraa nousukausi.

Ei se tarkoita, että sota buustaisi taloutta. Sota vahingoittaa taloutta.

Polttoaineen hinnan ei pitäisi sodan takia nyt Suomessa nousta kohtuuttomasti, kuten ei ole muuallakaan Euroopassa pääosin noussut. Sota ei ole Suomessa vaan Ukrainassa. Polttoaineen hinta nousee ilmastohuuhaan takia, joka on pitkälti aiheutettu punavihreällä venäläisperäisellä mädätyksellä.
 
Polttoaineen hinnan ei pitäisi sodan takia nyt Suomessa nousta kohtuuttomasti, kuten ei ole muuallakaan Euroopassa pääosin noussut. Sota ei ole Suomessa vaan Ukrainassa. Polttoaineen hinta nousee ilmastohuuhaan takia, joka on pitkälti aiheutettu punavihreällä venäläisperäisellä mädätyksellä.

Venäläisiä voi varmaan syyttää monesta, mutta kapuloiden laittaminen fossiilitalouden rattaisiin on kyllä viimeinen asia, mitä heiltä voi odottaa. Se maa on käytännössä 90-luvulle jämähtänyt huoltoasema, jolla sattuu olemaan ydinaseita. "Ilmastohuuhaan" osuus nykyhinnassa on pitkälti jakeluvelvoitteen ansiota, joka on Sipilän hallituksen käsialaa.
 
Monille vaan on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa ettei kaikilla vaan ole isoja tuloja, ja tileistä ei vaan riitä enään. Vaikka elämme "hyvinvointi valtiossa" , niin on paljon yksin huoltajia joille tuo 90 euroa on todella iso raha.
Ja on paljon yksiasuvia isiä joille viisikymppiä on iso raha. Maxavat lapsen äidille, mutta ei tekee tiukkaa päästä lasta katsomaan, ja kuuluvat ryhmää tulonsiirtojen hännillä, asuntojonojen hännillä jne. Maksajien kärjessä.

Ja kertokaas minulle että miksi meillä ei olisi varaa laskea polttoaineista maksettavaa alvia, joka on 24% ? Valtio saa sen rahan kassaansa, eri kautta, mutta saa kuitenkin, ja ostovoima kasvaisi.
ALV on kulutusvero, siirretty ansiotulovero. tulonsiirtoja saavat yksihuoltajatkin sitä maksavat.

Valtio on tehnyt hintoihin vaikuttavia toimenpiteitä ja on myös korottanut omanauton työmatkavähennyksiä.

Tässä raskainta on se että hinnannousut valuu muualle kuin yhteiseen kassaan.

Pientä kärsimystä tämä toki on siihen että valtio pystyy tukemaan yksinhuoltajia eikä heitä toinen roudaa itään, ja että heidän lasten isät ei ole sotimassa, saati sankarihaudassa (toki heitä nytkin on)
 
Valtion hintoihin vaikuttavat toimenpiteet on lähinnä sellaisia, joilla saadaan enemmän tulonsiirtoa ItaliaKreikkaan yms Afrikan savanneille.

Jep. Näennäistä toimintaa kansan rauhoittelemiseksi ja vaikutus lähellä nollaa. Laskisi sitä polttoaineveroa nyt HETI määräajaksi esim, mutta ei...


Ruotsi laski jo maaliskuun puolivälissä, tai ainakin uutinen on sieltä ajalta. Miksei täällä ymmärretä toimia niin, että jotain konkreettista näkyisi välittömästi?
 
Nyt pumppuhinnan käydessä jo yli 2,50 € on verojen osuus E10:n hinnasta jo alle puolet. Samppanjapullot esiin?
 
Nyt pumppuhinnan käydessä jo yli 2,50 € on verojen osuus E10:n hinnasta jo alle puolet. Samppanjapullot esiin?

Mutta maksat kuitenkin siitä tankatusta polttoainelitrasta alvia, eli valtio tienaa koko ajan enemmän, mitä korkeampi pumppuhinta on, ei ihme ettei valtio halua tehdä mitään halpuutuksia kansalaisten eduksi.

Ps. Saksa teki toimenpiteitä ja sai pumppuhinnat laskettua kriisiä edetävälle ajalle... Näköjään Ruotsissakin tehdään toimenpiteitä hintojen aletamiseksi, vaikka eivät maksa dieselveroakaan..
 
Mutta maksat kuitenkin siitä tankatusta polttoainelitrasta alvia, eli valtio tienaa koko ajan enemmän, mitä korkeampi pumppuhinta on,
Ei, ei pidä paikkansa kuin osittain.
Jos halvempi polttoaineen hinta siirtää kulutusta johonkin toiseen, niin ALVin perijä vain vaihtuu. Tai toisin päin jos korkea polttoaineen hinta vähentää jotain muuta kulutusta niin ALVin periä vain vaihtuu.

Se miksi sanoin vain osittain, niin esim julkisilla on pienempi ALV, tai jos vaihtoehto on säästäminen tai rahoitus velka, niin veron perinnän ajoitusmuuttuu.
 
Mutta maksat kuitenkin siitä tankatusta polttoainelitrasta alvia, eli valtio tienaa koko ajan enemmän, mitä korkeampi pumppuhinta on, ei ihme ettei valtio halua tehdä mitään halpuutuksia kansalaisten eduksi.

Ps. Saksa teki toimenpiteitä ja sai pumppuhinnat laskettua kriisiä edetävälle ajalle... Näköjään Ruotsissakin tehdään toimenpiteitä hintojen aletamiseksi, vaikka eivät maksa dieselveroakaan..

Liikkumavaraa veronkevennykselle on kovin vähän. Vuoden takaa pumppuhinta on noussut jo eurolla, mutta veron osuus tuosta noususta on noin 20 senttiä. Verotuksella voisi siis keventää pumppuhintaa enintään 20 senttiä verokertymän pysyessä ennallaan sillä oletuksella etteivät ihmiset vähennä polttoaineen kulutusta. Eli realistisesti ehkä 15 senttiä. Vaikka hallitus tästä nyt päättäisikin niin tehdä eli saataisiin pumppuhinta takaisin 2,40 € tasolle, niin luulenpa, ettei se paljon ihmisten mieltä lämmitä ja öyhötys jatkuu.

Pointti tässä on se, että ei se hallitus ja Sanna Marin siellä ole hintoja nostamassa. Polttoaineen veroton hinta on noussut vuodessa kevyet noin 150 prosenttia.
 
Liikkumavaraa veronkevennykselle on kovin vähän. Vuoden takaa pumppuhinta on noussut jo eurolla, mutta veron osuus tuosta noususta on noin 20 senttiä. Verotuksella voisi siis keventää pumppuhintaa enintään 20 senttiä verokertymän pysyessä ennallaan sillä oletuksella etteivät ihmiset vähennä polttoaineen kulutusta. Eli realistisesti ehkä 15 senttiä. Vaikka hallitus tästä nyt päättäisikin niin tehdä eli saataisiin pumppuhinta takaisin 2,40 € tasolle, niin luulenpa, ettei se paljon ihmisten mieltä lämmitä ja öyhötys jatkuu.

Pointti tässä on se, että ei se hallitus ja Sanna Marin siellä ole hintoja nostamassa. Polttoaineen veroton hinta on noussut vuodessa kevyet noin 150 prosenttia.

Hmmm. Bensiinin valmistevero on suomessa 75,96c litralta ja EU:n minimitaso olisi noin 37c litralta. Tuosta voisi heti nappaista 35c pois ja muutenkin verotusta voisi rukata. Kyllä meillä täällä on korkeimmat hinnat, koska olemme EU:n mallioppilas. Samaan aikaan naapurimaa sotii ja siellä vedetään miljardeja savuna ilmaan. Ovat varmaan ympäristöystävällisiä ohjuksia kuitenkin. Tässä on niin suuri ristiriita, ettei mitään järkeä. Maailma ei meidän toimilla pelastu, siksi kaikki velvoitteet minimiin ja maksimoidaan oman kansan etu sekä hyvinvointi. Kyllä tässä usko menee jo ihmisiin ylipäänsä. Täysin absurdia ajatella, että koko maailma pystyisi harmoniassa elämään, tämä nykyinen sota näyttää, kuinka alkukantaisella tasolla ollaan, joten syytä olisi suomenkin vain maksimoida oma etu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 792
Viestejä
4 499 097
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom