Tavallaan koko nykyinen taloustieteen paradigma perustuu niukkojen resurssien ajatukseen. Jos resurssit eivät olisi niukkoja, ei niistä tarvitsisi pyytää mitään maksua. Tästä seuraa sitten siis kaupankäyntiä näiden niukkojen resurssien välillä.Uutena lisänä tuohon voi tulla se, että tuotannon sijaan niukkuus resursseista ja raaka-aineista voi alkaa olla merkittävä ongelma. Jolloin niiden hoardaaminen on oleellisempaa kuin tuotannon tehokkuus.
Edit. ja tämä tavallaan kusee, koska saastutus yms. perseily. Nykyään taloustieteilijät kai yrittävät keksiä uutta näkökulmaa, joka olisi kestävempi, kuin voittojen maksimointi (mahdollisesti muiden ja planeettamme kustannuksella).
Viimeksi muokattu: