Näin puhui Mestari
Paastottuani ja mietiskeltyäni päiväkausia minulle ilmestyi yöllä näyssä kultainen olento, jonka välityksellä mieleeni siirtyi suoraan itse Mestarin ajatuksia telepaattisessa yhteydessä. En ymmärtänyt kaikkea, mutta olen toimittanut siitä, mitä ymmärsin, tämän pienen kokoelman.
Heikki Pursiainen11.1.2021 10:39
Tilanteen ahdistamana vetäydyin mökin pihalla olevaan luolaan paastoamaan ja mietiskelemään useiksi päiviksi Yhdysvaltojen mellakoita, trumpismia ja populismin nousua. Yhtäkkiä luola valaistui ja näin kultaisen olennon, jolla oli ihmisen kasvot ja leijonan ruumis. Olento säteili outoa säteilyä, joka yhdisti oman mieleni suoraan itse Mestarin mieleen. Seuraavat Mestarin ajatukset ovat peräisin suoraan tästä telepaattisesta yhteydestä.
Määritelmistä ja irtisanoutumisesta – voiko mitään tietää?
Minua vaaditaan irtisanoutumaan trumpismista ja rasismista. Mutta mitä ne ovat? Mitä on trumpismi, mitä rasismi? Mistä irtisanoutuu, kun irtisanoutuu niistä? Mitä on irtisanoutuminen? Mikä on se minä, joka irtisanoutuisi? Kuinka olisi mahdollista arvioida, onko joku tapahtumasarja minun irtisanoutumiseni rasismista, kun on epäselvää mitä on rasismi, kuka on minä ja mitä on irtisanoutuminen?
Jos näemme pihalla miehen lapioimassa lunta, mistä voimme tietää, etten se ole minä irtisanoutumassa rasismista?
Mistä tiedämme, ettei lumi ole rasismia, etten minä ole tuo mies tuolla tai hän minä ja ettei lapiointi ole sama asia kuin irtisanoutuminen? Mitä sanat muka tarkoittavat, kun niiden merkitystä ei ole määritelty missään?
Ne ovat vain mielivaltaisia äänteitä peräkkäin ja yhtä hyvin ne voisivat olla joitakin toisiakin ja joskus ovatkin. Näin on erityisesti muissa maissa, joiden kulttuurit ovat alempia. Ullatus, jotkut puhuvat suomeakin murtaen, mistä teen pilaa, koska olen itse aina osannut sitä.
Silloin kun olin nuori, minulla on poninhäntä. Lupasin leikata sen jos häviäisin joskus väittelyn. Mutta en koskaan hävinnyt. Vaadin aina määritelmiä, eikä kukaan osannut määritellä asioita. Onko tuo ovi tuossa, onko tuo pulpetti tuossa? Määrittele ovi, määrittele pulpetti, määrittele olemassaolo, määrittele todellisuus, määrittele tieto, määrittele määritelmä, määrittele määritelmän määrittely.
Näin minä sanoin, enkä pysähtynyt tähän, vaan vaadin aina seuraavaa määritelmää.
Tämän täysin vastaansanomattoman viisauden edessä kaikki vaikenivat ja voitin kaikki väittelyt, enkä siksi koskaan leikannut poninhäntääni, vaan kaikki alkoivat sanoa minua Mestariksi.
Luovuin myöhemmin poninhännästä, koska se ei sopinut puvun kanssa. Olisi anakronistista väittää, että minulla koskaan olikaan poninhäntää, koska tämä tapahtui menneisyydessä.
Viime aikojen tapahtumista – olinko minä siellä?
Minulta on kysytty, mitä mieltä olen viime aikojen väkivallasta. Miksi kysyä minulta? Olinko minä siellä? Olimmeko me siellä?
Siellä ei ollut meistä kukaan, paitsi kenties Ano Turtiainen, jolla näin uuden kotkatunnuksella varustetun puhujanpöntön, mutta hänhän ei enää kuulukaan eduskuntaryhmään.
Emme siis olleet siellä, eikä Washington ollut siellä missä me olimme. Miksi siis minulta koko ajan kysellään, vaikka me emme liity mihinkään?
Mehän tässä olemme uhreja niin kuin aina, vaikka emme koskaan tee mitään tai ole missään tai sano mitään, vaikka sovittaisiin että näille asioille voisi edes antaa jonkin merkityksen, minkä tietenkin kiellän jos minulta kysytään, niin kuin jostakin syystä jatkuvasti tehdään.
Aina kun joku ammutaan tai muuten kuolee, todellinen uhri olemme me tai oikeastaan minä, koska joudun vastailemaan tyhmiin kysymyksiin asioista, jotka eivät tarkoita mitään tai liity mihinkään, kaikkein vähiten minuun.
Sen sijaan pitäisi kysyä, onko koko jupakka, sikäli kun sen voidaan sanoa jossakin mielessä tapahtuneen, keksitty vain meidän syyttämiseksemme? En tietenkään sano, että on, koska en koskaan sano mitään, mikä voidaan tulkita sanomiseksi ainakaan jälkikäteen, mutta kuka tästäkin operaatiosta hyötyy?
Se ei varmaan ainakaan ole punavihreä eliitti, kuka niin väittäisi, eihän se ainakaan, ei, ei, ei, en minä sitä sano, pois se minusta, sormet ristissä, tiks lukkoon, eihän punavihreä eliitti tietenkään ole mitään tehnyt, ei varmaan niin, ei.
Tuo oli siis ironiaa, joka ei tarkoita mitään, kuten ei mikään muukaan, mutta erityisesti se ja joka sitä ei ymmärrä, vaan luulee, että sanon jotain, ymmärtää tahallaan väärin, kuten minua aina ymmärretään, vaikka mitään ymmärrettävää ei edes ole.
Kaikki on vain vitsiä, jota te ette tajua, koska feministit ovat kieltäneet huumorin, niin kuin kohta lihansyönnin ja autot ja heteroseksuaalisen yhdynnän lauantai-iltana saunan jälkeen. Maailmasta on tullut Pahkasika, vaikka sen pitäisi olla Nitrodisko.
Aika ja anakronismit – tulevaisuus meni jo
Minulta kysellään koko ajan siitä, mitä olen joskus ennen sanonut, vaikka siitä olisi kulunut jo tunteja, päiviä tai jopa kuukausia. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt, silloin oli silloin ja ylihuomisen näkökulmasta nyt on toissapäivä. Jo tunnin kuluttua katsomme tätä hetkeä ja toteamme yhteen ääneen: se oli menneisyyttä.
Jos ”minun” voidaan sanoa olleen olemassa jossakin mielessä joskus, mikään ei takaa, että tuo ”minä” on jossakin mielessä olemassa nyt tai että minulla itselläni on mitään tekemistä näiden menneiden ja nykyisten ”minujen” kanssa.
Siksi on anakronistista punavihreää vainoa rinnastaa nykyinen ”minä” siihen ”minään”, joka sanoi tai kirjoitti jotain kolme minuuttia tai kolme kuukautta tai kymmenen vuotta sitten. Erityisen räikeää anakroniaa on väittää, että vanhat kirjoitukseni ovat ”rasistisia” vain siksi, että ne olivat rasistisia silloin ja ovat sitä nyt.
Itse asiassa jos omaksutaan monien vääränmaalaisten keskuudessa tyypillinen syklinen aikakäsitys, kaikki asiat ovat jo tapahtuneet äärettömän monta kertaa ja tulevat tapahtumaan vielä äärettömän monta kertaa.
Siksi tulevaisuuskin on menneisyydessä ja menneisyys tulevaisuudessa, ja on anakronistista kysyä, aionko ottaa rokotteen, koska sitä joko ei ole vielä tapahtunut tai otin rokotteen tai olin ottamatta jo kauan sitten, vieläpä monta kertaa.
Juuri tässä mielessä me olemme konservatiiveja. Haluamme palauttaa asiat sellaisiksi kuin ne olivat dystooppisessa tulevaisuudessa.”