piirilevyn kuvassa pisteet 3 ja 6 näyttävät olevan maa (iso "johdinlätkä").Veikkaisin seuraavaa. Tiedä sitten onko säätö sitten oikeaan suuntaan
Karkeasti sanottuna todennäköisesti 10% menee hukkaan muunnoksessa. Jos auto käynnissä niin jännite jotain 14,4V sieltä tupakansytytinportissa. 20Vx3,25A= Parhaimmillaan 65W irtoaisi elikkä 65W/14,4V=4,51A Sekä siihen vielä päälle häviöt 4,51A/0,9=5,01A elikkä siis 14,4Vx 5,01A=72,144WArvon io-techiläiset!
Mulla oli aikoinaan alla mainittu DC/DC jännitemuunnin.
12 V:n jännitteenmuunnin DC/DC 100 W | Clas Ohlson
Jos nyt kuvitellaan tilanne että esim mun vanha läppäri vie 3,25A virtaa (20 volttia jännite).
Paljonko on kokonaiskulutus tuolla kun eikös tuo jännitteenmuuntimen komponentit vie virtaa myös läppärin lisäksi.
Olisi mielenkiintoista tietää asia.
Häviöt varmaankin suuremmat. En oikeastaan ole tutkinut.Onko DC->AC invertterien kanssa suunnilleen samankaltainen asia?
Laittaapi kumisaappaat jalkaan.Siskonpoika tossa soitteli, kun oli ostannu uuden metallikuorisen näppiksen uspi porttiin. Kuulemma kun jalat on patterin päällä niin sormille tulee pikku sähköiskuja näppiksen rungosta.
Tuo patteri on kerrostalon vesikiertoinen lämpöpatteri, eli maadoitettu niin hyvin kuin voi olla. Pientä vuotoa taitaa kone antaa ulospäin niin mikäs olis yksinkertainen ratkaisu saada noi vuotovirrat kuriin? Tietokone on toki suojamaalla kiinni pistorasiassa eikä muita ongelmia ole.
Eiköhän pelkkä rautalanka riitä. En tosin näe mitään järkeä tuohon projektiin.Ajattelin tossa jos tekisi maadoitus-johdon koneenrungon ja patterin väliin. laittaisi siihen massavastuksen väliin niin eikös toi imasisi mahdolliset staattiset taikka kondensoituneet jännitteet itseensä.
Maadoitus tehdään johtimella, ei vastuksella.Ajattelin tossa jos tekisi maadoitus-johdon koneenrungon ja patterin väliin. laittaisi siihen massavastuksen väliin niin eikös toi imasisi mahdolliset staattiset taikka kondensoituneet jännitteet itseensä.
Suosittelisin tutkimaan/tutkituttamaan sen syyn enkä rakentelemaan mitään maadoituksia. Tuo ei ole normaalia!Nolla vialta tuo vaikuttaa. kyselin hiukka lisää ongelmasta niin isku tulee samalla kun näppäimistön kuoreen koskee ja varpailla koskee samaan aikaan patteriin.
Joten kysäsin mitä tapahtuu kun ottaa kiinni patterista ja tietokoneen kopasta kinni samaan aikaan käsillä. Ei tullu tälliä sormille.
Kysäsin sitte mitä tapahtuu kun otat oikealla kiinni kopasta ja ootat 5s ja sitte kosket vasurilla patteriin niin toista kertaa ei kuulemma tarvi kokeilla. Iski sen verran näpeille jännite.
90-luvun kerrostalo kyseessä. Joten ei ole 2 luokan pistorasioita. Melkonen jännite on kevin ja patterin välissä.
Sulla on ongelma sähköissä. Jos syyllinen on telkkari, niin nakkaa kierrätykseen se, etkä jumankauta mene myymään sitä kenellekään.Edit: löyty ongelma. Television kun otti pois näytönohjaimesta loppu ongelmat.
Ei kuulu vuokranantajalle vaan taloyhtiölle jos kyseessä muu, kuin omakotitalo.Pitää soitella vuokranantajalle, että tilaa sähkärin mittaamaan huoneiston maadoituksen kunnon. Television poistaminen hdmi johdon perästä tuntu auttaneen jonkin verran, mutta ei vienyt ongelmaa kokonaan pois. Meen käymään viikolla kylässä niin tietää enemmän onko kondensoituneesta jännitteestä kyse vai jokin kenties liitäntäjohdon pätkiminen suojamaasta.
Olet oikeassa. Kerrostalossa on sekä yksityisiä, että kaupungin vuokrakämppiä niin varmaankin taloyhtiö/kaupunki on vastuussa talon sisäisestä sähköverkosta.Ei kuulu vuokranantajalle vaan taloyhtiölle jos kyseessä muu, kuin omakotitalo.
Eli yhteys vaan talon huoltoyhtiöön niin sitä kautta asian pitäisi edetä jos jotain ongelmaa on.Olet oikeassa. Kerrostalossa on sekä yksityisiä, että kaupungin vuokrakämppiä niin varmaankin taloyhtiö/kaupunki on vastuussa talon sisäisestä sähköverkosta.
Talon ja kytkentöjen ikä voisi antaa hieman vihjettä väreistä.Mitä nämä kytkennät oikein on Kevistä haaroitettu siniseen, joka lähtee moneen eri suuntaan Tuossa oli päällä peitelevy jossa kolminapainen valaisinpistorasia. Siihen oli kytketty kuvassa irrallaan olevat sininen (joka on yhdistetty keviin) ja ruskea, maadoituksessa ei ollut mitään. Sokeripalassa oleva ruskea ei mennyt mihinkään. Eikai keviä saa käyttää mihinkään muuhun kuin maadoitukseen? Mikähän tuo musta johto on?
Onko seinässä yksi kytkinrasia jossa on 2 painiketta vierekkäin ?Seinässä on kaksi valaisinkytkintä ja aloin katsomaan tuleeko molemmat tähän. Jos tulisi, niin miten valaisimet kuuluisi kytkeä, kun en löydä kuin yhdelle valaisimelle olevia pistorasioita?
E: minulla on siis yksi valaisin jossa on neljä polttimoa, josta haluaisin 2+2 valaisinta eri kytkimille.
Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.Tietääkseni keviä ei kai saisi käyttää muuhun mutta yksi sähkäri sanoi tyyliin "kyllä niitä voi käyttää mutta kumpikin pää pitää merkitä niin ettei sekoitu, esimerkiksi oikean värisellä teipillä tai kutistesukalla".
Kiitos kattavasta vastauksesta. Juuri noinhan se olikin eli yläoikealta ruskeat tulee kytkimiltä, sininen ja musta luultavasti jatkavat matkaansa kytkimien alapuolella olevaan pistorasiaan.Talon ja kytkentöjen ikä voisi antaa hieman vihjettä väreistä.
Tietääkseni keviä ei kai saisi käyttää muuhun mutta yksi sähkäri sanoi tyyliin "kyllä niitä voi käyttää mutta kumpikin pää pitää merkitä niin ettei sekoitu, esimerkiksi oikean värisellä teipillä tai kutistesukalla".
Usein musta on vaihe tai ohjaus. Meillä 3-vaiheessa vaiheet on ruskea, musta, harmaa. Arvaan että se on jatkettu vaihe joka tulee rasiaan ja jatkaa syöttönä muualle.
Onko seinässä yksi kytkinrasia jossa on 2 painiketta vierekkäin ?
Oletko katsonut sinne mitä johtoja on kytketty minnekin ?
Usein kytkennällisesti on tehty niin että kattorasialle tulee syöttö edellisestä rasiasta tai keskukselta.
Sieltä nolla kytketään valaisimen rasiaan (ennen suoraan sokeripalalla) ja vaihe jatketaan valokytkimelle ja ehkä seuraavalle rasialle.
Jos kytkimiä on 2 niin tuleva vaihe menee molemmille. Ja kummaltakin takaisin kattorasialle oma johto.
Jos tuosta kuvasta näkyy oikein niin ylös oikealla lähtee yhdessä putkessa 2xruskea, sininen ja musta.
Ylös vasemmalla sininen ja musta.
Vasemmalle sininen, musta ja kevi.
Tämän perusteella musta on vaihe ja sininen nolla, ei maadoitusta. Oletettavasti keskuksen päässä on nollamaadoitus ja tuon yhden vedon käyttämätön kevi on kytketty samaan nollan kanssa (toivottavasti molemmissa päissä).
Yläs vasemmalla lähtee syöttö seuraavalle rasialle (tai keskukselle) ja ylös oikealla kytkimille, tosin silloin sininen on siellä ylimääräinen...
Ja vasemmalle lähtevä kevillinen nippu toiselle rasialle tai keskukselle.
Kytkimillä musta menisi molempiin ja toisista päistä ruskeat takaisin jolloin eri lamppuryhmät pitäisi kytkeä noihin ruskeisiin.
Kuten 0nanias tuossa yllä mainitsi niin varminta on hommata sähkäri.
Mutta sen verran voi tehdä itse että mittaa sininen-ruskea väliltä jännitettä (tai laittaa siihen lampun vaikka sokeripaloilla) ja jos kytkimen käyttö kytkee päälle/pois niin oikea johto on löytynyt.
Pääasia on ettei muuta noita muita kytkentöjä ellei oikeasti tiedä mitä tekee.
En muista nähneeni rasioita joissa olisi kahden mahdollisuus (siis 4- napainen).
Jos lamppu tai yläpään suojakupu peittää kaikki sähköt niin ilmeisesti lampun saa kai edelleenkin kytkeä sokeripalalla suoraan johtoihin. Tämä on mutua joten kannattaa varmistaa onko oikeasti näin.
Ei kai tilassa ei ole maadoitettuja pistorasioita? Mikäli on niin joudut käyttämään pelkkää koukkukantta ja sokeripalaa.Kiitos kattavasta vastauksesta. Juuri noinhan se olikin eli yläoikealta ruskeat tulee kytkimiltä, sininen ja musta luultavasti jatkavat matkaansa kytkimien alapuolella olevaan pistorasiaan.
Valaisinpistorasia kruunu AKK3P tuollainen on ilmeisesti tarkoitettu kahdelle valaisimelle. Täytyy tuollainen hakea niin saa lampun kytkettyä.
PEN-johtimen standardinmukainen väri on kelta-vihreä, eli ihan oikeassa se sähkäri on.Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.
Kerro yksi tilanne, jossa voi käyttää suojamaata`keviä virrallisena johtimena?PEN-johtimen standardinmukainen väri on kelta-vihreä, eli ihan oikeassa se sähkäri on.
Ei ole maadoitettuja pistorasioita. Millä tavalla se vaikuttaisi asiaan onko valaisimen johdot kytketty samalla tavalla sokeripalan vai pistokkeen kautta?Ei kai tilassa ei ole maadoitettuja pistorasioita? Mikäli on niin joudut käyttämään pelkkää koukkukantta ja sokeripalaa.
PEN-johtimen standardinmukainen väri on kelta-vihreä, eli ihan oikeassa se sähkäri on.
Jep, olen täysin samaa mieltä.Potki perseelle tollasta sähkäriä. Keviä ei todellakaan teipata taikka käytetä virrallisena johtimena.
Samaa mieltä. Sinistä en myöskään käytä mielellään vaiheena, pl. valokatkaisijat.Jep, olen täysin samaa mieltä.
Muun värisiä on kyllä näkynyt merkittynä mutta keviä ei missään. Toivottavasti ei näykään.
Onneksi omassa talossa tuollaisia ei ole...
Vaikuttaa siten, että maadoitettuja kruunupisteitä ei ole olemassa. Mutta mikäli kaikki pisteet ovat maadoittamattomia niin ongelmaa ei synny vaan voidaan käyttää perinteistä 0-luokan kruunupistorasiaa.Ei ole maadoitettuja pistorasioita. Millä tavalla se vaikuttaisi asiaan onko valaisimen johdot kytketty samalla tavalla sokeripalan vai pistokkeen kautta?
Ongelma koskee vain kruunupistorasioita. Siinä on kolme reikää ja naruja tarvitaan neljä. Tästä syystä nykypäivänäkin uudiskohteissa on katossa sokeripaloja, mikäli katosta löytyy kruunupiste.Ei tuo vastannut kysymykseen. Kytkentähän on täysin identtinen oli siellä välissä se sokeripala tai maadoittamaton pistorasia. JOS tilassa olisi maadoitettuja pistorasioita, niin miksi maadoittamattoman kruunupistorasian kautta tehty kytkentä olisi ongelma, mutta sokeripalan kautta ei? Koskeeko tämä ongelma vain kruunupistorasioita vai kaikkia maadoittamattomia valaisinpistorasioita?
Kiitoksia vinkistä. Ainakin muutaman kesän kokemuksella sähkön syönti on selkeästi pienempää pienemmillä nopeuksilla, kun täydellä höngällä mikä hieman puoltaisi ainakin jonkunlaiseen PWM säätöön, mutta voishan tuon kopan aukausta ja katsoa minkälainen huippu elektroniikan näyte siellä on nopeudensäätimenäKärkkäisen tuotesivun mukaan 40A tuossa mallissa.
P.S. Halvoissa vispilöissä ei välttämättä ole kunnollista nopeudensäädintä vaan joku vastus, sellaisen kohdalla kannattanee viritellä PWM säädin..
Vehje vaatii varmaan sen verran tehoa, että ihan pieni muuntaja ei riitä. Eikä ihan halvallakaan saa ainakaan Suomesta. Käytettynä voi löytyä jotain myös.Saatiin lahjaksi riisinkeittimen japanilaisella 110v jännitteellä. Töpseliin kyllä löytyis adapterin mutta löytyiskö mahdollisimman pieni muuntajaa tolle jännitteelle?
Taitaa olla järkevämpää heittää ser-lavalle koko paska ja hankkia kaupasta uusi oikealla jännitteellä toimiva vekotin.Saatiin lahjaksi riisinkeittimen japanilaisella 110v jännitteellä. Töpseliin kyllä löytyis adapterin mutta löytyiskö mahdollisimman pieni muuntajaa tolle jännitteelle?
Ihan maalilla olen maalannut piiloon, kun sattunut samaa maalia olleen tallella millä seinä alunperinkin maalattu. Kuivuttuaan ei kyllä erottanut vanhasta.Poistelin lattianrajasta, jotain vanhoja liimalistojaa ja jätti kyllä ikävät jäljet. Olisiko mietteitä onnistuisiko noiden paikkaus, tetramassa + sormisively yhdistelmällä? Kuvan laitan ihan hetken kuluttua.
IMG 20191211 151904
Jos pinta on suora (näyttää siltä kuvassa) niin mahdollisimman pienen raekoon silote ja metallilasta. Jos tekee kiirehtimättä niin ei ehkä tarvitse edes hiota. Lopuksi kapealla rullalla raita seinän väristä maalia. Jos ei jaksa teipata listaa niin ohut pahvi toisessa ja rulla toisessa kädessä tulee hyvä...Poistelin lattianrajasta, jotain vanhoja liimalistojaa ja jätti kyllä ikävät jäljet. Olisiko mietteitä onnistuisiko noiden paikkaus, tetramassa + sormisively yhdistelmällä? Kuvan laitan ihan hetken kuluttua.
IMG 20191211 151904