Pienten kysymysten ketju

Retrovahvarin volumepotikka menossa vaihtoon.
Jaksaisiko joku fiksumpi hieman jeesaa tuon yleispotikan parittamisessa tuolle pcb:lle.
Mikä jalka mihinkin nastaan?
:facepalm:
potikka.png
Veikkaisin seuraavaa. Tiedä sitten onko säätö sitten oikeaan suuntaan
upload_2019-11-27_22-24-4.png
 
Itse veikkaisin muuten samaa mutta vaihtaisin vielä 4 ja 6 keskenään. Tosin, tuosta kun ei näy tarpeeksi ympäröivää kytkentää niin paha mennä veikkaamaan.

Joka tapauksessa 2 ja 5 ovat noilla paikoilla ja sitten saattaa joutua vaihtamaan 1 ja 3 keskenään ja/tai 4 sekä 6 keskenään, riippuen mihin suuntaan säätö toimii.
 
Veikkaisin seuraavaa. Tiedä sitten onko säätö sitten oikeaan suuntaan
upload_2019-11-27_22-24-4.png

piirilevyn kuvassa pisteet 3 ja 6 näyttävät olevan maa (iso "johdinlätkä").
Silloin potikan päässä 4-6 ja 1-3 pitää vaihtaa paikkoja keskenään niin toimii oikeaan suuntaan.
 
Heti kärkeen kiitokset avusta SShadow:lle, Hyrava:lle ja ississ:lle

Tässä vielä tuo pcb täydessä koossa.
ni.png
 
Arvon io-techiläiset!

Mulla oli aikoinaan alla mainittu DC/DC jännitemuunnin.
12 V:n jännitteenmuunnin DC/DC 100 W | Clas Ohlson

Jos nyt kuvitellaan tilanne että esim mun vanha läppäri vie 3,25A virtaa (20 volttia jännite).
Paljonko on kokonaiskulutus tuolla kun eikös tuo jännitteenmuuntimen komponentit vie virtaa myös läppärin lisäksi.
Olisi mielenkiintoista tietää asia.

Karkeasti sanottuna todennäköisesti 10% menee hukkaan muunnoksessa. Jos auto käynnissä niin jännite jotain 14,4V sieltä tupakansytytinportissa. 20Vx3,25A= Parhaimmillaan 65W irtoaisi elikkä 65W/14,4V=4,51A Sekä siihen vielä päälle häviöt 4,51A/0,9=5,01A elikkä siis 14,4Vx 5,01A=72,144W

Parhaimmillaan suunnilleen tuota 72 wattia olisi kokonaiskulutus. Sitähän sä kysyit.

Joku sademies voisi laskea mahdolliset latausalgometrien mukaiset intetgraalit kuvineen.
 
Viimeksi muokattu:
Siskonpoika tossa soitteli, kun oli ostannu uuden metallikuorisen näppiksen uspi porttiin. Kuulemma kun jalat on patterin päällä niin sormille tulee pikku sähköiskuja näppiksen rungosta.

Tuo patteri on kerrostalon vesikiertoinen lämpöpatteri, eli maadoitettu niin hyvin kuin voi olla. Pientä vuotoa taitaa kone antaa ulospäin niin mikäs olis yksinkertainen ratkaisu saada noi vuotovirrat kuriin? Tietokone on toki suojamaalla kiinni pistorasiassa eikä muita ongelmia ole.
 
Siskonpoika tossa soitteli, kun oli ostannu uuden metallikuorisen näppiksen uspi porttiin. Kuulemma kun jalat on patterin päällä niin sormille tulee pikku sähköiskuja näppiksen rungosta.

Tuo patteri on kerrostalon vesikiertoinen lämpöpatteri, eli maadoitettu niin hyvin kuin voi olla. Pientä vuotoa taitaa kone antaa ulospäin niin mikäs olis yksinkertainen ratkaisu saada noi vuotovirrat kuriin? Tietokone on toki suojamaalla kiinni pistorasiassa eikä muita ongelmia ole.

Laittaapi kumisaappaat jalkaan.

Jos se pistorasia on maadoitettu, niin ei sieltä koneesta pitäisi tulla mitään suotokonkkien vuotoja yms. rungon kautta koska potentiaali on molemmissa sama. Onkohan nyt kyse staattisen sähkön purkauksista?
 
Ajattelin tossa jos tekisi maadoitus-johdon koneenrungon ja patterin väliin. laittaisi siihen massavastuksen väliin niin eikös toi imasisi mahdolliset staattiset taikka kondensoituneet jännitteet itseensä.
 
Ajattelin tossa jos tekisi maadoitus-johdon koneenrungon ja patterin väliin. laittaisi siihen massavastuksen väliin niin eikös toi imasisi mahdolliset staattiset taikka kondensoituneet jännitteet itseensä.
Eiköhän pelkkä rautalanka riitä. En tosin näe mitään järkeä tuohon projektiin.
 
Ajattelin tossa jos tekisi maadoitus-johdon koneenrungon ja patterin väliin. laittaisi siihen massavastuksen väliin niin eikös toi imasisi mahdolliset staattiset taikka kondensoituneet jännitteet itseensä.

Maadoitus tehdään johtimella, ei vastuksella.
Jos molemmissa on maa kunnossa (patteri & pistorasia) niin tuollaista ei oikeastaan pitäisi tapahtua.

Jos kerrostalo on vanha niin siellä voi olla vielä nollamaadoitettu rasia... olisi tietysti hyvä jos näin ei ole.
Viralliselta sähkäriltä sitten virallinen tieto saako nollamaadoitetun maan kytkeä patteriin vai miten kannattaa toimia (kumitossut on yksi vaihtoehto :D)
 
Nolla vialta tuo vaikuttaa. kyselin hiukka lisää ongelmasta niin isku tulee samalla kun näppäimistön kuoreen koskee ja varpailla koskee samaan aikaan patteriin.
Joten kysäsin mitä tapahtuu kun ottaa kiinni patterista ja tietokoneen kopasta kinni samaan aikaan käsillä. Ei tullu tälliä sormille.
Kysäsin sitte mitä tapahtuu kun otat oikealla kiinni kopasta ja ootat 5s ja sitte kosket vasurilla patteriin niin toista kertaa ei kuulemma tarvi kokeilla. Iski sen verran näpeille jännite.

90-luvun kerrostalo kyseessä. Joten ei ole 2 luokan pistorasioita. Melkonen jännite on kevin ja patterin välissä.
 
Nolla vialta tuo vaikuttaa. kyselin hiukka lisää ongelmasta niin isku tulee samalla kun näppäimistön kuoreen koskee ja varpailla koskee samaan aikaan patteriin.
Joten kysäsin mitä tapahtuu kun ottaa kiinni patterista ja tietokoneen kopasta kinni samaan aikaan käsillä. Ei tullu tälliä sormille.
Kysäsin sitte mitä tapahtuu kun otat oikealla kiinni kopasta ja ootat 5s ja sitte kosket vasurilla patteriin niin toista kertaa ei kuulemma tarvi kokeilla. Iski sen verran näpeille jännite.

90-luvun kerrostalo kyseessä. Joten ei ole 2 luokan pistorasioita. Melkonen jännite on kevin ja patterin välissä.
Suosittelisin tutkimaan/tutkituttamaan sen syyn enkä rakentelemaan mitään maadoituksia. Tuo ei ole normaalia!
 
Eihän tuollainen ole normaalia jos ostaa logitekin näppiksen niin siitä saa vuotovirtaa metallikuoresta. Tietokone on hp z400 serverikone paremmalla näytönohjaimella varustettuna.
Kuulemma toimii normaalisti vanhalla näppäimistöllä.

Edit: löyty ongelma. Television kun otti pois näytönohjaimesta loppu ongelmat.
 
Viimeksi muokattu:
Se virta tulee patterista eikä näppiksestä. Näppiksen USB-virta ei riitä saamaan kummempaa säkäriä vaikka olis oikosulussa, ja silloinkin kone iskis itsensä kiinni.
 
Jos koneen rungon ja patterin väliltä saa sähköiskuja, kun kone on maadoitetussa rasiassa, kutsu sähkömies käymään. Rasian maadoituksessa on vikaa.
 
Pitää soitella vuokranantajalle, että tilaa sähkärin mittaamaan huoneiston maadoituksen kunnon. Television poistaminen hdmi johdon perästä tuntu auttaneen jonkin verran, mutta ei vienyt ongelmaa kokonaan pois. Meen käymään viikolla kylässä niin tietää enemmän onko kondensoituneesta jännitteestä kyse vai jokin kenties liitäntäjohdon pätkiminen suojamaasta.
 
Pitää soitella vuokranantajalle, että tilaa sähkärin mittaamaan huoneiston maadoituksen kunnon. Television poistaminen hdmi johdon perästä tuntu auttaneen jonkin verran, mutta ei vienyt ongelmaa kokonaan pois. Meen käymään viikolla kylässä niin tietää enemmän onko kondensoituneesta jännitteestä kyse vai jokin kenties liitäntäjohdon pätkiminen suojamaasta.
Ei kuulu vuokranantajalle vaan taloyhtiölle jos kyseessä muu, kuin omakotitalo.
 
Mahtaiskohan siellä olla se TV-antennikaapeli eri potentiaalissa. Yleensä/usein kodin viihde-elektroniikassa on enemmän ja vähemmän maavuotoja (110V tod.näk jos mittaa). Aiheuttanee omat ongelmansa vielä jos laitteet on eri vaiheissa.
 
Mitä nämä kytkennät oikein on :confused: Kevistä haaroitettu siniseen, joka lähtee moneen eri suuntaan :confused: Tuossa oli päällä peitelevy jossa kolminapainen valaisinpistorasia. Siihen oli kytketty kuvassa irrallaan olevat sininen (joka on yhdistetty keviin) ja ruskea, maadoituksessa ei ollut mitään. Sokeripalassa oleva ruskea ei mennyt mihinkään. Eikai keviä saa käyttää mihinkään muuhun kuin maadoitukseen? Mikähän tuo musta johto on?

Seinässä on kaksi valaisinkytkintä ja aloin katsomaan tuleeko molemmat tähän. Jos tulisi, niin miten valaisimet kuuluisi kytkeä, kun en löydä kuin yhdelle valaisimelle olevia pistorasioita?

E: minulla on siis yksi valaisin jossa on neljä polttimoa, josta haluaisin 2+2 valaisinta eri kytkimille.
photo_2019-12-14_14-55-33.jpg
 
Jos et osaa mitata johtavuutta kytkimille menevistä langoista tai ymmärrä miten noita johtimia kytketään niin älä tee mitään vaan soita sähkäri.
 
Mitä nämä kytkennät oikein on :confused: Kevistä haaroitettu siniseen, joka lähtee moneen eri suuntaan :confused: Tuossa oli päällä peitelevy jossa kolminapainen valaisinpistorasia. Siihen oli kytketty kuvassa irrallaan olevat sininen (joka on yhdistetty keviin) ja ruskea, maadoituksessa ei ollut mitään. Sokeripalassa oleva ruskea ei mennyt mihinkään. Eikai keviä saa käyttää mihinkään muuhun kuin maadoitukseen? Mikähän tuo musta johto on?

Talon ja kytkentöjen ikä voisi antaa hieman vihjettä väreistä.
Tietääkseni keviä ei kai saisi käyttää muuhun mutta yksi sähkäri sanoi tyyliin "kyllä niitä voi käyttää mutta kumpikin pää pitää merkitä niin ettei sekoitu, esimerkiksi oikean värisellä teipillä tai kutistesukalla".

Usein musta on vaihe tai ohjaus. Meillä 3-vaiheessa vaiheet on ruskea, musta, harmaa. Arvaan että se on jatkettu vaihe joka tulee rasiaan ja jatkaa syöttönä muualle.

Seinässä on kaksi valaisinkytkintä ja aloin katsomaan tuleeko molemmat tähän. Jos tulisi, niin miten valaisimet kuuluisi kytkeä, kun en löydä kuin yhdelle valaisimelle olevia pistorasioita?

E: minulla on siis yksi valaisin jossa on neljä polttimoa, josta haluaisin 2+2 valaisinta eri kytkimille.
photo_2019-12-14_14-55-33.jpg

Onko seinässä yksi kytkinrasia jossa on 2 painiketta vierekkäin ?
Oletko katsonut sinne mitä johtoja on kytketty minnekin ?

Usein kytkennällisesti on tehty niin että kattorasialle tulee syöttö edellisestä rasiasta tai keskukselta.
Sieltä nolla kytketään valaisimen rasiaan (ennen suoraan sokeripalalla) ja vaihe jatketaan valokytkimelle ja ehkä seuraavalle rasialle.
Jos kytkimiä on 2 niin tuleva vaihe menee molemmille. Ja kummaltakin takaisin kattorasialle oma johto.

Jos tuosta kuvasta näkyy oikein niin ylös oikealla lähtee yhdessä putkessa 2xruskea, sininen ja musta.
Ylös vasemmalla sininen ja musta.
Vasemmalle sininen, musta ja kevi.

Tämän perusteella musta on vaihe ja sininen nolla, ei maadoitusta. Oletettavasti keskuksen päässä on nollamaadoitus ja tuon yhden vedon käyttämätön kevi on kytketty samaan nollan kanssa (toivottavasti molemmissa päissä).
Yläs vasemmalla lähtee syöttö seuraavalle rasialle (tai keskukselle) ja ylös oikealla kytkimille, tosin silloin sininen on siellä ylimääräinen...
Ja vasemmalle lähtevä kevillinen nippu toiselle rasialle tai keskukselle.
Kytkimillä musta menisi molempiin ja toisista päistä ruskeat takaisin jolloin eri lamppuryhmät pitäisi kytkeä noihin ruskeisiin.

Kuten 0nanias tuossa yllä mainitsi niin varminta on hommata sähkäri.

Mutta sen verran voi tehdä itse että mittaa sininen-ruskea väliltä jännitettä (tai laittaa siihen lampun vaikka sokeripaloilla) ja jos kytkimen käyttö kytkee päälle/pois niin oikea johto on löytynyt.
Pääasia on ettei muuta noita muita kytkentöjä ellei oikeasti tiedä mitä tekee.

En muista nähneeni rasioita joissa olisi kahden mahdollisuus (siis 4- napainen).
Jos lamppu tai yläpään suojakupu peittää kaikki sähköt niin ilmeisesti lampun saa kai edelleenkin kytkeä sokeripalalla suoraan johtoihin. Tämä on mutua joten kannattaa varmistaa onko oikeasti näin.
 
Tietääkseni keviä ei kai saisi käyttää muuhun mutta yksi sähkäri sanoi tyyliin "kyllä niitä voi käyttää mutta kumpikin pää pitää merkitä niin ettei sekoitu, esimerkiksi oikean värisellä teipillä tai kutistesukalla".

Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.
 
Talon ja kytkentöjen ikä voisi antaa hieman vihjettä väreistä.
Tietääkseni keviä ei kai saisi käyttää muuhun mutta yksi sähkäri sanoi tyyliin "kyllä niitä voi käyttää mutta kumpikin pää pitää merkitä niin ettei sekoitu, esimerkiksi oikean värisellä teipillä tai kutistesukalla".

Usein musta on vaihe tai ohjaus. Meillä 3-vaiheessa vaiheet on ruskea, musta, harmaa. Arvaan että se on jatkettu vaihe joka tulee rasiaan ja jatkaa syöttönä muualle.



Onko seinässä yksi kytkinrasia jossa on 2 painiketta vierekkäin ?
Oletko katsonut sinne mitä johtoja on kytketty minnekin ?

Usein kytkennällisesti on tehty niin että kattorasialle tulee syöttö edellisestä rasiasta tai keskukselta.
Sieltä nolla kytketään valaisimen rasiaan (ennen suoraan sokeripalalla) ja vaihe jatketaan valokytkimelle ja ehkä seuraavalle rasialle.
Jos kytkimiä on 2 niin tuleva vaihe menee molemmille. Ja kummaltakin takaisin kattorasialle oma johto.

Jos tuosta kuvasta näkyy oikein niin ylös oikealla lähtee yhdessä putkessa 2xruskea, sininen ja musta.
Ylös vasemmalla sininen ja musta.
Vasemmalle sininen, musta ja kevi.

Tämän perusteella musta on vaihe ja sininen nolla, ei maadoitusta. Oletettavasti keskuksen päässä on nollamaadoitus ja tuon yhden vedon käyttämätön kevi on kytketty samaan nollan kanssa (toivottavasti molemmissa päissä).
Yläs vasemmalla lähtee syöttö seuraavalle rasialle (tai keskukselle) ja ylös oikealla kytkimille, tosin silloin sininen on siellä ylimääräinen...
Ja vasemmalle lähtevä kevillinen nippu toiselle rasialle tai keskukselle.
Kytkimillä musta menisi molempiin ja toisista päistä ruskeat takaisin jolloin eri lamppuryhmät pitäisi kytkeä noihin ruskeisiin.

Kuten 0nanias tuossa yllä mainitsi niin varminta on hommata sähkäri.

Mutta sen verran voi tehdä itse että mittaa sininen-ruskea väliltä jännitettä (tai laittaa siihen lampun vaikka sokeripaloilla) ja jos kytkimen käyttö kytkee päälle/pois niin oikea johto on löytynyt.
Pääasia on ettei muuta noita muita kytkentöjä ellei oikeasti tiedä mitä tekee.

En muista nähneeni rasioita joissa olisi kahden mahdollisuus (siis 4- napainen).
Jos lamppu tai yläpään suojakupu peittää kaikki sähköt niin ilmeisesti lampun saa kai edelleenkin kytkeä sokeripalalla suoraan johtoihin. Tämä on mutua joten kannattaa varmistaa onko oikeasti näin.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Juuri noinhan se olikin eli yläoikealta ruskeat tulee kytkimiltä, sininen ja musta luultavasti jatkavat matkaansa kytkimien alapuolella olevaan pistorasiaan.

Valaisinpistorasia kruunu AKK3P tuollainen on ilmeisesti tarkoitettu kahdelle valaisimelle. Täytyy tuollainen hakea niin saa lampun kytkettyä.
 
Kiitos kattavasta vastauksesta. Juuri noinhan se olikin eli yläoikealta ruskeat tulee kytkimiltä, sininen ja musta luultavasti jatkavat matkaansa kytkimien alapuolella olevaan pistorasiaan.

Valaisinpistorasia kruunu AKK3P tuollainen on ilmeisesti tarkoitettu kahdelle valaisimelle. Täytyy tuollainen hakea niin saa lampun kytkettyä.

Ei kai tilassa ei ole maadoitettuja pistorasioita? Mikäli on niin joudut käyttämään pelkkää koukkukantta ja sokeripalaa.


Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.

PEN-johtimen standardinmukainen väri on kelta-vihreä, eli ihan oikeassa se sähkäri on.
 
Ei kai tilassa ei ole maadoitettuja pistorasioita? Mikäli on niin joudut käyttämään pelkkää koukkukantta ja sokeripalaa.




PEN-johtimen standardinmukainen väri on kelta-vihreä, eli ihan oikeassa se sähkäri on.
Ei ole maadoitettuja pistorasioita. Millä tavalla se vaikuttaisi asiaan onko valaisimen johdot kytketty samalla tavalla sokeripalan vai pistokkeen kautta?
 
Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.

Jep, olen täysin samaa mieltä.
Muun värisiä on kyllä näkynyt merkittynä mutta keviä ei missään. Toivottavasti ei näykään.
Onneksi omassa talossa tuollaisia ei ole...
 
Viimeksi muokattu:
Jep, olen täysin samaa mieltä.
Muun värisiä on kyllä näkynyt merkittynä mutta keviä ei missään. Toivottavasti ei näykään.
Onneksi omassa talossa tuollaisia ei ole...

Samaa mieltä. Sinistä en myöskään käytä mielellään vaiheena, pl. valokatkaisijat.

Mutta KEVI on KEVI. Pitäisi hirttää munista kaikki sähkärit jotka käyttää keviä johonkin muuhun tarkoitukseen.
 
SFS6000-2017 514.3 Johtimien merkitseminen

514.3.1.3 PEN- PEL- ja PEM -johdin:
Eristettyjen PEN-johtimien on oltava kelta-vihreitä koko pituudeltaan ja lisäksi johtimien päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä.

Ei sillä että pen-johtimia hirveästi tulisi vastaan uusissa asennuksissa mittauskeskuksen jälkeen, mutta eipä se tuota faktaa muuta.

Ei ole maadoitettuja pistorasioita. Millä tavalla se vaikuttaisi asiaan onko valaisimen johdot kytketty samalla tavalla sokeripalan vai pistokkeen kautta?

Vaikuttaa siten, että maadoitettuja kruunupisteitä ei ole olemassa. Mutta mikäli kaikki pisteet ovat maadoittamattomia niin ongelmaa ei synny vaan voidaan käyttää perinteistä 0-luokan kruunupistorasiaa.
 
Ei tuo vastannut kysymykseen. Kytkentähän on täysin identtinen oli siellä välissä se sokeripala tai maadoittamaton pistorasia. JOS tilassa olisi maadoitettuja pistorasioita, niin miksi maadoittamattoman kruunupistorasian kautta tehty kytkentä olisi ongelma, mutta sokeripalan kautta ei? Koskeeko tämä ongelma vain kruunupistorasioita vai kaikkia maadoittamattomia valaisinpistorasioita?
 
Ei tuo vastannut kysymykseen. Kytkentähän on täysin identtinen oli siellä välissä se sokeripala tai maadoittamaton pistorasia. JOS tilassa olisi maadoitettuja pistorasioita, niin miksi maadoittamattoman kruunupistorasian kautta tehty kytkentä olisi ongelma, mutta sokeripalan kautta ei? Koskeeko tämä ongelma vain kruunupistorasioita vai kaikkia maadoittamattomia valaisinpistorasioita?

Ongelma koskee vain kruunupistorasioita. Siinä on kolme reikää ja naruja tarvitaan neljä. Tästä syystä nykypäivänäkin uudiskohteissa on katossa sokeripaloja, mikäli katosta löytyy kruunupiste.
 
Niin no tuossa tilanteessa joo. Ajattelin tilannetta jossa katossa ei ole maadoitusta mutta seinäpistorasioissa olisi.
 
Pari kysymystä tuli tässä projektin alla mieleen:

1. Onko hyviä arvauksia minkä verran tuollainen perus soutoveneen perään laitettava sähkömoottori vie sähköä (esim täysikaasu / normaali tasainen matkavauhti)? (koko luokka jotain tälläistä: SÄHKÖPERÄMOOTTORI TENO 46lbs Tehokas, hiljainen, miellyttävään veneil - Tuontitukku.fi verkkokauppa )

2. Hyviä ehdotuksia isovirtaiseksi liittimeksi tuollaiselle perämoottorille. Plussaa helppo saatavuus motonet/biltema tms linjalta ja edullinen hinta myös ok.
 
Lifepo akku tarkoitus rakennella, siksi liitintä kyselen. Trukkiliitin näyttäisi olevan kätevä tuohon tarkoitukseen ja kestää luultavasti tarpeeksi ampeereita ja on edullinen.

Soutuvenettä tarkoitus liikutella ennen liikuteltu 40Ah lyijyakulla.
 
Kärkkäisen tuotesivun mukaan 40A tuossa mallissa.

P.S. Halvoissa vispilöissä ei välttämättä ole kunnollista nopeudensäädintä vaan joku vastus, sellaisen kohdalla kannattanee viritellä PWM säädin..
 
Kärkkäisen tuotesivun mukaan 40A tuossa mallissa.

P.S. Halvoissa vispilöissä ei välttämättä ole kunnollista nopeudensäädintä vaan joku vastus, sellaisen kohdalla kannattanee viritellä PWM säädin..

Kiitoksia vinkistä. Ainakin muutaman kesän kokemuksella sähkön syönti on selkeästi pienempää pienemmillä nopeuksilla, kun täydellä höngällä mikä hieman puoltaisi ainakin jonkunlaiseen PWM säätöön, mutta voishan tuon kopan aukausta ja katsoa minkälainen huippu elektroniikan näyte siellä on nopeudensäätimenä :)
 
Saatiin lahjaksi riisinkeittimen japanilaisella 110v jännitteellä. Töpseliin kyllä löytyis adapterin mutta löytyiskö mahdollisimman pieni muuntajaa tolle jännitteelle?
 
Saatiin lahjaksi riisinkeittimen japanilaisella 110v jännitteellä. Töpseliin kyllä löytyis adapterin mutta löytyiskö mahdollisimman pieni muuntajaa tolle jännitteelle?

Taitaa olla järkevämpää heittää ser-lavalle koko paska ja hankkia kaupasta uusi oikealla jännitteellä toimiva vekotin.
 
Japseilla on todella rautaisia riisinkeittimiä, joista meikäläiset voivat vaan haaveilla, eikä niitä myöskään noinvain haeta paikalliseta gigantista.

Katso sen riisinkeittimen teho, ja käy ostamassa vastaavalle teholle riittävä muuntaja. Ei ole ihan halpa rasti. Tietysti jos valmistaja on tehnyt tuon keittimen niin että siellä on useampi lämmitysvastus, niin voi olla mahdollista muokata se laite meikäläisille jännitteille, mutta sen varaan ei kannata hirveästi laskea.
 
Katso tyyppikilvestä paljonko on watteja tai VA merkittynä tyyppikilpeen. Suomessa näkyy olevan myynnissä 700-800W keittimiä.
Jos meinasit hankkia tuohon tyyliin 1000VA suojaerotusmuuntajan niin etsi sellainen missä on pehmokäynnistys. Alkaa olla jo muuntajan käynnistysvirta sellainen että iloisesti naksuu johdonsuojat sähkötaulussa, kun yleensä ei ole ainut laite sen yhden sulakkeen/johdonsuojan takana
 
Poistelin lattianrajasta, jotain vanhoja liimalistojaa ja jätti kyllä ikävät jäljet. Olisiko mietteitä onnistuisiko noiden paikkaus, tetramassa + sormisively yhdistelmällä? Kuvan laitan ihan hetken kuluttua.

IMG 20191211 151904
 
Poistelin lattianrajasta, jotain vanhoja liimalistojaa ja jätti kyllä ikävät jäljet. Olisiko mietteitä onnistuisiko noiden paikkaus, tetramassa + sormisively yhdistelmällä? Kuvan laitan ihan hetken kuluttua.

IMG 20191211 151904
Ihan maalilla olen maalannut piiloon, kun sattunut samaa maalia olleen tallella millä seinä alunperinkin maalattu. Kuivuttuaan ei kyllä erottanut vanhasta.
 
Poistelin lattianrajasta, jotain vanhoja liimalistojaa ja jätti kyllä ikävät jäljet. Olisiko mietteitä onnistuisiko noiden paikkaus, tetramassa + sormisively yhdistelmällä? Kuvan laitan ihan hetken kuluttua.

IMG 20191211 151904

Jos pinta on suora (näyttää siltä kuvassa) niin mahdollisimman pienen raekoon silote ja metallilasta. Jos tekee kiirehtimättä niin ei ehkä tarvitse edes hiota. Lopuksi kapealla rullalla raita seinän väristä maalia. Jos ei jaksa teipata listaa niin ohut pahvi toisessa ja rulla toisessa kädessä tulee hyvä...
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 397
Viestejä
4 506 559
Jäsenet
74 393
Uusin jäsen
Nokis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom