Parisuhteen kiemurat

Mutta jos akka lirkuttelee vieraille miehille ja lähettelee sydämiä illat pitkät yhteisestä kodista, niin kyllä kunnioitus teikäläistä kohtaan on silloin pyöreä nolla ja SE on ongelma.
Sekin on kyllä fakta. Suostui kuitenkin kertomaan asiasta.
Enkä toki tiedä, että mihin se oli reaktio eli oliko kyseessä reagointi johonkin asiaan vai häneen.
 
Ikävä tilanne. Nämä tämän ketjun eroa heti yms. mustavalkoiset neuvot kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa. Joko kirjoittaja purkaa omia traumojaan tai on sen verran märät korvat, että ei näe harmaan sävyjä. Itse tiedät parhaiten mitä kestät ja mikä on järkevää. Jos se vaimo oikeasti on rehellinen ja ollut luotettava, niin kyse voi olla hätähuudosta. Ainakin tuo ihmettely mikset kysele enempää kuulostaa siltä. Pitkissä suhteissa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, kysymys on siitä haluaako kriisistä molemmat selvitä. Varsinkin pienet lapset tuo asiaan mutkia niin hyvässä kuin pahassa. Se, että uskalsi kertoa sinulle tapahtuneesta ei mun mielestä oikeuta mihinkään vitun huora - ero reaktioon. Varmasti sattuu tietysti. Jos päätät taistella hänen kanssaan suhteen puolesta, niin muista kertoa se päin näköä. Eiköhän siinä kohtaa toinen kerro, jos ero on hänestä ainoa vaihtoehto. Älä nyt ainakaan ilmoittelematta ala eroa valmistelemaan ja sit hoidat sen ilmoitusluonteisena juttuna. Voi käydä nikn, että kumpikaan ei tahdo erota, mutta selkäranka ja kulissit estää ”totuuden” valkenemisen. Tee kaikki mitä pystyt ettei tarvitse sitten 20 v. myöhemmin itkeä kännispäissä ”voi kun mä olisin silloin...”.
 
Nyt ihan oikeasti kasvatat sinne selkärangan seudulle pari nikamaa rohkeasti ja lopetat tuon asioiden selittelyn paremmaksi. Mitä nopeammin olet rehellinen itsellesi, niin sitä nopeammin pääset tilanteen herraksi.

Jatkuvasti se nyt tarjoilee sitä täkyä ettei hänen tarvitse laittaa hackmanneja jakoon vaan pelaa jotain viivytyspeliä missä lopputulos on nyt jo tiedossa.
Ymmärrän kyllä. Ja olen tuota miettinyt, että yrittää jättää likaiset hommat minulle.
Tokkopa tietää itsekään, että mihin on joutumassa.

Mutta toisaalta, niin olen mieltänyt asian toistaiseksi siten, että saa itse tehdä sen ratkaisun.
En ole muuttamassa nykyisestä asunnosta mihinkään tai tekemässä liikkeitä.
Hän pani tämän alulle, niin saa myös lopettaa tavalla taikka toisella.
Sitten voi siirtyä käytännön asioihin asap.

Ja yritän päästä tilanteesta yli enkä aio jäädä tuleen makaamaan, kävi miten kävi.
 
Ymmärrän kyllä. Ja olen tuota miettinyt, että yrittää jättää likaiset hommat minulle.
Tokkopa tietää itsekään, että mihin on joutumassa.

Mutta toisaalta, niin olen mieltänyt asian toistaiseksi siten, että saa itse tehdä sen ratkaisun.
En ole muuttamassa nykyisestä asunnosta mihinkään tai tekemässä liikkeitä.
Hän pani tämän alulle, niin saa myös lopettaa tavalla taikka toisella.
Sitten voi siirtyä käytännön asioihin asap.

Ja yritän päästä tilanteesta yli enkä aio jäädä tuleen makaamaan, kävi miten kävi.

Ei ole tarkoitus potkia maassa makaavaa, mutta vaikka rouvan toiminta on mitä on, niin kuulostaa siltä, että sä olit tunnetasolla jättänyt hänet jo aiemmin. Naiselle kokemus yhteyden katkeamisesta ja puolison ihailun puutteesta rinnastuu pettämiseen. Jos puoliso päätyy miehen itsestäänselvyysosastoon niin naisen tarvitsema halutuksi/ihailluksi tulemisen tarve jää täyttymättä ja avautuu ovi muille kaksilahkeisille täyttää tämä tarve.
Useat miehen mielestä täysin äkisti ja varoittamatta tapahtuneet erot johtuvat tästä. Seurusteluvaiheessa tuo tarve tulkee usein täytettyä sen enempää ajattelematta, mutta tunnepuolen tasaantuessa sen eteen tulisi tietoisesti tehdä töitä. Ja se kukkapuska kerran vuodessa ei toimi.

Harvemmin nainen osaa sitä selittää niin, että ukkokin tajuaisi, mutta nämä "löysin sielunkumppanen" ja "meillä ihana yhteys" ovat suoraa tekstiä.

Jos vaimosi ajattelee sun pystyvän täyttämää hänen mittansa niin sauma voi vielä aueta, jos katsoo ettet koe tarvitsevasi muutosta tunnepuolen vahvistamiseksi niin hakee sen varmaan muualta, mikä tietenki yhtä syvältä kuin sun laiminlyönti.
 
Niinkuin aiemmin jo sanoin niin se käsitys, että vanhaan voi palata ei toimi. Se vanha maailma meni jo rikki ja nyt kyse on siitä, että onko halua yrittää uudelleen ja näkeekö toista näiden tapahtumien jälkeen ylipäätänsä ihmisenä jonka kanssa olisi valmis harkitsemaan parisuhdetta.
 
Ymmärrän kyllä. Ja olen tuota miettinyt, että yrittää jättää likaiset hommat minulle.
Tokkopa tietää itsekään, että mihin on joutumassa.

Mutta toisaalta, niin olen mieltänyt asian toistaiseksi siten, että saa itse tehdä sen ratkaisun.
En ole muuttamassa nykyisestä asunnosta mihinkään tai tekemässä liikkeitä.
Hän pani tämän alulle, niin saa myös lopettaa tavalla taikka toisella.
Sitten voi siirtyä käytännön asioihin asap.

Ja yritän päästä tilanteesta yli enkä aio jäädä tuleen makaamaan, kävi miten kävi.

Otat nyt kaikessa hiljaisuudessa selville asiat pankin ja lapsiin liittyvät asiat. Jos on avioehto, niin hyvä. Osaavan juristin kanssa kannattaa jutella hyvissä ajoin ennenkuin ilmoitat tulevalle exälle mistään mitään.

Itsellä pitkä avioliitto kuivahti kasaan, oltiin vaan kämppiksiä lopulta. Sitä ennen exä oli keksinyt kaikkea outoa, ja mt ongelmat olivat ilmeisia. Sitten se yksi ilta ilmoitti erosta, ennenkun oli sanaakaan sanonut niin tiesin että tämä oli nyt tässä.
Sitten osti oman kämpän jne... muttei muuttanut. Samalla kännykkä muuttui näkymättömäksi ja äänettömäksi. Työpaikkaromanssihan sieltä sitten löytyi, varatun perheellisen vanhemman miehen kanssa.
Ennenkun tuo selvisi kokonaisuudessaan, nii itsellä oli jo uusi emäntä jonka kanssa vietin aikaa toisaalla.

Lopulta oli kaiken sekoilun jälkeen sanoa exälle että nyt on se hetki että muutat omaan kämppääsi. Tuohon meni siis 4kk yhdessä asumista ja tilanteen sietämistä. Lapsia ei onneksi tuossa mukana.

Vituttihan koko homma pitkäänkin, mutta käytännön asiat saatiin sovittua, nyt ihan asiallisissa väleissä sen vähän mitä joskus nähdään tai viestitellään. Mutta omaa elämää kummatkin elää. Takaisin paluusta ei tarvitse edes ajatella.
 
Hän pani tämän alulle, niin saa myös lopettaa tavalla taikka toisella.

Ei se sitä lopeta. Se on varma. Sehän on optimitilanteessa kun saa panna muualla ja kotona odottaa arkea pyörittävä mies. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin valmistella ero omalta osalta valmiiksi.

Ja lapset sopeutuu kyllä. Itse asiassa paremmin kun ne on alle 5v. Kouluikäisten kanssa on jo paljon vaikeampaa kun ne "osaa" syyllistää itseään.
 
Ei se sitä lopeta. Se on varma. Sehän on optimitilanteessa kun saa panna muualla ja kotona odottaa arkea pyörittävä mies. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin valmistella ero omalta osalta valmiiksi.

Ja lapset sopeutuu kyllä. Itse asiassa paremmin kun ne on alle 5v. Kouluikäisten kanssa on jo paljon vaikeampaa kun ne "osaa" syyllistää itseään.
Sanoisin, että ei se kyllä pane ja jos panee, niin virtuaalisesti, mutta sitä tuskin edes osaa.
 
Sanoisin, että ei se kyllä pane ja jos panee, niin virtuaalisesti, mutta sitä tuskin edes osaa.

No nyt on kyllä aika hyvät psyykkiset defenssit laitettu päälle :D Siis eihän teillä edes ole mitään vakavastiotettavaa keskusteluyhteyttä tai normaalia parisuhteen keskinäistä kunnioitusta olemassa, kun ette voi puhua asiasta vaan pitää leikkiä jotain piiloleikkejä.
 
Joillekin vain sopii tuo elämä jossa toinen käy vieraissa panemassa ja elelemässä, kunhan on se kulissi on kunnossa. Eihän se edes haittaa jos ei ennenkään harrastettu seksiä tai oltu läheisiä. Sen toisen miehenhän voisi pyytää asumaan sinne teille, näkisit vaimoasi enemmän ja vaimo saisi seksiä ja läheisyyttä siltä miehelta, ja kaikki olisivat onnellisia. Lapsillakin mukavaa kun olisi kolme vanhempaa siellä leikittämässä.
 
Joillekin vain sopii tuo elämä jossa toinen käy vieraissa panemassa ja elelemässä, kunhan on se kulissi on kunnossa. Eihän se edes haittaa jos ei ennenkään harrastettu seksiä tai oltu läheisiä. Sen toisen miehenhän voisi pyytää asumaan sinne teille, näkisit vaimoasi enemmän ja vaimo saisi seksiä ja läheisyyttä siltä miehelta, ja kaikki olisivat onnellisia. Lapsillakin mukavaa kun olisi kolme vanhempaa siellä leikittämässä.
Ei tässä puutteessa ole eletty, aiemmin. En vain ymmärrä, että miten tässä keskustelussa siirryttiin panemiseen?
Siihen kun ei lähtökohtaisesti oikein ole mahdollisuuksia, heillä.
 
Ei tässä puutteessa ole eletty, aiemmin. En vain ymmärrä, että miten tässä keskustelussa siirryttiin panemiseen?
Siihen kun ei lähtökohtaisesti oikein ole mahdollisuuksia, heillä.
Eli ennen kuin nainen löysi toisen miehen teillä oli seksiä ja nyt ei ole. Ja silti olet sitä mieltä, että seksiä ei nainen tämän miehen kanssa harrasta?
 
Ilman mitään vittuilua nyt @J45U .
Kyllä se pitää tehdä vaimolle selväksi, että sen pitää päättää mitä haluaa. Joko se on naimisissa sun kanssa, se on sen toisen kanssa tai sitten se haluaa sinkkuilla. Jos se ei osaa tätä päättää, niin sitten sä mietit haluatko olla se varma kotipesä, johon voi seikkailun kustua palata takaisin.

Ansaitset parempaa.
 
Taitaa länsimaissa perheellistyneet miehet olla sitoutuneempia perheen koossa pitämiseen kuin naiset. Ylivoimainen enemmistö eroista on kuitenkin naisten alulle laittamia Suomessakin. Kannattaa nuorten miesten tiedostaa tämä ennen perheen perustamista, että mitään varmuutta loppuelämän kestävästä avioliitosta ei ole ja se on monelle naiselle vain väliaikainen vaihe elämässä.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.


– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."
 
Porukalla nyt menee täällä vähän yli noiden "dumppaa se horo" juttujen kanssa. Loppujenlopuksi asiat ei nyt kuitenkaan monimutkaisia ole vielä, jos akka kuitenkin haluaa keskustella asiasta. Sinuna sopisin jonkun kahdenkeskeisen ajankohdan, jossa asioisa on aikaa keskustella pidempään ja molemmat on sitoutunut sen keskustelun käymään.

1) Siinä tilanteessa sitten aloittaisin ensin akan näkökulmasta, eli karkeasti mitä on tapahtunut(tässä vaiheessa ei ole vielä oleellista, että onko ollut fyysistä tms.) vaan antaisin ihan omin sanoin kertoa ja lisäksi syitä miten hän on tähän tilanteeseen päätynyt. Tästä jo toki tiedätkin lähes riittävällä tasolla, eli on ollut viesittelyä ihastuksen kanssa.

2) Sitten jos ne syyt jotka tuohon on johtaneet on jollain tavalla ymmärrettävissä ja olet niistä ainakin osittain samaa mieltä voi olla oleellista miettiä yleisellä tasolla onko noille tehtävissä mitään, ts. onko teillä yhteistä käsitystä, että nuo parisuhteen ongelmat voisi olla työstettävissä.

3) Jos noiden aiempien suhteen suhteella voisi olla molempien mielestä vielä mahdollisuuksia, niin vasta tässä vaiheessa on oleellista mitä se akka tarkalleen on tehnyt ja mitä ei. Sitä tietoa et siltä saa kaivettua väkisellä jos se ei ole halukas yrittämään suhteen jatkoa, ja toisaalta et sitä siinä vaiheessa enää edes tarvi. Jos nainen voisi olla halukas jatkamaan, niin tee selväksi, että sinun täytyy saada tietää KAIKKI mitä on tapahtunut, ennenkuin pystyt tuota päätöstä alkaa työstämään. Tarkoitti se sitten kaiken tämän kolmannen osapuolen ja vaimosi välistä viestinvaihtoa tai esimerkiksi sitä montako kertaa ovat tavanneet, missä ja milloin tms. Kuinka tutustuivat yms. Tuolta pohjalta sitten kannattaa ottaa sitä omaa aikaa ja miettiä onko se ihminen tehnyt jotain mikä estää sinua / et koe naisen enää olevan riittävän kiinnostava harkitsemaan jatkoa.


Mutta tosiaan loppujenlopuksi se mitä siellä on tapahtunut ei ole edes ensimmäisessä vaiheessa ensiarvoisen tärkeää, vaan miksi ja miten siihen päädyttiin. Tuo on arvokasta ymmärrystä mahdollisessa seuraavassakin parisuhteessa ja pystyt tunnistamaan riskikäyttäytymistä / riskisiä ajatusmalleja myös muista ihmisistä jatkossa.

Jos nyt sen nykyisen kanssa asiasta tulisi jatkoa(mikä ei tosiaan välttämättä ole tosiasia) niin kannattaa pyrkiä objektiiviseen ja ei tuomitsevaan asenteeseen niitä viestejä peratessa, se on kuitenkin loppujenlopuksi täysin yhdentekevää kuinka mulkero tai paha ihminen se vaimosi on, sinun tehtäväsi ei ole olla tuomari vaan se data on puhtaasti oman päätöksentekosi tueksi. Mutta tosiaan se käsitys tapahtuneesta on oltava päivänselvä eikä salailua saa jäädä mikäli sitä jatkoa aletaan pohtimaan.
 
No ei ihan vähäkään yli riitä, jos pitkän suhteen aikana johonkin muuhun ihastuminen ja siitä puolisolle kertominen johtaa ohjeistukseen, jossa pitäisi itse olla mulkero ja puukottaa eroasioilla yms. selkään etukäteen, että kunnia yms. diipadaapa säilyy. Vaimonko kautta sitä omaa itsetuntoa rakennatte vai miksi se kuppi kaatuu heti, jos toinen onkin sitä mieltä, että ei tykkää? Kuka ehtii ensin erota yms. pelleilyt kuuluvat teinisuhteisiin, ei suhteeseen jossa on 2 aikuista ja lapsia. Voi siitä vaimosta tulla hullu ex-vaimo, ei siinä mitään, mutta ei se mikään automaatio ole. Mitä enemmän selän takana itse pelaa ja valmisteluilla yllättää, sen varmemmin keskusteluyhteys ja luottamuksen rippeet menee. Mitä elämäni aikana kännisten eronneiden tilityksiä kuunnellut, niin aikamoista töpeksintää on ollut havaittavissa. Parhaimmissa tapauksissa kuullut molempien osallisten versiot, väärinymmärryksiä ja poteroihin kaivuuta suurimmaksi osaksi kaikki ongelmat. Kuten aiemmin kirjoitin, "neuvoissa" on monesti hyvin syvä oma trauma taustalla.

e: idkf:n viestistä olen eri mieltä sen verran, että ei se nyt kovin oleellista ole pilkuntarkasti tietää mitä on tehnyt. Päiväkirjatyylisen tapaamiskalenterin yms. vaatiminen menee jo vähän häiriintyneeksi. Viestittely, tapaamiset (työn ulkopuolella), pussailut, panemiset, kyllä vai ei. Tuskin tarvitsee muuta tietää, mitä muuta tuo on kuin oman uteliaisuuden tyydyttämistä ja itsensä kiduttamista. Jos päättää jatkaa, niin sitten hyväksyy tapahtuneen ja sillä siisti. Jos tuossa on pelkästään ihastumista ja viestittelyä ollut, niin voiko tuota edes varsinaiseksi pettämiseksi laskea? Siis siinä tilanteessa, että vaimohan ymmärtääkseni kertoi asiasta hyvinkin aikaisessa vaiheessa. (Joka sivuhuomautuksen puoltaisi hätähuutoa suhteen puolesta, kalsarikännit ja vaimolle eropapereiden toimittaminen ei auttane tilanteessa.)
 
Viimeksi muokattu:
Eli ennen kuin nainen löysi toisen miehen teillä oli seksiä ja nyt ei ole. Ja silti olet sitä mieltä, että seksiä ei nainen tämän miehen kanssa harrasta?
Seksuaalisen mielenkiinnon lopahtaminen toiseen ihmiseen ei edellytä seksiä toisen osapuolen kanssa. Ihan pelkkä emotionaalinen katkeaminen suhteessa saa jo aika monta mammaa kylmäksi. Jos seksiä olisi himassa, se olisi pelkkää panemista, joka nyt olis hyvä molempien osapuolien tiedostaa.

Samaa mieltä, pettäminen on pettämistä on se sitten fyysistä seksiä tai virtuaalisesti seksistä jonkun toisen kanssa haaveilemista ja sen "kanssakäymisen edistämistä"..

e. Sen verran nyt voisin tähdentää, että sitä nyt ei kannata laskea pettämiseksi jos jompa kumpa tai molemmat viihdyttää itseään aikuisviihteellä tms. Siinä ei "rakenneta parisuhdetta tai etsitä sielunkumppania". Se olisi silti eri asia esim tinderistä/alastonsuomesta etsiä jotain muuta vaikka sitten fwb:ksi "ihan vain seksin takia" tms. Siinähän kuitenkin haetaan jo seksisuhdetta. Eli oman sekusaalisuuden ylläpitäminen vs seksisuhteen hankkiminen on eri asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa länsimaissa perheellistyneet miehet olla sitoutuneempia perheen koossa pitämiseen kuin naiset. Ylivoimainen enemmistö eroista on kuitenkin naisten alulle laittamia Suomessakin. Kannattaa nuorten miesten tiedostaa tämä ennen perheen perustamista, että mitään varmuutta loppuelämän kestävästä avioliitosta ei ole ja se on monelle naiselle vain väliaikainen vaihe elämässä.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.


– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Sehän on jo ikivanha vitsi miesten keskuudessa ettei naista voi ymmärtää, mutta ei niitä vaan oikein voi ymmärtää.

Ehkä he juurikin elävät hetkessä ja päätökset tehdään lähes yksinomaan tunteiden perusteella. No jaa, kyllähän ne taitaa miehetkin rakastua johonkin kiiltokuva pärstään eikä yhtään mietitä mikä on se oikea persoonallisuus timmin kropan sisällä, mutta uskallan väittää että naiset tässä pilvilinnojen ihannoinnissa kärjessä. Onhan se jo ihan pikku lapsesta alkaen tyttöjen elämä ihan eritavalla "dramaqueen" kuin poikien.

Ja "älyllä" ei ole mitään tekemistä järkevän ajattelun kanssa, tunneäly jolla pidetään parisuhde kasassa on aivan oma lajinsa jota ei Mensan testeillä mitata, taitaa jopa korreloida kääntäen siihen.

Itsekkin kuvittelin että oli hyvä suhde jossa jaettiin hyvät ja pahat asiat avoimesti, mutta pettämiseen sekin lopulta päättyi. Kavereita erosi jatkuvasti ympärillä ja olin niin kiitollinen että löysin rakkaan johon voi luottaa sokeasti, ja paskat!
 
Sehän on jo ikivanha vitsi miesten keskuudessa ettei naista voi ymmärtää, mutta ei niitä vaan oikein voi ymmärtää.

Ehkä he juurikin elävät hetkessä ja päätökset tehdään lähes yksinomaan tunteiden perusteella. No jaa, kyllähän ne taitaa miehetkin rakastua johonkin kiiltokuva pärstään eikä yhtään mietitä mikä on se oikea persoonallisuus timmin kropan sisällä, mutta uskallan väittää että naiset tässä pilvilinnojen ihannoinnissa kärjessä. Onhan se jo ihan pikku lapsesta alkaen tyttöjen elämä ihan eritavalla "dramaqueen" kuin poikien.

Ja "älyllä" ei ole mitään tekemistä järkevän ajattelun kanssa, tunneäly jolla pidetään parisuhde kasassa on aivan oma lajinsa jota ei Mensan testeillä mitata, taitaa jopa korreloida kääntäen siihen.

Itsekkin kuvittelin että oli hyvä suhde jossa jaettiin hyvät ja pahat asiat avoimesti, mutta pettämiseen sekin lopulta päättyi. Kavereita erosi jatkuvasti ympärillä ja olin niin kiitollinen että löysin rakkaan johon voi luottaa sokeasti, ja paskat!
Tämä kyllä kuvastaa hyvin tämän päivän keskustelua.

Toisella on kauheat suojat.
Kaikesta selvistäkin asioista tuntuu olevan ihan vain tarkoituksella eri mieltä.
 
Eli ennen kuin nainen löysi toisen miehen teillä oli seksiä ja nyt ei ole. Ja silti olet sitä mieltä, että seksiä ei nainen tämän miehen kanssa harrasta?
Juu tän minäkin haluaisin tietää että mistä voit olla varma ettei se akka pane toista? @J45U
 
Juu tän minäkin haluaisin tietää että mistä voit olla varma ettei se akka pane toista? @J45U
Niin, kai tuo teoriassa voisikin jotain likasia pikasia.
Muutoin aika vaikea hahmottaa aikataulullisesti mahdolliseksi sen lisäksi, että on lähtökohtaisesti kotona.
Mutta meistä on toki moneksi...
 
Tää on kyllä paska tunne. Olen kokenut saman. Ihminen johon luotti on nyt aivan kaikessa vastaan ja täydellinen vihollinen.

Otan osaa ja olen pahoillani
Juu. Ja nyt on se aika kuukaudesta, joten ei ole parhaalla tuulella muutoinkaan.
Yllätti kuitenkin tämä eipäs-asenne ja jotenkin liittäisin sen em. Varmaan lastenjuhlatkin ressasi.
Mene ja tiedä...

Melkein rupesin nauramaan (taisin hörähtää), kun väitti, ettei meillä ole esim. lainkaan samanlainen huumorintaju
Nauretaan samoille asioille ihmisissä, sarjoissa, elokuvissa ja monessa muussakin eikä kaksimielisestäkään läpästä ole ollut puutetta vaan päinvastoin.
Toki, mulla lähtee välillä sarkasmin puolelle tai muuhun "vaativampaan", joka ei aina avaudu hänelle...

Edelleenkin sanoisin, että on helevetin sekaisin ihastuksen myötä ja kaikenlaiset hormonit jyllää sen lisäksi että on ikä- ja identiteettikriisit, lapsiarki jne.
Vaatiihan se itseltä melko lujaa mieltä, ettei revi pelihousujaan...Toisaalta, olen tunnistanut virheeni, myöntänyt ne ja koitan nyt kantaa vastuun - ei sen kummempaa.
 
Juu. Ja nyt on se aika kuukaudesta, joten ei ole parhaalla tuulella muutoinkaan.
Yllätti kuitenkin tämä eipäs-asenne ja jotenkin liittäisin sen em. Varmaan lastenjuhlatkin ressasi.
Mene ja tiedä...

Melkein rupesin nauramaan (taisin hörähtää), kun väitti, ettei meillä ole esim. lainkaan samanlainen huumorintaju
Nauretaan samoille asioille ihmisissä, sarjoissa, elokuvissa ja monessa muussakin eikä kaksimielisestäkään läpästä ole ollut puutetta vaan päinvastoin.
Toki, mulla lähtee välillä sarkasmin puolelle tai muuhun "vaativampaan", joka ei aina avaudu hänelle...

Edelleenkin sanoisin, että on helevetin sekaisin ihastuksen myötä ja kaikenlaiset hormonit jyllää sen lisäksi että on ikä- ja identiteettikriisit, lapsiarki jne.
Vaatiihan se itseltä melko lujaa mieltä, ettei revi pelihousujaan...Toisaalta, olen tunnistanut virheeni, myöntänyt ne ja koitan nyt kantaa vastuun - ei sen kummempaa.
Missä iässä tässä liikutaan?
 
Toisaalta, olen tunnistanut virheeni, myöntänyt ne ja koitan nyt kantaa vastuun - ei sen kummempaa.

Kaikki tekee jotain virheitä, paitsi ei ala suhteeseen välttämättä toisen kanssa - mitä sä et tehnyt. Joten mitä vastuuta tarkoitat?
 
Kaikki tekee jotain virheitä, paitsi ei ala suhteeseen välttämättä toisen kanssa - mitä sä et tehnyt. Joten mitä vastuuta tarkoitat?
Meinaat, että parisuhteessa vastuu sen ylläpidosta on vain sillä horolla, joka kehtas ihastua johonkin toiseen, kun äijästä ei saanut mitään tarpeellista irti ajassa X? :think: Kyllä jokainen meistä osaa tuhota parisuhteen omalla käytöksellään ihan ilman panematta ulkopuolista. Vieraaseen ihastuminen on oire parisuhteen huonosta jamasta. Aika harvoin sitä ihan "tuosta vaan" toinen ottaa ja lähtee onnellisesta suhteesta. Se, että on itse onnellinen ko. suhteessa ei välttämättä tarkoita myös toista osapuolta. Kivaa voi olla edelleen yhdessä, mutta rajansa kaikella miten kauaa joku katsoo esim. perussuomalaista (no pun intended) äijän ryyppäämistä. Sit selitetään saunailloissa, kun se horo otti ja lähti vaikka ei ollut mitään havaittavissa etukäteen. Kun ei niistä vaimon nalkutuksista kannattanut välittää.
 
Meinaat, että parisuhteessa vastuu sen ylläpidosta on vain sillä horolla, joka kehtas ihastua johonkin toiseen, kun äijästä ei saanut mitään tarpeellista irti ajassa X? :think: Kyllä jokainen meistä osaa tuhota parisuhteen omalla käytöksellään ihan ilman panematta ulkopuolista. Vieraaseen ihastuminen on oire parisuhteen huonosta jamasta. Aika harvoin sitä ihan "tuosta vaan" toinen ottaa ja lähtee onnellisesta suhteesta. Se, että on itse onnellinen ko. suhteessa ei välttämättä tarkoita myös toista osapuolta. Kivaa voi olla edelleen yhdessä, mutta rajansa kaikella miten kauaa joku katsoo esim. perussuomalaista (no pun intended) äijän ryyppäämistä. Sit selitetään saunailloissa, kun se horo otti ja lähti vaikka ei ollut mitään havaittavissa etukäteen. Kun ei niistä vaimon nalkutuksista kannattanut välittää.
Eiköhän se ole sen toisen osapuolen velvollisuus saada ajoissa suu auki, mikäli suhde ei miellytä.

Mutta hommahan tuntuu menevän niin, että jos mies tekee naisen mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli betanynny. Jos mies ei tee mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli kusipääalfa.
 
Eiköhän se ole sen toisen osapuolen velvollisuus saada ajoissa suu auki, mikäli suhde ei miellytä.

Mutta hommahan tuntuu menevän niin, että jos mies tekee naisen mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli betanynny. Jos mies ei tee mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli kusipääalfa.
Entäs jos se toinen kertoo ja kertoo ja kertoo... Eikä toinen kuuntele? Täällä porukka yrittää koodata suhteita ja tekemisiä kokonaislukuina, kun oikeasti kyseessä on liukulukumuuttujat.

Veikkaan, että esimerkkitilanteissasi suurin syy naisen lähtemiseen on se, että äijä uskoo alfa/beta satuihin ja on muutenkin elämäm koulun maisteri. Ihminen on perhanan hyvä keksimään satuja miksi vika ei ole itsessä.
 
Entäs jos se toinen kertoo ja kertoo ja kertoo... Eikä toinen kuuntele?

Veikkaan, että esimerkkitilanteissasi suurin syy naisen lähtemiseen on se, että äijä uskoo alfa/beta satuihin ja on muutenkin elämäm koulun maisteri. Ihminen on perhanan hyvä keksimään satuja miksi vika ei ole itsessä.
Jos toinen ei kuuntele niin sitten pakkaa kamat ja lähtee etsimään toista. Siinä järjestyksessä.

Tämä satujen keksiminen ei tietenkään koske naisia?
 
Varmaan voi. Mutta sen vanhan suhteen voi silti pistää poikki ennenkuin alkaa vehtaamaan sen sijaan, että roikottaa toista ihmistä "varalla", jos se oli sittenkin parempi.
Sitten kun on ne lapset, talo yms. synttärisetit ja 20 yhteistä vuotta, niin ei sitä suhdetta mihinkään poikki pistetä tuosta vaan. Jos koskaan täysin, ei ne vuoden mihinkään katoa. Tässäkin tilanteessa taidettiin ihan selvästi kertoa prosessin edetessä mitä on tapahtumassa. En mä ainakaan pystyisi nykyisellä kokemuksellani olemaan vaimolleni vihainen, jos kävis vastaavasti ja rehellisesti kertoisi tilanteen etenemisen. Surullinen kyllä. Edelleen koodat binääriä, kun pitäisi nähdä niitä sävyjä siitä välistä. Vehtailusta tuli mieleen, että ukkomiehille sattuu ihan varmasti näitä potentiaalisia suhteita aika paljonkin, ovat vaan turvassa niiltä, kun keskimäärin tajuavat naisen olleen kiinnostunut noin 10 vuoden päästä. Ai mistäkö :beye: (ja jos vaimo luet tätä, niin en tietysti ollut kiinnostunut, vahingossa lirkuttelin :tup:).
 
Sitten kun on ne lapset, talo yms. synttärisetit ja 20 yhteistä vuotta, niin ei sitä suhdetta mihinkään poikki pistetä tuosta vaan. Jos koskaan täysin, ei ne vuoden mihinkään katoa. Tässäkin tilanteessa taidettiin ihan selvästi kertoa prosessin edetessä mitä on tapahtumassa. En mä ainakaan pystyisi nykyisellä kokemuksellani olemaan vaimolleni vihainen, jos kävis vastaavasti ja rehellisesti kertoisi tilanteen etenemisen. Surullinen kyllä. Edelleen koodat binääriä, kun pitäisi nähdä niitä sävyjä siitä välistä. Vehtailusta tuli mieleen, että ukkomiehille sattuu ihan varmasti näitä potentiaalisia suhteita aika paljonkin, ovat vaan turvassa niiltä, kun keskimäärin tajuavat naisen olleen kiinnostunut noin 10 vuoden päästä. Ai mistäkö :beye: (ja jos vaimo luet tätä, niin en tietysti ollut kiinnostunut, vahingossa lirkuttelin :tup:).
Enemmän tuo kuulosti muunnellulta totuudelta ja siltä että puhuttiin niin totta kuin osattiin kuin erityiseltä rehellisyydeltä.

Saattaa tuo mielipide ja ymmärtäminen muuttua, kun on oikeasti ottavana osapuolena, eikä pohdi asiaa vain teoriassa.
 
Enemmän tuo kuulosti muunnellulta totuudelta ja siltä että puhuttiin niin totta kuin osattiin kuin erityiseltä rehellisyydeltä.

Saattaa tuo mielipide ja ymmärtäminen muuttua, kun on oikeasti ottavana osapuolena, eikä pohdi asiaa vain teoriassa.
Jos mikään muu ei kelpaa kuin "tykkään susta" niin hankalaa se on toisessa mitään hyvää ja uskottavaa nähdä. En mä jaksa uskoa, että se ihmisen perusluonto siitä mihinkään muuttuu vaikka tykkäämisen kohde vaihtuu. Eniten mä olen nähnyt täysin pihalla tunteistaan ja ihmissuhteistaan olevia äijäraunioita. Hokevat vaan samoja juttuja pohtimatta varsinaisesti mitä oikeastaan ihan oikeasti tapahtui. Mun ymmärrys nimenomaan muuttui siinä kohtaa, kun kauan sitten tuli näpeille pitkästä suhteesta. Lasten myötä vielä enemmän ymmärrän ongelmia, mitä erokuviot esim. lähipiirissä ovat aiheuttaneet.
 
Taitaa länsimaissa perheellistyneet miehet olla sitoutuneempia perheen koossa pitämiseen kuin naiset
Ehdottomasti, siis puhuttaessa suuresta enemmistöstä. Eihän muuten oikein voisi ollakaan. Ihmiset toteuttavat sitä, mitä heiltä odotetaan, mihin heidät kasvatetaan ja mistä palkitaan. Länsimainen nykykulttuuri vaatii mieheltä kunniaa ja rankaisee jokaisesta inhimillisestäkin virheestä armotta. Naiselta odotetaan lähinnä teiniangstia.
 
Eiköhän se ole sen toisen osapuolen velvollisuus saada ajoissa suu auki, mikäli suhde ei miellytä.

Mutta hommahan tuntuu menevän niin, että jos mies tekee naisen mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli betanynny. Jos mies ei tee mieliksi ja nainen lähtee se on miehen vika, koska mies oli kusipääalfa.
Tässä on hieman sellainen ongelma, että minulle ei kuulemma olisi voinut puhua, vaikka ollaan kyllä monenlaista juteltu läpi.
Jossain vaiheessa tuli valitusta jopa siitä, että olin puhunut liikaa, kun olisi pitänyt vain halata :rolleyes:
Se on siis erikoista, ettei muka vuoteen tai useampaan ole voinut puhua, mutta sitten, kun on hommattu asunto, niin alkaakin vuodatus...

Melko sekavaa aikaa... Ja kuten todettua, niin nyt kaikki onkin tai on ollut persillään.
Ihmeellistä tuo ihastuminen...
 
Kyllähän tuo kuulostaa todella hankalalta tilanteelta. Mitä veikkaat, että kävisi jos kertoisit itsekin, että duunissa tuli vastaan sielunkumppani?
 
Välillä niin toivoo, että näissä parisuhde-ketjuissa olisi omat osiot ikisinkuille, tosi ÄIJJILLE, paatuneille pelimiehille/naisille, perhe-elämää pitempään eläneille ja varmaan jollekin muullekin, mieluiten ikäryhmittäin. Hiukan liian iso osa neuvoista tulee janareilta, joiden elämänkokemus on ammennettu telkkarista. On toki myös kerrottu, että maailma ei ole mustavalkoinen. Kriiseistäkin voi selvitä, mutta kun neuvoja on pirun vaikea antaa edes hyvin tuntemilleen ihmisille, niin tuntemattomalle se on melkein mahdotonta. Ja vaikka tilittäjä olisi kuinka objektiivinen tahansa, se on aina vain se toinen puoli tarinaa. Eli tsemppiä vaan @J45U, toivottavasti kiemurasi selviävät ilman suurta tragediaa.
 
Se on siis erikoista, ettei muka vuoteen tai useampaan ole voinut puhua, mutta sitten, kun on hommattu asunto, niin alkaakin vuodatus...

Häät, asunnon ostaminen yms. ovat niitä vaihteita missä sidoututaan kumppaniin vielä syvemmin & enemmän, joten jos siellä pään sisällä on ollut niitä kummituksia jo aikaisemmin haudattuna niin ne saattaa putkahtaa uudestaan pinnalle ja saattaa ahistus iskeä.

Tuohon jos vielä sotketaan joku uusi ihastus, niin soppa on valmis. Toivottavasti hommat selkeytyy suuntaa tai toiseen, jottei tarvitse löysässä hirressä viettää liian pitkää aikaa.

Omassakin lähipiirissä on ollut useita nätä tapauksia, jossa on ostettu asunto tai vietetty häitä ja vuoden sisään eropaperit vetämässä, kun kumppani onkin avautunut parisuhteen ongelmista. Puoliso sitten vaan ihmettelee monttu auki, että miksin näistä ei ole voinut puhua aikaisemmin.
 
Pari vuotta on jo epäinhimillinen aika ja aika rajua itseoetostakin sen lisäksi että toinen pettää. Kuukausista voi puhua korkeintaan, jos kohtuutta haetaan.
Ja ainakin tällaisessa tilanteessa, jossa tarvitaan rauhoittumista ja korjausliikkeitä.

Osta kukkapaketti joka päivä hänelle ja taistele hetki. Jos homma ei toimi ei sitten myöhemmin kaduta ettet tehnyt mitään .

Naiset tarvitsee huomiota. Pienet lapset ja paluu arkeen sekoittaa kuviota ja patoutuneita tunteita pahasti.

Ette ikinä pääse koskaan eroon toisistanne kokonaan koska lapset. Siksi pieni romantiikka tässä kohtaa voisi pelastaa asiat.
 
Osta kukkapaketti joka päivä hänelle ja taistele hetki. Jos homma ei toimi ei sitten myöhemmin kaduta ettet tehnyt mitään .

Naiset tarvitsee huomiota. Pienet lapset ja paluu arkeen sekoittaa kuviota ja patoutuneita tunteita pahasti.

Ette ikinä pääse koskaan eroon toisistanne kokonaan koska lapset. Siksi pieni romantiikka tässä kohtaa voisi pelastaa asiat.
Unohda ne päivittäiset kukkapaketit. Todellakin unohda ne - ei tuollaisia neuvoja saa jaella edes vitsinä. :D
 
Olen kysynyt ja kuulemma luultavasti lähtisi, kun haluaisi olla The only one.

Näin olisin arvannutkin. Luulisi, että tuo toimii molempiin suuntiin.. Tulee vaan sellainen olo, että naisesi odottaa sinun hyväksyntääsi asialle ja päätöstä, että lähdette eri teille. Toivottavasti saatte asiat järjestykseen.
 
On se jännä juttu miten moni jaksaa syyllistää toisia ja itseään "erosta".. Huoh. Tuttavapiirissä yksi mimmi pakkas laukut ja lähti asustelemaan naisen kanssa, pitäisi varmaan hyvätapaista ihan ok menestyvää "mukavaa miestä" moisesta soimata? Miksi et kuunnellut kun muija sanoi, että "haluaa jotain muuta ehkä". Ei ero ole välttämättä kuin osoitus yhteensopimattomuudesta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 267
Viestejä
4 502 218
Jäsenet
74 375
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom