• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Joo ei. Sellainen Marco Bjurströmin ja Baldwinin sekoitus, joka viihtyy sen yhden kainalossa.



No kuule niin minäkin. En kuitenkaan silloin kun tulen töistä. Pitäisikö käydä kotona vaihtamassa pieruverkkarit ennen kuin menee kauppaan, ettei näytä liian snobilta?

Taas vaihteeksi lievää kateutta ilmassa. Lohdutukseksi voin sanoa, etten ole koskaan erityisesti nauttinut naisten huomiosta. En kenenkään huomiosta, jos ollaan tarkkoja.

Ujous, herkkyys ja komeus ei ole win-win-win. Se on välillä ihan oikeasti raskasta, kun pitäisi miettiä mitä ostaa kaupasta tai keskittyä omiin ajatuksiinsa.

Töissä joudun olemaan paljon tekemisissä vanhempien naisten kanssa. Ei ne pyri neuvomaan. Eivät ne vaadi edes puolta siitä työsuorituksesta, mitä nuorilta naisilta. Siksi siinä ei kehity. Työpaikalla kukaan ei haluaisi olla silmäkarkki, ainakaan jos ottaa sen työnsä vakavasti.

Sinä et tule sitä koskaan tajuamaan. Sori vaan. Turha olla kateellinen.

Naisten kanssahan kaikki ei liity ulkonäköön. Sanon tän siksi, että kuka tahansa pystyy olemaan sellaisessa tilassa että naiset ei katsele perään, eikä ole naisten "silmäkarkki" tiedän vankasta kokemuksesta :D Eli jos valitat sitä, että sun pitäis kaupassa ihan oikeasti keskittyä ostoksiin, etköhän sen voi tehdä, ilman että naiset tuijottelee mitään.
Sanosin että flirttiin tarvii aina 2.
 
Naisten kanssahan kaikki ei liity ulkonäköön. Sanon tän siksi, että kuka tahansa pystyy olemaan sellaisessa tilassa että naiset ei katsele perään, eikä ole naisten "silmäkarkki" tiedän vankasta kokemuksesta :D Eli jos valitat sitä, että sun pitäis kaupassa ihan oikeasti keskittyä ostoksiin, etköhän sen voi tehdä, ilman että naiset tuijottelee mitään.
Sanosin että flirttiin tarvii aina 2.

Ei niin. Ei liity. Tästä ei vielä psykologian ”nobelia” jaeta.

Sen kun tietäisi mistä se sitten johtuu. Ehkä tietty mystiikka, herkkyys, yhdistettynä pituuteen ja rauhalliseen kehonkieleen vetoaa tiettyihin naisiin todella vahvasti. Kesäisin varsinkin. Ei kaikkiin tietenkään, mutta niihin joihin se vetoaa on reaktio lähes välitön. Se on joku illuusio jostain. Ei tuota voi järjellä selittää.

Aikanaankin sen nelikymppisen toimitusjohtajanaisen kanssa, akateemisuus oli sille jokin suuri illuusio jostain Einstein-tason tieteellisyydestä ja älykkyydestä. Pelkästään se tieto, että kävin iltapäivällä pelaamassa jääkiekkoa ja illaksi olisin tulossa lukemaan hänen kämpilleen, sai sen aivan sekaisin. Se katseli minua usein hymyillen selän takana, kun luin siinä sen pallotuolissa. Varmaankin sen mielessä pyöri, että miksi ihmeessä tuo on minun kanssani. Onneksi se ei sitä koskaan kysynyt, koska sen jälkeen en enää sen kanssa olisi ollutkaan. Tuota kysymystä ei kannata ikinä kysyä parisuhteessa.

Todellisuudessa olin paska sekä siinä lukemisessa, että jääkiekossa. Sitäkään vaan ei pidä koskaan sanoa ääneen tai tuoda esille :D
 
Viimeksi muokattu:

Enää sitä yhtä. Onhan sitä tullut mietittyä, että kannattiko? Nykyinen akka on alle oman tason. Aika selvästi. Lääkärisnainen. Ulkonäkö 8. Peruslauta ja keskitason naamataulu. Ryntäiden perään en ole koskaan ollut. Vähän sellainen mitäänsanomaton. Hyväkuntoinen ja terveellistä elämäntapaa kyllä elää. Sanoin toisilla treffeillä pitäväni salilla käyvistä naisista. Se sanoi käyneensä jo vuoden verran. Salikortin ensimmäinen käynti oli leimattu siitä seuraavalle päivälle. Myös lähes absolutisti, mistä itsekin tykkään. Valkkaria menee lasilliset aina viikonloppuisin ja siitä hommiin.

Vieraissa en ole muuten käynyt koskaan ilman lupaa. Akan kanssa tehtiin sellainen sopimus, ettei kieltäydy koskaan jos en vaan käy vieraissa. Minä saan sen sijaan sanoa ei ja hän ei saa aloittaa sitä, ”ettenkö ole viehättävä” tms. tenttaamista. Sen kielsin. Homma toimii näin. Useimmin minä olen se joka kieltäytyy. Tosin ehdollisena, eli akka saa pistää ratsastustunnin kyllä pystyyn. Se ei sitä haittaa, ettei veto lähde miehen aloitteesta. En tiedä sitten miten hyvin se ”fyysinen väsymys” -selitys menee läpi kun en painakaan päältä.

Näkee kyllä toisaalta näissä tilanteissa, että se rassaa sitä runsaasti kun on aina se alituinen pelko, että nytkö se sitten löysi uuden.

On siitä pelostakin toisaalta hyötyä. Nimittäin pikkujouluista vaaditaan tulla hakemaan kahden aikoihin ja lyödään lämmin lihapiirakka ja kokis kouraan. Sitten pari viikkoa vahditaan perään ja kysellään menot tarkkaan. Puhelin tutkitaan yöllä jossain vaiheessa. Olen herkkänä ihmisenä kevyt ja huono nukkuja, joten herään siihen. Akka ei vaan tiedä, että se on jäänyt tästä kiinni jo pari kertaa. Toisella kerralla se meni ansaan. ”Valitin” WhatsApp viestissä, eräälle miestyökaverille akan hiusten sävystä ja luomesta poskessa. Luomi lähti ja hiuksiin tuli pidennykset uuden sävyn kanssa.

Uskomattominta näiden parin vuoden jälkeen on se, että epäviehättävin ominaisuus tässäkin lääkärisnaisessa on taas sittenkin se tunneälyn puute. Kiintymystä se kykenee osoittamaan valtavasti ja lämpöäkin paljon. Silti seksistä paistaa joskus läpi se sitouttamisteatteri. Se ajattelee, että tuo täytyy panna puhki, ettei se vaan keksi missään vaiheessa kokeilla ketään kauniimpaa.

Tällainen kauhun epätasapaino meillä kotona. Viihdynkö? Loppupeleissä kyllä. Pidän vallan tunteesta, joka liittyy siihen että akka on koko ajan varpaillaan, eikä uskalla rentoutua. Naisvaltaisessa työpaikassa kun on töissä, niin se pelko on sillä koko ajan. Ei parane vaan mainita liian usein kenenkään naistyökaverin nimeä kotona, ettei sen ”mielenterveys” mene lopullisesti.

Hankin todennäköisesti lapset tämän naisen kanssa. Se alkoi jo kiirehtiä, koska sitouttamishalu. Iän puolesta ei välttämättä vielä kiirettä edes ole. Vähän naurahdin sille jutulle, kun sanoi että saan poikkeuksellisesti käydä maksullisissa raskauden aikana. Tähän oli hyvä todeta, etten maksullisissa ole koskaan käynyt, mutta akat sen sijaan on pari kertaa yrittäneet maksaa ;)
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaa, että tiedät mitä haluat ja olet sinut tilanteen kanssa. Olisitko onnellisempi toisen naisen kanssa? No, ei sitä tiedä. Ehkä tulee jonain päivänä se häkellyttävä tapaus vastaan ja sitä kokeilleena toteat, tajunnan räjäyttävästä seksistäkin huolimatta, että se sun lääkärisnainen on silti jostain syystä kivempi pitää ympärillä.

Tarviiko edes aina painaa menemään? Ei. Itsekin jo kertaalleen olen sanonut, ettei seksi ole kaikki kaikessa. Esim. vallan tunne voi hyvinkin viehättää, vaikkei muuten kiinnostaisi toinen tyyppi sillä tavalla. Tärkeintä, että tietää missä raameissa suhtautumista on molemmilta, eikä mitään yllätyksiä ole. Tuo naisesi kuulostaa sellaiselta, että tekisi ns. "mitä vain" pitääkseen miehensä tyytyväisenä. Hyvä niin!

Tässä minun vaimossani viehätti myös monet muutkin asiat kuin ulkonäkönsä, vaikka välillä tuli ihan senkin takia jyystettyä jopa holtittomasti. Esim. töissäkin olisi pitänyt käydä eräänä päivänä, mutta "rakkauden osoituksena" levitin naisen sängylle ja painoin menemään. Hän sanoikin jo parisuhteen alussa, että on "käytettävissä" tarpeisiini "milloin vain". Välillä sitten tällaisia temppuja, niin loppupäivän hän kikattaakin jo, kun on niin totisesti himoitsemani, etten varmasti koskaan pettäisi. Hassuja otuksia...

Kateutta silti oli ilmassa jatkuvasti. Meilläkin töissä tosiaan vain naisia, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Välillä tuli kommenttia, mitä pikkujouluissa nyt tapahtuikaan. Käskin olla ikinä mitään kyselemättä, niin en minäkään lähde valvomaan esim. hänen someaan. Sain myös muuttamaan tapojaan, vähän kuin sinä akkasi kanssa, @Civis Bonus. Esim. kuiskaisin korvaansa ulkona ollessamme, että tuon leidin kesämekko on mielestäni upea kukkineen ja väreineen. No, eipä montaa päivää kestänyt, niin nainen tulee kotiin kasan kirppisvaatteiden kanssa, mitkä näistä mekoista olisi minun silmään sopivat!

Ylipäänsä oli helvetin hauskaa yhdessä ja pidin häntä aina varpasillaan myös. Monet naisystävänsä ja myös ventovieraitakin naisia tulivat häneltä kysymään, mistä minut oli löytänyt. Teeskentelin aina, etten tiedä mistä puhuttaisiin, mutta naurahdin asiasta jälkeenpäin, "pelkäätkö, että löydän paremman?" Näitä juttuja riittää. Osaanpa nyt kertoa kultaiseen sävyyn muistoja, kun vielä kolme kuukautta sitten päätös erosta sotki ajatuksia.

Nainen mielestäni innostui liikaa, halusi yhtäkkiä lapsiakin ja kaikkea. Koitin tahtia rauhoittaa, että opiskelisi ensin kandinsa loppuun asti, katsotaan sitten suunnitelmia. Eihän kummallakaan ole edes varoja vaikka omistusasuntoon tai mihinkään, mikä kiire tässä nyt sitten olisi. Koki ilmeisesti vahvaa painostamista perheeltään ja myös tuttujen piiristä, ovat perinteisen uskonnollisesta yhteisöstä alun perin. Ei siinä, äitinsä kanssa tulimme hyvin juttuun ja ehkä siinä epähuomiossa samaistuin myös äitinsä näkemyksiin asioista, jotka varmasti tuntuivat siltä, kuin olisimme lyöttäytyneet tätä naistani vastaan.

Kyllä sen haistoin ilmassa, kun viimeiset kuukaudet olivat jo keskustelunkin pohjalta vähän kuivemmat. Seksikään ei kiinnostanut, vaikkei koskaan kieltäytynyt. Lopulta kaikki tämä oli ihan hyvästä. Asiat, joista naiseni oli epävarma, olivat sellaisia, että hänen olisi pitänyt selvittää jo reilusti ennen avioitumista. Kun hetki oli saapuakseen, että ottaisimme seuraavan askeleen parisuhteessamme, niin se luultavasti tuntui liian todelta liian vauhdikkaasti. Enkä oikein syytä häntä tästä, päinvastoin. Hänen ehdoilla suunnitelmiani muutin viimeiset kolme vuotta, vaikka sivusta välillä huutelin, että voisimme elää nykyajassakin, ei 10 vuoden päässä.

Naiset kiirehtivät ja tekevät päätöksiään vähän, miten sattuu. Lopulta, kun hän pamautti asian esiin, ettei rakastakaan minua enää, eikä halua avioliittoa, pysyin tyynenä. Tämä oli eleistään selvää. Hän haluaa elää vielä yksin omaa elämäänsä ja tehdä asioita, joista muuten jäisi paitsi, omasta mielestään. En koskaan rajoittanut menoa, menimme jopa helmikuussa Sansibariin asti lomamatkalle synttäreitään viettämään, hänen valinnastaan. Sanoin, että vietetään yö hotellissa ja eletään kivasti pari päivää, sijainti vapaa. Hän ei ollut uskoakseen, että tarkoitin totisesti, että sijainti on vapaa. Sitten toteutettiin haaveensa lähteä rantalomalle, ex tempore.

Siellä palmupuiden keskellä tein kaksi havaintoa. Ensimmäinen niistä oli, että naiseni oli jo hieman ennen Sansibarin matkaa muuttanut mieltään parisuhteestamme. Halusin siitä huolimatta nauttia lomasta. Seksiä emme siellä harrastaneet, mikä on hyvä asia myöskin. En halunnut antaa seksin tai tunteiden sotkea naisen päätöstä. Olin tietoinen, vaikka hän kovasti piti teatteria minulle leikitelläkseen, ettei mikään ole vialla. Hän olisi kaivannut itse tienata rahansa matkalle, kun alkoi havahtua sellaiseen ajatukseen, että ei olisi minun siivilläni aina, vaikkei rahaa koskaan pyytänytkään.

Ymmärsin tämän, vaikkemme asiasta koskaan puhuneet. Hän on minua reilut 5 vuotta nuorempi, eli täytti tänä vuonna 24. Kehotin häntä kokeilemaan oman elämänsä rajoja. Älä roiku minussa. Minun silmääni tämä nainen oli vähintään 9/10 ulkonäössä. Söpöin peppukin, mitä olen kunnialla saanut nauttia. Todella kaunis edestä kuin takaakin. Olisin aivan varmasti voinut pitää hänet, mutta päätin irroittaa otteeni. Toinen havainto nimittäin, jonka tein palmupuiden alla, oli se, ettei minullakaan ole kiire mihinkään. Ehkä ensi kesänä teen paluun Sansibariin. Tahtoisin sieltä vaikka kesäheilan, kun iloa silmälle riitti, vaikka viimeksi olin yhä vihkisormuksen alaisuudessa siellä ollessani.

Kipeästi toivoin lapsia ennen tätä kokemusta, mutta nyt ajattelenkin toisin: olen vielä todella nuori. Mä haluan kuitenkin vielä rakennella ATK:ta kasaan, pelata videopelejä, matkustaa eri mantereille, tehdä ns. poikien juttuja. Eihän mikään estäisi tehdä näitä parisuhteessa, mutta nautin erityisesti vapaudestani nyt. Aina välillä tykkään myös palata jahtiin saadakseni treffiseuraa naisista, koska se on hauskaa myöskin, kohtuullisessa määrin. Jos jokin typykkä saa kipinän aikaan, kyllä kaipaan rakastella häntä myöskin ja katsotaan sitten, mihin sitä päädytään. Voisin ehkä huoletta myös käydä siellä maksullisessa, kun ei ole vielä ollut kummempaa kutinaa tehdä sitä. Mitä, jos vaikka kaksikin samalla erää, kaventaen bucket listiä.

Tällaisia näkemyksiä täältä. Olen erittäin tyytyväinen elämääni. Kaipaan toki myös, että viralliset asiat hoituisivat pois alta, niin ei olisi mitään syytä pitää kontaktia tulevaan ex-vaimooni. Molemmat haluavat kuitenkin kulkea omia reittejään, niin teemme niin. :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaa, että tiedät mitä haluat ja olet sinut tilanteen kanssa. Olisitko onnellisempi toisen naisen kanssa? No, ei sitä tiedä. Ehkä tulee jonain päivänä se häkellyttävä tapaus vastaan ja sitä kokeilleena toteat, tajunnan räjäyttävästä seksistäkin huolimatta, että se sun lääkärisnainen on silti jostain syystä kivempi pitää ympärillä.

Tarviiko edes aina painaa menemään? Ei. Itsekin jo kertaalleen olen sanonut, ettei seksi ole kaikki kaikessa. Esim. vallan tunne voi hyvinkin viehättää, vaikkei muuten kiinnostaisi toinen tyyppi sillä tavalla. Tärkeintä, että tietää missä raameissa suhtautumista on molemmilta, eikä mitään yllätyksiä ole. Tuo naisesi kuulostaa sellaiselta, että tekisi ns. "mitä vain" pitääkseen miehensä tyytyväisenä. Hyvä niin!

Tässä minun vaimossani viehätti myös monet muutkin asiat kuin ulkonäkönsä, vaikka välillä tuli ihan senkin takia jyystettyä jopa holtittomasti. Esim. töissäkin olisi pitänyt käydä eräänä päivänä, mutta "rakkauden osoituksena" levitin naisen sängylle ja painoin menemään. Hän sanoikin jo parisuhteen alussa, että on "käytettävissä" tarpeisiini "milloin vain". Välillä sitten tällaisia temppuja, niin loppupäivän hän kikattaakin jo, kun on niin totisesti himoitsemani, etten varmasti koskaan pettäisi. Hassuja otuksia...

Kateutta silti oli ilmassa jatkuvasti. Meilläkin töissä tosiaan vain naisia, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Välillä tuli kommenttia, mitä pikkujouluissa nyt tapahtuikaan. Käskin olla ikinä mitään kyselemättä, niin en minäkään lähde valvomaan esim. hänen someaan. Sain myös muuttamaan tapojaan, vähän kuin sinä akkasi kanssa, @Civis Bonus. Esim. kuiskaisin korvaansa ulkona ollessamme, että tuon leidin kesämekko on mielestäni upea kukkineen ja väreineen. No, eipä montaa päivää kestänyt, niin nainen tulee kotiin kasan kirppisvaatteiden kanssa, mitkä näistä mekoista olisi minun silmään sopivat!

Ylipäänsä oli helvetin hauskaa yhdessä ja pidin häntä aina varpasillaan myös. Monet naisystävänsä ja myös ventovieraitakin naisia tulivat häneltä kysymään, mistä minut oli löytänyt. Teeskentelin aina, etten tiedä mistä puhuttaisiin, mutta naurahdin asiasta jälkeenpäin, "pelkäätkö, että löydän paremman?" Näitä juttuja riittää. Osaanpa nyt kertoa kultaiseen sävyyn muistoja, kun vielä kolme kuukautta sitten päätös erosta sotki ajatuksia.

Nainen mielestäni innostui liikaa, halusi yhtäkkiä lapsiakin ja kaikkea. Koitin tahtia rauhoittaa, että opiskelisi ensin kandinsa loppuun asti, katsotaan sitten suunnitelmia. Eihän kummallakaan ole edes varoja vaikka omistusasuntoon tai mihinkään, mikä kiire tässä nyt sitten olisi. Koki ilmeisesti vahvaa painostamista perheeltään ja myös tuttujen piiristä, ovat perinteisen uskonnollisesta yhteisöstä alun perin. Ei siinä, äitinsä kanssa tulimme hyvin juttuun ja ehkä siinä epähuomiossa samaistuin myös äitinsä näkemyksiin asioista, jotka varmasti tuntuivat siltä, kuin olisimme lyöttäytyneet tätä naistani vastaan.

Kyllä sen haistoin ilmassa, kun viimeiset kuukaudet olivat jo keskustelunkin pohjalta vähän kuivemmat. Seksikään ei kiinnostanut, vaikkei koskaan kieltäytynyt. Lopulta kaikki tämä oli ihan hyvästä. Asiat, joista naiseni oli epävarma, olivat sellaisia, että hänen olisi pitänyt selvittää jo reilusti ennen avioitumista. Kun hetki oli saapuakseen, että ottaisimme seuraavan askeleen parisuhteessamme, niin se luultavasti tuntui liian todelta liian vauhdikkaasti. Enkä oikein syytä häntä tästä, päinvastoin. Hänen ehdoilla suunnitelmiani muutin viimeiset kolme vuotta, vaikka sivusta välillä huutelin, että voisimme elää nykyajassakin, ei 10 vuoden päässä.

Naiset kiirehtivät ja tekevät päätöksiään vähän, miten sattuu. Lopulta, kun hän pamautti asian esiin, ettei rakastakaan minua enää, eikä halua avioliittoa, pysyin tyynenä. Tämä oli eleistään selvää. Hän haluaa elää vielä yksin omaa elämäänsä ja tehdä asioita, joista muuten jäisi paitsi, omasta mielestään. En koskaan rajoittanut menoa, menimme jopa helmikuussa Sansibariin asti lomamatkalle synttäreitään viettämään, hänen valinnastaan. Sanoin, että vietetään yö hotellissa ja eletään kivasti pari päivää, sijainti vapaa. Hän ei ollut uskoakseen, että tarkoitin totisesti, että sijainti on vapaa. Sitten toteutettiin haaveensa lähteä rantalomalle, ex tempore.

Siellä palmupuiden keskellä tein kaksi havaintoa. Ensimmäinen niistä oli, että naiseni oli jo hieman ennen Sansibarin matkaa muuttanut mieltään parisuhteestamme. Halusin siitä huolimatta nauttia lomasta. Seksiä emme siellä harrastaneet, mikä on hyvä asia myöskin. En halunnut antaa seksin tai tunteiden sotkea naisen päätöstä. Olin tietoinen, vaikka hän kovasti piti teatteria minulle leikitelläkseen, ettei mikään ole vialla. Hän olisi kaivannut itse tienata rahansa matkalle, kun alkoi havahtua sellaiseen ajatukseen, että ei olisi minun siivilläni aina, vaikkei rahaa koskaan pyytänytkään.

Ymmärsin tämän, vaikkemme asiasta koskaan puhuneet. Hän on minua reilut 5 vuotta nuorempi, eli täytti tänä vuonna 24. Kehotin häntä kokeilemaan oman elämänsä rajoja. Älä roiku minussa. Minun silmääni tämä nainen oli vähintään 9/10 ulkonäössä. Söpöin peppukin, mitä olen kunnialla saanut nauttia. Todella kaunis edestä kuin takaakin. Olisin aivan varmasti voinut pitää hänet, mutta päätin irroittaa otteeni. Toinen havainto nimittäin, jonka tein palmupuiden alla, oli se, ettei minullakaan ole kiire mihinkään. Ehkä ensi kesänä teen paluun Sansibariin. Tahtoisin sieltä vaikka kesäheilan, kun iloa silmälle riitti, vaikka viimeksi olin yhä vihkisormuksen alaisuudessa siellä ollessani.

Kipeästi toivoin lapsia ennen tätä kokemusta, mutta nyt ajattelenkin toisin: olen vielä todella nuori. Mä haluan kuitenkin vielä rakennella ATK:ta kasaan, pelata videopelejä, matkustaa eri mantereille, tehdä ns. poikien juttuja. Eihän mikään estäisi tehdä näitä parisuhteessa, mutta nautin erityisesti vapaudestani nyt. Aina välillä tykkään myös palata jahtiin saadakseni treffiseuraa naisista, koska se on hauskaa myöskin, kohtuullisessa määrin. Jos jokin typykkä saa kipinän aikaan, kyllä kaipaan rakastella häntä myöskin ja katsotaan sitten, mihin sitä päädytään. Voisin ehkä huoletta myös käydä siellä maksullisessa, kun ei ole vielä ollut kummempaa kutinaa tehdä sitä. Mitä, jos vaikka kaksikin samalla erää, kaventaen bucket listiä.

Tällaisia näkemyksiä täältä. Olen erittäin tyytyväinen elämääni. Kaipaan toki myös, että viralliset asiat hoituisivat pois alta, niin ei olisi mitään syytä pitää kontaktia tulevaan ex-vaimooni. Molemmat haluavat kuitenkin kulkea omia reittejään, niin teemme niin. :cool:

Hieno teksti ja kiva että viihdyt! Surullista kuulla, että ero tuli. Tai sitten ei. Todella harvat kaksikymppisten parisuhteet pitävät päätyyn asti. Niitäkin on, mutta varmaan 5%. Ei ihmistä ole tehty monogamiseksi.

Paitsi ehkä minut nykyään. Kun on tavallaan käynyt siellä ”huipulla” toteamassa koko touhun täydellisen järjettömyyden niiden fitnessmallien ja kehonkuvaltaan täysin vääristyneiden ”kauneuden puoliammattilaisten” luona. Instagram tuhoaa näiden psyykeen pysyvästi. Ei ihmistä ole tehty näyttämään aina kauniilta ja iloiselta. Työnantajana se peili on siksi täysin armoton. Täysin.

Näiden ihmisten elämässä tappio on romahtaminen ja menestys on pilkka muita ihmisiä kohtaan. Lopulta siitä peilistä tuijottaa pelkkä ihmisraunio, valmiina sielujen kaatopaikalle masennuslääkittynä. Sen kanssa nämä viettävät sitten loppuelämänsä. Näin se menee ja näin se on aina mennyt. Kauneudella jos luulee tekevänsä rahaa, niin silloin sitä alkuperäistä ihmistä ei enää ole, eikä se palaa enää koskaan.

Herkät ja älykkäät ihmiset näkevät näitä juttuja jo kaukaa. Aistia kenessä tämä riskikäyttäytymismalli asuu. Siksi se olikin niin helvetin turhauttavaa käydä niillä Tinder-treffeillä jakamassa validointia näille varttihulluille. Tällaiset tapaukset nostivat pintaan juuri sitä tarvetta vetää matto alta tylysti kesken treffien. Joku alkukantainen suojamekanismi saa miehen vittuilemaan tällaiselle, jos on kiintymässä. Mitä kauniimpi hullu on kyseessä, sitä armottomampi on reaktio.

Mikään ei ole treffeillä pahempi kuin selittää sille botox-naamaiselle ongelmakasalle rauhallisesti hymyillen ja argumentoiden miksi se on hullu tai tyhmä. Ne romahtaa täysin siihen pöytään. Tämä on tosi huonoa käytöstä. Tiedän. Silti tein sitä ennen useinkin.

Tyypillistä tällaisissa tilanteissa oli muuten muilta vanhemmilta miehiltä treffien aikana tulleet sanattomat viestit. Katsekontakti viereisestä pöydästä tai ravintolan toiselta puolelta ja huulilta sana ”älä”. Miehet saalistavat laumassa tässä mielessä. Toki tiesin tilanteen aina jo parin minuutin jälkeen itsekin, mutta kohteliaisuussyistä en viheltänyt peliä poikki aina heti.
 
Kyllä, miksipä emme uskoisi pikeepaitamiehen voimafantasioita henkisestä alistamisesta ja "merkitsevistä" katseista :smoke:

Minuakin tämä oman ylivertaisuuden palvonta tympäsee samoin kuin sovinistinen puhe naisista. Ego ja itsetunto taitaa olla nyt miehellä isompia kuin pitäisi. Naiset ei viihdy suhteissa joissa joutuu oleen "varpaillaan" epävarmuuden takia ja lääkärisnaisille varmasti vientiä riittää, joten jonain päivänä ego vielä saa kolhun kun muija tarttuu siihen mieheen jonka kanssa voi hengittää ilman varpaillaan oloa ja se on häneltä ihan oikea päätös.

Sairas ajatus että pitäisin muijaani jossain narussa että "ylimielisesti arvioin että et ole minun tasoa mutta toistaiseksi siedän sitä kunhan minä saan määrätä kaikesta, minä saan kieltäytyä seksistä mutta sinä et koska olen kuningas". Mitä vittua?
 
Minuakin tämä oman ylivertaisuuden palvonta tympäsee samoin kuin sovinistinen puhe naisista. Ego ja itsetunto taitaa olla nyt miehellä isompia kuin pitäisi. Naiset ei viihdy suhteissa joissa joutuu oleen "varpaillaan" epävarmuuden takia ja lääkärisnaisille varmasti vientiä riittää, joten jonain päivänä ego vielä saa kolhun kun muija tarttuu siihen mieheen jonka kanssa voi hengittää ilman varpaillaan oloa ja se on häneltä ihan oikea päätös.

Sairas ajatus että pitäisin muijaani jossain narussa että "ylimielisesti arvioin että et ole minun tasoa mutta toistaiseksi siedän sitä kunhan minä saan määrätä kaikesta, minä saan kieltäytyä seksistä mutta sinä et koska olen kuningas". Mitä vittua?

Kyseessä on taas yksi skenaarioväinö, joka trollailee ja/tai powertrippailee jostain soluasunnon syövereistä. Internetissä jokainen voi olla oman elämänsä panomies.

Tämäkin viesti toki on vain katkeraa ja kateellista tilitystä :D
 
Enpä osaa kadehtia paskaa parisuhdetta kun oma on hyvä ilman mitään sätkynukkeleikkiä.

Provohan tuo tietysti onkin. Kun itsekin pienten lasten isänä tiedän kokemuksesta että seksiä voi ihan hyvin harrastaa raskauden läpi niin lääkärisnainen tietää sen varmasti myös ja ihan päästä kiskottua tuokin "lupa käydä maksullisissa raskauden aikana". Hyvää tarinankerrontaa mutta paska juoni!
 
Onkohan tämä foorumi joutunut jonkin kesäopiston luovan kirjoituksen kurssin harjoitusalustaksi? :D

Banaaninkin stoorit alkaa jo mennä tuon unelmien poikamiehen kanssa vähän samaan harlekiinipokkari-kategoriaan:

Siellä palmupuiden keskellä tein kaksi havaintoa. Ensimmäinen niistä oli, että naiseni oli jo hieman ennen Sansibarin matkaa muuttanut mieltään parisuhteestamme. Halusin siitä huolimatta nauttia lomasta. Seksiä emme siellä harrastaneet, mikä on hyvä asia myöskin. En halunnut antaa seksin tai tunteiden sotkea naisen päätöstä. Olin tietoinen, vaikka hän kovasti piti teatteria minulle leikitelläkseen, ettei mikään ole vialla.

Jos tämä ei ole jotain harrastelijanovellistin kesäpäivän sepitelmää, vaan aitoa puhetta, niin sitten mulla on tutka mennyt pahasti rikki. Jos kyseessä olisi todellinen kertomus, niin kuka ihmeessä näkisi tärkeäksi jollain nettifoorumilla mainita, että lomareissulla ("Sansibariin"!) EI harrastettu seksiä, ja että tämä oli hänestä hyvä asia koska "en halunnut antaa seksin tai tunteiden sotkea naisen päätöstä"? Jep jep. Nimimerkki banaanin viimeisissä viesteissä sitäpaitsi kirjoitustyylikin jo muistuttaa todella paljon noita Civisin kirjoitelmia, eli saattaisi olla myös sama henkilö.

Ei siinä mitään, ihan viihdyttävää settiä kyllä, jatkakaa!
 
Jos mun elämä on liian jännittävää, enpä tiedä. Haluatko, että lentolipuista laitan vielä kuvaa? :oops:

En käytä alttereita, laita ihmeessä modet asialle selvittämään, jos niin iso mysteeri on. Kaikki kertomani pitää paikkansa, mutta ota tai jätä. Ei ole mun tehtävä uskotella mitään kenellekään.

Edelleen sellainen muromiitti voisi kiinnostaa. Lisätietoja kuvien kera, yms. saa vaikka silloin, maksat mun gin tonicit, jos haluat. Katsotaan sitten luovan kirjoittamisen pajaopetusta uusiksi. :)
 
Juuri tuo luonnollista käyttäytymistä ja omia tarpeita vastaan pyristeleminen tekee ihmisistä niin onnettomia. Ymmärrän kyllä elämänkumppanuuden, mutta ihan turha koittaa pitää mitään täydellistä 40v pätkää, missä kaikki aina olisi kivasti eikä seksiä voisi harrastaa muiden kanssa, jos pitkä suhde vähän viileämmässä hetkessä. Monogaminen avioliitto on laajassa mittakaavassa täysin mielikuvitustuote onnen lähteenä.
Et sinä varmaan niitä naisia raiskaa tai kotiin kidnappaa, vaikka sellaista ihmiskunnan historiassa onkin harrastettu. Meillä on kontrolli ja sitä kautta tuleva tyydytys tehdyistä valinnoista.
 
Kyseessä on taas yksi skenaarioväinö, joka trollailee ja/tai powertrippailee jostain soluasunnon syövereistä. Internetissä jokainen voi olla oman elämänsä panomies.

Tämäkin viesti toki on vain katkeraa ja kateellista tilitystä :D

Tai sitten ei. Ota huomioon, että tuon esille asiat aika karrikoidusti, siitä näkökulmasta miten parisuhteemme eroaa niistä ns. tyypillisistä parisuhteista, jos sellaista termiä voi edes käyttää.

Muutoin arki on sitä samaa paskaa molemmilla. Työt väsyttää ja molemmat usein kireitä juuri työasioiden takia. Kumpikaan ei pääse hyvin ammatistaan eroon vapaa-ajalla. Siinä tapauksessa ymmärretään toisiamme todella hyvin. Laatuaika on usein ihan vaan sitä hiljaista telkkarin tuijottelua sylikkäin. Siinä päästään yhdessä eroon ”arjesta”.
 
Enpä osaa kadehtia paskaa parisuhdetta kun oma on hyvä ilman mitään sätkynukkeleikkiä.

Provohan tuo tietysti onkin. Kun itsekin pienten lasten isänä tiedän kokemuksesta että seksiä voi ihan hyvin harrastaa raskauden läpi niin lääkärisnainen tietää sen varmasti myös ja ihan päästä kiskottua tuokin "lupa käydä maksullisissa raskauden aikana". Hyvää tarinankerrontaa mutta paska juoni!

Etkö sä nyt tajua. Tottakai seksiä voi harrastaa läpi raskauden. Sitähän moni nainen nimenomaan haluaakin ja vielä enemmän kuin normaalisti. Ne vaan pelkää sitä ulkomuotoaan. Tavallaan turhaan, koska kiintymys syntyy ainakin minulla pääasiassa lämmön ja empatian kautta silloin kun nainen on raskaana. Ei välttämättä sen perinteisen ulkonäon kautta.
 
Tai sitten ei. Ota huomioon, että tuon esille asiat aika karrikoidusti, siitä näkökulmasta miten parisuhteemme eroaa niistä ns. tyypillisistä parisuhteista, jos sellaista termiä voi edes käyttää.

Muutoin arki on sitä samaa paskaa molemmilla. Työt väsyttää ja molemmat usein kireitä juuri työasioiden takia. Kumpikaan ei pääse hyvin ammatistaan eroon vapaa-ajalla. Siinä tapauksessa ymmärretään toisiamme todella hyvin. Laatuaika on usein ihan vaan sitä hiljaista telkkarin tuijottelua sylikkäin. Siinä päästään yhdessä eroon ”arjesta”.

Nimimerkkisi kaltaista kirjoittelua esiintyy aina aika-ajoin muillakin foorumeilla kuin täällä. Viestiesi megalomaaninen paatos, tahti ja lähetysaikataulut (osa yöllä laitettuja) saavat minut veikkaamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai trollia. Olisi kiva kuulla päivityksiä elämästäsi ja parisuhteesi tilanteesta vaikkapa puolen vuoden päästä? Laitan panokseni sille, ettet ole ilonamme enää ensi kesänä. Tuskin edes syyskuussa.
 
Minuakin tämä oman ylivertaisuuden palvonta tympäsee samoin kuin sovinistinen puhe naisista. Ego ja itsetunto taitaa olla nyt miehellä isompia kuin pitäisi. Naiset ei viihdy suhteissa joissa joutuu oleen "varpaillaan" epävarmuuden takia ja lääkärisnaisille varmasti vientiä riittää, joten jonain päivänä ego vielä saa kolhun kun muija tarttuu siihen mieheen jonka kanssa voi hengittää ilman varpaillaan oloa ja se on häneltä ihan oikea päätös.

Sairas ajatus että pitäisin muijaani jossain narussa että "ylimielisesti arvioin että et ole minun tasoa mutta toistaiseksi siedän sitä kunhan minä saan määrätä kaikesta, minä saan kieltäytyä seksistä mutta sinä et koska olen kuningas". Mitä vittua?

Voi olla ettei viihdy. Tai sitten juuri viihtyy. Se selviää vasta ajan kanssa.

Ei minun ego saa kuule siitä mitään kolausta jos näin pääsee käymään. Pelkkä se tieto, että kauniimpi mutta tyhmempi löytyy vaikka työpaikalta milloin vain, tuo sen mielenrauhan. Niin narsistiselta kuin se kuulostaakin, mutta se on totta.

Maailma ei ole tasa-arvoinen. Toisilta miehiltä nainen hyväksyy mitä vain, kunhan mies osoittaa myös sitä rakkautta. En tiedä oletko katsonut The Crown sarjaa Netflixissa? Ihmettelitkö koskaan, miten Kuningatar kesti sitä Prinssi Philipiä?

Olen miettinyt tuota paljonkin. Käytöksessä jään kuule valovuosien päähän tuosta Philipin kylmyydestä ja ilkeydestä.
 
Nimimerkkisi kaltaista kirjoittelua esiintyy aina aika-ajoin muillakin foorumeilla kuin täällä. Viestiesi megalomaaninen paatos, tahti ja lähetysaikataulut (osa yöllä laitettuja) saavat minut veikkaamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai trollia. Olisi kiva kuulla päivityksiä elämästäsi ja parisuhteesi tilanteesta vaikkapa puolen vuoden päästä? Laitan panokseni sille, ettet ole ilonamme enää ensi kesänä. Tuskin edes syyskuussa.

Olen lomalla mökillä. Emäntä ei saanut lomaviikkoa, vaikka anoi. Hauskaa vähän purkautua välillä täällä yksin. Narsisti olen kyllä, sen myönnän. Ei tästä muuten nauti.
 
Ja koska maailma ei ole tasa-arvoinen ja Crownissa Philip oli pahempi niin sinun kesänovellihahmollakin on lupa käyttäytyä epätasa-arvoisesti naista kohtaan kun toiseen hahmoon verrattuna olet parempi?

Narsismi selittäisikin kuvion ihan hyvin.
 
Aika paljon metaa täällä turhasta. Alan jo vähän ihmetellä, eikö muilla sitten ole juurikaan kokemuksia tavanomaisesta poikkeavista parisuhteista? Edes klassinen kreisin psykoottinen kumppani tai mitään vastaavaa? Kirjastosta löytää novelleja halutessaan. Ei nämä jutut, edes @Civis Bonus 'in "tarinat" mitään Fifty Shadesia ole.
 
Ja koska maailma ei ole tasa-arvoinen ja Crownissa Philip oli pahempi niin sinun kesänovellihahmollakin on lupa käyttäytyä epätasa-arvoisesti naista kohtaan kun toiseen hahmoon verrattuna olet parempi?

Narsismi selittäisikin kuvion ihan hyvin.

Ei ole mitään oikeutta, mutta jos itsekäs kaveri vetosi jo ensitreffeillä, niin perkelettäkö tässä alkaa itseään muuttamaan? En montaa kysymystä akalta muuten siellä esittänyt. Tämä oli ilmeisesti sitten se mikä vetosi. Tiedä häntä.

Makuja on monenlaisia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Lue se toimitusjohtajatarina. Sekin ämmä oli ikionnellinen, vaikka en huomioinut häntä paljoakaan. Juuri siksi se olikin onnellinen. Ehkä se halusi elää uutta nuoruuttaan minun kauttani tai jotain.

Itsekäs, mutta kohtelias ja rauhallisella äänellä. Se vaan vetoaa valtavasti joihinkin naisiin. Ihan läpi elämän.
 
Kukin tyylillään tietysti ja jos kaikki on tarpeeksi tyytyväisiä niin samapa se on.

Jotain sun kesänovellihahmossa on silti rikki kun omaksi kumppaniksikin päätyneet naiset on ämmiä ja akkoja. Kokemuksesta suosittelen välttämään ämmiä ja akkoja sekä pyrkimään suhteeseen jossa kumppani on nainen, naisystävä tai jopa kulta. Voit yllättyä asennemuutoksen tuomista hyödyistä!
 
Kukin tyylillään tietysti ja jos kaikki on tarpeeksi tyytyväisiä niin samapa se on.

Jotain sun kesänovellihahmossa on silti rikki kun omaksi kumppaniksikin päätyneet naiset on ämmiä ja akkoja. Kokemuksesta suosittelen välttämään ämmiä ja akkoja sekä pyrkimään suhteeseen jossa kumppani on nainen, naisystävä tai jopa kulta. Voit yllättyä asennemuutoksen tuomista hyödyistä!
Sehän siinä on, ei näitä voi kuin kokemuksen kautta kartoittaa. :)

Voisipa etukäteen saada kokonaiskatsauksen potentiaalisesta kumppanista, millainen missäkin olosuhteissa on. Säästäisi paljon aikaa, rahaakin.
 
Kukin tyylillään tietysti ja jos kaikki on tarpeeksi tyytyväisiä niin samapa se on.

Jotain sun kesänovellihahmossa on silti rikki kun omaksi kumppaniksikin päätyneet naiset on ämmiä ja akkoja. Kokemuksesta suosittelen välttämään ämmiä ja akkoja sekä pyrkimään suhteeseen jossa kumppani on nainen, naisystävä tai jopa kulta. Voit yllättyä asennemuutoksen tuomista hyödyistä!

Äijien kesken akka. Kotona kulta. Tästä en jousta :D

Kesänovellihahmo. No jaa. Eikös niissä kesänovelleissa prinssi löydä sen prinsessansa? Tässä tapauksessa löytyi jotain muuta. Jotain sellaista, jonka takia voi olla onnellinen. Mieluiten vaikka koko loppuelämän. Tai jos ei niin sitten ei…
 
Jos mun elämä on liian jännittävää, enpä tiedä. Haluatko, että lentolipuista laitan vielä kuvaa? :oops:

En käytä alttereita, laita ihmeessä modet asialle selvittämään, jos niin iso mysteeri on. Kaikki kertomani pitää paikkansa, mutta ota tai jätä. Ei ole mun tehtävä uskotella mitään kenellekään.

Edelleen sellainen muromiitti voisi kiinnostaa. Lisätietoja kuvien kera, yms. saa vaikka silloin, maksat mun gin tonicit, jos haluat. Katsotaan sitten luovan kirjoittamisen pajaopetusta uusiksi. :)
Okei, ehkä sitten tutkani oli rikki. Syy tulkintaani ei ollut että elämäsi olisi ollut liian jännittävää, vaan lähinnä kertomisen tapaan alkoi vaan tulla saman tyyppistä melodramaattista poljentoa kuin tuolta Civistysmieheltä. Mutta ei enempää metaa, jatkakaa, seuraan mielenkiinnolla.

Itse aiheesta sen verran, että kyllä homma on tosiaan vaikeammaksi käynyt viime vuosina. Suomessa nyt ihmiset muutenkin ovat keskimäärin sosiaalisesti varsin kömpelöitä vieraiden ihmisten kohtaamisessa, ja 2010-luvulla sitten sukupuolten välisestä jännitteestä ja kohtaamisesta tehtiin julkisessa keskustelussa lähes kaikin tavoin pelkästään ongelmallinen asia. Siinä keskustelussa toki saavutettiin hyviäkin asioita, mutta kääntöpuolena tuli minusta se, että sukupuolten välinen luottamus ja arvostus vakavasti heikentyi.

Tähän kun sitten heitetään Tinderin kaltainen sovellus, jossa iso osa naisista pääsee kellumaan tiettyjen illuusioiden vallassa, ja toisaalta sama varmaan tapahtuu siellä monelle miehellekin, niin onhan se selvää että ns. normaalin kanssakäymisen pelisäännöt rikkova kusipäisyys lähtee jossain vaiheessa kollektiivisesti laukalle.

Aidoissa livekohtaamisissa onneksi edellämainittu kusipäistyminen ei ole merkittävästi ainakaan minulle näkynyt, eli naisiin saa livenä aidon ja molemminpuolisesti arvostavan kontaktin. Varsinkin jos on joku jaettu reaalimaailman konteksti eli työ-/opiskelu-/ystäväpiiri tms., joka aiheuttaa että ihmiset haluavat pitää maineestaan kiinni ja käyttäytyä hyvin. Kyllä naiset osaa edelleen mukavia ja ihania olla.

Kannustan siis vain lisäämään kohtaamisia reaalimaailmassa, siellä numeropeli toimii ihan eri lailla kuin Tinderissä. Reaalimaailmassa kaikki kohtaamiset kasvattavat todennäköisyyttä hyvän kumppanin löytymiselle, tindermaailmassa lukujen kasvaessa voi käydä jopa päinvastoin (karkkikauppailmiö).
 
Aika paljon metaa täällä turhasta. Alan jo vähän ihmetellä, eikö muilla sitten ole juurikaan kokemuksia tavanomaisesta poikkeavista parisuhteista? Edes klassinen kreisin psykoottinen kumppani tai mitään vastaavaa? Kirjastosta löytää novelleja halutessaan. Ei nämä jutut, edes @Civis Bonus 'in "tarinat" mitään Fifty Shadesia ole.

Tällaisia tarinoita varmaan maailmasta löytyy moniakin. Erikoista on se että tekee nimimerkin ATK-foorumille vain ja ainoastaan sitä varten että pääsee tätä tarinaa jakamaan tänne. Muuta keskusteltavaa ei taida löytyä...

Viihdyttävä ketju tosiaan. Oon ihan koukussa seuraamassa minkälaista tyhjääpää-blondia on taas käynyt revittelemässä haarojaan alfa-uroon edessä.
 
Tällaisia tarinoita varmaan maailmasta löytyy moniakin. Erikoista on se että tekee nimimerkin ATK-foorumille vain ja ainoastaan sitä varten että pääsee tätä tarinaa jakamaan tänne. Muuta keskusteltavaa ei taida löytyä...

Viihdyttävä ketju tosiaan. Oon ihan koukussa seuraamassa minkälaista tyhjääpää-blondia on taas käynyt revittelemässä haarojaan alfa-uroon edessä.

En oikein tiedä monennessako ulottuvuudessa seikkaillaan, kun maalaispitäjien naiset lähes lakoavat niille sijoilleen, kun kaupungista saapuu Risto Reipas pikeepaidassa sukat sandaaleissa pierevien maalaisjunttien sekaan. Samoin nämä treffien aikaiset, vanhempien miesten telepaattiset viestinvaihdot toisten kumppaneiden arvostelussa menevät täysin Pahkasika-osastolle.
 
Okei, ehkä sitten tutkani oli rikki. Syy tulkintaani ei ollut että elämäsi olisi ollut liian jännittävää, vaan lähinnä kertomisen tapaan alkoi vaan tulla saman tyyppistä melodramaattista poljentoa kuin tuolta Civistysmieheltä. Mutta ei enempää metaa, jatkakaa, seuraan mielenkiinnolla.

Itse aiheesta sen verran, että kyllä homma on tosiaan vaikeammaksi käynyt viime vuosina. Suomessa nyt ihmiset muutenkin ovat keskimäärin sosiaalisesti varsin kömpelöitä vieraiden ihmisten kohtaamisessa, ja 2010-luvulla sitten sukupuolten välisestä jännitteestä ja kohtaamisesta tehtiin julkisessa keskustelussa lähes kaikin tavoin pelkästään ongelmallinen asia. Siinä keskustelussa toki saavutettiin hyviäkin asioita, mutta kääntöpuolena tuli minusta se, että sukupuolten välinen luottamus ja arvostus vakavasti heikentyi.

Tähän kun sitten heitetään Tinderin kaltainen sovellus, jossa iso osa naisista pääsee kellumaan tiettyjen illuusioiden vallassa, ja toisaalta sama varmaan tapahtuu siellä monelle miehellekin, niin onhan se selvää että ns. normaalin kanssakäymisen pelisäännöt rikkova kusipäisyys lähtee jossain vaiheessa kollektiivisesti laukalle.

Aidoissa livekohtaamisissa onneksi edellämainittu kusipäistyminen ei ole merkittävästi ainakaan minulle näkynyt, eli naisiin saa livenä aidon ja molemminpuolisesti arvostavan kontaktin. Varsinkin jos on joku jaettu reaalimaailman konteksti eli työ-/opiskelu-/ystäväpiiri tms., joka aiheuttaa että ihmiset haluavat pitää maineestaan kiinni ja käyttäytyä hyvin. Kyllä naiset osaa edelleen mukavia ja ihania olla.

Kannustan siis vain lisäämään kohtaamisia reaalimaailmassa, siellä numeropeli toimii ihan eri lailla kuin Tinderissä. Reaalimaailmassa kaikki kohtaamiset kasvattavat todennäköisyyttä hyvän kumppanin löytymiselle, tindermaailmassa lukujen kasvaessa voi käydä jopa päinvastoin (karkkikauppailmiö).

Erittäin hyviä pointteja. Juuri tämän takia olenkin tavallaan yhdessä nykyisen kumppanini kanssa. En siksi, että Tinderissä pelaaminen olisi ollut uhka tai mahdollisuus, vaan tiesin että jos tänne jään niin todennäköisyys sille, ettei enää voi palata parisuhteeseen kasvaa koko ajan.

Kuukausi Tinderiä riitti. Totesin, ettei tätä kannata jatkaa. Ihan sama, vaikka kohta vastaan tulisi todennäköisesti ”parempi”. Se vaan pitää ottaa se suuri hyppy ja pakottaa itsensä sinne treffeille sen rumemman, mutta vakaamman ja älykkäämmän ihmisen kanssa.

Luonto haraa aluksi vastaan. Treffeillä pitää laittaa kaikki näyttelijänlahjat likoon. Esittää empaattisempaa mitä on. Kehua hieman ja generoida sitä lämpöä. Ideana on minulla aina ollut päästä keskustelemaan kahden kesken. Ei sänkyhommiin. Vasta kahden kesken piknikillä se todellinen empatia alkaa herätä, jos alkaa.

Tämän nykyisen lääkäriemäntäni kanssa se empatia ei oikeasti herännyt edes siellä. Ehkä siksi, koska ulkomuoto oli tavallaan minun standardeille sieltä huonoimmasta päästä. Kyseessä oli rumin treffikumppanini ikinä, jos olen rehellinen.

Ainoa mikä sai minut tuossa vaiheessa pitämään naisesta vielä kiinni oli ne vakaat tulot. Ajattelin, että pakko mukautua jos perheen joskus vielä haluan. Se tuo tiettyä turvaa, että toisella on aina töitä. En siis todellakaan elä kenenkään siivellä, ettei kukaan ymmärrä väärin. Silti se tieto, ettei toinen voi käytännössä joutua työttömäksi saa minut nukkumaan yöni hyvin. Samoin se tieto, että nainen rakastaa edelleenkin niin paljon, että menettämisen pelko aiheuttaa siinä jopa kauhua. Joskus harvoin sitä on hauska testata. Muutama päivä taukoa seksistä ja istuttaa sen alas ruokapöydän ääreen. Katson silmiin ja aloitan lauseen rauhallisesti ja kiltisti naama peruslukemilla:

”Kulta mä olen ajatellut vähän asioita…”

Se kauhun määrä niissä silmissä ja hengitys pysähtyy. Se on pysynyt vielä nykypäivänäkin samana.

”…jos ei mennäkään sun vanhemmille tänä juhannuksena.”

Se helpotus on aivan käsinkosketeltava, kun päästään lauseen kakkososioon. Uloshengityksen ja jännityksen laukeamisen aistii.

Vastaus on suora kyllä. Lopulta se ei edes illalla muista, mitä me oikein sovittiin. Kyselee vielä kumman autolla mennään jne.

Tässä mielessä emäntä on sosiaalisesti vammainen. Se ei tajua sitä, että sitä testataan. Monesti matemaattis-luonnontieteelliset ihmiset ovat todella sokeita tällaiselle.
 
Erittäin hyviä pointteja. Juuri tämän takia olenkin tavallaan yhdessä nykyisen kumppanini kanssa. En siksi, että Tinderissä pelaaminen olisi ollut uhka tai mahdollisuus, vaan tiesin että jos tänne jään niin todennäköisyys sille, ettei enää voi palata parisuhteeseen kasvaa koko ajan.

Kuukausi Tinderiä riitti. Totesin, ettei tätä kannata jatkaa. Ihan sama, vaikka kohta vastaan tulisi todennäköisesti ”parempi”. Se vaan pitää ottaa se suuri hyppy ja pakottaa itsensä sinne treffeille sen rumemman, mutta vakaamman ja älykkäämmän ihmisen kanssa.

Luonto haraa aluksi vastaan. Treffeillä pitää laittaa kaikki näyttelijänlahjat likoon. Esittää empaattisempaa mitä on. Kehua hieman ja generoida sitä lämpöä. Ideana on minulla aina ollut päästä keskustelemaan kahden kesken. Ei sänkyhommiin. Vasta kahden kesken piknikillä se todellinen empatia alkaa herätä, jos alkaa.

Tämän nykyisen lääkäriemäntäni kanssa se empatia ei oikeasti herännyt edes siellä. Ehkä siksi, koska ulkomuoto oli tavallaan minun standardeille sieltä huonoimmasta päästä. Kyseessä oli rumin treffikumppanini ikinä, jos olen rehellinen.

Ainoa mikä sai minut tuossa vaiheessa pitämään naisesta vielä kiinni oli ne vakaat tulot. Ajattelin, että pakko mukautua jos perheen joskus vielä haluan. Se tuo tiettyä turvaa, että toisella on aina töitä. En siis todellakaan elä kenenkään siivellä, ettei kukaan ymmärrä väärin. Silti se tieto, ettei toinen voi käytännössä joutua työttömäksi saa minut nukkumaan yöni hyvin. Samoin se tieto, että nainen rakastaa edelleenkin niin paljon, että menettämisen pelko aiheuttaa siinä jopa kauhua. Joskus harvoin sitä on hauska testata. Muutama päivä taukoa seksistä ja istuttaa sen alas ruokapöydän ääreen. Katson silmiin ja aloitan lauseen rauhallisesti ja kiltisti naama peruslukemilla:

”Kulta mä olen ajatellut vähän asioita…”

Se kauhun määrä niissä silmissä ja hengitys pysähtyy. Se on pysynyt vielä nykypäivänäkin samana.

”…jos ei mennäkään sun vanhemmille tänä juhannuksena.”

Se helpotus on aivan käsinkosketeltava, kun päästään lauseen kakkososioon. Uloshengityksen ja jännityksen laukeamisen aistii.

Vastaus on suora kyllä. Lopulta se ei edes illalla muista, mitä me oikein sovittiin. Kyselee vielä kumman autolla mennään jne.

Tässä mielessä emäntä on sosiaalisesti vammainen. Se ei tajua sitä, että sitä testataan. Monesti matemaattis-luonnontieteelliset ihmiset ovat todella sokeita tällaiselle.
Sairasta.
 
Et sinä varmaan niitä naisia raiskaa tai kotiin kidnappaa, vaikka sellaista ihmiskunnan historiassa onkin harrastettu. Meillä on kontrolli ja sitä kautta tuleva tyydytys tehdyistä valinnoista.
En halua kidnapata ja raiskata naisia. Ehkä olen vain poikkeuksellisen hyvä tyyppi, kun ei johdu vain sinnikkäästä itsehillinnästä.
 
En oikein tiedä monennessako ulottuvuudessa seikkaillaan, kun maalaispitäjien naiset lähes lakoavat niille sijoilleen, kun kaupungista saapuu Risto Reipas pikeepaidassa sukat sandaaleissa pierevien maalaisjunttien sekaan. Samoin nämä treffien aikaiset, vanhempien miesten telepaattiset viestinvaihdot toisten kumppaneiden arvostelussa menevät täysin Pahkasika-osastolle.

No jos päädyt vahingossa Photoshopin avittamana Tinder-treffeille ämmän kanssa, jolla on naamassa seitsemän kauneusleikkausta ja ulkomuodossa jossain määrin Jessica Alvesia, niin kyllä jengi todellakin katsoo. Kaksimetrinen mies ja tällainen pitkäsäärinen wannabe-supermalli, jonka naaman ulkomuoto muistuttaa täytettyä vesi-ilmapalloa, kerää todellakin katseita ja supattelua ravintolassa tai kadulla. Ei tarvitse olla Einstein, että ymmärtää miksi…

Paikka oli pieni kahvila-ravintola. Voin jopa kertoa paikan nimen, koska en asu Tampereella. Pellas. Istuttiin ämmän kanssa siinä nurkkasyväyksessä ovesta katsottuna oikealla ikkunapaikalla. Ämmä osittain selin oveen päin. Pieni pöytä ja intiimi keskusteluympäristö. Pelimies astui ensin ravintolaan sisään ja katsoi minua ystävällisesti. Sen jälkeen ämmää varpaista päähän ja nosti kulmakarvansa kohti kattoa. Viesti oli todellakin ystävällismielinen. Ei vittuilua :D Selitykseeni tuli sellainen parin sekunnin katkos, mutta sain kasattua itseni jotenkin.

Jos olisin itse pelimies olisi kyllä ämmä saanut kuulla kunniansa, että tuollainen photoshop-taitoinen botox-hirviö ajatti minut Tampereelle. Toisaalta juttu luisti kyllä ja minua ihan aidosti kiinnosti sairaanhoitajan näkemys työstään yövuorossa ja elämästään. Siinä mielessä ei vituttanut ja jäi positiivinen fiilis. Mitään yhteyttä ei kyllä pidetty, vaikka ämmä lähtiessä totesikin, että jatketaan viestittelyä. Kiitos illasta ja ghostaus oli minun ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
En halua kidnapata ja raiskata naisia. Ehkä olen vain poikkeuksellisen hyvä tyyppi, kun ei johdu vain sinnikkäästä itsehillinnästä.
Eli valitset sellaisen evolutionäärisen tai historiallisen seikan joka sopii omaan satuusi ja jätät muut tätä väitettäsi tukemattomat seikat pois?
 
Laittakaahan pojat jäitä hattuun ja keskittykää itse asiaan:

Miten löytää emäntä?
Kaveri bongasi muutama kesä sitten naisen uimarannalta. Nainen oli yksin viltillään, kaveri juttelemaan ja loppu on historiaa.
Seurustelevat edelleen.. Vastaus kysymykseesi on. Voit löytää se ihan mistä vaan, mene rohkeasti juttelemaan kun törmäät mielenkiintoiseen naiseen.
 
No jos päädyt vahingossa Photoshopin avittamana Tinder-treffeille ämmän kanssa, jolla on naamassa seitsemän kauneusleikkausta ja ulkomuodossa jossain määrin Jessica Alvesia, niin kyllä jengi todellakin katsoo. Kaksimetrinen mies ja tällainen pitkäsäärinen wannabe-supermalli, jonka naaman ulkomuoto muistuttaa täytettyä vesi-ilmapalloa, kerää todellakin katseita ja supattelua ravintolassa tai kadulla. Ei tarvitse olla Einstein, että ymmärtää miksi…

Paikka oli pieni kahvila-ravintola. Voin jopa kertoa paikan nimen, koska en asu Tampereella. Pellas. Istuttiin ämmän kanssa siinä nurkkasyväyksessä ovesta katsottuna oikealla ikkunapaikalla. Ämmä osittain selin oveen päin. Pieni pöytä ja intiimi keskusteluympäristö. Pelimies astui ensin ravintolaan sisään ja katsoi minua ystävällisesti. Sen jälkeen ämmää varpaista päähän ja nosti kulmakarvansa kohti kattoa. Viesti oli todellakin ystävällismielinen. Ei vittuilua :D Selitykseeni tuli sellainen parin sekunnin katkos, mutta sain kasattua itseni jotenkin.

Jos olisin pelimies olisi kyllä ämmä saanut kuulla kunniansa, että tuollainen photoshop-taitoinen botox-hirviö ajatti minut Tampereelle. Toisaalta juttu luisti kyllä ja minua ihan aidosti kiinnosti sairaanhoitajan näkemys työstään yövuorossa ja elämästään. Siinä mielessä ei vituttanut ja jäi positiivinen fiilis. Mitään yhteyttä ei kyllä pidetty, vaikka ämmä lähtiessä totesikin, että jatketaan viestittelyä. Kiitos illasta ja ghostaus oli minun ratkaisu.

Mä en ainakaan katsoisi, mistä tää tulee että ihmiset muka huumaantuisi jos ne näkee kaksmetrisen miehen tai kauneusleikatun naisen?
Maa kutsuu...
 
Kaveri bongasi muutama kesä sitten naisen uimarannalta. Nainen oli yksin viltillään, kaveri juttelemaan ja loppu on historiaa.
Seurustelevat edelleen.. Vastaus kysymykseesi on. Voit löytää se ihan mistä vaan, mene rohkeasti juttelemaan kun törmäät mielenkiintoiseen naiseen.

Nosiis, mä en käy biitsillä.
No mut jos käyn vaikkapa kaupassa, niin tota en mä tiedä, en mä näe koskaan, milloinkaan mielenkiintoisia naisia.
Määrittele mielenkiintoinen nainen?
 
Mä en ainakaan katsoisi, mistä tää tulee että ihmiset muka huumaantuisi jos ne näkee kaksmetrisen miehen tai kauneusleikatun naisen?
Maa kutsuu...
Voi olla joku Afrikan maa tai vastaava jossa valkoinen pitkä mies aiheuttaa säpinää. En länsimaista pahemmin usko.
 
Nosiis, mä en käy biitsillä.
No mut jos käyn vaikkapa kaupassa, niin tota en mä tiedä, en mä näe koskaan, milloinkaan mielenkiintoisia naisia.
Määrittele mielenkiintoinen nainen?
Kaikilla on makunsa "mielenkiintoisesta naisesta". Se mikä sinua kiinnostaa naaraassa ei joku toinen pidä naista lainkaan mielenkiintoisena". Makuasia siis.
 
Mä en ainakaan katsoisi, mistä tää tulee että ihmiset muka huumaantuisi jos ne näkee kaksmetrisen miehen tai kauneusleikatun naisen?
Maa kutsuu...

Kuten ei 2/3 muistakaan ihmisistä. Sen sijaan se 1/3 jää tuijottamaan. Näin se menee, eikä siinä ole mitään ihmeellistä :D
 
Mussutin tänään Juvan ABC:llä tavallisen ihmisen surkeaa lehtipihviateriaani. Yhtäkkiä koko ravintola hiljeni. Kuin avaruusaluksen ovet tuulikaappi avautui ja sieltä astui esiin jotain uskomatonta. Kaksimetrinen, sporttinen miesveistos. Kuin kaksi tähteä olisi syttynyt hänen sipaistessa aurinkolasit silmiltään. Naistenhuoneelle syntyi jono. En tiedä olivatko siellä puuteroimassa yläpäätään, vai kuivaamassa alapäätään. Blondi mallimyyjätär missivartalolla puri alahuultaan. Ruma akka, mutta olisi hyvä äitihahmo jälkeläisilleen, koska opiskeli mm. yliopistossa kasvatustieteiden emeritusprofessoriksi. Pihvini ehti jo kylmetä. Kaikki me muut miehet jähmetyimme ja osoitimme kulmakarvoillamme alistuvamme tälle Alphalle. Pois lähtiessään seurasin vielä ikkunasta, kun hän Bentleylle mennessään auttoi 6 mummoa suojatien yli. Kahdelle heistä piti soittaa ambulanssi, kun saivat sydänkohtauksen silkasta kiimasta.
 
Viimeksi muokattu:
Kovin nyt pitkiä matkoja pelimiehellä ajattaa.

Seksille ei ole ollut koskaan oikeasti tarvetta nopeasti, joten ei se tyhjä arpakaan ole sillä tavalla harmittanut koskaan. Se että paikan päällä selviääkin, etten tuon kanssa tule tekemään lapsia tai edes yhden yön juttua, on se yleisin lopputulema. Sitten vaan kohti friend-zonea ja pyrin ystävällisesti kyselemään työstään ja näkemyksistään elämästä yleisesti.

Ainahan se vähän harmittaa, mutta toisaalta kiva tutustua sellaiseen ihmiseen, johon ei taatusti muuten olisi törmännyt.
 
Mussutin tänään Juvan ABC:llä tavallisen ihmisen surkeaa lehtipihviateriaani. Yhtäkkiä koko ravintola hiljeni. Kuin avaruusaluksen ovet tuulikaappi avautui ja sieltä astui esiin jotain uskomatonta. Kaksimetrinen, sporttinen miesveistos. Kuin kaksi tähteä olisi syttynyt hänen sipaistessa aurinkolasit silmiltään. Naistenhuoneelle syntyi jono. En tiedä olivatko siellä ehostamassa puuterilla yläpäätään, vai kuivaamassa alapäätään. Blondi mallimyyjätär missivartalolla puri alahuultaan. Ruma akka, mutta olisi hyvä äitihahmo jälkeläisilleen, koska opiskeli mm. yliopistossa kasvatustieteiden emeritusprofessoriksi. Pihvini ehti jo kylmetä. Kaikki me muut miehet jähmetyimme ja osoitimme kulmakarvoillamme alistuvamme tälle Alphalle. Pois lähtiessään seurasin vielä ikkunasta, kun hän Bentleylle mennessään auttoi 6 mummoa suojatien yli. Kahdelle piti soittaa ambulanssi, kun saivat sydänkohtauksen silkasta kiimasta.

Tämä oli aivan saatanan hauska! Hajosin aivan täysin.

:srofl:

Ehkä tämä elämäni saattaa kuulostaa paljon jännittävämmältä mitä se on loppupeleissä. Tässä ketjussa on sen 1%:in huippukohdat koottuna. 99% on sitä paskaa perusarkea. Yhtä tylsää kuin kaikilla muillakin;)
 
Tämä oli aivan saatanan hauska! Hajosin aivan täysin.

:srofl:

Ehkä tämä elämäni saattaa kuulostaa paljon jännittävämmältä mitä se on loppupeleissä. Tässä ketjussa on sen 1%:in huippukohdat koottuna. 99% on sitä paskaa perusarkea. Yhtä tylsää kuin kaikilla muillakin;)
Sitähä se some on. Toiset on vaan taitavampia myymään sen 1% ja sekös ihmisiä kiinnostaa. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Tätähän se some on. Toiset on vaan parempia myymään tarinoitaan/"elämäänsä" ja sekös ihmisiä kiinnostaa. ;)

Niinpä. Samat kuorsaavat, röyhtäilevät ja piereskelevät oliot meissä kaikissa asuu. Minussakin. Se on sitä 99% elämää. Ehkä se 1% on sitten jännittävämpää kuin muilla. Mene ja tiedä. Juristiksi olen todella kaukana kyllä panomiehestä loppupeleissä. Helsingin AA-toimistoissa töitä tekevät timmikroppaiset nuoret alfat todellakin panee. Se on vaan se elämä sitten sitä sirkusta. Pelkkää työtä, salitreeniä, salaattiravintolaa, matkustelua ja naisia.

Nekin löytää itsensä sitten lopulta sieltä masennuslääkitykseltä jo viiden vuoden jälkeen.

Ainoa ihmisryhmä maailmassa, joiden juttuja jaksan kuunnella vaikka koko illan on juuri nämä ihmiset. Ne aistivat jotenkin sellaisen miehisen herkkyyden ja haluavat avautua minulle. Todellakin siinä tajuaa, että omat asiat on aivan helvetin hyvin. Työyhteisö, jossa on inhimillisyydelle ja myös virheille tilaa. Vakaa arki ja seurassa viihtyvä nainen. Ei riippuvuuksia tai lääkityksiä.

Lähes joka kerta ne kysyy sitten lopuksi, että oletko sä onnellinen elämääsi? Olenko? Vastaan kyllä joka kerta. Ainakin heihin verrattuna olen aivan helvetin onnellinen loppupeleissä. Se kateus on niin kova, että osa ei viitsi pitää yhteyttä ennen kuin vasta on hypännyt ulos siitä oravanpyörästä. Sen jälkeen kyllä tulee sitten viestiä.
 
paljos juristit tienaa?

Tyhmä kysymys. Palkkahaitari on todella leveä ja riippuu toimiiko juristiammatissa vai johtajana vai johtavana virkamiehenä tms. Varsinkaan valtiolla ei voi vetää sitä rajaa, että milloin on enää ”juristiammatissa”. Tavallaan kaikki virkamiehet on juristiammatissa tai sitten ei kukaan. Edes se ammattinimike ei kerro kaikkea.

Riippuu myöskin aivan onko valtiolla, kunnalla, pikkupuljussa vai liihottaako Espalla hienossa puvussa.

Julkisella 3-4-5 jotkut 6. Yksityisellä monet 4-5-6, mutta työpäivien keskipituus nousee heti sinne yhdeksään tuntiin ja yli. Espalla voi tienata nuori juristi sairaanhoitajan tuntipalkkaa, kun on kiinteä kuukausipalkka, mutta töitä tehdään 14 tuntia päivässä.
 
Melko tavallisilta palkoilta keskimäärin kuulostaa, siis verrattuna insinöörit, tradenomit, isännöitsijät etc,
no ehkä vähän isompaa haitaria, jos toi numero 6 on tuolla.

tottakai palkkaan vaikuttaa ikä ja kokemusvuodet myös. jos tuore lakimies voi saada jos melko mahdollisesti 6ke palkkaa, niin on hyvin palkattu ammatti.
Tosin jos lakimies 30v kokemuksella ei tienaa enempää kuin 6ke, niin sitten ei niin ihmeellinen palkka.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
285 353
Viestejä
4 897 577
Jäsenet
78 982
Uusin jäsen
Koodi-Kalle42

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom