Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[Joku_242]

Väitän kyllä, että mielenterveysongelmat ovat olleet yleisiä silloin isoäitien aikaankin, niitä vain ei ole osattu diagnosoida. Jos ne olivat lieviä, ihminen joutui kärsimään ne itsekseen, jos vakavampia niin silloin usein kärsi koko lähipiiri. Se, että nykyaikana pään haasteisiin on mahdollista hakea ja saada apua matalammalla kynnyksellä on nettovaikutuksiltaan puhtaasti positiivista.

Varmaan tuo on osasyy, mutta ei se itsessään riitä selittämään tilannetta. Uutisissahan on ollut vaikka kuinka paljon siitä, että mielenterveysongelmat on sekä pahentuneet että yleistyneet.

 

[ExtraEvil6666]

Varmaan tuo on osasyy, mutta ei se itsessään riitä selittämään tilannetta. Uutisissahan on ollut vaikka kuinka paljon siitä, että mielenterveysongelmat on sekä pahentuneet että yleistyneet.

Vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, oireiden kokeminen on lisääntynyt. Mutta koetaanko nyt mielenterveyden ongelmina sellaisia oireita, joita on aikaisemmin pidetty normaaleina elämään kuuluvina asioina. Kukaan ei varmasti tiedä.

Mielenterveyshäiriöt eivät ole kasvaneet merkittävästi, vaikka oireet ovat – tässä syyt

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta toivoo, että ihmiset eivät sumuttaisi toisiaan puhumalla mielenterveyden vaikeista häiriöistä, kun oikeasti kyseessä voi olla ymmärrettävä ahdinko.

yle.fi

Mielenterveysongelmat vähenevät ja lisääntyvät yhtäaikaisesti – mistä on kyse? | MustRead

Vastoin yleistä käsitystä mielenterveyshäiriöt eivät ole viime vuosikymmenien aikana merkittävästi lisääntyneet. Ehkä kyse on jostain muusta, jos koemme entistä enemmän hätää ja huolta…

www.mustread.fi

 

[Maniac]

Ethän sinä omien sanojesi mukaan vieläkään katso (naisten) irtosuhteita hyvällä

Tässähän on itseasiassa mielenkiintoinen paradoksi, eli naisen pitäisi olla peto sängyssä mutta silti miesten suhteen kokematon? Kirjekurssillako sitä ilmeisesti on ajateltu seksitaitojen karttuvan?

 

[AnnaKoo]

Oma elämä totta tosiaan, eikä esimerkiksi perhekeskeinen elämä. Kotihommatkin varmaan luonnistuu huonommin kuin ennen. (Eikös muuten täällä joku valittanut aiemmin, että joku nainen ei edes kaupassa käy ruokaa ostamassa eikä osaa mitään valmistaa, vaan syö pelkästään ravintoloissa?)

Ulkonäkö on sitten vielä oma rabbit holensa, mutta esimerkiksi sellaiset 15-20 kiloa varmaan tullut lisää isoäitien nuoruuteen verrattuna keskimäärin. Huuliin kyllä pumpataan täytettä ja se on sitten olevinaan "nättiä". Ja tatuointeja/lävistyksiä otetaan sinne tänne. Ne voi olla ulkonäön osalta melko neutraali juttu, jos säilyy hyvä maku, mutta aina ei säily hyvä maku...

Toki some ja vapaa kasvatus on pilannut nuoria sukupolvia muutenkin, vaikka se vähän väsyneeltä vanhan levyn toistolta kuulostaisikin.

Mielenterveysongelmat on erittäin yleisiä...

Ja väität, että tämä kaikki koskee vain naisia sillä perusteella, että ________________?

Myöskin se aiemmin mainitsemasi "epäterve" sukupuolijakauma on Suomessa luokkaa lisääntymisikäisiä naisia ~1,5% vähemmän kuin miehiä. Siitäkään ei voi vetää yksioikoista johtopäätöstä, että tuolle määrälle miehiä ei naisia "riittäisi" - yhtälöhän on todella paljon monimutkaisempi: ensinnäkään kaikki eivät ole monogaamisia heteroita. Sekä miehissä että naisissa on monisuhteisia, bi- ja homoseksuaaleja, tahdostaan ikisinkkuja jne. Toisekseen sinkut sen enempää kuin suhteessa elävätkään eivät ole enää nykypäivänä staattinen joukko erojen ollessa arkipäivää. Parisuhdemarkkinat elävät koko ajan ihmisten tullessa ja poistuessa niiltä. Tämä dynaamisuus tarkoittaa, että entistä suuremmalle osalle tarjoutuu mahdollisuus olla parisuhteessa jossain vaiheessa elämäänsä - peli ei ole pelattu vaikkei vielä parikymppisenä kumppania olisikaan.

Tarvittaisiin varta vasten kerättyä tilastollista aineistoa siitä, onko vastentahtoisesti yksineläviä heteromiehiä enemmän kuin vastentahtoisesti yksin eläviä heteronaisia. Voi toki olla ja luulen että onkin, mutta pointtini on, ettei sellaista johtopäätöstä voi vetää pelkästä väestörakenteen sukupuolijakaumasta.

 

[Francis Ford Mondeo]

Ethän sinä omien sanojesi mukaan vieläkään katso (naisten) irtosuhteita hyvällä

Vähemmän yllättäen totaalisen infantiili suhtautuminen seksuaalisuuteen ja pariutumiseen sisältää myös huora-madonna-kompleksin.

Missään pidemmässä parisuhteessahan nämä teoriamiehet eivät ole olleet, sehän nyt haisee jo kilometrien päähän. Kysymykset aiheestahan väistetään tyylikkäästi toteamalla, että sillä ei ole mitään merkitystä. Yhtä hedelmällistä keskustelua kuin rupatella panojuttuja kaverin kanssa, joka ei ole koskaan päässyt kastamaan kärkeä, mutta opetellut internetistä 120 asentoa.

 

[AnnaKoo]

Tässähän on itseasiassa mielenkiintoinen paradoksi, eli naisen pitäisi olla peto sängyssä mutta silti miesten suhteen kokematon? Kirjekurssillako sitä ilmeisesti on ajateltu seksitaitojen karttuvan?

Näinhän ne seksistiset sovinistit ajattelee. Ilmeisesti naisen tulisi olla jonkinlainen luonnonlahjakkuus ja nöyrä, nopeasti oppiva oppilas. Itsensä he näkevät naisen halut taidolla ja epäitsekkäästi tyydyttävinä "herrasmiehinä" (vaikka todellisuudessa olisivat kaukana sellaisista).

 

[JaySon]

Oma elämä totta tosiaan, eikä esimerkiksi perhekeskeinen elämä. Kotihommatkin varmaan luonnistuu huonommin kuin ennen. (Eikös muuten täällä joku valittanut aiemmin, että joku nainen ei edes kaupassa käy ruokaa ostamassa eikä osaa mitään valmistaa, vaan syö pelkästään ravintoloissa?)

Miksi ihmeessä naisen täytyisi keksittyä perhekeskeiseen elämään jos se ei enää nykypäivänä ole mikään pakko? Itseä ainakin vi*uttaisi jos joku alkaisi itselle tyrkyttää ideaa katraasta mukuloita ja niistä huolehtimista vaikkei moinen voisi vähempää kiinnostaa - joten miksi naistenkaan täytyisi herran vuonna 2023 moiseen alistua?

Kotihommat varmasti luonnistuu huonommin kuin ennen jos mittariksi otetaan esim se että enää ei leivota joka saatanan välissä itse, puhumattakaan jostain voin kirnuamisesta ja muusta "alusta asti valmistamisesta". Ei siellä pelloillakaan tarvi olla apuna nostelemassa heiniä seipäälle tai kyykkiä perunanistutushommissa.

Jos joku syö (tai haluaa syödä) vain ravintoloissa niin antaa hänen tehdä niin. Itse voi sitten valita onko se kynnyskysymyksenä parisuhteen muodostumiselle jos sellaisen valinnanpaikan eteen on itse päätynyt.

Ihan kiva että ihmiset saavat elää omannäköistään elämää, eikö? En itsekään esim järin mieluusti lähtisi navettahommiin aamuviideltä ja sen jälkeen pakertaisi 12h päivää pellolla. Ehkä olen hivenen hedonisti.

 

[Taneli-]

Näinhän se on, en itsekään tahtoisi tehdä mitään tukkisavottaa työnäni kun en pellolla ole ja kummasti sitä haluaa kaupasta ostaa vaikkapa valmista leipää ja laiskana monesti jopa pitsa taikinankin vaikka kuinka voisi viljellä itse ja jauhaa ne jauhoiksi mistä sitten se näppärä vaimo tekisi leivät. En myöskään jaksaisi itse lypsää lehmiä ja tehdä jotain AB piimää saati käyttää omia oluita kun jotenkin tottunut kaupasta noita hankkimaan.

 

[mitsumies]

Miksi ihmeessä naisen täytyisi keksittyä perhekeskeiseen elämään jos se ei enää nykypäivänä ole mikään pakko? Itseä ainakin vi*uttaisi jos joku alkaisi itselle tyrkyttää ideaa katraasta mukuloita ja niistä huolehtimista vaikkei moinen voisi vähempää kiinnostaa - joten miksi naistenkaan täytyisi herran vuonna 2023 moiseen alistua?

Kotihommat varmasti luonnistuu huonommin kuin ennen jos mittariksi otetaan esim se että enää ei leivota joka saatanan välissä itse, puhumattakaan jostain voin kirnuamisesta ja muusta "alusta asti valmistamisesta". Ei siellä pelloillakaan tarvi olla apuna nostelemassa heiniä seipäälle tai kyykkiä perunanistutushommissa.

Jos joku syö (tai haluaa syödä) vain ravintoloissa niin antaa hänen tehdä niin. Itse voi sitten valita onko se kynnyskysymyksenä parisuhteen muodostumiselle jos sellaisen valinnanpaikan eteen on itse päätynyt.

Ihan kiva että ihmiset saavat elää omannäköistään elämää, eikö? En itsekään esim järin mieluusti lähtisi navettahommiin aamuviideltä ja sen jälkeen pakertaisi 12h päivää pellolla. Ehkä olen hivenen hedonisti.

Tämä ei nyt ehkä suoranaisesti pariutumiseen liity mutta uskaltaisimpa väittää että keskimäärin ihmiset olivat onnellisempia, tyytyväisempiä ja kärsivät vähemmän mielenterveysongelmia kultaisella 50 luvulla. Nykyinen äärimmäisen yksikökeskeinen yhteiskunta sopii aika harvalle. Menisin jopa niinkin pitkälle että esim. muslimi, eteläeurooppa yms. vastaavissa kulttuureissa yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys lisää keskimäärin paljon enemmän onnellisuutta ja tuo merkitystä elämään laajemmalle osalle väestöä kuin tämä kylmä ja itsekeskeinen "kulttuuri" pohjoismaissa (ja osassa länsimaita).

Toki ne tuovat omat ongelmansa kuten yhteisön paineen ja odotukset ovat aivan toista tasoa, mutta uskoisin että niistä kärsivien määrä on paljon pienempi tai positiiviset asiat voittavat kuitenkin haitat. Ihminen kuitenkin on yhteisöllinen eläin ja en pidä sitä mitenkään kummallisena että ihmiset voivat aivan helvetin huonosti nykyään.

En usko että oikeasti luulet että Erkki tarkoittaa nyt jotain maatilalla rehkimistä kommentillaan. En tiedä sitten oliko silloin maataloushommat yhtä raskaita kuin nettifoorumeilla olkiukkojen rakentelut.

 

[AnnaKoo]

Tunnen paljonkin käteviä naisia ja itsekin sellainen jossain määrin olen, joskaan en ihan siinä perinteikkäimmässä, sukupuolittuneessa mielessä. Toisaalta vaikka osaankin paljon kaikenlaista, olen myös mukavuudenhaluinen hedonisti. Moni osaa kyllä asioita jos on pakko, vaikka totta on, että uusavuttomuuttakin on paljon - sukupuoleen katsomatta.

Harva noheva nainen kuitenkaan haluaa parisuhteeseen miehen kanssa, joka kuittaa oman osuutensa kotitöistä vaihtamalla tai vaihdattamalla autonrenkaat kaksi kertaa vuodessa ja asentamalla wlanin kerran viidessä vuodessa. Itse näkisin, että riuskat tykkää että kumppanikin on tekevä, laiskamadot ja nais- ja mieslapset puolestaan viihtyvät hyvin keskenään kotisohvalla woltaten. Elämäntyylikysymys siinä missä vaikkapa liikunnallisuuskin - lika barn läka bäst.

 

[wanderer_]

Tämä ei nyt ehkä suoranaisesti pariutumiseen liity mutta uskaltaisimpa väittää että keskimäärin ihmiset olivat onnellisempia, tyytyväisempiä ja kärsivät vähemmän mielenterveysongelmia kultaisella 50 luvulla.

Mihin perustat tämän? Olisitko halunnut elää naisen elämää 1950-luvulla, ihan näin ajatusleikkinä?

 

[mitsumies]

Mihin perustat tämän? Olisitko halunnut elää naisen elämää 1950-luvulla, ihan näin ajatusleikkinä?

Jätit sitten sen perustelun miksi näin kokonaan pois? Enkös minä juuri tuota asiaa pohjustanut?

En muuten missään kohtaa väittänyt ettei ongelmia olisi, minähän jopa sen kirjoitin. Mikä sun pointtis taas oli?

Toki ne tuovat omat ongelmansa kuten yhteisön paineen ja odotukset ovat aivan toista tasoa

Tähänhän se naisten asema kiteytyy, sosiaaliset ulkoiset paineet ja kulttuuriin. Väsyttävää mustavalkoista ajattelua ja yksinkertaistusta tarttua nyt yhteen yksittäiseen asiaan joka ei edes ollut viestini pointti ja punainen lanka.

Jos vaikeuksia oikeasti niin kyse oli yhteisöllisyydestä mikä 50 luvulla oli eri tavalla kuin nyt.

 

[wanderer_]

Mikä sun pointtis taas oli?

Pointtini on se, että ihmiset katsovat menneitä aikoja nostalgialasien läpi. Harvempi meistä haluaisi oikeasti palata niihin oloihin, kun miettii asiaa vähän tarkemmin.

 

[mitsumies]

Pointtini on se, että ihmiset katsovat menneitä aikoja nostalgialasien läpi. Harvempi meistä haluaisi oikeasti palata niihin oloihin, kun miettii asiaa vähän tarkemmin.

En osaa sanoa kun olen syntynyt 80-luvulla.

Kuitenkin edelleen uskallan väittää että ihmiset voivat paremmin ja ovat onnellisempia keskimäärin kulttuureissa joissa on vahva yhteisöllisyys ja perheet.

 

[AnnaKoo]

Tämä ei nyt ehkä suoranaisesti pariutumiseen liity mutta uskaltaisimpa väittää että keskimäärin ihmiset olivat onnellisempia, tyytyväisempiä ja kärsivät vähemmän mielenterveysongelmia kultaisella 50 luvulla. Nykyinen äärimmäisen yksikökeskeinen yhteiskunta sopii aika harvalle. Menisin jopa niinkin pitkälle että esim. muslimi, eteläeurooppa yms. vastaavissa kulttuureissa yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys lisää keskimäärin paljon enemmän onnellisuutta ja tuo merkitystä elämään laajemmalle osalle väestöä kuin tämä kylmä ja itsekeskeinen "kulttuuri" pohjoismaissa (ja osassa länsimaita).

Toki ne tuovat omat ongelmansa kuten yhteisön paineen ja odotukset ovat aivan toista tasoa, mutta uskoisin että niistä kärsivien määrä on paljon pienempi tai positiiviset asiat voittavat kuitenkin haitat. Ihminen kuitenkin on yhteisöllinen eläin ja en pidä sitä mitenkään kummallisena että ihmiset voivat aivan helvetin huonosti nykyään.

En usko että oikeasti luulet että Erkki tarkoittaa nyt jotain maatilalla rehkimistä kommentillaan. En tiedä sitten oliko silloin maataloushommat yhtä raskaita kuin nettifoorumeilla olkiukkojen rakentelut.

Jösses. Joo, kyllä varmasti 1950-luku ja muslimikulttuuri tarjoavat erinomaiset puitteet onnelliselle elämälle. Miehille.

Toki, tässäkin asiassa on myös poikkeuksia. Äärimmäisenä ilmiönä tradwifes - ei muuta kuin sellaista etsimään!

Tradwife - Wikipedia

 

[wanderer_]

En osaa sanoa kun olen syntynyt 80-luvulla.

Kuitenkin edelleen uskallan väittää että ihmiset voivat paremmin ja ovat onnellisempia keskimäärin kulttuureissa joissa on vahva yhteisöllisyys ja perheet.

Se "yhteisöllisyys" ja perhekeskeisyys näyttäytyy myös negatiivisessa valossa. Käytännössä sun valintasi eivät ole yksin sun, vaan yhteisö ja perhe vaikuttavat niihin monin tavoin. Joillekin tämä voi olla hyvä asia, toisille ei niinkään. Myös yhteisö voi asettaa kovia paineita sille, millainen yksilön kuuluu olla ja mikä taas ei ole hyväksyttävää (esim. perheettömäksi jääminen).

 

[AnnaKoo]

Lisäksi yhteisöllisissä kulttuureissa johtaminen on autoritääristä niin yhteiskunnan kuin vaikkapa työpaikkojenkin tasolla. Demokratia ei ole kovin korkealla arvoasteikossa. Sellaista yhteiskuntaako oikeasti haikailet?
"Kyllä Kekkosen aikaan kaikki oli paremmin"

 

[mitsumies]

Jösses. Joo, kyllä varmasti 1950-luku ja muslimikulttuuri tarjoavat erinomaiset puitteet onnelliselle elämälle. Miehille.

Toki, tässäkin asiassa on myös poikkeuksia. Äärimmäisenä ilmiönä tradwifes - ei muuta kuin sellaista etsimään!

Tradwife - Wikipedia

Se "yhteisöllisyys" ja perhekeskeisyys näyttäytyy myös negatiivisessa valossa. Käytännössä sun valintasi eivät ole yksin sun, vaan yhteisö ja perhe vaikuttavat niihin monin tavoin. Joillekin tämä voi olla hyvä asia, toisille ei niinkään. Myös yhteisö voi asettaa kovia paineita sille, millainen yksilön kuuluu olla ja mikä taas ei ole hyväksyttävää (esim. perheettömäksi jääminen).

Kuten sanoin, siihen liittyy myös negatiiviset piirteensä. Ihminen kuitenkin on laumaeläin ja en usko että nykyinen yksilökeskeinen kulttuuri (jossa kärsitään tolkuttomasti yksinäisyydestä, jonka varmasti molemmat tiedätte) on ihmisille kovin hyvä juttu yleisesti. Minulle se on ja varmasti täällä foorumillakin on paljon ihmistyyppejä jotka viihtyvät yksin eivätkä voi sietää muiden asettamia odotuksia ja paineita vaan tehdä asiat omalla tavallaan.

Uskoisin kuitenkin kuuluvamme vähemmistöön. Huomaan myös että tässä on jonkinlainen kipupiste selkeästi, vaikka aika neutraalisti mielestäni asian toin esiin että niissä myös on hyviä puolia (yhteisöllisyys) ja huonoja (paineet ja odotukset yhteisölle). Parhaiten paljastaa tuo että se olisi ollut muka vain miehille hyvä juttu, ikäänkuin odotukset ja paineet koko perheen elannon tuomisesta olisivat jotenkin positiivisia asioita? Vähän hymyilyttää miten kapeakatseisesti tämän asian voi nähdä.

Mutta eipä tuo erityisen nykypäivän pariutumisen haasteisiin liity.

Lisäksi yhteisöllisissä kulttuureissa johtaminen on autoritääristä niin yhteiskunnan kuin vaikkapa työpaikkojenkin tasolla. Demokratia ei ole kovin korkealla arvoasteikossa. Sellaista yhteiskuntaako oikeasti haikailet?
"Kyllä Kekkosen aikaan kaikki oli paremmin"

Voitko lopettaa olkiukkojen rakentelun ja sanojen suuhun työntämisen? Etkö sä ollu jotain +40v keski-ikäinen nainen jo? Ihan oikeasti.

 

[Taneli-]

Yhteisöllisyys ja perheellisyys toimii valitettavasti myös siten että negatiivisena puolena et muuta pois kotoa vaan tuot sen vaimon siihen samaan taloon. Teille jää ehkä yksi huone missä nukutte ja muut tilat on yhteisiä.

Hyvänä puolena tietysti esim. lasten hoitamiseen osallistuu sitten omat vanhemmat ja isovanhemmat sekä siskot ja veljet. Mutta huonona puolena siinä yhdessä hieman isommassa talossa asuu sitten paljon ihmisiä ja jokaisen kanssa pitää yrittää tulla toimeen.

Esim. naisille se voi olla hieman hankalaa koska he eivät tietysti käy töissä vaan ovat aina yhdessä, tekevät sen ruuan yhdessä, käyvät torilla yhdessä ostamassa tarvikkeet jne. Sitten kun miehet saavat palkkaa se menee tietysti perheen äidille / isoäidille joka jakaa sitten rahaa tarpeen mukaan paitsi miehille hieman käyttörahaa myös muille naisille jos nämä tarvitsevat jotain.

Eli aika erilainen kulttuuri kuin mihin Suomessa on tottunut nykyisin.

Kun miettii jonkun asian hyviä puolia kannattaa myös miettiä niitä negatiivisia.

 

[mitsumies]

Yhteisöllisyys ja perheellisyys toimii valitettavasti myös siten että negatiivisena puolena et muuta pois kotoa vaan tuot sen vaimon siihen samaan taloon. Teille jää ehkä yksi huone missä nukutte ja muut tilat on yhteisiä.

Hyvänä puolena tietysti esim. lasten hoitamiseen osallistuu sitten omat vanhemmat ja isovanhemmat sekä siskot ja veljet. Mutta huonona puolena siinä yhdessä hieman isommassa talossa asuu sitten paljon ihmisiä ja jokaisen kanssa pitää yrittää tulla toimeen.

Esim. naisille se voi olla hieman hankalaa koska he eivät tietysti käy töissä vaan ovat aina yhdessä, tekevät sen ruuan yhdessä, käyvät torilla yhdessä ostamassa tarvikkeet jne. Sitten kun miehet saavat palkkaa se menee tietysti perheen äidille joka jakaa sitten rahaa tarpeen mukaan paitsi miehille hieman käyttörahaa myös muille naisille jos nämä tarvitsevat jotain.

Eli aika erilainen kulttuuri kuin mihin Suomessa on tottunut nykyisin.

Kun miettii jonkun asian hyviä puolia kannattaa myös miettiä niitä negatiivisia.

Onko tuo tosiaan miten yleisesti huono asia? Toki se voi alustavasti kuulostaa hurjalta ensi-istumalta meidän kulttuurin näkökulmasta mutta kuitenkin tuo on varsin yleinen tapa ollut aina. Melko länsisentrististä mennä laukomaan suorilta että tuollainen elämä on surkeampaa kuin jossain betonipodissa yksin asuminen.

 

[AnnaKoo]

Voitko lopettaa olkiukkojen rakentelun ja sanojen suuhun työntämisen? Etkö sä ollu jotain +40v keski-ikäinen nainen jo? Ihan oikeasti.

Ei tässä kukaan ole olkiukkoja rakennellut vaan useammankin ihmisen toimesta on tuotu esiin yhteisöllisten kulttuurien varjopuolia. Esitin vain kysymyksen haikailetko tosiaan sellaiseen kulttuuriin, mutta olitkin ehtinyt jo välissä kirjoittaa että et.

Aihe sinänsä kyllä minusta liittyy nykypäivän pariutumisen haasteisiin, kun kulttuurin muutosta tarjotaan niihin selitykseksi.

 

[Taneli-]

Onko tuo tosiaan miten yleisesti huono asia? Toki se voi alustavasti kuulostaa hurjalta ensi-istumalta meidän kulttuurin näkökulmasta mutta kuitenkin tuo on varsin yleinen tapa ollut aina. Melko länsisentrististä mennä laukomaan suorilta että tuollainen elämä on surkeampaa kuin jossain betonipodissa yksin asuminen.

Se riippuu tietysti yksilöstä ja henkilöstä. Jos nuoresta pitäen on moiseen tottunut se toimisi. Itse aiheuttaisin varmaan skandaalin kun tahtoisin tehdä itsekin sitä ruokaa, en tahtoisi antaa jollekin isovanhemmalle sitä palkkaani, tahtoisin oman kämpän missä saisin ostaa mitä haluan omilla rahoillani ja tahtoisin tasapuolisen elämän mihin kuuluu minä ja mahdollinen seurustelukumppani joka saisi myös käydä töissä.

Kyllä varmasti löytyy monia joille se olisi mukavaa elämää ja olisi tukiverkko ympärillä ja muut sanoisivat miten elämän kuuluu edetä (missä opiskelet, mitä opiskelet, mihin menet töihin, kenen kanssa menet naimisiin, koska menet ja tulet minnekin).

Nyt esim. pyrin ehkä jopa viikon välein kirjoittamaan jotain vanhemmilleni whatsupissa ja jos on kauniit kelit saatan jopa kuukauden välein nähdä. Nyt varmaan lähemmäs 6kk mennyt kun viimeksi nähnyt heitä. Eli MINULLE se tuntuisi tosi ahdistavalta palata takaisin asumaan heidän luokseen ja tottua heidän sääntöihinsä taas. Kulttuurillinen ja totunnainen ero siis, kyllä Suomessakin taitaa olla ns. "peräkammarin poikia" tai tyttöjä. Eikä se välttämättä ole huono asia, mutta en vain itse pystyisi siihen.

 

[AnnaKoo]

Kyllähän nykyäänkin on kaikenlaista yhteisöllistä asumista, kuten kommuuneja ja usean sukupolven yhteisiä asumisjärjestelyitä. Harvinaisia kuitenkin ovat, mikä mielestäni kertoo, ettei niille sitten kuitenkaan kovin paljon tilausta ole. Edes opiskelijat eivät halua enää asua soluissa. Harva oikeasti haluaa jakaa kotiaan sen enempää ventovieraiden ihmisten kuin vaikkapa omien ikääntyvien vanhempiensa tai appivanhempien kanssa. Ja onko se oikeasti niin iloa ja autuutta silloin 100 vuotta sitten Suomessakaan ollut, mene ja tiedä.

 

[Francis Ford Mondeo]

Tämä ei nyt ehkä suoranaisesti pariutumiseen liity mutta uskaltaisimpa väittää että keskimäärin ihmiset olivat onnellisempia, tyytyväisempiä ja kärsivät vähemmän mielenterveysongelmia kultaisella 50 luvulla. Nykyinen äärimmäisen yksikökeskeinen yhteiskunta sopii aika harvalle. Menisin jopa niinkin pitkälle että esim. muslimi, eteläeurooppa yms. vastaavissa kulttuureissa yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys lisää keskimäärin paljon enemmän onnellisuutta ja tuo merkitystä elämään laajemmalle osalle väestöä kuin tämä kylmä ja itsekeskeinen "kulttuuri" pohjoismaissa (ja osassa länsimaita).

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa, varsinkin nuorilla, mutta älä nyt rakentele 50-luvusta (tai "vanhoista hyvistä ajoista") mitään kultaista kiiltokuvaa. Esimerkiksi itsemurhien määrä kasvoi tasaisesti 90-luvulle saakka ja pahimman laman jälkeen määrä kääntyi laskuun.

 

[mitsumies]

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa, varsinkin nuorilla, mutta älä nyt rakentele 50-luvusta (tai "vanhoista hyvistä ajoista") mitään kultaista kiiltokuvaa. Esimerkiksi itsemurhien määrä kasvoi tasaisesti 90-luvulle saakka ja pahimman laman jälkeen määrä kääntyi laskuun.

Missään kohtaa en ole rakennellut, en ymmärrä miten tällaisen kuvan niin moni on nyt saanut ja lähtenyt rakentelemaan täysin ohi aiheen ja pointin jotain aiheen vierestä meneviä juttujaan jotka eivät liity mitenkään viestiini.

Kyse oli yhteisöllisyydestä (jollainen ainakin oletan että 50-luvulla oli) ja nykyajan individualistisesta yhteiskunnasta. Olivatko/ovatko ihmiset onnellisempia yhteisöllisissä kulttuureissa vai pohjoismaiden nykyisessä yksilökeskeisessä.

Heitämpä pallon, onko mitään hyvää olemassakaan kulttuureissa joissa on mukana yhteisöllisyys ja perhe vahvasti mukana? Vai onko kaikki paskaa ja ankeaa? Siitä tässä on kysymys.

Ei mistään 90 luvun lamasta voi herranjestas sentään.

 

[Katurokkari]

Kyllähän nykyäänkin on kaikenlaista yhteisöllistä asumista, kuten kommuuneja ja usean sukupolven yhteisiä asumisjärjestelyitä. Harvinaisia kuitenkin ovat, mikä mielestäni kertoo, ettei niille sitten kuitenkaan kovin paljon tilausta ole. Edes opiskelijat eivät halua enää asua soluissa. Harva oikeasti haluaa jakaa kotiaan sen enempää ventovieraiden ihmisten kuin vaikkapa omien ikääntyvien vanhempiensa tai appivanhempien kanssa. Ja onko se oikeasti niin iloa ja autuutta silloin 100 vuotta sitten Suomessakaan ollut, mene ja tiedä.

ehkä se silloin sata vuotta sitten oli autuasta ja iloa pitää aikuisena esim äidistä huolta!. Nykyään kun tuntuu että suomessa jos yksi nainen äitinä joskus pitänyt yksin huolta 5 lapsesta mutta sitten kun viiden lapsen pitäis pitää huolta yhdestä äidistä...niin se ei onnistu!!. sata vuotta se onnistui....oletan

 

[mitsumies]

ehkä se silloin sata vuotta sitten oli autuasta ja iloa pitää aikuisena esim äidistä huolta!. Nykyään kun tuntuu että suomessa jos yksi nainen äitinä joskus pitänyt yksin huolta 5 lapsesta mutta sitten kun viiden lapsen pitäis pitää huolta yhdestä äidistä...niin se ei onnistu!!. sata vuotta se onnistui....oletan

Niin, boomerithan kippasivat vanhempansa näihin hoitolaitoksiin. Ei ole vanhat kääpät riesana jaloissa. En nyt uskalla sanoa oliko se miten hyvä juttu verrattuna siihen että asutaan isosti ja koko perhe pitää yhtä. No, saman kohtalon boomeritkin kokevat kuten vanhempansa.

 

[Taneli-]

Heitämpä pallon, onko mitään hyvää olemassakaan kulttuureissa joissa on mukana yhteisöllisyys ja perhe vahvasti mukana? Vai onko kaikki paskaa ja ankeaa? Siitä tässä on kysymys.

On tietysti hyvää, pienempi paikka missä "kaikki tuntevat toisensa", jokainen on kohtelias, morjestaa ja katsoo toisen perään. Siellä kaikki myös yleensä auttavat toisiaan, töitä tehdään talkoilla ja elämä on ehkä "uneliaampaa" ja hiljaisempaa kuin mihin ollaan nykyisin totuttu.

Ei mikään kirkonkylä vaan vielä hieman pienempi ja enempi syrjässä sanotaan joku parinsadan hengen pikkukylä. Onhan siinä paljonkin ainakin nopeasti katsoen hyviä puolia.

Jos tarvitsee mitään niin käy vaan naapurilla pyytämässä, ovet on kuitenkin aina auki ja jos naapuri ei ole paikalla ottaa vaan ja jättää vaikka viestin "Serkku tuli käymään tarvin sokeria ja pullaa, tuon viikolla takaisin kun kauppa on auki t: Taneli-".

Toki sitten myös kulissit kasvavat kun kaikki tonkivat ja tietävät toistensa asiat ja vaikka toinen olisi jo aikoinaan kuollut niistä kuulee siltikin (tuon isoisä oli punikki ja tuon palveli Saksassa vapaaehtoisena, natsi se on ja nuo taas niiden isovammat olivat sisaruksia keskenään ja silti menivät naimisiin). Lisäksi myös katkeruudet joiden alkusyytä ei edes muisteta voivat jatkua ties miten monia sukupolvia.

Itse kun tottunut kaupunkiin missä en ole edes lähes 10v asumisen jälkeen varma asuuko joku samassa taloyhtiössä kuin itse (jos näen jonkun pihassa nyökäytän hieman päätä) enkä joudu miettimään mitä puen päälleni kun lähden ulos sopii minulle oikein hyvin (tämä on oikeasti monille varsinkin naisille ongelma, mitä muut ajattelevat varsinkin jos tuntevat sinut). Ehkä se olisi minullekin jos pienemmässä paikassa asuisi.

 

[Francis Ford Mondeo]

Missään kohtaa en ole rakennellut, en ymmärrä miten tällaisen kuvan niin moni on nyt saanut ja lähtenyt rakentelemaan täysin ohi aiheen ja pointin jotain aiheen vierestä meneviä juttujaan jotka eivät liity mitenkään viestiini.

Kyse oli yhteisöllisyydestä (jollainen ainakin oletan että 50-luvulla oli) ja nykyajan individualistisesta yhteiskunnasta. Olivatko/ovatko ihmiset onnellisempia yhteisöllisissä kulttuureissa vai pohjoismaiden nykyisessä yksilökeskeisessä.

Heitämpä pallon, onko mitään hyvää olemassakaan kulttuureissa joissa on mukana yhteisöllisyys ja perhe vahvasti mukana? Vai onko kaikki paskaa ja ankeaa? Siitä tässä on kysymys.

Ei mistään 90 luvun lamasta voi herranjestas sentään.

Kommentoin suoraan omia kirjoituksiasi. Olet 80-luvulla syntynyt, omien sanojensi mukaan oletat kaikenlaista ja näiden perusteella sitten teet väitteitä että jossain 50-luvulla, muslimikulttuureissa ym. ollaan onnellisempia.

Nykyajan Suomessa harvoin enää näkee sen tason yhteisöllisyyttä, että esimerkiksi kolme sukupolvea punkkaa saman katon alla. Toisaalta kärkevät väitteet siitä, että porukka makaa suunnilleen katatonisessa tilassa jossain betonibunkkerissa pätevät lähinnä erakkohenkisten ja syrjäytyneiden kohdalla. Yhteisöllisyyttä kaipaavat ihmisen sen sijaan muodostavat kaikenlaisia yhteisöjä, esimerkiksi yhteisiin mielenkiinnon aiheisiin liittyen. Siellä menneisyydessä tämä "yhteisöllisyys" oli lähinnä pakon sanelemaa yhteiskunnan rakenteen ja normien vuoksi - nyt kyse on vapaamuotoisemmasta ja ennenkaikkea vapaaehtoisesta yhteisöllisyydestä. Ainakin maaseudulla talkoohenkisyys on vieläkin voimissaan, sekin yksi yhteisöllisyyden muoto.

 

[Francis Ford Mondeo]

ehkä se silloin sata vuotta sitten oli autuasta ja iloa pitää aikuisena esim äidistä huolta!. Nykyään kun tuntuu että suomessa jos yksi nainen äitinä joskus pitänyt yksin huolta 5 lapsesta mutta sitten kun viiden lapsen pitäis pitää huolta yhdestä äidistä...niin se ei onnistu!!. sata vuotta se onnistui....oletan

Silloin sata vuotta sitten samassa torpassa asui koko perhe vauvasta vaariin. Nyky-yhteiskunnassa porukka hajaantuu töiden ja koulutuksen perässä maantieteellisestikin isolle alueelle, sitä torppaakaan ei välttämättä enää viljele kukaan.

 

[AnnaKoo]

Nykyajan Suomessa harvoin enää näkee sen tason yhteisöllisyyttä, että esimerkiksi kolme sukupolvea punkkaa saman katon alla. Toisaalta kärkevät väitteet siitä, että porukka makaa suunnilleen katatonisessa tilassa jossain betonibunkkerissa pätevät lähinnä erakkohenkisten ja syrjäytyneiden kohdalla. Yhteisöllisyyttä kaipaavat ihmisen sen sijaan muodostavat kaikenlaisia yhteisöjä, esimerkiksi yhteisiin mielenkiinnon aiheisiin liittyen. Siellä menneisyydessä tämä "yhteisöllisyys" oli lähinnä pakon sanelemaa yhteiskunnan rakenteen ja normien vuoksi - nyt kyse on vapaamuotoisemmasta ja ennenkaikkea vapaaehtoisesta yhteisöllisyydestä. Ainakin maaseudulla talkoohenkisyys on vieläkin voimissaan, sekin yksi yhteisöllisyyden muoto.

Tämä. Etenkin tuota lihavoitua halusin itsekin kommentoida näin yksin onnellisesti betonikuutiossa asuvana. Kyllä tämä on monille juurikin itse valittu, helppo ja huoleton elämäntapa jota ei hevin pois vaihdettaisi. Kaikille toki tämä(kään) ei ole oma valinta, kuten ei parisuhteettomuus tai lapsettomuuskaan. En siis yritä selittää pois yksinäisyttä ja syrjäytymistä, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Eikä edes niin sukupuolittuneita kuin täällä esitetään. Paljon on miehiä ja naisia, jotka haaveilevat puolisosta, lapsista ja omasta tuvasta. Jostain syystä läheskään aina nämä miehet ja naiset eivät vain kohtaa, ja SE on se ongelma, josta olisi kiinnostavampaa keskustella kuin jostain seksin saamisen ikä- ja BMI-teorioista.

 

[4play]

Missään kohtaa en ole rakennellut, en ymmärrä miten tällaisen kuvan niin moni on nyt saanut ja lähtenyt rakentelemaan täysin ohi aiheen ja pointin jotain aiheen vierestä meneviä juttujaan jotka eivät liity mitenkään viestiini.

Valitettavan tuttu tunne.

Missään pidemmässä parisuhteessahan nämä teoriamiehet eivät ole olleet, sehän nyt haisee jo kilometrien päähän.

Mitään vaikeuksia tai haasteita seuranhaussa nämä paremmat ihmiset eivät ole koskaan kokeneet, sehän nyt haisee jo kilometrien päähän. Teroittelevat ja viskelevät leimakirveitään niin, että humina vaan kuuluu.

Tuossa yllä olevassa twiitissä ehkä mielenkiintoisin osuus on se, millä kriteereillä nykyiset naiset ovat 20x huonompia kuin isoäitinsä.

MAT selittää tämänkin, jälleen. "Huonous" liittyy siihen, että tärkeintä markkina-arvoa, eli nuoruutta on niukasti saatavilla. Esimerkkinä lapsien tekeminen tapahtuu entistä vanhempana ja ensimmäinen avioliitto nimenomaan naisten osalta solmitaan koko ajan entistä vanhempina. Eikä myöskään ns. puhtautta ole kauheasti saatavilla. Lisäksi vielä eroaminen on käytännössä täysin vailla mitään sanktiota ja tätä sitten aika surutta naiset käyttävätkin tilastojen valossa hyväksi.

Kaikki edellä mainitut pointit siis ainoastaan loogisesti, biologisten ja MAT:n perusperiaatteitten mukaan mietittynä, eikä minään henkilökohtaisena kannanottona.

 

[AnnaKoo]

... puhtautta ... sanktiota ...

Nyt meni sakeaksi

 

[Francis Ford Mondeo]

MAT selittää tämänkin, jälleen. "Huonous" liittyy siihen, että tärkeintä markkina-arvoa, eli nuoruutta on niukasti saatavilla. Esimerkkinä lapsien tekeminen tapahtuu entistä vanhempana ja ensimmäinen avioliitto nimenomaan naisten osalta solmitaan koko ajan entistä vanhempina. Eikä myöskään ns. puhtautta ole kauheasti saatavilla. Lisäksi vielä eroaminen on käytännössä täysin vailla mitään sanktiota ja tätä sitten aika surutta naiset käyttävätkin tilastojen valossa hyväksi.

Kaikki edellä mainitut pointit siis ainoastaan loogisesti, biologisten ja MAT:n perusperiaatteitten mukaan mietittynä, eikä minään henkilökohtaisena kannanottona.

Haluatko avata tätä ns. puhtauden käsitettä hieman? Mitä tällä oikein tarkoitetaan? Ja pitäisikö avioeron osalta jakaa jonkinlaisia sanktioita yhteiskunnan puolelta? Sinulla varmasti on jotain konkreettista näyttö sille, miten naiset surutta laittavat avioliittoja halki, poikki ja pinoon surutta tuosta vain?

 

[wanderer_]

Haluatko avata tätä ns. puhtauden käsitettä hieman? Mitä tällä oikein tarkoitetaan? Ja pitäisikö avioeron osalta jakaa jonkinlaisia sanktioita yhteiskunnan puolelta? Sinulla varmasti on jotain konkreettista näyttö sille, miten naiset surutta laittavat avioliittoja halki, poikki ja pinoon surutta tuosta vain?

Olen ymmärtänyt niin, että näille tietyille tapauksille naisen on oltava siveä neitsyt siihen asti, kunnes hän tapaa Elämänsä Miehen*, minkä jälkeen nainen muuttuu himokkaaksi seksipedoksi - mutta vain tämän yhden miehen kanssa.

*markkina-arvoteoreetikon


Edit: pientä kärjistämistä, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan

 

[Red Wings]

Keskustelusta huokuu että mitään ei miehenä saa sanoa ilman että incel-korttia ja leimaa heitetään.

Asian tekee jotenkin ironiseksi että tätä korttia on ollut heittämässä ainakin 2 eri vihervasemmistolaista soijapoikaa jotka eivät todellakaan kuulu sinne halutuimpaan mies-desiiliin, ja toisaalta myös keski-ikäinen nainen joka ei myöskään todellakaan kuulu sinne halutuimpaan nais-desiiliin.

 

[Rullis]

Joo eiköhän tässäkin "puhtaus" ole synonyymi valkoihoiselle, laihalle blondille, joka on neitsyt, mutta suhteessa olisi olisi vähintää EM-tason suihinottaja ja persettäkin antaisi.

Päätä pitäisi silittää ja nyökytellä siihen, että mikään ei ole yksilön oma vika, vaan markkinat ne vaan sakkaa Matille ja Katille.

 

[AnnaKoo]

Keskustelusta huokuu että mitään ei miehenä saa sanoa ilman että incel-korttia ja leimaa heitetään.

Asian tekee jotenkin ironiseksi että tätä korttia on ollut heittämässä ainakin 2 eri vihervasemmistolaista soijapoikaa jotka eivät todellakaan kuulu sinne halutuimpaan mies-desiiliin, ja toisaalta myös keski-ikäinen nainen joka ei myöskään todellakaan kuulu sinne halutuimpaan nais-desiiliin.

Miten onkin niin, että me jotka emme ole teorioiden mukaan haluttavia, koemme merkittävästi vähemmän ongelmia pariutumisessa?
Edit: Boldaus huumoriarvon vuoksi.

 

[Maniac]

Keskustelusta huokuu että mitään ei miehenä saa sanoa ilman että incel-korttia ja leimaa heitetään.

Asian tekee jotenkin ironiseksi että tätä korttia on ollut heittämässä ainakin 2 eri vihervasemmistolaista soijapoikaa jotka eivät todellakaan kuulu sinne halutuimpaan mies-desiiliin, ja toisaalta myös keski-ikäinen nainen joka ei myöskään todellakaan kuulu sinne halutuimpaan nais-desiiliin.

Totuus tekee kipeää. En ollut aiemmin hirveämmin seurannut ketjua, mutta kyllähän jo tällä lyhyellä tutustumisella nuo misogyniaa lähentelevät postauksesi kertovat riittävästi siitä turhautumisesta mitä koet tällä hetkellä pariutumisen osalta. Surullisintahan tässä on se, että sensijaan muuttaisit omaa suhtautumistasi ja toimintaasi asiaan, näet vian ainoastaan muissa ja olosuhteissa. Mutta tällähän saa kätevästi poistettua omien valintojen seuraukset pois pariutumisen yhtälöstä ja voi jatkaa katkeraa foorumi-itkuaan myös jatkossa. Tuttua, turvallista ja ennakoitavaa.

Miten onkin niin, että me jotka emme ole teorioiden mukaan haluttavia, koemme merkittävästi vähemmän ongelmia pariutumisessa?
Edit: Boldaus huumoriarvon vuoksi.

Vähän kuulostaa siltä että MAT on kuin osakesijoittamisen tekninen analyysi. Halutaan vahvistusharhalla nähdä toistuvia kuvioita, joilla sitten selittää pariutumisen hankaluutta miesnäkökulmasta.

 

[Taneli-]

Keskustelusta huokuu että mitään ei miehenä saa sanoa ilman että incel-korttia ja leimaa heitetään.

Jotenkin tuntuu hupaisalta että "mies" joka kertoo miten naisia tulee ovista, ikkunoista ja tulostimistakin on kirjoittanut viimeiset lähes 150 viestiä kolmestasadasta koko elämänsä aikana kirjoittamastaan tähän ketjuun ja siinä välissä täsmälleen yhden viestin nettitreffit+ tinder ketjuun sekä yhden viestin työttömän elämä -thred ketjuun.

En nyt sano että tuosta voisi vetää mitään päätelmiä henkilöstä mutta...

 

[AnnaKoo]

Totuus tekee kipeää. En ollut aiemmin hirveämmin seurannut ketjua, mutta kyllähän jo tällä lyhyellä tutustumisella nuo misogyniaa lähentelevät postauksesi kertovat riittävästi siitä turhautumisesta mitä koet tällä hetkellä pariutumisen osalta. Surullisintahan tässä on se, että sensijaan muuttaisit omaa suhtautumistasi ja toimintaasi asiaan, näet vian ainoastaan muissa ja olosuhteissa. Mutta tällähän saa kätevästi poistettua omien valintojen seuraukset pois pariutumisen yhtälöstä ja voi jatkaa katkeraa foorumi-itkuaan myös jatkossa. Tuttua, turvallista ja ennakoitavaa.

Niin. Olen koittanut tuoda esiin sitä, miten itseään ruokkiva tuo asenne on. Ei kukaan nainen halua misogynististä, katkeraa ja uhriutuvaa miestä. Se on se kaikkein suurin este pariutumiselle. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että kerran incel-foorumeiden ja markkina-arvoteorioiden kaninkoloon humpsahtaneita ei voi sieltä enää pelastaa vaan jengi itse kaivaa kuoppaansa syvemmälle.

 

[AnnaKoo]

Jotenkin tuntuu hupaisalta että "mies" joka kertoo miten naisia tulee ovista, ikkunoista ja tulostimistakin on kirjoittanut viimeiset lähes 150 viestiä kolmestasadasta koko elämänsä aikana kirjoittamastaan tähän ketjuun ja siinä välissä täsmälleen yhden viestin nettitreffit+ tinder ketjuun sekä yhden viestin työttömän elämä -thred ketjuun.

En nyt sano että tuosta voisi vetää mitään päätelmiä henkilöstä mutta...

Toisaalta minäkin olen kirjoittanut uudelleen rekisteröitymiseni jälkeen melkein pelkästään tänne
(Oikeasti olen ollut muropaketissa jo 20 vuotta sitten ja täälläkin vuosia sitten vanhalla nickillä, mutta harvemmin olen innostunut aktiiviseti kirjoittelemaan.)

En muista oliko kiellettyä spekuloida alttereista, mutta onhan tässäkin ketjussa selvästi niitä.

 

[Maniac]

Niin. Olen koittanut tuoda esiin sitä, miten itseään ruokkiva tuo asenne on. Ei kukaan nainen halua misogynististä, katkeraa ja uhriutuvaa miestä. Se on se kaikkein suurin este pariutumiselle. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että kerran incel-foorumeiden ja markkina-arvoteorioiden kaninkoloon humpsahtaneita ei voi sieltä enää pelastaa vaan jengi itse kaivaa kuoppaansa syvemmälle.

Kyllä, on hämmästyttävää nähdä kuinka pitkälle yksilöt ovat valmiita viemään itselleen valehtelun vain sen takia, ettei tarvitsisi katsoa peiliin löytääkseen juurisyyn ongelmiinsa.

 

[mitsumies]

Niin. Olen koittanut tuoda esiin sitä, miten itseään ruokkiva tuo asenne on. Ei kukaan nainen halua misogynististä, katkeraa ja uhriutuvaa miestä. Se on se kaikkein suurin este pariutumiselle. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että kerran incel-foorumeiden ja markkina-arvoteorioiden kaninkoloon humpsahtaneita ei voi sieltä enää pelastaa vaan jengi itse kaivaa kuoppaansa syvemmälle.

Ehkä tuo on vähän persoonasta kiinni. MAT ja incel juttujen seassa on tiettyjä ihan tosiasiallisia kylmiä realiteetteja maailmasta ja miten pariutuminen toimii. Veikkaan että on helpompi kvantifoida ulkoisia asioita ja ominaisuuksia kuin ehkä jopa vähän esoteerisiä asioita "henkilökemioista" ja "samalla taajuudella olemisella", joka ei välttämättä tarkoita yhtään mitään vaan ovat ns. tietäjät tietää juttuja.

On helpompi mittailla leukaa kuin arvottaa sosiaalisia taitoja. On myös äärettömästi helpompaa luovuttaa ja katkeroitua elämän epäreiluudelle kuin ottaa lapioa käteen.

Mitä nyt vähän tähän voisi pohjustaa että jotain konkretiaa mistä puhe: Scientific Blackpill

Tänne alle mahtuu asiaa niin leuasta, dark triadista ja älykkyydestä

No tässä tavaraa olikin siihen malliin etten jaksa silmäilläkkään. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa kaikesta huolimatta. Ehkäpä jos osankin tuosta vaivan määrästä joka tällaisen materiaalin keräämiseen on mennyt olisi käyttänyt sosiaalisien taitojen petraamiseen niin tilanne voisi monella olla aika eri. Tuossakin varmaan on lopulta isompana taustana yhteisöllisyys ja saattanee olla tärkeämpää kuin naisen saanti lopulta.

 

[AnnaKoo]

Vähän kuulostaa siltä että MAT on kuin osakesijoittamisen tekninen analyysi. Halutaan vahvistusharhalla nähdä toistuvia kuvioita, joilla sitten selittää pariutumisen hankaluutta miesnäkökulmasta.

Jep. Kommentoin aiemminkin, että tämä MAT on pelkkä iso vahvistusharha, jossa on faktaa siteeksi, eli juuri sen verran kuin hyvissä tarinoissa aina. Se perustuu äärimmäisille stereotypioille, joille ei juurikaan löydy tosielämän vastineita. Katkeran ja kärsivän on varmasti helppoa ja houkuttelevaa samaistua teorian tarjoamaan syyttömän uhrin rooliin, ja tätä uhrinarratiivia - jota muut eivät saa kutsua uhrinarratiiviksi - pönkitetään ja todistellaan sitten näillä vahvistusharhoilla.

 

[AnnaKoo]

Mitä nyt vähän tähän voisi pohjustaa että jotain konkretiaa mistä puhe: Scientific Blackpill

Tänne alle mahtuu asiaa niin leuasta, dark triadista ja älykkyydestä

No tässä tavaraa olikin siihen malliin etten jaksa silmäilläkkään. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa kaikesta huolimatta.

"Incel-wikin" sijaan suosittelisin tiedonjanoisille vaikkapa avoimen yliopiston kursseja psykologiasta, sosiaalipsykologiasta ja sosiologiasta. Selviäisi ainakin se, mitä asioista oikeasti tiedetään, ja miten teorioita oikeasti muodostetaan ja testataan.

 

[mitsumies]

"Incel-wikin" sijaan suosittelisin tiedonjanoisille vaikkapa avoimen yliopiston kursseja psykologiasta, sosiaalipsykologiasta ja sosiologiasta. Selviäisi ainakin se, mitä asioista oikeasti tiedetään, ja miten teorioita oikeasti muodostetaan ja testataan.

Kovasti haluat keskustella inceleistä ja incel foorumeista mutta kun niitä oikeasti tuo mukaan että olisi jotain konkretiaa muutakin kuin pelkästään omia mielikuvia ja mörköjä niin se on naamapalmutusta. Vahva peukku.

Taitaa tämä incel leima olla oikeastaan ehkä enemmän kuitenkin pelkkä näppärä leimakirves ilman sen syvällisempää tarkoitusta tai ymmärrystä mitä siellä taustalla oikeasti on tai mitä se tarkoittaa. Ikävää.

 

[j1h2d]

Ehkä tuo on vähän persoonasta kiinni. MAT ja incel juttujen seassa on tiettyjä ihan tosiasiallisia kylmiä realiteetteja maailmasta ja miten pariutuminen toimii. Veikkaan että on helpompi kvantifoida ulkoisia asioita ja ominaisuuksia kuin ehkä jopa vähän esoteerisiä asioita "henkilökemioista" ja "samalla taajuudella olemisella", joka ei välttämättä tarkoita yhtään mitään vaan ovat ns. tietäjät tietää juttuja.

On helpompi mittailla leukaa kuin arvottaa sosiaalisia taitoja. On myös äärettömästi helpompaa luovuttaa ja katkeroitua elämän epäreiluudelle kuin ottaa lapioa käteen.

Mitä nyt vähän tähän voisi pohjustaa että jotain konkretiaa mistä puhe: Scientific Blackpill

Tänne alle mahtuu asiaa niin leuasta, dark triadista ja älykkyydestä

No tässä tavaraa olikin siihen malliin etten jaksa silmäilläkkään. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa kaikesta huolimatta. Ehkäpä jos osankin tuosta vaivan määrästä joka tällaisen materiaalin keräämiseen on mennyt olisi käyttänyt sosiaalisien taitojen petraamiseen niin tilanne voisi monella olla aika eri. Tuossakin varmaan on lopulta isompana taustana yhteisöllisyys ja saattanee olla tärkeämpää kuin naisen saanti lopulta.

Tiedätkö aina voi keksiä tekosyitä miksi ei käy flaksi naisten kanssa.
Totuus on se, että se flaksi ei käy sen takia että todennäköisesti olet luontaantyötävä jostain syystä.

Siihen ei vaikuta leuat, dark triadit tai älykkyys. Tiedän pienileukaisia äijiä, tosi kilttejä poikia ja ihmisiä joiden älykkyys on ameeban tasoa jotka kyllä löytää seuraa.
Aina voi keksiä tosissaan niitä tekosyitä että flaksi ei käy tai että kukaan ei kiinnostu.

 

[Awelonian]

Siihen ei vaikuta leuat, dark triadit tai älykkyys. Tiedän pienileukaisia äijiä, tosi kilttejä poikia ja ihmisiä joiden älykkyys on ameeban tasoa jotka kyllä löytää seuraa.
Aina voi keksiä tosissaan niitä tekosyitä että flaksi ei käy tai että kukaan ei kiinnostu.

Tämäpä tässä näin. Amen.

 

[Taneli-]

Tiedätkö aina voi keksiä tekosyitä miksi ei käy flaksi naisten kanssa.
Totuus on se, että se flaksi ei käy sen takia että todennäköisesti olet luontaantyötävä jostain syystä.

Siihen ei vaikuta leuat, dark triadit tai älykkyys. Tiedän pienileukaisia äijiä, tosi kilttejä poikia ja ihmisiä joiden älykkyys on ameeban tasoa jotka kyllä löytää seuraa.
Aina voi keksiä tosissaan niitä tekosyitä että flaksi ei käy tai että kukaan ei kiinnostu.

Ehkä hieman ikävästi sanottu mutta totta. Itse muotoilisin mieluummin: "kemiat eivät kohtaa" tai "et ole sitä mitä toinen etsii" kuin suoraan sanoen että olisi luotaantyöntävä syystä X.

Yleensä syy miksi ihmiset ovat pariutuneet on kuitenkin siinä että he ovat yrittäneet etsiä seuraa eivätkä ole lannistuneet siitä ettei sitä seuraa ole heti tullut tai se seura ole etsinyt heitä. Tämä koskee niin miehiä kuin naisiakin. Koska jos oikeasti kaikki halukkaat naiset löytäisivät sen partnerin kaikki yksin elävät henkilöt olisivat miehiä, näin ei kuitenkaan ole asia.

Varsinkin nuorena kuitenkin ihmiset etsivät "täydellistä" partneria eivätkä mieti sitä ovatko itse mitenkään yhteensopivia niiden vaatimusten kanssa mitä heillä on. Jos jostain ihmeen syystä se "täydellinen" partneri sitten tulisi kohdalle hän myös monesti jatkaisi aika nopeasti eteenpäin tai ei edes huomaisi kun mielenkiinnon kohteet ja muut eivät olisi lähellekään toisiaan.

Monesti myös se mahdollinen "kansainvälinen megastara" mikä monelle on ehkä nuorempana se ihanne päätyy jopa ihan eri mantereelle eikä välttämättä edes käy Suomessa joten ripaus (tai aika isokin määrä) realismia auttaa enempi kuin alkaa syyttelemään kaikkia muita siitä miksi omat haaveet eivät toteudu.