Piha ja terassit

Hyvältä näyttää. Ainut mihin tekisin muutosta on tuo syöksytorven kohta. Aukko niin pieni että luultavasti osa vedestä roiskuu terassilautojen päälle. Tekisin lautoihin pyöreän aukon johon nostaisin sen pyöreän kupin ja lyhentäisin syöksytorvea hieman jotta mahtuu.
Niinkuin näet niin toi syöksytorvi on tossa jesarilla ja purkalla kiinni koska pitää tehdä ränniremppa lähiaikoina ja noi menee kaikki uusiks. Tossa terassissa on rännin kohalla aukko josta voidaan ottaa isompi pala pois jos pitää kaivoa tutkia jne. Uudet rännitu ja torvet kun tulee niin pitää kattoa toi aukko sitten uudelleen.
 
En itse tekisi mitään terassia enää muilla kuin piilokiinnityksillä. Camoa olen itse käyttänyt ja toimivaksi havainnut. Tilasin noita joskus jenkkilästä asti kun kukaan ei vielä tuonut Suomeen. Nykyään saa motonetistä, bauhausista ja vaikka mistä.
Miten työ sujuu, jos vertaa normaaliin kahden ruuvin kiinnitystyyliin? Mites kustannukset todellisuudessa?

Tarkoitus tehdä maavarainen 20m2 terassi 145mm kansilaudalla. Kestääkö noin leveä lauta reunakiinnitystä, ettei kuivuessaan halkea?

Prof ruuvausohjain 18€. Camo 75€.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään ideoita 5x5m alueen laatoitukseen? Pitäisi kesällä tällainenkin projekti viedä lävitse. Pohjalla sepeliä 20-30cm kerros.

Uskaltaako tuota lähteä yrittämään isoilla, 60x60cm betonilaatoilla vai pitääkö vain tyytyä normaalikokoiseen 30x30cm laattaan?

Sepeli tasaiseksi ja tiivistys ja päälle asennushiekkaa? Tärytin Rentalta 31€/päivä.

Päälle tarkoitus tulla istutusaltaita ja istuskelupaikka.
 
Istutusaltaat kannattaa yleensä jättää auki pohjamaahan, että ei tarvi olla ihan koko ajan kastelemassa, ellei nyt puhuta ihan pohjallisista ruukuista.
Näihin tulisi kevyempiä kasveja, kukkasia. Ajatuksena esim. 50cm korkeat altaat helppoa hoitamista varten ja voisi näiden paikkaa siirtää vaikka joka vuosi.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi tulossa terassilaudaksi lehtikuusi 35x148. Mietin että millasia terassiruuvit tolle sopisi. Joku 5x70 A2 koon puolesta varmaan ok? Ruuvin väriksi miettiny harmaata, varmaan sopisi paremmin kuin kirkas?
 
Olisi tulossa terassilaudaksi lehtikuusi 35x148. Mietin että millasia terassiruuvit tolle sopisi. Joku 5x70 A2 koon puolesta varmaan ok? Ruuvin väriksi miettiny harmaata, varmaan sopisi paremmin kuin kirkas?
Ainakin itselle tullut ohje, että juurikin tuo 2x laudan paksuus. Kunhan kierreosa osuu vain runko-osaan.

Mitäs lehtikuusi maksaa?
 
Ainakin itselle tullut ohje, että juurikin tuo 2x laudan paksuus. Kunhan kierreosa osuu vain runko-osaan.

Mitäs lehtikuusi maksaa?
En tiedä mitä kaupassa maksaa.
Kaadoin puut omasta metästä ja sahuutin terassilaudoiksi 500m.
 
Ehkä tuo hieman hitaampaa on ja Camon ruuvit maksavat enemmän mutta itselle tehdessä molempien merkitys evvk. Taitaa olla jo 6v ikää ekalla omalla terassilla jossa käytin camoja eikä siinä mitään kiinnitykseen liittyvää ikääntymistä tai ongelmia ole ja tuskin enää tuleekaan. Tavara oli 145x28 ja sittemmin olen käyttänyt myös 145x33 ja myös kapeampaan lautaan. Yhden laiturinkin kansilaudat on jo useamman vuoden ollut camoilla.
Oliko 145x28 lauta märkää vai kuivaa ruuvatessa? Märkänä ruuvattu lauta voisi haljeta kuivuessaan?

Piti varmuuden vuoksi hakea laudat jo odottamaan. 57m runko 48x148 ja 288m sileä ruskea 145x28 (joista puolet muuhun käyttöön). Tuohon päälle vielä ruuvit, kulmaraudat ja betonilaatat, niin alkaa kukkaron pohja jo näkyä... Onneksi kuoppa, sora ja styrox oli hoidettu 25v maksuajalla.
Parempi olla aurinkoinen kesä 2022. :hammer:
 
Onko kellään kokemusta kuntan nostamisesta? Ajattelin omasta metsästä siirtää omaan pihaan joku 100-200m2, mutta lähinnä, että lähteekö se ihan käsipelillä maasta vai onko ihan tuhoontuomittu ajatus?
 
Onko kellään kokemusta kuntan nostamisesta? Ajattelin omasta metsästä siirtää omaan pihaan joku 100-200m2, mutta lähinnä, että lähteekö se ihan käsipelillä maasta vai onko ihan tuhoontuomittu ajatus?
Aumaleikkureilla on maalla siirretty kunttaa. Saahan sen käsipelilläkin irti, mutta pieninä osina. Toki jos ei vankkaa kasvustoa ole, niin voi rullatakkin. Oma piha on kunttaa, tosin luonto sen on tähän hoitanut, mutta kun on kaapelia ja muuta pitänyt jemmata maan alle, niin olen pistolapiolla tehnyt suorahkon linjan ja vain rullannut kuntan pois edestä ja urakan valmistuttua takaisin.
 
Onko kellään kokemusta kuntan nostamisesta? Ajattelin omasta metsästä siirtää omaan pihaan joku 100-200m2, mutta lähinnä, että lähteekö se ihan käsipelillä maasta vai onko ihan tuhoontuomittu ajatus?
Ei ole kokemusta kunhan siirtämisestä, mutta muistutan vaan että sen avulla tuot sitten pihapiiriin punkkien asuma-alueen, jos olet koti on punkkialueella. Vanhastaanhan on varoitettu heinikoista, mutta kyllä ne myös varvikoissa viihtyvät.

 
0440D1AC-7388-4F05-BE55-78B6AD7E4F2C.jpeg

Viime kesänä ”minttiin” asennettu portti ei enää aukea. Oikeamman puoleisessa tolpassa on portin saranat, ja ilmeisesti suht painava portti on kallistanut tolpan vinoon, jolloin se makaa vasenta tolppaa vasten, eikä aukea.

Molemmat tolpat on 120cm ruuvipaaluilla maassa, pilarikengät (100mm kita) on 5mm liian ”isot” tolpille (95mm), mikä taitaa myötävaikuttaa myös kallistumiseen. Tarkoitus on asennella tolpat uudestaan kenkiin kiilan kanssa, jotta ne on varmasti maksimivoimalla kiinni pilarikengissä.

Tuleeko kellään mieleen salparatkaisua tai lukitusmekanismia, jossa portti ei ”lepotilassa” makaisi kokonaan tuon yhden tolpan varassa?
 
Viime kesänä ”minttiin” asennettu portti ei enää aukea. Oikeamman puoleisessa tolpassa on portin saranat, ja ilmeisesti suht painava portti on kallistanut tolpan vinoon, jolloin se makaa vasenta tolppaa vasten, eikä aukea.
Onko portti edelleen suorakulmainen? Tuo vinotuen yläpää pitäisi käsittääkseni olla tuollaisessa tuennassa kiinni vaakapuussa, eikä pystypuussa. Voisi olla myös hieman vajunut, niin sillä ottaisi kiinni.

Noin muutoin yleensä jätetään hieman enempi käyntivälystä portteihin, kun tahtovat muuttua vinoneliöiksi ajan kanssa. Toki nuo väljät pilarikengät vaikuttaa myös, vähän mallista riippuen niitä voi olla aika työläs saada riittävän tiukoiksi.
 
Onko portti edelleen suorakulmainen? Tuo vinotuen yläpää pitäisi käsittääkseni olla tuollaisessa tuennassa kiinni vaakapuussa, eikä pystypuussa. Voisi olla myös hieman vajunut, niin sillä ottaisi kiinni.

Noin muutoin yleensä jätetään hieman enempi käyntivälystä portteihin, kun tahtovat muuttua vinoneliöiksi ajan kanssa. Toki nuo väljät pilarikengät vaikuttaa myös, vähän mallista riippuen niitä voi olla aika työläs saada riittävän tiukoiksi.

Portti on edelleen suorakulmainen, se on ostettu viime vuonna elementtinä aitoja valmistavalta firmalta. Käyntivälys voisi olla isompi joo mahdollista elämistä varten, mutta se ei poista tuota ”kaatumisongelmaa”.

Pitäisikö tuollaisen tolpan jaksaa kannatella tuo ~25kg portti ruuvipaalu + pilarikenkä yhdistelmällä? Jotenkin tuntuu hölmöltä, että lepotilassa koko portin paino jää vääntämään tuota viimeistä tolppaa, eikä voimaa kohdistu ollenkaan vasemmanpuoleiselle aidanpätkälle. Tämän vuoksi mietin, josko olisi jokin sulkumekanismi tai salpa, joka tuota painoa jakaisi.

Kruunuaita on vissiin ratkaissut tämän säädettävillä saranoilla, mutta on kyllä aika tyyris ratkaisu, eikä tässä tapauksessa poista ”juurisyytä” :hmm:
 
Portti on edelleen suorakulmainen, se on ostettu viime vuonna elementtinä aitoja valmistavalta firmalta. Käyntivälys voisi olla isompi joo mahdollista elämistä varten, mutta se ei poista tuota ”kaatumisongelmaa”.

Pitäisikö tuollaisen tolpan jaksaa kannatella tuo ~25kg portti ruuvipaalu + pilarikenkä yhdistelmällä? Jotenkin tuntuu hölmöltä, että lepotilassa koko portin paino jää vääntämään tuota viimeistä tolppaa, eikä voimaa kohdistu ollenkaan vasemmanpuoleiselle aidanpätkälle. Tämän vuoksi mietin, josko olisi jokin sulkumekanismi tai salpa, joka tuota painoa jakaisi.

Kruunuaita on vissiin ratkaissut tämän säädettävillä saranoilla, mutta on kyllä aika tyyris ratkaisu, eikä tässä tapauksessa poista ”juurisyytä” :hmm:

Ei kai se tuollaisessa aidassa pelkän tolpan varassa yleensä ole. Jos aita on kiinnitetty tolppiin riittävästi niin sitä kautta portin painon muodostama voima jakaantuu pidemmälle. Jos vain tolppa kantaisi painon ja kääntyisi niin sitten tolpan ja siitä jatkuvan aidan väliin pitäisi ilmestyä rako. Jos ilmestyy niin sekin kiinnitys pitää korjata.
Mutta talvi ja routa tekee välillä kummia, varsinkin jos jossain on välyksiä (tolpan ja jalan välissä) ja jossain ei (portin ja tolpan välissä).

Varmistaisin ensin että tolpat ovat varmasti kunnolla kiinni jaloissa ja portissa riittävä liikevälys.
Ja sen jälkeen että itse aita on kunnolla kiinni tolpissa jolloin tuki ei jää vain viimeiselle tolpalle.
 
Ei kai se tuollaisessa aidassa pelkän tolpan varassa yleensä ole. Jos aita on kiinnitetty tolppiin riittävästi niin sitä kautta portin painon muodostama voima jakaantuu pidemmälle. Jos vain tolppa kantaisi painon ja kääntyisi niin sitten tolpan ja siitä jatkuvan aidan väliin pitäisi ilmestyä rako. Jos ilmestyy niin sekin kiinnitys pitää korjata.
Mutta talvi ja routa tekee välillä kummia, varsinkin jos jossain on välyksiä (tolpan ja jalan välissä) ja jossain ei (portin ja tolpan välissä).

Varmistaisin ensin että tolpat ovat varmasti kunnolla kiinni jaloissa ja portissa riittävä liikevälys.
Ja sen jälkeen että itse aita on kunnolla kiinni tolpissa jolloin tuki ei jää vain viimeiselle tolpalle.

Olet oikeassa, kyllähän tuo paino jakaantuu tuosta pidemmälle - oikealla puolella on itseasiassa ~15m aitaa, päätyen lopulta kiinni talon seinään. Vatupassilla kun jossain kohti talvella ihmettelin, niin portin puoleinen seuraavakin tolppa oli vinossa tuohon portin suuntaan, omaten kylläkin tuon saman ”kita tolppaa isompi” -ongelman.

Täytyy tosiaan varmistaa nuo kiinnitykset ja kiilata nuo tolpat paremmin kenkiin ja kiinnittää aidat paremmin tolppiin, josko se riittäisi. Kiitoksia avusta!
 
Talon taloa kiertävä sorareunus ja nurmikko pitäisi rajata kivellä. Tällä hetkellä maata erottaa kyllästetty lauta. Hakeako vain K-Raudasta riittävä metrimäärä Nurmikon reunakivi Lakka 600 harmaa ja hommiin vai onko tähän mitään halvempaa tai parempaa tapaa?

Reunaa taitaa olla kokonaisuudessaan ~60m ja hintaa näillä 10€/m.
 
Ihan hatusta heitetty idea, mutta kova DIY-mies tekisi itse nuo reunakivet sementistä. Aikaahan se ottaisi muottien määrästä riippuen aika paljon.
 
Talon taloa kiertävä sorareunus ja nurmikko pitäisi rajata kivellä. Tällä hetkellä maata erottaa kyllästetty lauta. Hakeako vain K-Raudasta riittävä metrimäärä Nurmikon reunakivi Lakka 600 harmaa ja hommiin vai onko tähän mitään halvempaa tai parempaa tapaa?

Reunaa taitaa olla kokonaisuudessaan ~60m ja hintaa näillä 10€/m.

Eikö se olis jo sama ostaa pihalaattaa ja kiertää koko talo sillä? Tulis se reunus, eikä kasvaisi siemenrikat siinä sorassa?
 
Eikö se olis jo sama ostaa pihalaattaa ja kiertää koko talo sillä? Tulis se reunus, eikä kasvaisi siemenrikat siinä sorassa?
Tarkoitatko siis, että laittaisi koko soran alueelle tuota perus betonilaattaa? Ei tullut tuollainen mieleen. :)

Sorareunus taitaa olla 60 cm leveä eli koko alaltaan laatoitettuna hintaa tulisi ~9€/m eli olisi materiaaleiltaan halvempaakin! Tietty työn määrä on suurempi, kun pitää täryttää tiiviiksi.
Betonilaatta Lakka BL-305 harmaa 300x300x50mm 1,39 € / kpl, 15,44 € / m²
Sauvakivi Lakka 80 harmaa 208x68x80mm 0,45 € / kpl, 16,07 € / m²

Sauvakivellä tosin tekisi reunaa 2,16€/m.
 
Tarkoitatko siis, että laittaisi koko soran alueelle tuota perus betonilaattaa? Ei tullut tuollainen mieleen. :)

Sorareunus taitaa olla 60 cm leveä eli koko alaltaan laatoitettuna hintaa tulisi ~9€/m eli olisi materiaaleiltaan halvempaakin! Tietty työn määrä on suurempi, kun pitää täryttää tiiviiksi.
Betonilaatta Lakka BL-305 harmaa 300x300x50mm 1,39 € / kpl, 15,44 € / m²
Sauvakivi Lakka 80 harmaa 208x68x80mm 0,45 € / kpl, 16,07 € / m²

Sauvakivellä tosin tekisi reunaa 2,16€/m.

Joo, juurikin niin. Jos siinä sokkelin vieressä ei kävellä, niin eipä sitä täryyttää tarvinne, pikkuisen tasaa ja lätkii paikalleen. Toki tuo sauvakivi olisi varmaan se halvin vaihtoehto tehdä pelkkää reunaa.
 
Ei kannata laittaa laattaa sokkelin viereen. Meidän talossa on tehty noin ja sokkelia pitkin nousee keväisin valkoista kalkkihärmää kun se vierusta ei pääse kuivamaan kunnolla. Meillä on jossain vaiheessa edessä niiden vaihto "sorareunukseen".
 
Ei kannata laittaa laattaa sokkelin viereen. Meidän talossa on tehty noin ja sokkelia pitkin nousee keväisin valkoista kalkkihärmää kun se vierusta ei pääse kuivamaan kunnolla. Meillä on jossain vaiheessa edessä niiden vaihto "sorareunukseen".

Sokkeliin pääsee siirtymään kapillaarisesti kosteus jostain, noilla laatoilla ei ole siihen merkityksellistä vaikutusta.
 
Ainakin maa pysyy pidempään märkänä/kosteana laattojen alla.
Laatasta riiopuen pohjan tarve vaihtelee. Esimerkkinä "jalkakäytävälaatta" 30x30cm ei tarvitse kuin tasoituksen kotipihan kävelyosuuksilla. Autolla ajettaessa tarkempi.
 
Oma terassi jää ensi kesään koska isot menot ja pienet tulot.

Veli alottelee juuri omaansa. Törmäsi erikoiseen tilanteeseen, eli kummin päin terassilauta. Sydänpuu ylös, sanotaan. Kupera puoli ylöspäin ehdottomasti, sanotaan. Noh, tässä tapauksessa sydänpuu on koveralla puolella.. Ideoita?
 
Veli alottelee juuri omaansa. Törmäsi erikoiseen tilanteeseen, eli kummin päin terassilauta. Sydänpuu ylös, sanotaan. Kupera puoli ylöspäin ehdottomasti, sanotaan. Noh, tässä tapauksessa sydänpuu on koveralla puolella.. Ideoita?

Tuota olen itsekin pohtinut ja ilmeisesti puu kuivuessaan tekisi sydänpuun puolen kuperaksi.. toisaalta taas on ollut kommentteja että näin ei olekaan käynyt. Myös kommentteja siitä, että sydänpuoli olisi höylätty paremmin.. No jokatapauksessa, teki miten teki, niin vituils se meni.
 
Lauta on yleensä vain yhdeltä puolelta nätimmin hylätty. Toinen puoli on vedetty nopeammin ja karkeammin mitallistamista varten ja toinen puoli on se nätimmin höylätty ja viimeistelty käyttö puoli. Omissa laudoissa näkyy kääntöpuolella paikoitellen sahan jälkiä ja "tikkuja" mitkä eivät ole lähteneet karkeassa höyläyksessä kokonaan puhtaaksi. Vain toinen puoli on moitteettomaksi höylätty.

Mutta: Laitanko kevytrakenteisen kattamattoman pation alle kuopan täytteeksi pelkkää mitä tahansa halvinta hiekkaa, vai saisiko kalliomursketta käyttämällä jotain etua routimisen kestossa tms? Vanhaa multavaa peltomaata mistä on nyt poistettu juurakot ja turpeet parinkymmenen sentin syvyydeltä. Routarajalle en rupea kaivamaan missään nimessä, koska kyseessä on pelkkä kevyt patio mihin tulee kuormaksi ainoastaan ruokaryhmä ja ehkä paviljonki tai auringonvarjo. Ei ole rakennuksen läheisyydessä eikä ole tulossa lasituksia tai kiinteitä rakenteita.

Entä voisiko hiekalla/murskeella vaateriin tasattavien 30cm betonilaattojen sijaan käyttääkin suoraan hiekalle asetettuja muovisia säätöjalkoja? Pinta-ala ja siten kuullakseni myöskin kantavuus hiekalle asetettuna tuollaisessa perus Puuilon säätäjalassa on suunnilleen samaa luokkaa kuin 30cm betonilaatassa, mutta asennus nopeutuisi merkittävästi. Laattoja tarvitaan 48kpl ja sellaisen määrän vaa'ittaminen hiekalla tulee olemaan ikävää. Ovathan säätöjalat toki neljä kertaa kalliimpia kuin betonilaatat.
En laita betonilaatan päälle säätöjalkaa, koska rakennelma nousisi silloin liian korkeaksi ja vaatisi rappuset. Pitää valita toinen.
 
Onkos kellään kokemusta pihan perustamisesta, olisi tarkoitus keväällä tehdä pihamaita. Suunnitelma on laittaa kunttaa paikkoihin mistä on hankala leikata nurmikkoa ja missä ei ole kulkua muutenkaan ja sitten oleskelualueille nurmikkoa. Piha on nyt savimaata ja osittain mursketta.
Meneekö oikein, kun vetää tuohon savimaan päälle hiekkaa n. 5cm jonka sitten puutarhajyrsimellä jyrsii sekaisin ja tasoittelee/muotoilee ja sitten sen päälle multa? Murskepinnoille multaa ja sitten paikoille mihin tulee kunttaa, ihan vain hiekka alle?
 
Lauta on yleensä vain yhdeltä puolelta nätimmin hylätty. Toinen puoli on vedetty nopeammin ja karkeammin mitallistamista varten ja toinen puoli on se nätimmin höylätty ja viimeistelty käyttö puoli. Omissa laudoissa näkyy kääntöpuolella paikoitellen sahan jälkiä ja "tikkuja" mitkä eivät ole lähteneet karkeassa höyläyksessä kokonaan puhtaaksi. Vain toinen puoli on moitteettomaksi höylätty.

Mutta: Laitanko kevytrakenteisen kattamattoman pation alle kuopan täytteeksi pelkkää mitä tahansa halvinta hiekkaa, vai saisiko kalliomursketta käyttämällä jotain etua routimisen kestossa tms? Vanhaa multavaa peltomaata mistä on nyt poistettu juurakot ja turpeet parinkymmenen sentin syvyydeltä. Routarajalle en rupea kaivamaan missään nimessä, koska kyseessä on pelkkä kevyt patio mihin tulee kuormaksi ainoastaan ruokaryhmä ja ehkä paviljonki tai auringonvarjo. Ei ole rakennuksen läheisyydessä eikä ole tulossa lasituksia tai kiinteitä rakenteita.

Entä voisiko hiekalla/murskeella vaateriin tasattavien 30cm betonilaattojen sijaan käyttääkin suoraan hiekalle asetettuja muovisia säätöjalkoja? Pinta-ala ja siten kuullakseni myöskin kantavuus hiekalle asetettuna tuollaisessa perus Puuilon säätäjalassa on suunnilleen samaa luokkaa kuin 30cm betonilaatassa, mutta asennus nopeutuisi merkittävästi. Laattoja tarvitaan 48kpl ja sellaisen määrän vaa'ittaminen hiekalla tulee olemaan ikävää. Ovathan säätöjalat toki neljä kertaa kalliimpia kuin betonilaatat.
En laita betonilaatan päälle säätöjalkaa, koska rakennelma nousisi silloin liian korkeaksi ja vaatisi rappuset. Pitää valita toinen.

Pinta riippuu laudasta ja laadusta. Oma terassi on siperianlehtikuusta ja ne olivat kummaltakin puolelta yhtä hyviä, sen puoleen asennussuunnalla ei ollut väliä.

Meillä on tontilla savipohja, terassin kohdalla sen päällä kangas ja sepeliä/mursketta (koko jotain 8-20 luokkaa) ehkä 10-15cm paikasta riippuen. 300x300x50 laatat jotka on vain tasattu kiven päälle suoraan (ei keskenään samalla tasolla).
Runko muistaakseni 2x5" n. 60cm jaolla kuten myös jalat. Jokainen jalka tehtiin sopivan korkuiseksi että pinta on suorassa. Taisin laittaa laatan ja jalan väliin tervapahvin. Pinta 145x38 lehtikuusta (4m pätkiä, päissä tietysti joka toinen 2m).
Korkeus valittiin talon mukaan, taitaa olla noin 30-35cm maasta.
Pinta-ala noin 80m^2 (8 x 10 m), en ole huomannut kolinaa/notkumista/jne kesällä tai talvella. Ikä nyt noin 6 vuotta.

Eli voi sen näinkin tehdä, tiedä sitten on virallisesti oikein. Noita laattoja kun sattui olemaan niin laitoin niitä ja puusta loput. Jalkoja on noin ~1.2m välein ristinollamuodossa niin että jokainen runkopalkki on tuettu.

Routimisen kannalta karkeampi on käsittääkseni parempi koska väleihin jää vähemmän kosteutta. Mitä hienompi hiekka sen helpommin se myös valuu esimerkiksi kovalla sateella tai jos vettä on paljon. Ainakin umpeen laatoitetun alueen reunasta valuu kovalla sateella tasoitushiekat pois jos reunaa ei ole rajattu laudalla/kivellä...
 
Olisiko kellään neuvoa antaa, tarvitsisi viritellä tuollaiseen metrin korkuiseen verkkoaitaan jonkinlainen portti pihan perälle. Ei saisi olla kauhean painava kun tuossa ei ole 10cm enempää maata ennen kuin tulee kallio vastaan.
 
0440D1AC-7388-4F05-BE55-78B6AD7E4F2C.jpeg

Viime kesänä ”minttiin” asennettu portti ei enää aukea. Oikeamman puoleisessa tolpassa on portin saranat, ja ilmeisesti suht painava portti on kallistanut tolpan vinoon, jolloin se makaa vasenta tolppaa vasten, eikä aukea.

Molemmat tolpat on 120cm ruuvipaaluilla maassa, pilarikengät (100mm kita) on 5mm liian ”isot” tolpille (95mm), mikä taitaa myötävaikuttaa myös kallistumiseen. Tarkoitus on asennella tolpat uudestaan kenkiin kiilan kanssa, jotta ne on varmasti maksimivoimalla kiinni pilarikengissä.

Tuleeko kellään mieleen salparatkaisua tai lukitusmekanismia, jossa portti ei ”lepotilassa” makaisi kokonaan tuon yhden tolpan varassa?
Mielestäni tässä on ongelmana aita-elementtien eläminen. Korjaisin tämän niin, että portin oikealle puolelle asentaisin aita elementtiin vinotuen saranoiden yläpäästä seuraavan tolpan juureen. Sama toiselle puolelle käänteisesti.
Portin salpaa en käyttäisi tässä lainkaan lepuuttimena/tukena. Vaan tekisin aidan tolppaan, salvan puolelle, pienen pyöristettyn nysän/ohjurin joka ottaa portin vastaan. Voi olla baskakin idea mutta... Tämmöinen tästä heti ensinäkemältä tuli pintaan.
 
Mielestäni tässä on ongelmana aita-elementtien eläminen. Korjaisin tämän niin, että portin oikealle puolelle asentaisin aita elementtiin vinotuen saranoiden yläpäästä seuraavan tolpan juureen. Sama toiselle puolelle käänteisesti.
Portin salpaa en käyttäisi tässä lainkaan lepuuttimena/tukena. Vaan tekisin aidan tolppaan, salvan puolelle, pienen pyöristettyn nysän/ohjurin joka ottaa portin vastaan. Voi olla baskakin idea mutta... Tämmöinen tästä heti ensinäkemältä tuli pintaan.

Jonkinlainen eläminen tässä tosiaan on kyseessä, sillä lumien sulaessa ja maan kuivuessa portti palasi alkuperäiseen asentoon kuin itsestään, eli ei nojaa enää mihinkään, vaan väli ylhäältä alas on tasainen ja portti käyttökelpoinen. Ilmeisesti ruuvipaalut olisi pitänyt vielä aidan korkeuttakin syvemmälle laittaa, ettei routa(?) pääsisi näin vaikuttamaan. Tällästä se näköjään on savimaalla…

Paremmalle puoliskolle jo pelkkä ajatus näkyvästä kulmalevystä oli iso murhe, niin vinotukia en kehtaa edes ehdottaa ennen kuin on pakko. Mutta jonkinlainen ohjuri/vastakappale/tetrispalikka salvan puolelle tolppaan täytyy pitää mielessä jatkoa ajatellen, jos tämä ”palautuminen” ei tapahdu joka vuosi samalla tavalla :tup:
 
Ilmeisesti ruuvipaalut olisi pitänyt vielä aidan korkeuttakin syvemmälle laittaa, ettei routa(?) pääsisi näin vaikuttamaan. Tällästä se näköjään on savimaalla

Bingo! Siinäpä se, syvemmälle olisi tarvittu - mutta tässähän on se hyvä puoli, että voit vaihtaa pidemmät ruuvipaalut tuohon tilalle ;). Siis vain sen portin oikealle puolelle ekaan elementtuin. Ajatus siinä että sen saranoidun puolen aita elementin sais pysymään routimattomana. Tosin kiertäminen tulee olemaan työlästä ja vaatii pitkän vipuvääntimen jos käsipelillä.. ja mahtaako kuitenkin aita pidemmältä matkalta elää ja työntää portin "viimeistä" vapaata aina väärään suuntaan.

Aidan värinen lauta vinotukena ei pitäs olla kovin paha hella särölle, mutta olenkin mies. Pidän toiminnallisista suunnitteluista. Kulmarauta sattuisi omaan silmääni kuin punainen täplä mustassa autossa.
 
Bingo! Siinäpä se, syvemmälle olisi tarvittu - mutta tässähän on se hyvä puoli, että voit vaihtaa pidemmät ruuvipaalut tuohon tilalle ;). Siis vain sen portin oikealle puolelle ekaan elementtuin. Ajatus siinä että sen saranoidun puolen aita elementin sais pysymään routimattomana. Tosin kiertäminen tulee olemaan työlästä ja vaatii pitkän vipuvääntimen jos käsipelillä.. ja mahtaako kuitenkin aita pidemmältä matkalta elää ja työntää portin "viimeistä" vapaata aina väärään suuntaan.

Aidan värinen lauta vinotukena ei pitäs olla kovin paha hella särölle, mutta olenkin mies. Pidän toiminnallisista suunnitteluista. Kulmarauta sattuisi omaan silmääni kuin punainen täplä mustassa autossa.

Täytyy nyt tämäkin ottaa listalle potentiaalisena keinona sitten jatkossa. Laitettiin koko ~25m aidan jokainen tolppa paalulla, jotta pysyisi ”varmasti” paikallaan ilman joka keväistä säätämistä. Noh, eihän se näköjään ihan täysin elämättä siinä pysy ilman isompia maatöitä… Edellinen omistaja oli lyönyt aidan maahan teräsjaloilla, joista yli puolet olivat katkenneet kolmen talven jälkeen :D

Paikka on sellainen, että käsipeliksi menee vääntäminen, mutta kyllä sen pidemmänkin paalun jaksaa vääntää parin rautakangen ja henkilön avulla.
 
Täytyy nyt tämäkin ottaa listalle potentiaalisena keinona sitten jatkossa. Laitettiin koko ~25m aidan jokainen tolppa paalulla, jotta pysyisi ”varmasti” paikallaan ilman joka keväistä säätämistä. Noh, eihän se näköjään ihan täysin elämättä siinä pysy ilman isompia maatöitä… Edellinen omistaja oli lyönyt aidan maahan teräsjaloilla, joista yli puolet olivat katkenneet kolmen talven jälkeen :D

Paikka on sellainen, että käsipeliksi menee vääntäminen, mutta kyllä sen pidemmänkin paalun jaksaa vääntää parin rautakangen ja henkilön avulla.
Olen vähän skeptinen, että pidempi paalu tuon ratkaisisi. Portin käyntiväli on ehkä liian tiukka alun alkaenkin. Pelkästään puun kosteuskäyttäytyminen saa tuollaisen raon umpeen, varsinkin jos pidemmältä väliltä sadeveden vastaan ottava yläreuna turpoaa ja työntää paaluja vinoon. Toki jos maa on ihan savivelliä, kannattaa myös tarkistaa ettei pintamaa pääse nostamaan aitaa mistään Näyttäisi siltä, että kenkä ja mahdollsiesti paalun laippa lepää ihan maata vasten. Jos pintamaa turpoaa, saattaa se saada paalua nousemaan jos alle on jäänyt esim. kivi. Toki pidempi paalu voi tämän ratkaista, mutta onko vaivan väärti? Tuollainen puinen rakenne elää aina, ja muuttuu pikku hiljaa salmiakiksi. Vaikea sitä käyntiväliäkin on toki lisätä jälkikäteen, varsinkin jos kyse on vaan puun kastumisesta ja kuivumisesta.
 
En nyt parempaa aihetta löytänyt tälle kysymykselle, niin kysytään täällä.

Eli olisiko jollain hyvää ideaa miten karkottaa ampiaiset terassilta? Edellinen asukas on asentanut talon ulkoseinään ulkoverhouspaneelit, mutta luultavasti unohtanut/jättänyt pois ötökkäverkot, koska ampiaiset änkevät jokaisesta kolosta paneelien väliin.
 
En nyt parempaa aihetta löytänyt tälle kysymykselle, niin kysytään täällä.

Eli olisiko jollain hyvää ideaa miten karkottaa ampiaiset terassilta? Edellinen asukas on asentanut talon ulkoseinään ulkoverhouspaneelit, mutta luultavasti unohtanut/jättänyt pois ötökkäverkot, koska ampiaiset änkevät jokaisesta kolosta paneelien väliin.
Ampiaismyrkkyä vaan joka kolosta sisään.
 
En nyt parempaa aihetta löytänyt tälle kysymykselle, niin kysytään täällä.

Eli olisiko jollain hyvää ideaa miten karkottaa ampiaiset terassilta? Edellinen asukas on asentanut talon ulkoseinään ulkoverhouspaneelit, mutta luultavasti unohtanut/jättänyt pois ötökkäverkot, koska ampiaiset änkevät jokaisesta kolosta paneelien väliin.
Ampiaismyrkkyä vaan joka kolosta sisään.

Itse laittanut kulkuaukon tuntumaan vaahtomaista tavaraa, joka pysyy siinä pidempään, esim. "Neudorff Ampiaisvaahto ja Tuholaisvaahtoa". Kannattaa myös huolehtia, että on oma pistosuojaus kunnossa, kun alkaa taisteluun.
 
Minkälaisia öljyjä ihmiset on käyttänyt terassin öljyämiseen? Onko Puuilon Ilves puuöljyllä ja Tikkurilan Valtti Plussalla muuta eroa kuin hinta?
 
Minkälaisia öljyjä ihmiset on käyttänyt terassin öljyämiseen? Onko Puuilon Ilves puuöljyllä ja Tikkurilan Valtti Plussalla muuta eroa kuin hinta?
Faija ainakin kiros noita Puuilon sun muiden halpisten kanssa että ei oikein tuu lasta eikä paskaa kun niin laihoja virityksiä. Kunnon Tikkurilalla kun veti niin tuli hyvä. Ite en ole vielä kokeillut.
 
Teknoksen Woodexia olen itse käyttänyt. Vähän edullisempaa kuin Tikkurila mutta kuitenkin ihan laatukamaa. Nuo halpikset jättäisin kyllä kauppaan.
 
Teknosta ja Tikkurilaa myös käyttänyt. Viime kesänä ostin jotain halpaa lirua, niin nyt joutui jo käsittelemään uudestaan, kun taas edellämainitut menee sen kaksi kesää yhdellä käsittelyllä.
 
Teknoksen Woodexia olen itse käyttänyt. Vähän edullisempaa kuin Tikkurila mutta kuitenkin ihan laatukamaa. Nuo halpikset jättäisin kyllä kauppaan.
Teknosta ja Tikkurilaa myös käyttänyt. Viime kesänä ostin jotain halpaa lirua, niin nyt joutui jo käsittelemään uudestaan, kun taas edellämainitut menee sen kaksi kesää yhdellä käsittelyllä.
Kuinka tummaa se ruskea Woodex on? Mietein että jos heittäisi nyt kerroksen tuota ruskeata ja seuraavalla kerralla kirkasta. Kertaakaan ei ole vielä öljytty terassia ja liian tummaa en haluaisi.
 
Ite vedin nuukana Motoxin ruskeaa. Vuoden vanha terassi eli eka öljyäminen. Kaksi kerrosta yhteensä n. 46 neliötä ja meni n. 8 litraa. Toisella kerralla tuntui väkisin jäävän laikukkaaksi ja piti edellinen lauta ”kuivalla” harjalla korjata aina. Pariin kohtaan jäi laikkuja mihin en ylettynyt enää kauempaa, mutta ei kuivumisen jälkeen jäänyt pahasti näkyviin.
 
Terassin öljyäjille suosituksena Tikkurilan terassiöljylasta. Pienen raon kansissa reunoihin sillä ei pääse, mutta luottanut että kyllä sinne sen verran valuu, että riittää.
Helppo ja nopea. Jatkovarsi ja maalikaukalo kaveriksi
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 036
Viestejä
4 503 815
Jäsenet
74 314
Uusin jäsen
bohku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom