Parisuhteen kiemurat

[Poppamies]

Mun elämän paras päätös oli muuttaa puolen vuoden seurustelun (se kuuluisa etäsuhde) jälkeen saman katon alle sen nelikymppisen naisen kanssa. Nuoremmat eivät ehkä usko, että siinä iässä jo tietää, mitä elämältä ja puolisolta tahtoo. Oma tila ei tullut ihan kärkipäässä sitä listaa. Ja etenkin siinä iässä osaa jo avata suunsa, jos joku pikkuinen juttu kismittää. Kumpikin osaa laittaa juuston ja kinkun oikeassa järjestyksessä leivän päälle ja vessapaperirullan oikein päin telineeseen.

Nyt ollaan kuusikymppisiä ja yhä naimisissa. Keskenämme jopa.

Kuulostako sinun korviin osa näistä keskustelijoista keskenkasvuisilta?

Tyyliin, syy olla oma asunto on koristetyynyt -tyyppistä pohdintaa.

 

[Frankie]

Kuulostako sinun korviin osa näistä keskustelijoista keskenkasvuisilta?

Tyyliin, syy olla oma asunto on koristetyynyt -tyyppistä pohdintaa.

Ei, mutta ns. kokemusasiantuntijuus hiukan loistaa joskus poissaolollaan ja yleistykset ovat melko radikaaleja.

 

[SgtBudde]

Joo, kyllä ei ole helppoa. Tämän ja nettitreffi-ketjun perusteella ei voi kuin lähettää pienen hiljaisen kiitoksen yläkertaan (tai ala-), että onnistui pariutumaan ennen Internetin tuloa.

 

[Ihime]

Se on vaikiaa jos ei ole heleppoa. Omasta kokemuksesta sen kyllä melko nopeasti huomaa heti suhteen alussa jos hommalla potentiaalista tulevaisuutta pitempiaikaiseski, ellei jopa loppuelämän suhteeksi. Se jos heti suhteen muutaman kk aikana alkaa tökkimään ja tuntumaan ettei tästä mitään tule, niin näin se tahtoo lähes aina olla. Siinä vaan sitten tuhlataan kummankin, tai toisen aikaa roikkumalla suhteessa ja toivotaan parasta.

 

[samsungaaja]

Kuulostako sinun korviin osa näistä keskustelijoista keskenkasvuisilta?

Tyyliin, syy olla oma asunto on koristetyynyt -tyyppistä pohdintaa.

Ja tämä viestisi toi mitä lisäarvoa keskusteluun? Kerro vaikka jotain omia näkemyksiäsi kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tuon koristetyynyjutun nyt varmaan arvasit kuitenkin enemmän läpäksi.. Tarkoitus oli sanoa että ihmisillä voi olla joskus vähän ihmeellisiä arvojärjestyksiä kun sen parisuhteen pitäisi kai olla ykkösjuttu sen sijaan että on omaa tilaa / että kaikki on just oman mielen mukaisesti huushollissa. Tottakai yhteen muuttamisessa voi olla käytännön ongelmia myös, asuntojen myynti ja tämmöiset.

 

[Wasabrod]

Näitä juttuja kun lukee, niin tulee mieleen, että onko sen parisuhteen pakko olla näin vaikeaa. Jos toisesta tykkää, niin sen kanssa haluaa olla. Jos toinen osapuoli ei tiedä mitä haluaa, niin silloin lienee viisainta laittaa sitä kuuluisaa uutta matoa koukkuun.

Yhteenmuuttaminen on iso asia. Vai onko? Muuttakaa yhteen, ja jos homma ei toimi, niin lusikat jakoon, jos niin käy niin mitä sitten? Ei se muuten selviä kuin kokeilemalla, ja ei se ole niin vakavaa, tää on vaan elämää Jos jotain olen oppinut, joskus kannattaa yrittää jättää se vatulointi vähemmälle ja sen sijaan elää tätä elämää.