Pienten kysymysten ketju

Mulle väitetty että tuo releen sisällä oleva häiriön poistin on varistori. Voiko noi olla varistoreja vaikka näyttää vastuksilta?

20251203_165553.jpg


20251203_165204.jpg
Toki siellä voi olla varistori, mutta tuossa on kyllä tavallinen vastus.
 
Taitaa noita releitä olla diodilla, vastuksella ja ilman. Vastus vähentää kärkien kipinöintiä, diodi estää sähkömagneettisen purkauksen ohjaukseen päin.

Varistoria käytetään kai yleensä suojaamassa laitteita ylijännitteeltä, eli se on heti sulakkeen jälkeen, ja sen tehtävänä on ylijännittellä mennä oikosulkuun ja polttaa sulake hallitusti (mitä ei aina tapahdu esim. ukkosella).
 
Edullisia (asiallisia) 5VDC 5A+ virtalähteitä mistä?

Ulostulon liittimellä ei niin väliä, sen saa vaihdettua. Optimi toki 5,5mm barrel. Ei randomia Alista, joko Suomesta tai Saksan Amazonista.

Voi myös olla koteloimaton, jos löytyy hyvä valmis 3D kotelo.

Edit: tme.eu taitaa olla aika nopea toimituksissa, joten lienee paras vaihtoehto.
 
Paljonko muuten tuossa vastuksessa on ohmeja?
Voit syöttää vastuksen värirenkaat vastusvärikoodilaskimeen. Ohmit riippuu releen käyttöjännitteestä. Käyttöjännitteellä vastuksen on toivottavaa haaskata tehoa mahdollisimman vähãn, mutta itseinduktiolla jarruttaa riittävästi. Vastus on toteutuksista halvin. Myös kondensaattoreita käytetään itseinduktion nielemiseen.
 
Monenko voltin käämi on? 12V käämillä ja tuolla vastuksella menisi jatkuva teho yli 2W ja kyseessä 0,6W vastus. Sanoisin että kilo-ohmeja on, että käyttöjännitteelä ei virta kulje.
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
 
Milläs lähdetään hapettumia puhdistamaan piirilevyltä.
Tuli taas halpa toriostos tehtyä ja vika mitä ilmeisemmin löytyy piirilevyltä hapettuman muodossa.
Ja mitä aikaisempi omistaja kertoi, että on aikaisemminkin jonkun kaverin toimesta putsattu ja alkanut jälleen toimimaan.

1765618337551.png


Hapettumaa löytyy komponentin juurelta. Sen enempää ennenkuin lähtee jatkamaan diagnostiikkaa, miten näitä putsataan ja millä aineilla?
Tuo kohta saattaa olla sellainen että tuohon tippuu tippa vettä silloin tällöin, joten miten näiden suojakerros toteutetaan? lakalla? millä miten?

kiitos.
 
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
Käämi, eli vaikka rautanaulan ympärille kelattu johto, varastoi itseensä energiaa ja virtapiirin katkaisuhetkellä ulos oksennettava jännite riippuu katkaisun nopeudesta, kuorman impedanssista ja kelaan varatusta energiasta. Tasajännitteellä kyllästettyä käämiä voi verrata venytettyyn kuminauhaan, jotta se ei lyö sormille, pitää varaus purkaa hitaasti tai laitta jokin kuorma muuttamaan varautunut energia lämmöksi.

Jos tuota relettä ohjataan jollain puolijohteella, jossa avonaisen ohjauspiirin vastus on luokkaa ääretön, tuo käämi helposti indusoi tuhansien volttien jännitteen, ja vähempikin rikkoo ohjauselektroniikan.
Kun piirissä on tuo ehdotettu 5,6k vastus, 12V jännitteellä sen hukka on siedettävä, mutta se tappaa hyvin tehokkaasti käämiin varastoituneen mitättömän pienen energian ilman että jännite pääsee nousemaan.

Ylempänä oli kuvia, normaali autorele. Joskus vastuksia tai konkkia käytetään myös releen koskettimien yli (ei pelkästään sen käämin). Tämä johtuu siitä että joskus releellä ohjataan toista käämiä ja tämä käämi samalla tavalla haluaa purkautua katkaisukohdassa kilovolttien valokaarena joka polttaa releen koskettimen nopeasti. Esim vanhoissa kärjellisissä sytytysjärjestelmissä oli konkat katkojan kärkien yli.
 
Mutta mistähän tuo vastusarvo tulee, luulin oppineeni värit jo vuoskymmeniä sitten, onko joku uusi järjestelmä kehitetty?

Tuossa on enemmän järkeä verrattuna esim. sytytyspuolaan jossa jännite nostetaan konkalla.
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla. Sytytyspuola on aivan vastaava käämi kuin tuo releen käämi. Ero on siinä, että releessä valokaari ei missään nimessä ole toivottu ilmiö, mutta sytytyspuolassa se nimenomaan on - jotta polttoaineseos saadaan syttymään. Kondensaattorin tehtävä on estää kipinöinti väärässä paikassa ja ohjata energia käämiin.

Resonanssihommelit ja värähtelyt kuuluvat vaihtosähköön ja radiotekniikkaan. Esitetty rele on tasavirtamalli, ja muutenkaan releellä ei voida rakenteensa vuoksi ohjata korkeita kytkentätaajuuksia luokkaa max 2Hz. Kun releelle kytketään virta, se imee itseensä energiaa magneettikentän muotoon ja katkaistaessa vapauttaa sen pois. Konkka/vastus/diodi on vain tapoja tehdä purkautuminen hallitummin. Suuremmilla taajuuksilla nämä kyllä muodostavat RLC-piirin. DC-käytössä nuo energiat ehtivät kuoleutumaan resistiivisiin häviöihin ennen seuraavaa kytkentäjaksoa.
 
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.
Sininen-harmaa-musta-musta-ruskea itse katsoin olevan. Eli 1x kerroin joten 680ohm +-1%
Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
 
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.

Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
Itse ole elänyt kärjellistä aikaa, joten käytännön kokemusta noista juuri ei ole. Konkan tehtävä kahvipöytäkeskustelujen pohjalta oli estää käämiin varatun sytytysenergian purkautuminen väärään suuntaan, eli katkojan kärkiin ja samalla suojella kärkiä. Eli ymmärtääkseni kyllä, kondensaattori tehosti käämin toimintaa ja se oli myös ajoitukseltaan optimoitu. Varmaan voidaan resonanssipiiriksi kutsua. Jännitteistä en osaa sanoa mitä oli ensiön puolella, mutta toisossa varmasti kilovoltteja.
 
Muisteloa noista perinteisistä sytkistä:
Jos kärkiin tulee piikki niin siitä kummalla puolen se on pystyy päättelemään sen että onko konkka liian iso vai pieni ja perunalla sai sitten kuulemma korvattua konkan hätätilassa.
 
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.

Kärjellisessä sytytyksessä kondensaattorin tehtävä on vähentää kärkien kipinöintiä niiden avautuessa.
Mitä isompi valokaari kärkien välille pääsee syntymään niiden avautuessa sitä enemmän varastoitua energiaa menee valokaaressa hukkaan eikä tulpalle kipinään. Ja valokaari syö kärkiä.
 
Hapettumaa löytyy komponentin juurelta. Sen enempää ennenkuin lähtee jatkamaan diagnostiikkaa, miten näitä putsataan ja millä aineilla?
Puhdas 95% alkoholi/metanoli ja hammasharja. On tyypillinen karvalakki metodi.

Tuo kohta saattaa olla sellainen että tuohon tippuu tippa vettä silloin tällöin, joten miten näiden suojakerros toteutetaan? lakalla? millä miten?
Joku epoxsi tuubi voihan sinne lakkaakin pistää.

Eli putsaus, testaus että toimii, jos ei toimi uusi juotos ja taas putsaus. Lopuksi epoksia tai lakkaa/geeliä päälle.
 
Dewalt jiirisahan työvalon virtalähde rikki. Mitäs näistä yleensä hajoaa ja onko korjattavissa?
20251214_155920.jpg20251214_155723.jpg

Uusi maksaa sen 150€ niin ei paljon nappais ostella.
 
Dewalt jiirisahan työvalon virtalähde rikki. Mitäs näistä yleensä hajoaa ja onko korjattavissa?
20251214_155920.jpg20251214_155723.jpg

Uusi maksaa sen 150€ niin ei paljon nappais ostella.
Vasemmassa alanurkassa on ilmeisesti sulake, sen voisi ekana kurkata. Konkat näyttävät päälisinpuolin ehjiltä mutta voi olla että ovat kuivahtaneet. Kyllähän tuo korjattavissa tai korvattavissa on, näyttäisi olevan ihan 5V poweri jonka tilalle käy suunnilleen kännykkälaturikin...
 
Dewalt jiirisahan työvalon virtalähde rikki. Mitäs näistä yleensä hajoaa ja onko korjattavissa?
20251214_155920.jpg20251214_155723.jpg

Uusi maksaa sen 150€ niin ei paljon nappais ostella.
Tuo piirilevy on varmaan kaksipuolinen. Jos ei konkat niin kelaa ajavat driveri tai prossu sitten. Miksipä ei kelakin eristeet voisi olla kuumuudesta pettänyt. Mielenkiinnosta voi yrittää tutkia, mutta kuten sanottu kännykän laturi on tuohon täydellinen tai mikä tahansa muu 5VDC poweri joka antaa 0.45A tai enemmän.
 
Dewalt jiirisahan työvalon virtalähde rikki. Mitäs näistä yleensä hajoaa ja onko korjattavissa?
20251214_155920.jpg20251214_155723.jpg

Uusi maksaa sen 150€ niin ei paljon nappais ostella.
Tuo piirilevy on varmaan kaksipuolinen. Jos ei konkat niin kelaa ajavat driveri tai prossu sitten. Miksipä ei kelakin eristeet voisi olla kuumuudesta pettänyt. Mielenkiinnosta voi yrittää tutkia, mutta kuten sanottu kännykän laturi on tuohon täydellinen tai mikä tahansa muu 5VDC poweri joka antaa 0.45A tai enemmän.
 
Joo helpoin ehkä olisi vaan se joku 5V laturi kun niitä tossa tyhjänpanttina olisikin. Kiinnostaisi kuitenkin vähän opiskella elektroniikan perusjuttuja kun en näistä hirveästi ymmärrä. Mittailin tossa noita diodeja niin tuosta isommasta (näkyy hieman kuvassa kelan oikealla puolella) saan lukemaksi 0.003V molempiin suuntiin mitattuna. Onko vika siis tuossa :hmm: pienemmästä diodista sain järkevät 0,536V
 
Joo helpoin ehkä olisi vaan se joku 5V laturi kun niitä tossa tyhjänpanttina olisikin. Kiinnostaisi kuitenkin vähän opiskella elektroniikan perusjuttuja kun en näistä hirveästi ymmärrä. Mittailin tossa noita diodeja niin tuosta isommasta (näkyy hieman kuvassa kelan oikealla puolella) saan lukemaksi 0.003V molempiin suuntiin mitattuna. Onko vika siis tuossa :hmm: pienemmästä diodista sain järkevät 0,536V
MIttasitko sen diodin kiinni piirilevyllä? Sähkö voi kiertää levyn kautta, toinen diodin päã irti mittauksen ajaksi(?) Mitä levyn toisella puolella on??
 
Ekana kiinni levyssä ja sitten poikkasin toisen jalan ja sama mittaustulos oli.
Levyn toiselta puolelta tämmöistä
20251214_181644.jpg
No kokeile vaihtaa diodi... Itse vielä testaisin diodia virtalähteellä ja hehkulampulla. Onko tuo isoin mötikkä oikealla tasuri? Katsoisin jännitteen sen takapuolella, mutta on sitten jännitetyötä.
 
No kokeile vaihtaa diodi... Itse vielä testaisin diodia virtalähteellä ja hehkulampulla. Onko tuo isoin mötikkä oikealla tasuri? Katsoisin jännitteen sen takapuolella, mutta on sitten jännitetyötä.
En mitään hajua mikä lie kyseinen mötikkä. Pitää huomenna ihan mielenkiinnosta kokeilla testailla tuota diodia. Kuten sanoin niin en näistä hommista hirveästi ymmärrä niin haluatko avata miten tuota testataan virtalähteellä ja hehkulmapulla?
 
En mitään hajua mikä lie kyseinen mötikkä. Pitää huomenna ihan mielenkiinnosta kokeilla testailla tuota diodia. Kuten sanoin niin en näistä hommista hirveästi ymmärrä niin haluatko avata miten tuota testataan virtalähteellä ja hehkulmapulla?
En ole itse sen kummempi harrastaja kuin sinäkään, siksi hehkulamppuja käytän, enkä yleismittaria. Itselleni se vain selventää asiaa kun laitan labrapowerista jonkin tunnetun hieman isomman virran, (riippuen diodin koosta, vaikka 1A) ja mittaan paljonko jää jännitettä diodin yli. Sitten käännän diodin estosuuntaan ja oletan, että hehkulamppu ei silloin enää pala sarjassa diodin kanssa (tai labrapowerin virta on nollassa, jos hehkulamppua ei ollut käytössä)

Estosuuntainen jännitteenkestokin voidaan tutkia, jos epäillään diodin pettävän jonkun tietyn rajan jälkeen, mutta useasti helpompi vain korvata uudella diodilla. Aina diodin rikkoontuminen ei ole syy vaan seuraus jostain muusta viasta.

Jos 230V johdot tulevat mustan mötikän välittömään läheisyyteen, voisi olettaa sen olevan tasasuuntaja. Sen etupuolella on vaihtovirta ja takapuolella tasasuunnattu sähkö. Siitä voi yleismittarilla yrittää suunnistaa eteenpäin, missä kohtaa ongelmat alkaa. En kuitenkaan kehota mittailemaan jännitteellistä levyä.
 
Ekana kiinni levyssä ja sitten poikkasin toisen jalan ja sama mittaustulos oli.
Levyn toiselta puolelta tämmöistä
20251214_181644.jpg
Jos toinen koipi katkaistunakin diodi näyttää samalta molemmin päin niin se on kyllä silloin rikki.

Tosiaan, tuo pohjan puolen kuvassa oleva oikean laidan iso musta komponentti on tasasuuntaaja. Se harvemmin menee tuollaisissa rikki.
 
Jos toinen koipi katkaistunakin diodi näyttää samalta molemmin päin niin se on kyllä silloin rikki.

Tosiaan, tuo pohjan puolen kuvassa oleva oikean laidan iso musta komponentti on tasasuuntaaja. Se harvemmin menee tuollaisissa rikki.
Osaatko sanoa miksi diodi on rikkoontunut? Olen pitänyt sitä harvemmin vian aiheuttajana. Toki jos muualla oikosulku ja virta kasvaa, mutta enemmän hakkurin fettejä lottoaisin.
 
Kävin hakemassa motonetista näitä ja eipäs olekaan kutistesukkaa. Mikähän tarkoitus tuolla eristeellä on? Punaiseen kun tungetaan 1mm kaapelia niin ei tuolla tee mitään.

Kutistesukalla olevat liittimet on erikoistuotteita. Jos sitä ei erikseen mainosteta, se ei ole kutistesukka.

Eristeen tarkoitus on eristää. Noissa liittimissä se eristeen takaosa puristetaan johdon suojakuoren päälle, mielellään oikeilla pihdeillä eikä random papukaijoilla mitä nyt sattuu löytymään Johtoliitinpihdit PRO | Motonet Oy

Punainen on tarkoitettu, hieman valmistajasta riippuen, noin 0,5 - 1,5 mm2 johdolle.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 226
Viestejä
5 048 699
Jäsenet
80 828
Uusin jäsen
KunKq

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom