Haluatko nyt hieman avata mikä tämä vika meidän kulttuurissa ja yhteiskunnassa, mikä hankaloittaa miehiä tutustumasta naisiin ja muodostamasta suhteita näiden kanssa? En mä ainakaan näe, että mun pitäisi ansaita, suorittaa, tai erottua joukosta, että voisin tutustua uusiin ihmisiin.
Jos Olavi 1800-luvulla onnistui pariutumaan jossakin sadan ihmisen kylässä, missä puolet oli sukua toisilleen ja piti vielä kuulua samaan yhteiskuntaluokkaan, miten tuo on muka muuttunut huonommaksi meidän aikana?
Tietysti jos on mt-ongelmia, syrjäytymistä, päihdeongelmia jne. niin kyllä se pariutuminen muuttuu äkkiä hankalasta mahdottomaksi oli sitten kyseessä mies tai nainen. Siitä olen ainakin täysin varma, että itseään on helpompi kehittää, kuin ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Ok, jos on syrjäytynyt tai on mielenterveysongelmia, näiden ongelmien hoito on aiheellista riippumatta parisuhdestatuksesta tai seksin tai minkälie kaipuusta. Mutta kuka täysjärkinen pitää tätä "itsensä kehittämisenä"? Paremminkin se kuulostaa uusien taitojen opettelulta esim. työmarkkinoita varten.
Mutta kuten on jo todettu, tilanne on huonontunut merkittävästi viime aikoina. En sitten tiedä mikä tähän on syynä, mutta laajemmat trendit kertovat aina jostain ongelmasta yhteiskunnasta sen sijaan että yksittäiset ihmiset olisivat liian laiskoja.
Viittasin siis tällä ansaitsemisella ja suorittamisella siihen, kuinka tälläkin palstalla monet kertovat kuinka kaikki on kiinni itsestä, eikä valittaa saisi. Kunhan vaan kiskoo riittävän lujaa omista kengännauhoistaan! Huolimatta siitä että tilastotkin kertovat että jokin on menossa karmeasti pieleen.
Kyllähän niitä naisiakin löytyy paljon jotka eivät löydä sitä partneria:
Ei kai ”sen oikean” löytäminen niin vaikeaa voi olla? Kyllä voi, kertovat Me Naisten kyselyyn vastanneet.
www.is.fi
"
Monet miehet ilmoittavat seuranhakupalveluissa, kuten Tinderissä, etsivänsä ’urheilullista’ naista. Mutta minä ja moni sporttinen sinkkusiskoni olemme joutuneet huomaamaan, että tämä kuvaus ei suinkaan tarkoita paljon liikuntaa harrastavaa vaan fitness-vartalolla varustettua glamour-mallia.
Tämä kuulostaa aika hämmentävältä, itse en noin toimi eivätkä tuttavanikaan joiden kanssa olen jutellut. Urheilullisuus on tosiaan eri asia kuin se, että on malli. Mutta ehkä teen sen tyypillisen ajatusvirheen että luulen muiden ihmisten ajattelevan samalla tavalla kuin itse ajattelen tai muut omassa kuplassa olevat ihmiset ajattelevat. Voihan se olla että ihmiset on vaan mennyt viime vuosina aivan sekaisin, ja sitten ei pysty käsittämään sitä itse.
Lisäksi Tinderin ja muiden seuranhakupalveluiden algoritmit tuskin auttavat asiaa. Niiden tarkemmasta toiminnasta ei ole tietoa, ja sieltä saattaa löytyä ties mitä outoa. Voi hyvin olla että ne vääristävät tilannetta todella pahasti valitsemalla ne profiilit mitä näytetään.
”Olen baarissa jutellut järkeviä ja typeriä miehille, mennyt heidän kanssaan sänkyyn ja ollut menemättä. Mikään baarissa aloitettu tuttavuus ei ole kuitenkaan johtanut edes treffeihin, vaikka olen antanut lukuisille erilaisille miehille puhelinnumeroni pyydettäessä.”
+
”Minulle on useamman kerran käynyt niin, että miehen tapailu päättyy ykskaks siihen, että miehestä ei enää kuulu pihaustakaan.
Hän ei vastaa viesteihini tai puheluihini. Tiedän kuitenkin, että mies on hengissä, sillä näen, että hän on lukenut WhatsApp-viestini.
"
Vaikea sanoa mistä tässäkin on kyse. Oliskohan siinä taas se, että piirit joissa miehet ja naiset liikkuvat ovat niin eriytyneet että on vaikea kohdata luonnollisesti, eli on kyse jonkin tasoisesta kohtaanto-ongelmasta? Voi myös olla että lähinnä tietyn tyyppiset miehet uskaltavat lähestyä baarissa näin metoo-aikana...
Moni mies ei ajattele tuolla lailla kuten naiset että "en viitsi edes yrittää koska hän on liian hyvän näköinen, liian komea, liian rikas, liian hyvin koulutettu". Lähinnä ajatellaan "vittu, ei toikaan lehmä antanut, oho.. ..tossakin tulee hyvännäköinen vastaan kysytääs siltä jos saisi seksiä".
Olen oikeastaan nuorempana ajatellut joistain naisista että turha tuota on yrittää, kun oma markkina-arvo ei riitä ja haaskaisin vaan aikaani ja energiaani.
Mutta ehkä tässä on taas se, mitä arvelin aiemminkin. Saatan olla taipumuksiltani tuossa suhteessa vähemmän miestyypillinen kuin keskimääräinen karju.
Ennenkuin joku sanoo että "naisten vika kun ei kelpaa "paljon juurikin siellä minun tasoni alapuolella" niin eipä ne miehetkään niin mielellään vaimoksi tai seurustelusuhteeseen ala jonkun moniongelmaisen masentuneen kanssa (tai edes painoindeksi 25 omaavan kuten yksi täälläkin totesi sellaisen olevan järkyttävä läski ja hänelle ei kävisi) joka nyt vaan sattuu olemaan "paljon juurikin oman tason alapuolella". Suurin ero taitaa syntyä siitä että suurempi prosentti naisista ei vaan halua tai on kyllästynyt niihin yhden illan suhteisiin vaikka ne miehille hyvin kelpaisivatkin. Kun siitä ei tunnu sitten tulevan mitään jatkoa.
Juu, edelleenkään tässä ei ole mitään ihmeellistä. Voi olla että olen itse vaan irtaantunut todellisuudesta ja ihmiset todella on nykyään vaan niin moniongelmaisia että mikään ei toimi.