Perussuomalaisten vaaliohjelman pureskelu siirtyy viimeiseen kaarteeseen ennen loppusuoraa -
Perussuomalaisten vaaliohjelma.
Suhteellisuudentajua ilmastotoimiin
Suomi on jo vuosikymmeniä ollut edelläkävijä ympäristöasioissa.
No näin suomalaiset ovat antaneet itsensä ymmärtää.
Nykyinen ylikierroksilla käyvä ilmastoposeeraus on kuitenkin uhka suomalaisten hyvinvoinnille. Se karkottaa maasta työpaikkoja ja kurjistaa kohtuuttomasti tavallista kansalaista. Kuntien ei tule harjoittaa valtiota jyrkempää ilmastopolitiikkaa, kohtuuttomasti lisätä julkisia menoja ja heikentää yritysten toimintaedellytyksiä.
Miten kunnat voivat määrittää valtiota tiukempaa ilmastopolitiikkaa? Kunnilla ei tietääkseni ole mahdollisuutta vaikuttaa yritysten investointeihin asettamalla ylimääräisiä päästörajoituksia tai muita ehtoja. Kunnat voivat tukea yrityksiä päästöjen vähentämisessä tai energiatehokkuuden lisäämisessä. On vaikea nähdä miten nämä toimet “kurjistavat kohtuuttomasti tavallista kansalaista”.
On myös muistettava, että liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan Suomesta Kiinaan karkottama tehdas ei vähennä päästöjä, vaan lisää niitä – suomalainen tehtaanpiippu onkin ilmastoteko.
Argumentti on hyvä, mutta se miten asia liittyy kunnallisvaaleihin jää epäselväksi. Tosiasia on se, että tehtaanpiiput ovat siirtyneet Kiinaan halvan työvoiman perässä. Tätä ei voi laittaa “ilmastoposeerauksen” syyksi.
Kappaleessa ei juurikaan ollut kouriin tuntuvaa sisältöä tai selkeää toimenpidesuunnitelmaa, joten syytä siirtyä seuraavaan aiheeseen.
Turvalliset koulut ja rauhalliset kirjastot
Koulujen tulee olla turvallisia paikkoja, joissa voidaan keskittyä uuden oppimiseen.
Kyllä - lähtökohtaisesti tämä on koulun määritelmä.
Kasvavat ongelmat kouluissa ja kirjastoissa liittyvät osaltaan nuorten syrjäytymiseen ja enenevässä määrin maahanmuuton mukanaan tuomiin lieveilmiöihin.
Ok, no mitä asialle pitäisi tehdä?
Häiriköinti, kiusaaminen ja väkivalta tulee karsia kouluista määrätietoisin ottein. Rikoksista tulee tehdä hyssyttelyn sijaan rikosilmoitus.
Tämä taitaa olla jo nykyinen toimintamalli. Mitä uutta tämä linjaus tuo nykytilanteeseen?
Kiusaajan tulee vaihtaa koulua eikä kiusatun.
Lähtökohtaisesti ongelma selvitetään koulussa. Kouluja pyörittävät kuitenkin aikuiset ihmiset, joiden pitäisi pystyä hoitamaan tilanne, eikä sysätä sitä “määrätietoisesti” toisen koulun vastuulle. Mitkä ovat tämän linjauksen kustannukset, jos kiusaaja onkin syrjäseudulla pitkien matkojen päässä susien ja muiden suurpetojen ympäröimänä?
Erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin on karhunpalvelus kaikille.
Tätä ongelmaa en tunnista, joten asiaan on vaikea ottaa kantaa.
Suomi on laaja maa, ja toisaalla koulumatkoja varjostavat turvattomat liikenneratkaisut – toisaalla taas monelle kaupunkilaiselle vieraammat uhat kuten sudet ja muut suurpedot.
Kyllä - itsestäänselvyys.
Kouluteiden pitää olla turvallisia.
Kyllä - itsestäänselvyys.
Kirjastojen tulee olla lähtökohtaisesti tiloja, joissa voi rauhoittua ja keskittyä, ei meluisia ja levottomia oleskelutiloja.
Kyllä - tämä kuuluu kirjaston määritelmään.
Koulun tulee tukea kotien työtä siinä, että nuoria opetetaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä.
Kyllä - tämä on koulujen tehtävä.
Rajat piti laittaa kiinni?
Itsestäänselvyyksien toistamisella voi nähtävästi tehdä politiikkaa. Tähän mennessä vaaliohjelman heikoin esitys, siinä ei tosiasiallisesti ole mitään sisältöä.
Kohtuullisuutta rakentamiseen
Moni kunta on velkaannuttanut itsensä kunnantalojen, metrojen, pikaratikkojen ja toriparkkien kaltaisilla ylimitoitetulla rakennusinvestoinneilla.
Mikä tekee investoinnista ylimitoitetun? Mihinköhän kuntiin tässä edes viitataan? Mikä kunta on rakentanut itselleen ylimitoitetun kunnantalon?
Hulppeita liikenneinvestointeja perustellaan usein ilmastopolitiikalla tai megalomaanisilla kasvuvisioilla.
Liikenneinvestoinnit ovat moniulotteisia päätöksiä, joista ilmastopolitiikka ja kasvuvisiot ovat yksi osa. Vaikea sanoa miten tämä liittyy hyvinvoinnin ja turvallisuuden teemoihin.
Haitalliseen maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävää kasvua.
Tässäkään ei ole selvää, mihin tämä liittyy, mutta lähtökohtaisesti kasvukeskukset kasvata, koska ihmiset haluavat muuttaa niihin. Kasvukeskuksien on pakko investoida joukkoliikenteeseen, kouluihin, toriparkkeihin yms. Investointien tarkoitus ei ole “ilmastoposeeraus” tai “velkaantuminen”. Investoinneilla on tarkoitus luoda toimiva yhteiskunta eli lisätä asukkaiden hyvinvointia. En tiedä kaupunkia tai kuntaa, jossa strategiana on kasvaa “haitallisen maahanmuuton perusteella” tai "ylivelkaantua hulppeiden investointien avulla".
Kappaleessa ei oikeastaan ollut juuri sen enempää sisältöä kuin edellisessä. Vaaliohjelmasta alkaa piirtyä kuva selkä kuva. Asiakysymyksiin, joissa perussuomalaisilla ei ole minkäänlaista asia osaamista, perustuu ympäripyöreiden asioiden heittoihin sekä kategoriseen ilmastopolitiikan vastustukseen. Voiko sellainen kunnallispoliitikko ajaa kunnan kokonaisetua, joka lähtökohtaisesti vastustaa investointeja ideologisista syistä? Investointi, joka voi olla hyvinkin järkevä ja kannattava on ilmeisesti perussuomalaisten mielestä huono, jos siihen liittyy “ilmastoposeerausta” tai muuta “hyvesignalointia”.