Pienten kysymysten ketju

Screenshot_20170805-000400.png


Löytyykö tälläistä suomesta?
 
Ajattelin värkätä Arduinolla jonkinlaisen kytkinpanelin lentosimulaattoreita tms. varten, mutta en tiedä minkä nimisiä kytkimiä minun pitäisi tilata. Tarvin siis vipukytkimen, jolla on kolme eri asentoa: normaalisti kytkin on off-asennossa, mutta sen voi kääntää ylä- tai ala-asentoon. Olisi myös hyvä jos vipu vielä palautuisi itsestään keskelle off-tilaan, kun siihen ei kosketa.
Mikä tällaisen kytkimen nimi on? On-off-on toggle switch? Toimiiko on-off-on niin, että eri pinnit yhdistyvät kummassakin on-asennossa, jolloin voin erottaa ylä- ja ala-asennon? Onko tuolle itsestään palautukselle myös joku virallinen termi?
 
Ajattelin värkätä Arduinolla jonkinlaisen kytkinpanelin lentosimulaattoreita tms. varten, mutta en tiedä minkä nimisiä kytkimiä minun pitäisi tilata. Tarvin siis vipukytkimen, jolla on kolme eri asentoa: normaalisti kytkin on off-asennossa, mutta sen voi kääntää ylä- tai ala-asentoon. Olisi myös hyvä jos vipu vielä palautuisi itsestään keskelle off-tilaan, kun siihen ei kosketa.
Mikä tällaisen kytkimen nimi on? On-off-on toggle switch? Toimiiko on-off-on niin, että eri pinnit yhdistyvät kummassakin on-asennossa, jolloin voin erottaa ylä- ja ala-asennon? Onko tuolle itsestään palautukselle myös joku virallinen termi?
On-off-on toggle switch on ihan ok termi. Auto reset tms. voisi olla termi palautukselle. Ja kyllä, eri asennoissa kytkeytyy eri pinnit, mutta on varmaan olemassa sellaisiakin kytkimiä, joissa molemmissa asennoissa kytkeytyy sama pinni.
 
Kestääkö tavallinen 100A auton starttiakku n. 80 Ampeerin kuormaa 15-30 minuutin ajan?
 
Mikä tällaisen kytkimen nimi on? On-off-on toggle switch?
Tuo automaattisesti keskiasentoon palautuva saattaa kulkea myös sanalla momentary ja monesti merkitään (on)-off-(on) eli palautuvat asennot merkittynä sulkeilla. Myös on-off-(on) -tyylisiä kytkimiä on, siinä toinen puoli on palautuva ja toiseen laitaan vipu jää.
 
Minulla on tässä kolme vipukytkintä seuraavilla merkinnöillä:

ON-OFF-ON -> kolme asentoa, vipu jää siihen asentoon mihin se on väännetty.
ON-ON -> kaksi asentoa, vipu jää siihen asentoon mihin se on väännetty.
ON-ON -> kaksi asentoa, jousipalautteinen vipu palautuu aina toiseen reunaan.

Kahta on-on -kytkintä ei voi erottaa toisistaan muuten kuin kokeilemalla. Nämä vipukytkimet ovat viheliäisiä tilattavia komponenttikaupasta, parin euron ostoksen takia selaat kolme tuntia valmistajien datalehtiä ja sittenkään et voi olla varma mitä sieltä tulee. Parasta vain ottaa suosiolla useampaa erilaista jos eivät kalliita ole.
 
Paras tina? Lyijyllinen vai ilman?
Lyijyllisellä tulee kestävämmät juotokset.
Ja rohs tinassa ja juotospastassa on korkeampi sulamislämpötila joten suosittelen lyijyllistä tinalankaa.Vanhojen tinalankojen kanssa puuhatessa voi fluksin käyttö olla tarpeen.
 
Kuulin juttua, että jos ennestään on käytetty lyijytöntä tinaa niin on syytä käyttää lyijytöntä tinaa ja ei lyijyllistä tinaa sinne missä on lyijytöntä tinaakin. Tuli meinaan tilattua lyijytöntä tinaa.
Mistä sitten tiedän, missä on lyijytöntä tinaa..:facepalm:
 
Kuulin juttua, että jos ennestään on käytetty lyijytöntä tinaa niin on syytä käyttää lyijytöntä tinaa ja ei lyijyllistä tinaa sinne missä on lyijytöntä tinaakin. Tuli meinaan tilattua lyijytöntä tinaa.
Mistä sitten tiedän, missä on lyijytöntä tinaa..:facepalm:

Kaikissa uusissa EU-alueella myydyissä (kuluttaja?)elektroniikkalaitteissa. Olisikohan RoHS-direktiivi ollut voimassa jotain 10 vuotta. Jos merkintä RoHS-yhteensopivuudesta löytyy, niin siitä tietää ainakin.

Juotosten väristä/kiillosta ja siisteydestäkin saattaa jotain voida päätellä.


Lyijyttömän tinan "korjaamisesta" on murossa joskus ollut juttua. Idea oli käyttää tavallista enemmän lyijyä sisältävää tinaa (40% tinaa, 60% lyijyä tms, tavallisessa on n. 60% tinaa ja loput lyijyä) lyijyttömien vehkeiden korjaamiseen. Menetelmän keksijä, taisi olla @velleri, osannee kertoa lisää.


Kestääkö tavallinen 100A auton starttiakku n. 80 Ampeerin kuormaa 15-30 minuutin ajan?

100A? Olisiko 100 Ah kuitenkin?

Virran puolesta kestää kyllä, elleivät nykyakut ole tässä suhteessa jotenkin huonompia. Varauksen puolesta voi tulla tiukempaa.

30min ja 80A = 40 Ah. Tyypillinen auton starttiakku on varmaan jotain 50-80 Ah (tai se 100 Ah), mutta lyijyakun kapasiteetti jää kaiketi pienemmäksi, jos purkuvirta on kovin iso. Siinä ja siinä, riittääkö. Jos on huonokuntoinen akku tai ei täyteen ladattu, niin sitten tuskin ainakaan. Kovin tyhjäksi purkaminen lyhentää starttiakun käyttöikää myös nopeasti.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinasta tulleen Dacin mukana tuli tällainen perus 12v virtalähde.
Sopiva virtalähde laitteelle löytyy jo ennestään, joten mietin tässä että heitänkö tämän uuden serriin vai laitanko kaappiin odottamaan käyttöä
Lähinnä siis kysyisin että uskaltaako tällaista käyttää ilman vaikka tulipalon tai jännitepiikin pelkoa :D


 
Elkot toimivuuden ja myös Y-konkka turvallisuuden takia uusiksi. Y-konkan saa melkein mistä hyväänsä, akselilla puhelimen laturista -> PC-poweriin. Mikä on vaan sattuu lojumaan joutavana. Kuvan powerin näköisissä on tavallisesti vain kilovoltin kestäväksi merkattu randomikonkka, väri vain yhdistää oikeisiin Y-konkkiin.

Muuntajaa ei niin vain, tai tuosta vain vaihdeta, se jää läpilyöntivaaralliseksi vähän väkisin...


Joo, tuolla ylempänä oli lyijyllisten kamppeiden mietintää. Yksi tapa on todeta lyijyttömyys, jos jäljestä ja valmistusajankohdasta ei voi päätellä, on lämmittää termostaatiton kolvi sitä kytäten lämpötilaan, jossa normi 60/40 juuri ja juuri sulaa. Lyijyttömään ei tule naarmuakaan vielä sillä lämpötilalla.
 
En tiedä onko tämä oikea alue mutta auton etanoliboksista hajosi bluetooth antenni.
Näyttää olevan vain metallinen liitos-osa yhdistettynä muoviseen taitettavaan tikkuun.

En käsitä miten sellainen edes vahvistaa, ellei sen muovi-osan sisältä ole jotain tippunut pois.
Riittääkö korjauksessa että liitos-osa vain koskee kunnolla muoviin (jos se muovia on) ja liimaa/teippaa muoviosan yhteen?

http://i.ebayimg.com/images/g/Ll0AAOSw~XpZRMSL/s-l1600.jpg
 
Tietenkään toimiva antenni ei voi olla pelkkää muovia.
:D Ehkä sieltä sitten jotain tippui pois. Huomasin juuri että vanhassa modeemissa on samannäköinen Wifi-antenni. Siinä näyttää piuha menevän sinne muovisen osan sisälle.
Kokeilen sitten seuraavaksi liittää sen siihen rikki menneen antennin metalliseen liitos-osaan.
 
Onko siinä samaa sukupuolta sma kuin wlanipurkeissa?

Jos, niin eipä syytä räpeltää.
 
v70 Volvo piti katsastaa, mutta ABS valo paloi ja vika osoittautui ABS moduulin suuntaan kun testasin veljen boxilla niin sillä valo sammui. Löytyikin netin syöväreistä, että vanhuuttaan boxin kolvaukset halkeilee ja korjasinkin ne, mutta sitten huomasin, että oli tuossa kuvassa näkyvästä kohdasta tuollainen komponentti pudonnut. Vieressä samanmoisia rivissä eli mikä tuo mahtaa olla? Mitään arvoja ja tunnuksia tuohon parin millin osaan ei ole merkitty. Katsoin SER laatikkoa, missä oli rikkinäinen vahvistin niin siinä oli tuollaisia samanlaisia. Voisko siitä ottaa?

Tippunu ilmeisesti siinä vaiheessa kun lakkaa poistin ja luulen, että vika oli juuri tuossa osassa kun ABS valo lähti välillä pois auton täristäessä ajossa.

 
v70 Volvo piti katsastaa, mutta ABS valo paloi ja vika osoittautui ABS moduulin suuntaan kun testasin veljen boxilla niin sillä valo sammui. Löytyikin netin syöväreistä, että vanhuuttaan boxin kolvaukset halkeilee ja korjasinkin ne, mutta sitten huomasin, että oli tuossa kuvassa näkyvästä kohdasta tuollainen komponentti pudonnut. Vieressä samanmoisia rivissä eli mikä tuo mahtaa olla? Mitään arvoja ja tunnuksia tuohon parin millin osaan ei ole merkitty. Katsoin SER laatikkoa, missä oli rikkinäinen vahvistin niin siinä oli tuollaisia samanlaisia. Voisko siitä ottaa?

Tippunu ilmeisesti siinä vaiheessa kun lakkaa poistin ja luulen, että vika oli juuri tuossa osassa kun ABS valo lähti välillä pois auton täristäessä ajossa.



Taitaa puuttua keraaminen kondensaattori. Kapasiteetti voi sitten olla mitä vaan. Ylärajan asettaa kotelon koko.
 
Taitaa puuttua keraaminen kondensaattori. Kapasiteetti voi sitten olla mitä vaan. Ylärajan asettaa kotelon koko.
Onko noissa sitten jos kierrättäisin jostain romusta samoilla mitoilla olevan keraamisen kondensaattorin niin toimisko vai heittääkö noissa arvot vaikka ois saman kokoisia. Tuollakin piirilevyllä on montaa eri kokoa pienempiä ja isompia, nuo rivissä olevat ovat kaikki samoilla mitoilla. Tyhmää kun siinä ei lue mitään. :8

Edit: Jaa en paljon piirilevyjen sielunelämästä ymmärrä, mutta googlen mukaan melko mahdotonta lukea noiden pintaliitos keraamisten kondensaattorien arvoja ja aikaa vievää eli tulee halvemmaksi ja helpommaksi ostaa käytetty ABS moduuli. Ajattelin vaan ettei tuo olisi arvoistaan niin tarkka ja ois voinu kolvata siihen saman kokoisen, mutta todennäköisesti turhaa.
 
Viimeksi muokattu:
Saman kokoisessa voi olla pienempi kapa ja isompi jännitekesto tai toisinpäin.

Juota viereinen irti ja mittaa, tuurilla se on saman arvoinen.
 
Löytyykö valmiina tuotteena KVM-kytkintä, mutta vain näppäimistön ja hiiren jakamiseksi kahdelle koneelle. Eli KM-kytkintä? :tdown:

edit. Löytyihän sellainen kun oikeilla sanoilla suomeksi kaivoi. En viitsi tuota sentään ulkomailta asti tilata.
Aten US224 manuaalinen USB 2.0 -kytkin 24,90 €
 
Viimeksi muokattu:
Hölmö kysymys. Mitä rasvaa / öljyä motonetista, mikä ei johda sähköä? Tulee playstation ohjaimen tattien rasvaamiseen, pelkkä pesu motipin contact cleanerillä ei valitettavasti saanut kokonaan jumiutumista pois.

Edit: wd-40 ei johda sähköä, sitä siis!
 
Viimeksi muokattu:
Miksi valaisimessa on ilmeisesti ptc vastus? HR250-080 lukee komponentin kyljessä. En ole aiemmin nähnyt missään valaisimessa mitään elektroniikkaa niin ihmetyttää tuo. Valaisin on mennyt rikki niin siksi aloin tutkimaan. Ongelma on että LED polttimo palaa vain hetken ja ESL välkkyy kanta siis E27. Toisessa samanlaisessa valaisimessa ei ole ongelmaa.

Voiko tuon ottaa vaan pois? Jos otan pois niin mitä pahimmillaan tapahtuu?

upload_2017-9-5_13-36-31.png
 
Se on itsepalautuva sulake. Pahimmillaan poiston jälkeen palaa puoli lääniä.
 
Martela-sähköpöydän korkeudensäätökytkin on antautumassa. Metalli on väsynyt, joten kytkintä ei voi korjata, eikä Martelakaan suostu myymään uutta.

Onko tullut vastaan valmiiksi koteloituja ja helposti asennettavia kytkimiä, vai pitääkö alkaa askartelemaan? Toimintaperiaatteena on (on)-off-(on)-keinu tai sitten kahdella napilla varustettu kytkinlaatikko.
 
Mistä löytyisi liittimet slim dvd aseman persiiseen? Siinä näyttäis olevan normi SATA ja sit saman näköinen mut vähän kapeampi virtaliitin. En oo sellaista löytänyt enkä adapteria joka siihen sopisi.
 
Olen hieman mietiskellyt mahd pieni kulutteista tyyliä käyttää ESP8266 mikrokontrolleria.

Ajatuksissa kävi koittaa lipefo akkuja jotka on noin 3.2v jännitteessä normaali tilassaan täyteen ladattuna jotan 3.6v ja tyhjänä vissiin 2-2.5v. Hyvänä puolena myös etteivät tee ihmeellisyyksiä vaikka kohtelisi kaltoin esim purkamalla liian tyhjäksi.

Paintilla piirrustelin mietettä miten tuon tekisin, ehtona olisi saada akkujännite mikrokontrolleriin tietoon ja sekin toki mahd pienellä virran kulutuksella. Mietin myös mahdollisuutta fetillä kytkeä koko jännitteen mittauspiiriä pois päältä, esim kun esp tiputetaan sleep modeen niin fetti katkaisee koko vastusjaon pois virtapiiristä.

Mahtaakohan olla ihan mahdoton idea vai voisiko jotain tälläistä alkaa testaamaan? Kytkennän vastus arvot temmottu tuulesta, lähinnä ideaa siis piirtelin.

Linkki kytkikseen
 
Olen hieman mietiskellyt mahd pieni kulutteista tyyliä käyttää ESP8266 mikrokontrolleria.

Ajatuksissa kävi koittaa lipefo akkuja jotka on noin 3.2v jännitteessä normaali tilassaan täyteen ladattuna jotan 3.6v ja tyhjänä vissiin 2-2.5v. Hyvänä puolena myös etteivät tee ihmeellisyyksiä vaikka kohtelisi kaltoin esim purkamalla liian tyhjäksi.

Paintilla piirrustelin mietettä miten tuon tekisin, ehtona olisi saada akkujännite mikrokontrolleriin tietoon ja sekin toki mahd pienellä virran kulutuksella. Mietin myös mahdollisuutta fetillä kytkeä koko jännitteen mittauspiiriä pois päältä, esim kun esp tiputetaan sleep modeen niin fetti katkaisee koko vastusjaon pois virtapiiristä.

Mahtaakohan olla ihan mahdoton idea vai voisiko jotain tälläistä alkaa testaamaan? Kytkennän vastus arvot temmottu tuulesta, lähinnä ideaa siis piirtelin.

Linkki kytkikseen
Sillä ADC:lla voi lukea käyttöjänön pinneistä 3&4 kun jättää pinnin kellumaan. Oletettavasti nuo RF-powerit on kytkennässä samassa akkujännitteessä kiinni kuin muutkin käyttöjännitepinnit.
 
Olen hieman mietiskellyt mahd pieni kulutteista tyyliä käyttää ESP8266 mikrokontrolleria.

Ajatuksissa kävi koittaa lipefo akkuja jotka on noin 3.2v jännitteessä normaali tilassaan täyteen ladattuna jotan 3.6v ja tyhjänä vissiin 2-2.5v. Hyvänä puolena myös etteivät tee ihmeellisyyksiä vaikka kohtelisi kaltoin esim purkamalla liian tyhjäksi.

Paintilla piirrustelin mietettä miten tuon tekisin, ehtona olisi saada akkujännite mikrokontrolleriin tietoon ja sekin toki mahd pienellä virran kulutuksella. Mietin myös mahdollisuutta fetillä kytkeä koko jännitteen mittauspiiriä pois päältä, esim kun esp tiputetaan sleep modeen niin fetti katkaisee koko vastusjaon pois virtapiiristä.

Mahtaakohan olla ihan mahdoton idea vai voisiko jotain tälläistä alkaa testaamaan? Kytkennän vastus arvot temmottu tuulesta, lähinnä ideaa siis piirtelin.

Linkki kytkikseen

Olen miettinyt vastaavan tapaista. Käsittääkseni ESP8266 olisi hyvä olla Arduinon(Atmel lastut) ohjaamana ja sleep modessa, että söisi mahdollisimman vähän virtaa. Atmelissa on jännitemittausominaisuus valmiina ja sillä voi katkoa, jos jännite menee liian alas, että ei pasko akkua.
Kappas ylempänä siitä jo mainittiinkin..:facepalm:
 
Kannattaa unohtaa koko ESP jos pitää vain saada akunjännite tietoon, ellei siinä espissä ole sitten jotain muuta mitä tarvitsee. Esim joku picopower atmelin piiri mittailemaan tuota jännitettä
 
kiitoksia vinkeistä ajattelin olisko selvinnyt ilman erillistä atmelia. muistaakseni jotkut prossut tuki sleeppiä x ms ajaksi yksinään esim 60s sleeppejä. sen jälkeen aina herääminen .. x asioiden teko ja taas sleep modeen 60s ajaksi.

softa ilmoittelee hyvissä ajoin akun loppumisesta eli akkua ei tartte suojella.

Kannattaa unohtaa koko ESP jos pitää vain saada akunjännite tietoon, ellei siinä espissä ole sitten jotain muuta mitä tarvitsee. Esim joku picopower atmelin piiri mittailemaan tuota jännitettä

wlan ja mqtt viestittely tulee siksi esp. tarkemmin nodemcu mahdollisesti.
 
ilman erillistä atmelia. muistaakseni jotkut prossut tuki sleeppiä x ms ajaksi yksinään esim 60s sleeppejä. sen jälkeen aina herääminen .. x asioiden teko ja taas sleep modeen 60s ajaksi.

Kyllä tuon espin saa nukkumaan myös, datasheetin mukaan ainakin, herätys timerilla X aikavälein jolloin suoritat ADC muunnoksen ja välität tiedon verkkoon, minkä jälkeen takaisin nukkumaan. Noin yksinkertaiseen asiaan ei kannata kahta prossua laittaa.
 
Kiitoksia ESP vastauksista. Täytyy jatkaan sen projektin parissa kun osia joskus saapuu.

------------------------------

Mahtaiskohan olla järkeä tehdä "UPS" raspille lifepo kennoilla?

Mietteinä oli 2kpl 18650 lifepoja sarjaan. Niitä lataisi perus microusb laturilla & lataus elektroniikalla ja purkaisia pakettia jollain kohtuu järkevän hyötysuhteen omaavalla 5voltin hakkuri regulla? Olis kohtuullisen yksinkertainen paketti.

Lähinnä kiinnostaisi viisaampien mietteet miten Lifepo kemia tykkää tuollaisesta lojumisesta täytenä ja "koko aikaisesta" latailusta lataus elektroniikan ominaisuuksista riippuen.

Toki myös ehdotuksia hyväksi latauselektroniikka piirilevyksi otetaan myös vastaan. Tuntuisi että lifepon käyttöikä voisi olla selvästi pitempi kun jonkun "UPS" käyttöön tehdyn lyijyakun vai olenko väärässä?
 
Tahtovat Life-kennot olla vissiin aika kiinalaista tuotantoa, poislukien A123-systemsin kennot (vai jokohan nekin on tehty jossain vinkuintiassa). Kannattanee tehdä upsi rinnankytketyillä kennoilla ja step-upilla.
 
Mitenkäs onnistuisi (audio)signaalin taajuuden jakaminen esimerkiksi neljällä tai kahdeksalla? Audio sulkeissa siksi että audiosignaalin mukana kulkee tässä tapauksessa noin 75kHz datasignaali.

Tarkoitus siis olisi saada tutkittua jos saisi erään laitteen kaiutinlinjavalvontakorttien signaalin kuuloalueelle jotta sen ehkä jopa kuulisi tai ainakin sitä olisi helpompi tutkailla tavallisilla audiotyökaluilla. Kyse on 70V/100V PA-kaiutinjärjestelmästä ja tuosta "virityksestä" tulisi eräänlainen diagnoosityökalu koska laitteistossa itsessään ei ole kummoisia diagnoosimahdollisuuksia eikä valmistajaltakaan apuja heru. Nykyiselläänkin noita valvontakorttiongelmia voi kyllä tutkailla mutta se on kovin työlästä ja tuolla tavalla saattaisi saada aikaiseksi helpompi tapa.

Saan tuon 70V/100V kaiutinlinjan kyllä helposti linjatasoiseksi, joka itseasiassa on melkeinpä pakollista muutenkin että tuota signaalia saa helpommin tallennettua esim PC:llä.
 
Mitenkäs onnistuisi (audio)signaalin taajuuden jakaminen esimerkiksi neljällä tai kahdeksalla? Audio sulkeissa siksi että audiosignaalin mukana kulkee tässä tapauksessa noin 75kHz datasignaali.
Ilmaisella Audacitylla onnistuu, Effect, Change Speed. Signaali täytyy tallentaa 192kHz taajuudella, että tuo 75kHz tulee mukaan.
 
Juu, softalla tuo kyllä onnistusi mutta tuo 192kHz tallennus saattaa tuottaa tässä tapauksessa ongelmia. Lähinnä siis jotain rautapohjaista ratkaisua ajattelin. Lisäksi olisi kiva että tuota signaalia pystyisi monitoroimaan (lähes) reaaliajassa.
 
Mikä on 75kHz signaalin taso audiotasoon verrattuna?
Sen voisi muuntaa audiotaajuudelle jollain RF-mikseri IC:llä, esim. NE612.
Vaatii lisäksi ylipäästösuodattimen audiotaajuuksien
vaimentamiseen.
 
Tuosta 75kHz signaalin tasosta ei ole vielä tietoa, en ole vielä kerinnyt skooppaamaan tuota, vasta teorian tasolla olen ideaa pyöritellyt. Audiotaajuuksien suodatus on tuskin tarpeellista, itse dataa en aio lukea vaan lähinnä olisi tarkoitus saada tutkittua tuleeko valvontakortilta vahvistimelle päin takaisin dataa. Lähinnä mulla on ideana että tuona aikana kun monitoroin kaiutinlinjaa siellä ei ole oikeaa audiota ollenkaan, vain pilottisignaali ja tuo vahvistimen ja valvontakortin välinen data.

Tuo systeemi toimii siis siten että valvontakortti käyttää käyttöjännitteenä vahvistimen lähettämää pilottisignaalia joka on 20kHz ja vahvistin lähettää ilmeisesti jonkun kyselyn valvontakortille ja vastaus pitäisi tulla 75kHz taajuusmoduloituna signaalina. Valvontakorttien osoitteita on 64 ja vahvistin kutsuu jokaista eri osoitetta erikseen ja odottaa vastaako kortti kutsuun.

Oletan siis tällä hetkellä että vahvistin lähettää jonkun datapurskeen valvontakortille ja se kuuluisi taajuutta laskemalla tyyliin "piip" ja vastaus valvontakortin suunnalta tulisi sitten perään "tööt" jos oikealla osoitteella oleva kortti on kaiutinlinjassa. Loppupeleissä tarkoituksena olisi kehitellä systeemi jolla pystyisi lähettämään noita kutsuja osoite kerrallaan kaiutinlinjalle ja kuunnella että vastaako kyseisellä osoitteella oleva valvontakortti vai ei.
 
Juu, softalla tuo kyllä onnistusi mutta tuo 192kHz tallennus saattaa tuottaa tässä tapauksessa ongelmia. Lähinnä siis jotain rautapohjaista ratkaisua ajattelin. Lisäksi olisi kiva että tuota signaalia pystyisi monitoroimaan (lähes) reaaliajassa.
Behringer U-Phoria UMC202HD on melko halpa USB laite joka kykenee kappaamaan 75kHz. RTA:lla saa kuvaa reaaliajassa, löytyy mm. ilmaisesta Room EQ Wizard ohjelmasta.

VST pluginina löytynee ylätaajuuksia reaaliajassa kuuloalueelle laskeva palikka. En tiedä onnistuuko efektien käyttö Audacityllä reaaliajassa kuunteluun, mutta varmasti onnistuu monilla äänenmuokkaus-ohjelmilla.

List of music software - Wikipedia

Rautapuolelta löytyy ainakin lepakkojen kuunteluun tehtyjä laitteita.

All Bat Detectors | NHBS Shop

Magenta MkII Bat Detector Kit

DIY-kittiin voi olla helppo virittää sisäänmeno vastuksilla tms., mutta koodien tunnistaminen kuuntelemalla saattaa olla haastavaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 324
Viestejä
4 504 450
Jäsenet
74 381
Uusin jäsen
Matimane

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom