Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[työnhakija]

Ei pariutuminen kannata ilman vakituista työsuhdetta, säästöjä, selkeää tulevaisuuden suunnitelmia. Naisen on hyvä olla alle 25-vuotias.
Parisuhde maksaa aikaa, taloutta, mielenterveyttä. Siitä saa tosi vähäisesti jos toisella ei ole aikeita yrittää elämässä.
Kannattaa ottaa oman tasoinen nainen, jolla on yhteinen tulevaisuuden katse.

Tinder on sosiopaateille tutkimusten mukaa. Eipä kannata vain lisääntymisen toivossa mennä suhteeseen. Toki pariutuminen kannattaa jos ei itse meinaa enempää yrittää elämässä elätiksi. Ajatuksia vain.

 

[Tonald J. Drump]

Pelkkiä uhkia, ei yhtään mahdollisuuksia. Onko se nyt sitten oikeasti parempi olla koko elämänsä yksin ja onneton kuin tiedostaa se fakta, että parisuhteet eivät ole ikuisia ja päättyvät viimeistään kuolemaan, jos ei johonkin muuhun syyhyn sitä ennen?

Lienee yleinen ajattelutapa nykyaikaina, että ainut tie onnellisuuteen on parisuhteen kautta. En epäile että asia on näin, eteenkin naisille jotka kaipaavat läheisyyttä, mutta on ihmisiä jotka menevät muita polkuja pitkin, ja suhteet on pelkkä bonus alempana tärkeysjärjestyksessä.

 

[Frankie]

Moinen fiktiivinen tilanne ei ole sinulle siis uhka, koska Brad bit ei tule viemään naistasi. Mutta pointtina on, miten kykenet osoittamaan rakkautta naista kohtaan, joka lähtisi Bradin matkaan jos vain mahdollisuus tulisi.

Kuule, vaimoni tapaa työssään päivittäin erittäin varakkaita miehiä. Se ei ole mulle mikään uhka. Miksi sen pitäisi olla? Olen valinnut hänet ja hän minut. Tärkeintä on luottamus ja se pitää ansaita. Mutta jos Brad Pitt olisi yhtäkkiä kiinnostunut liki kuusikymppisestä naisesta, olisin lähinnä imarreltu, jos tulisi kilpailua.

Mulla loppui ne vähäisetkin mustasukkaiset ajatukset (myönnän, suhteemme alkuvaiheessa hänen ammattinsa hiukan jännitti minua) melko pian, kun tajusin, että ei oltaisi edes tavattu, jos tuo juoksisi rahan perässä. Ja aikaa sitten tajusin, että jos olisin edustanut tuota naurettavaa miesjoukkoa, jonka mielestä miehen tehtävä on tuoda taloon rahaa ja naisen hoitaa kotia, ekat treffit olisivat olleet samalla viimeiset. Tuosta tapaamisesta on jo kohtuullisen pitkä aika.

 

[Manala]

Lienee yleinen ajattelutapa nykyaikaina, että ainut tie onnellisuuteen on parisuhteen kautta. En epäile että asia on näin, eteenkin naisille jotka kaipaavat läheisyyttä, mutta on ihmisiä jotka menevät muita polkuja pitkin, ja suhteet on pelkkä bonus alempana tärkeysjärjestyksessä.

Joo kyllä se oma pää ja itsetunto pitäisi tulla tärkeysjärjestyksessä ensin ihan kelle tahansa. Ennen kuin ne on kunnossa ei välttämättä kannata yrittää. Suhdetta ei voi rakentaa rikkinäisille perustuksille.

 

[Tonald J. Drump]

Kuule, vaimoni tapaa työssään päivittäin erittäin varakkaita miehiä. Se ei ole mulle mikään uhka. Miksi sen pitäisi olla? Olen valinnut hänet ja hän minut. Tärkeintä on luottamus ja se pitää ansaita. Mutta jos Brad Pitt olisi yhtäkkiä kiinnostunut liki kuusikymppisestä naisesta, olisin lähinnä imarreltu, jos tulisi kilpailua.

Mulla loppui ne vähäisetkin mustasukkaiset ajatukset (myönnän, suhteemme alkuvaiheessa hänen ammattinsa hiukan jännitti minua) melko pian, kun tajusin, että ei oltaisi edes tavattu, jos tuo juoksisi rahan perässä. Ja aikaa sitten tajusin, että jos olisin edustanut tuota naurettavaa miesjoukkoa, jonka mielestä miehen tehtävä on tuoda taloon rahaa ja naisen hoitaa kotia, ekat treffit olisivat olleet samalla viimeiset. Tuosta tapaamisesta on jo kohtuullisen pitkä aika.

Olisitko yhtä luottavainen, jos vaimosi heräisi huomenna 20 vuotiaana, ulkonäöllisesti 10/10, ja lähtisi töihin jossa on joukko rahamiehiä?

 

[Francis Ford Mondeo]

Olisitko yhtä luottavainen, jos vaimosi heräisi huomenna 20 vuotiaana, ulkonäöllisesti 10/10, ja lähtisi töihin jossa on joukko rahamiehiä?

Mikä näiden älyvapaiden skenaarioiden tarkoitus oikein on?

 

[Tonald J. Drump]

Mikä näiden älyvapaiden skenaarioiden tarkoitus oikein on?

Herättää ihmiset todellisuuteen ja osoittaa että "luottamus" on suoraan yhteydessä seksuaaliseen markkina-arvoon.

 

[Frankie]

Olisitko yhtä luottavainen, jos vaimosi heräisi huomenna 20 vuotiaana, ulkonäöllisesti 10/10, ja lähtisi töihin jossa on joukko rahamiehiä?

Edelleen, elän reaalimaailmassa enkä fiktiossa

 

[AnnaKoo]

Mä aloin miettiä, että jos hypoteettinen mieheni muuttuisi yht'äkkiä Brad Pittiksi, niin mitä tapahtuisi? Pitäisikö olla huolissaan? Entä jos samaan aikaan pihaan kaartaa toinen Brad Pitt? Auta, Tonalt, en osaa ajatella loogisesti kuinka toimia

 

[Francis Ford Mondeo]

Herättää ihmiset todellisuuteen ja osoittaa että "luottamus" on suoraan yhteydessä seksuaaliseen markkina-arvoon.

Rekkasitko (uuden) tunnarin ihan vain päästäksesi kertomaan meille tavallisille kuolevaisille markkina-arvoteoriasta?

 

[Tonald J. Drump]

Mä aloin miettiä, että jos hypoteettinen mieheni muuttuisi yht'äkkiä Brad Pittiksi, niin mitä tapahtuisi? Pitäisikö olla huolissaan? Entä jos samaan aikaan pihaan kaartaa toinen Brad Pitt? Auta, Tonalt, en osaa ajatella loogisesti kuinka toimia

Mieti siltä kantila että hypoteettinen miehesi, Brad Pitt, on köyhä ja läski, ja pihaan kaartava Brad Pitt on superrikas ja lihaksikas.

 

[Tonald J. Drump]

Rekkasitko (uuden) tunnarin ihan vain päästäksesi kertomaan meille tavallisille kuolevaisille markkina-arvoteoriasta?

En, iski vaan silmään tämä ketju jossa miehet puhuu rakkaudesta ja luottamuksesta.

 

[Manala]

Herättää ihmiset todellisuuteen ja osoittaa että "luottamus" on suoraan yhteydessä seksuaaliseen markkina-arvoon.

Vähän surullista tää on nyt, kun keskustelun ainoa todellisuuspohjasta vapaan oloinen teoreetikko yrittää opettaa todellisuudessa eläjille kauhuskenaariofiktiotaan todellisuutena.

Oletko koskaan ollut pysyvässä pidempikestoisessa parisuhteessa? Jos olet niin loppuiko se Brad Pittiin, Leonardo DiCaprioon vai johonkin kolmanteen random miljonääriin?

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä aloin miettiä, että jos hypoteettinen mieheni muuttuisi yht'äkkiä Brad Pittiksi, niin mitä tapahtuisi? Pitäisikö olla huolissaan? Entä jos samaan aikaan pihaan kaartaa toinen Brad Pitt? Auta, Tonalt, en osaa ajatella loogisesti kuinka toimia

Brad Pitt on muuten kuusikymppinen mies, täyttää reilun viikon päästä.

Se, että selvästi implikoit hänellä olevan reilusti markkina-arvoa, kertoo... no, mistä? No juuri siitä. Että sillä on sitä. Sinunkin mielestäsi.

 

[AnnaKoo]

Missähän parrusankarimme muuten on juuri nyt

 

[Francis Ford Mondeo]

En, iski vaan silmään tämä ketju jossa miehet puhuu rakkaudesta ja luottamuksesta.

Lähinnähän täällä nämä vakiorajatapaukset mouhoavat parrukyrvistä ja markkina-arvoteoriasta aidosti rakentavan keskustelun sijaan. Rakkaudesta ja luottamuksesta olisikin kieltämättä piristävää vaihtaa ajatuksia.

 

[Francis Ford Mondeo]

Missähän parrusankarimme muuten on juuri nyt

Näköjään lampun henki saapui kuin tilauksesta paikalle

 

[Tonald J. Drump]

Vähän surullista tää on nyt, kun keskustelun ainoa todellisuuspohjasta vapaan oloinen teoreetikko yrittää opettaa todellisuudessa eläjille kauhuskenaariofiktiotaan todellisuutena.

Oletko koskaan ollut pysyvässä pidempikestoisessa parisuhteessa? Jos olet niin loppuiko se Brad Pittiin, Leonardo DiCaprioon vai johonkin kolmanteen random miljonääriin?

En ole, koska annan enemmän arvo henkilökohtaiselle vapaudelle kuin parisuhteelle, tai ainakin vielä. En ole taloudellisestikaan tässä vaiheessa valmis, vaikka olen velaton ja asun omakotitalossa. Se jo itsessään olisi riittävää saada eukko tänne asumaan, mutta tiskikone löytyy jo.

 

[Manala]

En ole, koska annan enemmän arvo henkilökohtaiselle vapaudelle kuin parisuhteelle, tai ainakin vielä. En ole taloudellisestikaan tässä vaiheessa valmis, vaikka olen velaton ja asun omakotitalossa. Se jo itsessään olisi riittävää saada eukko tänne asumaan, mutta tiskikone löytyy jo.

Ensin miljonääriksi, sitten voi yrittää?

 

[Tonald J. Drump]

Ensin miljonääriksi, sitten voi yrittää?

No jos olisin miljonääri niin ongelma on se että silloin arvoni olisi niin suuri että moni nainen tekeyisi itsensä raskaaksi jonka näkisin uhkana, joten maksullisten, ammattimaisten naisten seurassa olisi luottavaisempi olo

 

[AnnaKoo]

Brad Pitt on muuten kuusikymppinen mies, täyttää reilun viikon päästä.

Se, että selvästi implikoit hänellä olevan reilusti markkina-arvoa, kertoo... no, mistä? No juuri siitä. Että sillä on sitä. Sinunkin mielestäsi.

Niin. Olettaisin, että aika moni nainen valitsisi mieluummin kumppanikseen Brad Pittin kuin katkeran tasoteoreetikon. Ei välttämättä tarvitse olla edes Brad Pitt. Kutsuttakoon sitä sitten markkina-arvoksi tai miksi hyvänsä. Valintojen taustalla vaikuttavista syistä meillä onkin sitten melkolailla eri käsitykset.

 

[Tonald J. Drump]

Niin. Olettaisin, että aika moni nainen valitsisi mieluummin kumppanikseen Brad Pittin kuin katkeran tasoteoreetikon. Ei välttämättä tarvitse olla edes Brad Pitt. Kutsuttakoon sitä sitten markkina-arvoksi tai miksi hyvänsä. Valintojen taustalla vaikuttavista syistä meillä onkin sitten melkolailla eri käsitykset.

Brad Pittillä on hyvät geenit joten hyvä kumppani jonka kanssa lisääntyä ja mammonaa löytyy lapsen kasvatukseen? Siis olettaen että sun fiktiiviseen kirjoitukseen otit mukaan sen seikan että Brad jättäisi sinut muutaman panon jälkeen ja kasvatat lapsen yksinäsi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Niin. Olettaisin, että aika moni nainen valitsisi mieluummin kumppanikseen Brad Pittin kuin katkeran tasoteoreetikon. Ei välttämättä tarvitse olla edes Brad Pitt. Kutsuttakoon sitä sitten markkina-arvoksi tai miksi hyvänsä. Valintojen taustalla vaikuttavista syistä meillä onkin sitten melkolailla eri käsitykset.

Aika harva nuorehko nainen valitsee kumppanikseen 60-vuotiasta miestä, ellei sitten satu olemaan juuri Brad Pitt kyseessä... Ja juuri nimenomaan hän tai vastaava julkkis, ei siis kuka hyvänsä hyvännäköinen/varakas/epätasoteoreettinen 60-kymppinen.

Toki se on sitten eri asia, kuinka "nuorehko" sinä olet ja niin poispäin, mutta anyway.

PS. Kyllä todellakin uskon, että Brad Pitt "uskoo" tasoteoriaan. Se kyllä lyö häntä päin näköä ihan joka ikinen päivä. Positiivisella tavalla.

 

[Derzu]

Pariutumista on tutkittu ja tutkitaan paljonkin laaja-alaisesti eri akateemisilla aloilla. Sen supistaminen joksikin evoluutiopsykolgiseksi ilmiöksi tässä on se ongelma.

Mulle tulee tästä viestiketjusta toistuvasti sellainen olo, että toiset puhuvat aidasta ja toiset aidanseipäistä.

Lienee aika kiistatonta, että pariutumista nimenomaan voidaan tutkia evoluutiopsykologisina ilmiöinä. (Menemättä sen tieteenalan ongelmiin sen enempää, s.o. empiirisen testaamisen vaikeus.) Mutta tässä ketjussa iso osa meuhkaamisesta johtuu mun nähdäkseni siitä, että ei osata suhteuttaa asioita eikä keskustella rakentavasti. Toisille koko evoluutiopsykologia ja markkina-arvoista puhuminen on joku punainen vaate, johon pitää heti reagoida tyyliin "toi on vaan tollasta incel-paskaa". Toiset taas ovat katsoneet ja lukeneet näihin liittyvää materiaalia vähän liikaakin, eivätkä osaa argumentoida näistä sillä otteella että "tällaisia lainalaisuuksia on nähtävissä, mutta nämä ovat tietysti teoreettisia eikä niiden perusteella pidä yrittää liian pitkälle selittää parinvalintaa". Jälkimmäisiltä puuttuu ehkä myös vähän sitä käytännön kokemusta ja näkemystä naisten kanssa vuorovaikuttamisesta.

Minä ja uskoakseni moni muukin on näiden ääripäiden välimaastossa: yrittävät suhteuttaa asioita ja nähdä pariutumisen monimutkaisuuden taakse, mutta eivät myöskään triggeröidy ja provosoidu siitä jos näitä evoluutiopsykologisia teorioita nostetaan esille.

 

[Derzu]

Jatkona edelliseen, mielestäni asia kiteytyi siihen kun joku kirjoitti vastustavansa markkina-arvoajattelua sen takia ettei siihen hirttäytyminen tee ihmiselle hyvää. Tästä olen samaa mieltä: ei missään nimessä kannata typistää omaa elämäänsä ja pariutumistaan näihin ilmiöihin. Toisaalta kuitenkin nuo "markkina-arvoon" liittyvät asiat ovat ainakin minulle tavallaan itsestään selviä, jopa niin triviaaleja, ettei pelkästään niiden jauhaminen ole kovin mielenkiintoista. Kuten useampikin on tässäkin ketjussa osuvasti kiteyttänyt: kuka ei ole jo ala-asteelta lähtien havainnut, että toiset nyt vaan ovat halutumpia kuin toiset?

Mun mielestä ketjussa voisikin keskittyä enemmän sellaisiin ilmiöihin, jotka eivät ole pelkkää iästä, kauneudesta, BMI:stä tai varallisuudesta jauhamista. Yksi tällainen asia jota olen itse aikoinaan yrittänyt nostaa esille on ihmisten kohtaaminen. Miten voisi tavata / rohkaistua tapaamaan uusia ihmisiä? Miten tähän löytäisi aikaa ja paikkoja? Millä eri tavoilla nykyaika hankaloittaa ja vääristää ihmisten välistä kohtaamista ja miten tämän yli voisi yrittää päästä? Miten käsitellä sitä että yhteiskunnassa naiset ja miehet tarvitsevat toisiaan vähemmän kuin ennen (sinkkuuntumisilmiö)?

Ei näistä voi keskustella rakentavasti keskittymällä rahan ja ulkonäön vaikutukseen. Kyse on viheliäisistä ja monisyisistä yhteiskunnallisista kuvioista.

 

[Paolo Pastarino]

Mustasukkaisuustutkani piiputtaa eräiden kirjoittajien kohdalla aika lujaa.

Hyviä heitto sieltä ja jotenkin kiinnostavia vänkäyksiä myös aiemmissa viesteissä.

 

[AnnaKoo]

Rakkaudesta ja luottamuksesta olisikin kieltämättä piristävää vaihtaa ajatuksia.

Niin olisi. Ei tämä trollien ruokkiminen kauaa jaksa hauskuuttaa.

Olisi tehnyt mieli jo moneen väliin tuoda esiin se ajatus, joka toistuu usein sinkkunaisten puheissa ja nettikirjoitteluissa: että parisuhteen tulisi tuoda jo ennestään hyvään ja mukavaan elämään jotain lisää, että siihen edes ryhtyisi. Miesten näkövinkkelistä tässä ollaan ongelman ytimessä, koska te ette "kilpaile" vain toisianne vastaan (sallinette kärjistyksen), vaan koko ajan lisääntyvää naisten vapaaehtoista sinkkuutta vastaan. Me valitaan sinkkuus koska noh, kokemus on voinut osoittaa sen lopulta kokonaisvaltaisesti eniten onnellisuutta tuottavaksi valinnaksi.

Monella etenkin ei-ihan-nuorella naisella on talous kunnossa, kiva koti, sosiaaliset tarpeet täyttäviä ihmissuhteita ja useimmilla kai seksiäkin (jos sitä sinkkuna edes kaipaa, aika moni nainen pärjää hyvin ilmankin). Arvostetaan vapautta, etenkin jos on jo kokemusta pitkästä parisuhteesta. Valitettavan usein pitkä parisuhde on merkinnyt naiselle päävastuuta kotitöistä, mahdollisista lapsista ja ylipäätään arjen pyörittämisestä. On voitu kokea yksinäisyyttä ja rakkaudettomuutta parisuhteessa. Suhteen päätyttyä mietitään, oliko vörttiä? Monella, kun huomioi eron aiheuttamat surutkin, lopputulema on ettei välttämättä enää ainakaan uusiksi ottaisi.

Oma mielipiteeni on, että kyllähän meidän naisten vaatimukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun olemme saavuttaneet taloudellista riippumattomuutta. Ei meitä saa enää suhteeseen tilipussia vilauttamalla ja luvaten mukavaa toimeentuloa nyrkin ja hellan väliin. Meillä on oma toimeentulo ja oma elämä. Mitä sellaista mies siis voisi tarjota, jota emme muualta saa ja mitä emme voi vastustaa? Emme ehkä aina itsekään tiedä vastausta. Tai jos meillä onkin jokin ajatus saatamme epäröidä, onko toiveemme ylipäätään realistisia. (That's me.)

Monet miehet tuntuvat olevan vähän hukassa sen suhteen, mikä oma rooli miehenä tässä muuttuvassa ympäristössä on. Enkä ihmettele, koska ainakin meidän (~40->) ikäluokassa vanhemmilta saatu parisuhteen malli voi olla vielä aika konservatiivinen sukupuolirooleineen, ja melko tunteetonkin. Jos kerran vanha kunnon perheen pää -mentaliteetti ja renkaidenvaihtotaidot eivät enää teekään riittävää vaikutusta naisiin, niin mikä sitten? Epätietoisuus ja epävarmuus siitä, miten olla kiinnostava ja arvokas naisten silmissä ja miten olla hyvä kumppani, voivat sitten purkautua turhautumisena ja äärimmillään misogyniana.

Mutta mitä te vastaisitte, mitä just sinulla on tarjota naiselle ja parisuhteelle? Entä mitä itse odottaisit ja toivoisit kumppaniltasi ja parisuhteelta? Parisuhteessa olevatkin voivat toki vastata.

Ja ei please yksisanaista vastausta "rakkaus", "läheisyys" tmv., vaan avatkaa mitä se teistä on, mikä sen rooli parisuhteessa mielestänne on ja miten se tai sen puute konkreettisesti näkyy?

Ps. Jättäkää ne parru-, BMI- ja tasojutut tällä kertaa kirjoittamatta, pretty please.

 

[Tonald J. Drump]

Olisi tehnyt mieli jo moneen väliin tuoda esiin se ajatus, joka toistuu usein sinkkunaisten puheissa ja nettikirjoitteluissa: että parisuhteen tulisi tuoda jo ennestään hyvään ja mukavaan elämään jotain lisää, että siihen edes ryhtyisi. Miesten näkövinkkelistä tässä ollaan ongelman ytimessä, koska te ette "kilpaile" vain toisianne vastaan (sallinette kärjistyksen), vaan koko ajan lisääntyvää naisten vapaaehtoista sinkkuutta vastaan. Me valitaan sinkkuus koska noh, kokemus on voinut osoittaa sen lopulta kokonaisvaltaisesti eniten onnellisuutta tuottavaksi valinnaksi.

Sinä kun elät siellä naisten maailmassa, niin yksi asia mietityttää täällä teoreetikoiden maailmassa. Kun nainen sanoo olevansa sinkku, niin tarkoittaako se sitä että se ei ole mitenkään seksuaalisesti tekemisissä miesten kanssa vai sitä että se on tekemisissä mutta ei ole virallisesti vakituisessa parisuhteessa. Myös toinen kysymys, kun nainen kertoo bodycountinssa, niin lukeutuuko siihen myös yhden illan jutut vai pelkästään "vakituisemmat" tuttavuudet. Kolmanneksi, pyrkiikö naiset pitämään säätösuhteet poissa toisten näkyviltä, sen pelossa että tätä katsottaisiin pahalla? En trollaa, teen tutkimusta.

 

[AnnaKoo]

Sinä kun elät siellä naisten maailmassa, niin yksi asia mietityttää täällä teoreetikoiden maailmassa. Kun nainen sanoo olevansa sinkku, niin tarkoittaako se sitä että se ei ole mitenkään seksuaalisesti tekemisissä miesten kanssa vai sitä että se on tekemisissä mutta ei ole virallisesti vakituisessa parisuhteessa. Myös toinen kysymys, kun nainen kertoo bodycountinssa, niin lukeutuuko siihen myös yhden illan jutut vai pelkästään "vakituisemmat" tuttavuudet. Kolmanneksi, pyrkiikö naiset pitämään säätösuhteet poissa toisten näkyviltä, sen pelossa että tätä katsottaisiin pahalla? En trollaa, teen tutkimusta.

En voi vastata muiden puolesta, jokainen määrittelee nuo omalla tavallaan. Sen voin sanoa, ettei esim. FWB-järjestelyä pidä parisuhteena sen enempää naiset kuin miehetkään, eli sellaisessa olevat mieltävät kyllä itsensä yleensä sinkuiksi. Järjestely jää sitten, kun löytyy se ihminen jonka kanssa halutaan parisuhde.

Mutta miksi sinua kiinnostaa noin paljon naisten seksikokemukset? Onko taustalla kenties oma kokemattomuus, epävarmuus tai estoisuus? Ei tarvitse vastata, mutta sinuna työstäisin asiaa. On erittäin suuri red flag utsia tällaisia asioita naisilta. Suhdetta edeltänyt seksielämä on yksityisasia, eikä siitä tarvitse tehdä tiliä edes parisuhdekumppanille.

Ps. Suosittelen, että lopetat sen "tutkimisesi", menet ulos ja hankit oikean elämän. Jokainen minuutti, jonka käytät elämästäsi bodycountien ja muun soopan miettimiseen heikentää mielenterveyttäsi ja mahdollisuuksiasi parisuhteeseen. Eksponentiaalisesti.

 

[Tonald J. Drump]

En voi vastata muiden puolesta, jokainen määrittelee nuo omalla tavallaan. Sen voin sanoa, ettei esim. FWB-järjestelyä pidä parisuhteena sen enempää naiset kuin miehetkään, eli sellaisessa olevat mieltävät kyllä itsensä yleensä sinkuiksi. Järjestely jää sitten, kun löytyy se ihminen jonka kanssa halutaan parisuhde.

Mutta miksi sinua kiinnostaa noin paljon naisten seksikokemukset? Onko taustalla kenties oma kokemattomuus, epävarmuus tai estoisuus? Ei tarvitse vastata, mutta sinuna työstäisin asiaa. On erittäin suuri red flag utsia tällaisia asioita naisilta. Suhdetta edeltänyt seksielämä on yksityisasia, eikä siitä tarvitse tehdä tiliä edes parisuhdekumppanille.

Kuvitellaan tilanne missä olet ollut 50:n miehen kanssa. Löydät sen "oikean" jonka kanssa menet naimisiin ja jonka kanssa hankit lapsia. Myöhemmin suhteessa menneisyytesi tulee miehelle ilmi. Uskotko että moinen ei asia ei häiritsisi aviomiestäsi? Jos sinulla on mielestäsi moraalinen oikeus vapautuneeseen seksielämään etkä näe siinä mitään pahaa, miksi se on sinusta red flag jos mies utelee seksuaalista historiaasi? Lieneekö juuri siksi koska häpeät sitä ja pelkäisit että mies ei näkisi sinua yhtä arvokkaana?

Tätä ajattelumallia voi myös soveltaa päinvastaisesti. Itse epäilet minun kokemattomuutta. Naisen näkökulmasta kokematon mies ei ole "haluttu" joka alentaa tämän markkina-arvoa.

 

[AnnaKoo]

Kuvitellaan tilanne missä olet ollut 50:n miehen kanssa. Löydät sen "oikean" jonka kanssa menet naimisiin ja jonka kanssa hankit lapsia. Myöhemmin suhteessa menneisyytesi tulee miehelle ilmi. Uskotko että moinen ei asia ei häiritsisi aviomiestäsi? Jos sinulla on mielestäsi moraalinen oikeus vapautuneeseen seksielämään etkä näe siinä mitään pahaa, miksi se on sinusta red flag jos mies utelee seksuaalista historiaasi? Lieneekö juuri siksi koska häpeät sitä ja pelkäisit että mies ei näkisi sinua yhtä arvokkaana?

Tätä ajattelumallia voi myös soveltaa päinvastaisesti. Itse epäilet minun kokemattomuutta. Naisen näkökulmasta kokematon mies ei ole "haluttu" joka alentaa tämän markkina-arvoa.

Tässä sun ajattelussa on oikeasti ihan kaikki pielessä.
1. Terveitsetuntoista ja nykyajassa elävää miestä ei kiinnosta naisen intiimi menneisyys eikä häiritse naisen seksuaalisuus.
2. Terveitsetuntoinen ja nykyajassa elävä nainen ei häpeä seksuaalisuuttaan.
3. Naiselle miehen kokemattomuus ei yleensä ole ongelma, ellei mies itse tee siitä ongelmaa. Inceliys sen sijaan on ongelma, jos siihen liittyy misogynistisiä ajatuksia.
4. Uteleminen kertoo vain miehen omistushalusta ja epäterveestä mustasukkaisuudesta.

 

[Tonald J. Drump]

Tässä sun ajattelussa on oikeasti ihan kaikki pielessä.
1. Terveitsetuntoista ja nykyajassa elävää miestä ei kiinnosta eikä häiritse naisen seksuaalisuus.
2. Terveitsetuntoinen ja nykyajassa elävä nainen ei häpeä seksuaalisuuttaan.
3. Naiselle miehen kokemattomuus ei yleensä ole ongelma, ellei mies itse tee siitä ongelmaa. Inceliys sen sijaan on ongelma, jos siihen liittyy misogynistisiä ajatuksia.
4. Uteleminen kertoo vain miehen omistushalusta ja mustasukkaisuudesta.

Juuri tästä syystä on hyvä käydä tämänkaltaista keskustelua uuden rakkaansa kanssa jolloin nähdään onko olemmat veistetty samasta puusta ja jos ei ole niin jatkavat matkaa ennenkuin suurempaa vahinko ollaan aiheutettu. Usko tai älä, mutta moni varttuneempi mies välttää naista joka ajattelee "nykyaikaisesti".

 

[Manala]

Kuvitellaan tilanne missä olet ollut 50:n miehen kanssa. Löydät sen "oikean" jonka kanssa menet naimisiin ja jonka kanssa hankit lapsia. Myöhemmin suhteessa menneisyytesi tulee miehelle ilmi. Uskotko että moinen ei asia ei häiritsisi aviomiestäsi?

Miksi se häiritsisi? Jos se nainen pitää sua parhaana vaihtoehtona 50:stä, niin eikö se ole ennemmin itsetuntoa nostava kuin laskeva juttu? Eikö realistisempaa olisi pelätä sitä, että jos oletkin hänen ainoa kokemuksensa, niin häntä voisi alkaa kiinnostaa jossain kohtaa kokeilla millaisia hommat olisivat jonkun toisen kanssa?

Ja noh, 50 ei kyllä ole vielä kovinkaan erikoinen numero vähän kauemmin sinkkuna viihtyneelle varttuneemmalle ihmiselle, vaikka ei yhdenillanjuttuja juuri harrastelisikaan.

 

[Tonald J. Drump]

Miksi se häiritsisi? Jos se nainen pitää sua parhaana vaihtoehtona 50:stä, niin eikö se ole ennemmin itsetuntoa nostava kuin laskeva juttu? Eikö realistisempaa olisi pelätä sitä, että jos oletkin hänen ainoa kokemuksensa, niin häntä voisi alkaa kiinnostaa jossain kohtaa kokeilla millaisia hommat olisivat jonkun toisen kanssa?

Ja noh, 50 ei kyllä ole vielä kovinkaan erikoinen numero vähän kauemmin sinkkuna viihtyneelle varttuneemmalle ihmiselle, vaikka ei yhdenillanjuttuja juuri harrastelisikaan.

Miksi ei 49 kelvannut, tai 50? Kuinka korkea todennäköisyys on että 51 tulee olemaan viimeinen?

 

[Manala]

Miksi ei 49 kelvannut, tai 50? Kuinka korkea todennäköisyys on että 51 tulee olemaan viimeinen?

Aika korkea, jos se ei päättänyt niiden muidenkin olevan naimisiin menemisen ja lapsien tekemisen arvoinen.

 

[Tonald J. Drump]

Aika korkea, jos se ei päättänyt niiden muidenkin olevan naimisiin menemisen ja lapsien tekemisen arvoinen.

Kunnes alkuhuuma on lakannut ja alkaa olemaan ikävä herra nr. 43. Siis pitäähän se nyt ottaa huomioon, että naiset ei ajattele kuin miehet. He ovat melko emotionaalisia olentoja ja pienetkin tunteenpurkaukset voi viedä herra 12 luo koska asuu viiden minuutin päässä.

Kunnes herra 37 tulee vastaan ruokakaupassa naisensa kanssa. Ehkäpä jos tekisi mieli vähän kilpailla kuka antaa paremmin?

 

[Erkki_erikeepperi]

Miksi se häiritsisi? Jos se nainen pitää sua parhaana vaihtoehtona 50:stä, niin eikö se ole ennemmin itsetuntoa nostava kuin laskeva juttu?

Näinköhän pitää "parhaana vaihtoehtona" vai beta-providerina, johon lopuksi tarraudutaan kun ikä alkaa painaa ja seinä lähestyä...

Ja jos tämä kuulosti jotenkin ilkeältä, niin esim. koomikko Louis C.K. sanoi saman asian paljon ilkeämminkin tuhatpäiselle nauravalle yleisölle. Joten älkää nyt v*ttu jaksako joka asiasta repiä herneitä nenästä...

Mutta siis jos naisella on ollut paljon miehiä historiassaan, niin eihän se nyt sitä tarkoita, että paras niistä päätyy lopulta kumppaniksi. Come on.

Eikö realistisempaa olisi pelätä sitä, että jos oletkin hänen ainoa kokemuksensa, niin häntä voisi alkaa kiinnostaa jossain kohtaa kokeilla millaisia hommat olisivat jonkun toisen kanssa?

Mun kokemuspohjan perusteella melko kokemattomat naiset on olleet just hyviä ja luotettavia. Asiaa toki auttaa, että olen antanut hyvät kyydit.

Täytyy toki sanoa, että maailma on muuttunut ihan viime vuosina, ja tuskin parempaan suuntaan.

 

[Manala]

Kunnes alkuhuuma on lakannut ja alkaa olemaan ikävä herra nr. 43.

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

 

[Tonald J. Drump]

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

En minä herran numero 1 puolesta puhu, onhan se toki hyvä että jonkinsortin kokemusta on jonkinlaisesta kusipäästä niin osaa arvostaa toista paremmin. Ogelma on että tietyillä naisilla ei ole rajoja. Ja tämä saattaa liittyä johonkin syvällisempään ongelmaan. Seksi on heille eräänlainen "lääke" eikä kyse ole pelkästään hauskanpidosta.

Jotta pointti nyt menee perille niin otetaan äärimmäinen esimerkki. Miksi jotkut naiset viiltelevät itseään? Koska heidän henkinen kipu on niin suuri että pyrkivät aiheuttamaan suurempaa fyysistä kipua jolloin henkinen kipu heikkenee. Samaa voi vähän soveltaa joidenkin naisten seksualiseen käyttäytymiseen. Tähän myös lukeutuu lievemmät ongelmat kuten huono itsevarmuus jne. Kuvittele naisena jos miehellä jokin viikko ei seiso niin nainen alkaa pohtimaan että onko siinä jotain vikaa, jolloin se menee hakemaan huomiota muualta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

Jos peruskiltillä naisella on ollut aiemmin (melko huonoja) seksikokemuksia ihan vaikka 1-2 miehen kanssa, niin hyvät kyydit antamalla tällaisen naisen saa kyllä ihan hyvin koukkuun, eikä se luule, että ruoho on aidan takana välttämättä vihreämpää.

Se on sitten eri asia, että mistä tuollaisia naisia löytää.. Niinpä niin.

 

[Derzu]

Niin olisi. Ei tämä trollien ruokkiminen kauaa jaksa hauskuuttaa.

Olisi tehnyt mieli jo moneen väliin tuoda esiin se ajatus, joka toistuu usein sinkkunaisten puheissa ja nettikirjoitteluissa: että parisuhteen tulisi tuoda jo ennestään hyvään ja mukavaan elämään jotain lisää, että siihen edes ryhtyisi. Miesten näkövinkkelistä tässä ollaan ongelman ytimessä, koska te ette "kilpaile" vain toisianne vastaan (sallinette kärjistyksen), vaan koko ajan lisääntyvää naisten vapaaehtoista sinkkuutta vastaan. Me valitaan sinkkuus koska noh, kokemus on voinut osoittaa sen lopulta kokonaisvaltaisesti eniten onnellisuutta tuottavaksi valinnaksi.

Monella etenkin ei-ihan-nuorella naisella on talous kunnossa, kiva koti, sosiaaliset tarpeet täyttäviä ihmissuhteita ja useimmilla kai seksiäkin (jos sitä sinkkuna edes kaipaa, aika moni nainen pärjää hyvin ilmankin). Arvostetaan vapautta, etenkin jos on jo kokemusta pitkästä parisuhteesta. Valitettavan usein pitkä parisuhde on merkinnyt naiselle päävastuuta kotitöistä, mahdollisista lapsista ja ylipäätään arjen pyörittämisestä. On voitu kokea yksinäisyyttä ja rakkaudettomuutta parisuhteessa. Suhteen päätyttyä mietitään, oliko vörttiä? Monella, kun huomioi eron aiheuttamat surutkin, lopputulema on ettei välttämättä enää ainakaan uusiksi ottaisi.

Oma mielipiteeni on, että kyllähän meidän naisten vaatimukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun olemme saavuttaneet taloudellista riippumattomuutta. Ei meitä saa enää suhteeseen tilipussia vilauttamalla ja luvaten mukavaa toimeentuloa nyrkin ja hellan väliin. Meillä on oma toimeentulo ja oma elämä. Mitä sellaista mies siis voisi tarjota, jota emme muualta saa ja mitä emme voi vastustaa? Emme ehkä aina itsekään tiedä vastausta. Tai jos meillä onkin jokin ajatus saatamme epäröidä, onko toiveemme ylipäätään realistisia. (That's me.)

Monet miehet tuntuvat olevan vähän hukassa sen suhteen, mikä oma rooli miehenä tässä muuttuvassa ympäristössä on. Enkä ihmettele, koska ainakin meidän (~40->) ikäluokassa vanhemmilta saatu parisuhteen malli voi olla vielä aika konservatiivinen sukupuolirooleineen, ja melko tunteetonkin. Jos kerran vanha kunnon perheen pää -mentaliteetti ja renkaidenvaihtotaidot eivät enää teekään riittävää vaikutusta naisiin, niin mikä sitten? Epätietoisuus ja epävarmuus siitä, miten olla kiinnostava ja arvokas naisten silmissä ja miten olla hyvä kumppani, voivat sitten purkautua turhautumisena ja äärimmillään misogyniana.

Mutta mitä te vastaisitte, mitä just sinulla on tarjota naiselle ja parisuhteelle? Entä mitä itse odottaisit ja toivoisit kumppaniltasi ja parisuhteelta? Parisuhteessa olevatkin voivat toki vastata.

Ja ei please yksisanaista vastausta "rakkaus", "läheisyys" tmv., vaan avatkaa mitä se teistä on, mikä sen rooli parisuhteessa mielestänne on ja miten se tai sen puute konkreettisesti näkyy?

Ps. Jättäkää ne parru-, BMI- ja tasojutut tällä kertaa kirjoittamatta, pretty please.

Sori, kysymykseesi vastaaminen tuntuu jotenkin epäinnostavalta. Olen itse hahmottanut tämän yksinkertaisesti niin että on parisuhdeorientoituneita naisia ja sitten on sinun kaltaisiasi yksinään pysytteleviä naisia. Eikä tämä ole millään tavalla jälkimmäisten dissausta, mutta ensin mainitut nyt vain ovat jotenkin näistä se ainoa ryhmä joka tuntuu kohteena mielekkäältä ja kiinnostavalta, eikä heille tarvitse alkaa selitellä mitä hyvää mies voisi tuoda heidän elämäänsä. Tavallaan on autonostajia ja sitten on renkaanpotkijoita, eikä renkaanpotkijalle jaksa alkaa kertoa kovin paljon auton sielunelämästä. En tiedä miksi alkaisin kertoa kovin paljon henkilökohtaisista ominaisuuksistani parisuhteen kannalta täällä. Ja sitten taas ne universaalit jutut kumppanin ja parisuhteen merkityksestä kyllä tietää jokainen, joka tosissaan sellaista etsii ja kaipaa. Ja nämä jälkimmäiset ovat ratkaisevia, eikä niiden kannalta ole eroa sukupuolten välillä - toim.huom., jos nyt edes heterosuhteesta puhutaan, tätä voi miettiä vaikka sen kautta että ne ihan samat asiat on ratkaisevia lesbosuhteessa vaikkei siinä ole ainuttakaan miestä. Eli molemmat tarjoavat aika lailla samoja tärkeimpiä asioita toisilleen.

Ylipäänsä vähän karsastan tätä ajattelua "mitä tuot suhteeseen, mitä tuot elämääni, mitä minä saan". Hyvä parisuhde on jotain paljon enemmän kuin osiensa summa, siinä kai se oikeastaan kiteytettynä onkin se vastaus kysymykseesi. Ei se ole jotain jota mies tuo sinulle, vaan jotain jonka saat kun uskallat rakastaa ja kun jossain kohtaa tajuatkin, että tärkeämpää on antaa toiselle kuin saada. Silloin maailma ja parisuhde alkaa laulaa sinulle.

 

[draco76]

Mietippä asetelma, jossa vuoden kuluttua sinusta tulee työtön, kuukausi sen jälkeen miljonääri parkkeeraa luksusautollaan etupihaan, ja kysyy naiseltasi haluaako hän lähteä mukaan.

Ei lähtisi, markkina-arvoni täytyy siis olla huippua.

 

[AnnaKoo]

Usko tai älä, mutta moni varttuneempi mies välttää naista joka ajattelee "nykyaikaisesti".

Aivan. Siksi meillä on näitä pariutumishaasteita, koska miesten ja naisten ajatusmaailmat eivät aina kohtaa. Onneksi kuitenkin on edelleen olemassa konservatiivisia naisia ja yhä enenevissä määrin myös liberaaleja miehiä.

 

[draco76]

Osa tuntuu ajattelevan seksuaalista vetoa ainoana miehillä ja naiset taas olisi vain rahan perään. Tässä eri tyyppisiä vetovoimatekijöitä ihmissuhteissa, parhaassa suhteessa on kaikki mukana. Jokainen voi sitten arvottaa nuo itse, mikä on itselle tärkeintä. Minusta tärkeimmät ovat platoninen ja romanttinen, ilman niitä ei tule suhdetta kanssani.

 

[AnnaKoo]

Sori, kysymykseesi vastaaminen tuntuu jotenkin epäinnostavalta. Olen itse hahmottanut tämän yksinkertaisesti niin että on parisuhdeorientoituneita naisia ja sitten on sinun kaltaisiasi yksinään pysytteleviä naisia. Eikä tämä ole millään tavalla jälkimmäisten dissausta, mutta ensin mainitut nyt vain ovat jotenkin näistä se ainoa ryhmä joka tuntuu kohteena mielekkäältä ja kiinnostavalta, eikä heille tarvitse alkaa selitellä mitä hyvää mies voisi tuoda heidän elämäänsä. Tavallaan on autonostajia ja sitten on renkaanpotkijoita, eikä renkaanpotkijalle jaksa alkaa kertoa kovin paljon auton sielunelämästä. En tiedä miksi alkaisin kertoa kovin paljon henkilökohtaisista ominaisuuksistani parisuhteen kannalta täällä. Ja sitten taas ne universaalit jutut kumppanin ja parisuhteen merkityksestä kyllä tietää jokainen, joka tosissaan sellaista etsii ja kaipaa. Ja nämä jälkimmäiset ovat ratkaisevia, eikä niiden kannalta ole eroa sukupuolten välillä - toim.huom., jos nyt edes heterosuhteesta puhutaan, tätä voi miettiä vaikka sen kautta että ne ihan samat asiat on ratkaisevia lesbosuhteessa vaikkei siinä ole ainuttakaan miestä. Eli molemmat tarjoavat aika lailla samoja tärkeimpiä asioita toisilleen.

Ylipäänsä vähän karsastan tätä ajattelua "mitä tuot suhteeseen, mitä tuot elämääni, mitä minä saan". Hyvä parisuhde on jotain paljon enemmän kuin osiensa summa, siinä kai se oikeastaan kiteytettynä onkin se vastaus kysymykseesi. Ei se ole jotain jota mies tuo sinulle, vaan jotain jonka saat kun uskallat rakastaa ja kun jossain kohtaa tajuatkin, että tärkeämpää on antaa toiselle kuin saada. Silloin maailma ja parisuhde alkaa laulaa sinulle.

Ymmärrän tämänkin näkökulman ja analysointihaluttomuuden. Mutta juuri siksi haluaisin herätellä keskustelua siitä, mitä rakkaus ja parisuhteen hienous kenenkin mielestä on, koska tuntuu että usein se minkä mies mieltää rakkaudeksi ja perushyväksi suhteeksi onkin naisen mielestä rakkaudetonta ja kädenlämpöistä kämppistelyä. Sehän on tosiaankin yleensä nainen, joka on tyytymätön suhteeseen ja haluaa erota, ja usein tämä tulee miehelle puskista. Kun nainen sitten eron jälkeen puntaroi lähtisikö toiselle kierrokselle toiveissa on suhde, joka ei menisi samanlaiseksi kädenlämpöiseksi kämppistelyksi ja kotipiikomiseksi. Ja tässä tulee miehille tuhannen taalan paikka avata ajatuksiaan siitä, mitä rakkaus itselle merkitsee. "No se nyt vaan on, kyl sä tiiät, tosi tärkee asia" ei ehkä enää vakuuta.

Olen täällä joskus itse avannut ajatuksiani parisuhderakkaudesta ja millaiset asiat tekee parisuhteesta erityisen hienon. Ja kyllä mä uskallan väittää, että mies joka myös on näitä asioita miettinyt ja osaa ja haluaa niitä kumppaniehdokkaalle sanoittaa on pirun vahvoilla siellä "markkinoilla". Yleinen kokemus tuntuu naisten keskuudessa olevan, ettei sellaisia miehiä juuri vapaana ole. He pysyvät suhteissaan tai jos eroavat, he ovat uudessa suhteessa suurinpiirtein heti kun sellaisen haluavat.

 

[wanderer_]

Mä nyt vielä varmistan kun en tyhmänä naisena ehkä ymmärtänyt tätä hypoteettista asetelmaa oikein: miksi mies on valinnut kumppanikseen naisen, joka ei rakasta tätä vaan lähtisi epäröimättä Brad Pittin matkaan? Vai pohjautuuko ajatusrakennelmasi oletukselle, että ihan jokainen nainen tekisi niin, poikkeusyksilöitä ei ole? Miksi miehet tällöin ylipäätään olisivat parisuhteissa?

Koska

Ehkeivät kaikki usko pohjimmiltaan olevansa rakkauden arvoisia. Silloin saa varmasti turvaa siitä, että sitoo kumppanin itseensä vaikkapa taloudellisella hyödyllä.

 

[Neuvostoliitto]

Ei tähän liity mitään aatteellisia arvolatauksia, vaan se on biologinen fakta.

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna. Henkisellä puolella tilanne on päinvastainen, yhdessä ovat parhaimmillaan.

 

[AnnaKoo]

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna.

Oikeasti, mitä te saatte tällaisella trollaamisella? Ette ainakaan naisia
Ainakaan tämän ketjun empiria ei tue väitettä, vaan pikemminkin päinvastoin. Niin paljon ketjun taso on laskenut jokaisen uuden paikalle pölähtäneen trollin ja incelin myötä.

 

[draco76]

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna. Henkisellä puolella tilanne on päinvastainen, yhdessä ovat parhaimmillaan.

Fyysisesti jos mitataan voimaa. Älylliisestä samaa, mutta miehissä enemmän hajontaa. Jos voi sanoa miehiä älyllisesti ylivertaisiksi niin voi sanoa heitä myös tyhmemmiksi.

Pariutumisen suhteen ei kannata olla liian kaukana toisistaan älyllisesti.

 

[Neuvostoliitto]

Fyysisesti jos mitataan voimaa. Älylliisestä samaa, mutta miehissä enemmän hajontaa. Jos voi sanoa miehiä älyllisesti ylivertaisiksi niin voi sanoa heitä myös tyhmemmiksi.

Pariutumisen suhteen ei kannata olla liian kaukana toisistaan älyllisesti.

Hyvin tarkennettu. Nykyään tosin sukupuolet tuntuvat muistuttavan toisiaan enemmän kuin 100 vuotta sitten. Monet miehet eivät enää tiedä, miltä tuntuu olla vahva. Tätä tukee myös länsimaissa jatkuvasti alenevat miesten testoarvot. Nykyään "normaali" taitaa olla 8-28 vähän labrasta riippuen, normaalitilanne on oikeasti 30-70 joka oli vielä sotien aikaan. Olen lukenut kirjallisuudesta, en ole kykenevä näyttämään lähdettä.