Parisuhteen kiemurat

Eilen ei minnekkään. Kävi nyt päiväkahvilla, lähti just. Itellä pieni krapulanpoikanen eilisestä punaviinistä, ja ei oikein ollut sosiaalinen olo. Vastasin aamupäivällä viestiin jotain että mjoo tuu vaan sen enempää ajattelematta. Sitten ovikello soikin, ja eihän se lähtenyt ennenkuin sai mitä varten tuli. Sitä kahviakin sai.

Itsellä ei mitään tunteita. Tänään sanoi että mun kanssa on mukava olla. Se kävisi itselle kovin hyvin, että hoidettaisiin paineet pois molemmin puolin ilman ihastumisia. Onhan se mukava nainen, mutta sillä tilanne on vielä ihan auki kotona. Enkä tiedä uskaltaako edes lähteä sieltä. Ja jos lähtee, niin sitten mun elämään tulee taas yksi muuttuja lisää tällä menolla.

Muistaakseni sen ukko tietää mikä on meno, niin eihän siinä paljoa vaihtoehtoja ole kun ero. Siis jos nyt muistin oikein.

Rouvaneiti siis kuskailee ukkonsa lapsia nyt

Tuohon en kiinnittänyt huomiota ihan ajatuksella, siis rouvalla itsellään ei ole lapsia? Jos näin, niin helpottaa ainakin sun mahdollista tulevaa roolia. Jos siis siihen lähdet että ihan oikeasti alatte seurustelemaan tuon fwb jutun sijaan. Naisillahan tietysti on omat ajatuksensa ja oletuksensa siitä mitä pitää tulla ja saada:confused2:
 
Juu, sillä on ukko ja lapsia, vielä kaikki saman katon alla ja tietänee mikä on pelin nimi. Rouva nyt juoksee vieraassa sängyssä. Itse sinkkuna tässä vaan otan hyödyt irti puutteessa olevalta naiselta. Ei seurustelua, ei mitään säätöä. Tämä 2-3 krt viikossa "päiväkahvittelu" sopii mulle enemmän kuin paremmin.

Ajatuksia ja oletuksiahan sillä varmaan on.
 
Juu, sillä on ukko ja lapsia, vielä kaikki saman katon alla ja tietänee mikä on pelin nimi. Rouva nyt juoksee vieraassa sängyssä. Itse sinkkuna tässä vaan otan hyödyt irti puutteessa olevalta naiselta. Ei seurustelua, ei mitään säätöä. Tämä 2-3 krt viikossa "päiväkahvittelu" sopii mulle enemmän kuin paremmin.

Ajatuksia ja oletuksiahan sillä varmaan on.

Uusio perhe ja isäpuolen rooli ei siis tule kysymykseen mitenkään. Rouva toki voi ajan koittaessa jäädä lapsineen siinä missä nyt asuukin, tai miten ukkonsa kanssa sopii asumiskuviot - kuka muutta mihinkin, ja pitää lapset.
En kyllä itsekään isäpuoleksi alkaisi. Ja omassa säätämisessä asun edelleen yksin ja näin se tulee olemaankin jatkossa.
 
En kyllä itsekään isäpuoleksi alkaisi. Ja omassa säätämisessä asun edelleen yksin ja näin se tulee olemaankin jatkossa.

Nähty ja koettu myös. Ei ikinä enää. Vaikka tulenkin lasten kanssa toimeen hyvin, niin on siinä hommansa ja vastuunsa. Siinä on kasetit kireällä kaikilla, kun joku asia on huonosti tai väärin jonkun mielestä.
 
Nähty ja koettu myös. Ei ikinä enää. Vaikka tulenkin lasten kanssa toimeen hyvin, niin on siinä hommansa ja vastuunsa. Siinä on kasetit kireällä kaikilla, kun joku asia on huonosti tai väärin jonkun mielestä.

Omia lapsia kun ei ole ikinä tullut hankittua exän kanssa onneksi, niin tuo vaihe on jäänyt kokonaan pois. Jälkikäteen ajatellen nykyistä tilannetta, niin melkoista järjestelyä vaatisi. Ja nykyinen eri osoitteessa asuva on heti alusta tehnyt selväksi ettei edes jaksaisi mitään lapsiarkea, ja hyvä niin. Siinä kohtaa kun tämäkin tulee loppumaan, niin samoilla linjoilla, että jos nyt johonkin vielä törmää, niin mahdolliset jälkikasvut ei koske minua. Vähän tylyä, mutta nyt näillä mietteillä.
 
Noh, nyt pyytää ulos paikalliseen. Päiväkahvit näköjään sai sen hyrräämään siihen malliin, että drinkit ja uudestaan. Kohta loppuu (mies)kunto jos pari kertaa päivässä pitää alkaa ryhtymään kahvin merkeissä. Käyn siis toimeen ahkerin mielin.:cool:
 
Noh, nyt pyytää ulos paikalliseen. Päiväkahvit näköjään sai sen hyrräämään siihen malliin, että drinkit ja uudestaan. Kohta loppuu (mies)kunto jos pari kertaa päivässä pitää alkaa ryhtymään kahvin merkeissä. Käyn siis toimeen ahkerin mielin.:cool:

Sitten pitää tehdä kuten pitää:nb: Pitää vaan kovettaa itsensä noissa tilanteissa.
 
Sitten pitää tehdä kuten pitää:nb: Pitää vaan kovettaa itsensä noissa tilanteissa.

Itsensä kovettaminen oli kyllä helpompaa parikymppisenä. ;) Ei menty paikalliseen. Cityyn suoraan ja siellähän oli tuttuja naamoja vaikka miten. Nyt sohvalla miettimässä että mitä helvettiä taas tapahtui. Aamulla face ja muut laulaa tritonusta taas, että mikä miehellä meininki.

Luotan loivaan krapulaan ja kahviin.
 
Itsensä kovettaminen oli kyllä helpompaa parikymppisenä. ;) Ei menty paikalliseen. Cityyn suoraan ja siellähän oli tuttuja naamoja vaikka miten. Nyt sohvalla miettimässä että mitä helvettiä taas tapahtui. Aamulla face ja muut laulaa tritonusta taas, että mikä miehellä meininki.

Luotan loivaan krapulaan ja kahviin.

Fingerporiviittaus oli nyt vitsi, eipä sitä kyllä enää jaksa jyystää samalla tarmolla mitä teininä:) eikä tarvikkaan, onneksi. Jättää somet iltapäivään, ottaa mahdolliseen krapulaan loiventavan ja reippaan aamiaisen noin ensin, ja sitten vasta alkaa katsella mitä netin oudossa maailmassa taas ihmetellään vailla parempaa tietoa mistään:comp:
 
Tytsy kävi tänään. Sovittiin jo tosin maanantaina, kun kummallekkin sopi. En vaan tajua miten se ei lähde omasta tivolista ja asetu jonnekkin omillaan. Se tekee tästä kiemuraista kyllä.

Enkä nyt tiedä onko tämä parisuhde, hoito vai fuckbuddy tyyppinen tilanne, toisaalta rassaa mutta toisaalta mukavaa. Rassaa kun naisen mielestä on mukavaa ja kivaa ja erilaista, itelle normaalia seuramiestoimintaa. Vähän juustoa, pähkinöitä ja hedelmiä iltapalaksi ja hytkyttelyä sohvalla tai missä milloinkin. Samasta syystä mukavaa.

Ehkä tämä on samalla tavalla outo parisuhde sen näkökulmasta kuin munkin, kumpikin vaan tajuaa realiteetit ja näillä mennään.

Ja edelleen ei mitään tunnetta itellä pelissä. Tai no on jotain, mitä mä oon tekemässä tälle kiltille perheenäidille kuumotus takaraivossa.
 
Tytsy kävi tänään. Sovittiin jo tosin maanantaina, kun kummallekkin sopi. En vaan tajua miten se ei lähde omasta tivolista ja asetu jonnekkin omillaan. Se tekee tästä kiemuraista kyllä.

Enkä nyt tiedä onko tämä parisuhde, hoito vai fuckbuddy tyyppinen tilanne, toisaalta rassaa mutta toisaalta mukavaa. Rassaa kun naisen mielestä on mukavaa ja kivaa ja erilaista, itelle normaalia seuramiestoimintaa. Vähän juustoa, pähkinöitä ja hedelmiä iltapalaksi ja hytkyttelyä sohvalla tai missä milloinkin. Samasta syystä mukavaa.

Ehkä tämä on samalla tavalla outo parisuhde sen näkökulmasta kuin munkin, kumpikin vaan tajuaa realiteetit ja näillä mennään.

Ja edelleen ei mitään tunnetta itellä pelissä. Tai no on jotain, mitä mä oon tekemässä tälle kiltille perheenäidille kuumotus takaraivossa.

Varmaan tilanne on niin että ukkonsa kanssa ei ole muuta yhteistä kun osoita ja lapset. Eikä vanhasta tutusta elämästä uskalla hypätä kovin pian uuteen tuntemattomaan. Käytännön asiat ja kaikki olis edessä.
Enhän mäkään meinannut saada exää lähtemään vaikka sillä oli jo salarakas, joka oli naimisissa ja lapsia, paljon vanhempi ukko vielä, ja tietysti sen pomo kaiken muun lisäksi. Itsehän en omaa uutta suhdetta edes yrittänyt peitellä mitenkään. Siinä sitten saman katon alla vielä...

Kysyppä siltä onko eropaperit jo vetämässä vai mikä on tilanne. Ihan sopivassa kohtaa heittona vaan. Supliikkimiehenä varmaan keksit oikean ajan, paikan ja sanat.
 
Kysyppä siltä onko eropaperit jo vetämässä vai mikä on tilanne. Ihan sopivassa kohtaa heittona vaan. Supliikkimiehenä varmaan keksit oikean ajan, paikan ja sanat.

Ei ole paprut vielä muuta kuin ajatuksen tasolla sillä. Ja siinäpä se. Höynäytänkö nyt tässä valheelliseen hyvänolon tunteeseen jotain, joka haki vain yhden illan huumaa? Tässä on nyt tapailtu hauskanpidon merkeissä, joka siis sopii mulle mainiosti.

On se kämppiä katellu ja laitellu linkkejä että kato tää, oisko hyvä. Mitä siihen voi sanoa? juu on. Ota se. Ja hymiö. Sillä on kuitenkin tavallaan hyvin kaikki, mutta ei osaa enää olla se mitä oli. Haluaa jotain muuta.

Mä oon kyllä jotain muuta, mutta en ehkä sille se tuleva ritari valkoisen ratsun selässä.

On sullakin ollu näköjään tarpeeks kiemuroita yhelle miehelle.
 
Ei ole paprut vielä muuta kuin ajatuksen tasolla sillä. Ja siinäpä se. Höynäytänkö nyt tässä valheelliseen hyvänolon tunteeseen jotain, joka haki vain yhden illan huumaa? Tässä on nyt tapailtu hauskanpidon merkeissä, joka siis sopii mulle mainiosti.

On se kämppiä katellu ja laitellu linkkejä että kato tää, oisko hyvä. Mitä siihen voi sanoa? juu on. Ota se. Ja hymiö. Sillä on kuitenkin tavallaan hyvin kaikki, mutta ei osaa enää olla se mitä oli. Haluaa jotain muuta.

Mä oon kyllä jotain muuta, mutta en ehkä sille se tuleva ritari valkoisen ratsun selässä.

On sullakin ollu näköjään tarpeeks kiemuroita yhelle miehelle.

Toi mun juttu oli vaan lyhyt referaatti koko sotkusta, ja siinä sai itsekin selvitellä asioita jos joitakin mitä taustalla pyöri.
Kuitenkin exä sanoi yhtenä iltana että ero ja jne, oli katsonut itelle jo kämpän valmiiksi. Tämä ei tullut yllätyksenä. Vaan se että sitten kun se kämpän osti, niin kiire loppui siihen paikkaan. Ero oli jo vetämässä mutta mitään ei tapahtunut muuton suhteen. Ja sitten se toinen ukko taustalla, mistä otin saman tien selvää kuka ja mitä.

Naisilla nyt näyttää olevan vähän vaikea joskus päästää entisestä elämästä irti jostain syystä. Sun kannattaa varmaan ottaa asia puheeksi, ja kysyä että mitä se oikeastaan meinaa jatkossa tehdä, suunnitelmat ja muut. Kun et itse halua enempää mitä nyt on meneillään. Jos nykyinen tilanne muodossa tai toisessa on sille fine, niin eihän siinä sitten mitään. Ilmeisestikään et halua tuottaa pettymystä olemalla jotain enempää mitä itse haluat, ja tuohon pitäis saada selvyys - ettei jää huono mieli kummallekaan. Tai toinen tee mitään mitä ei oikeasti halua. Hitostako noiden ajatusmaailmasta tietää...

Ite nykyisen kanssa oon pitänyt tarkoituksella tiettyä välimatkaa, kun en siitä loppuelämän puolisoa halua. Sitten olis toinen kiinnostava tapaus kiikarissa, mutta sen kohdalla vedän jarrut lukkoon, kun en senkään kanssa voisi olla täysin vakavissaan, ja turhaan loukkaisi.

Tästä pari naista taaksepäin oli vaan tuollainen huvittelusuhde, mikä sopi kummallekin, noh vähän erikoisista intresseistä mutta kuitenkin niin että kumpikaan ajatellut mitään hetkeä pidemmälle.
 
Jos nykyinen tilanne muodossa tai toisessa on sille fine, niin eihän siinä sitten mitään. Ilmeisestikään et halua tuottaa pettymystä olemalla jotain enempää mitä itse haluat, ja tuohon pitäis saada selvyys - ettei jää huono mieli kummallekaan.

Tämähän se on ydinkysymys. Se haluaisi lähteä omilleen, ja mä haluan olla omillani. En tiedä ymmärtääkö se ettei saman katon alle olla menossa jos päättää laittaa lusikat jakoon omassa elämässään.

Eilen sillä oli taas huoleton mieli kun juteltiin. Selvästi haluaa jotain, mutta ei uskalla tehdä mitään päätöksiä ite. Enkä nyt halua olla se perheenrikkoja tai yllyttäjä tekemään ratkaisuja. Vaikka oon jo kyllä tavallaan syyllinen moneen syntiin nyt.
 
Tämähän se on ydinkysymys. Se haluaisi lähteä omilleen, ja mä haluan olla omillani. En tiedä ymmärtääkö se ettei saman katon alle olla menossa jos päättää laittaa lusikat jakoon omassa elämässään.

Eilen sillä oli taas huoleton mieli kun juteltiin. Selvästi haluaa jotain, mutta ei uskalla tehdä mitään päätöksiä ite. Enkä nyt halua olla se perheenrikkoja tai yllyttäjä tekemään ratkaisuja. Vaikka oon jo kyllä tavallaan syyllinen moneen syntiin nyt.

Ethän sä vissiin alussa tiennyt että on varattu, vaikka erojuttu tulikin jossain kohtaa esiin. Joten et nyt kovin väärin ole tehnyt. Antaa hänen tehdä omat päätöksensä ihan itse. Onhan se iso asia sillekin mitä ratkaisuja tekee.
 
En tiennyt alussa, mutta kyllähän sitä aikuinen mies aavistaa, miksi nainen ilman sormusta sormessa on liikenteessä.

Iso asia sille tosiaan on. Ja ite säädän siinä välissä. Vaikka sanoin, ettei mene tunteisiin, niin kyllähän tämä alkaa pikkuhiljaa stressata. Ei itseä, mutta sen puolesta.
 
En tiennyt alussa, mutta kyllähän sitä aikuinen mies aavistaa, miksi nainen ilman sormusta sormessa on liikenteessä.

Iso asia sille tosiaan on. Ja ite säädän siinä välissä. Vaikka sanoin, ettei mene tunteisiin, niin kyllähän tämä alkaa pikkuhiljaa stressata. Ei itseä, mutta sen puolesta.

Eipä tuo selviä muuten kun ajan kanssa. Mitkä ikinä onkin nykyiset omistus ja asumiskuviot, muksut vielä siihen lisää - niin ero voi olla iso prosessi jo käytännön asioiden kanssa, tunnepuoli siihen vielä mukaan. Katselet vaan sivusta miten asia etenee, etkä pahemmin anna neuvoja suuntaan tai toiseen vaikka jotain kysyisikin.
 
donald00015 on ilmeisesti vetänyt jotain todella kovaa kamaa, tai on botti?

Mutta mitenkä techiläisillä parisuhde sujuu eristyksissä/karanteenissa? Onko parempi kun saa olla enemmän yhdessä vaiko huono homma suhteen kannalta kun joutuu olemaan enemmän yhdessä?
 
donald00015 on ilmeisesti vetänyt jotain todella kovaa kamaa, tai on botti?

Mutta mitenkä techiläisillä parisuhde sujuu eristyksissä/karanteenissa? Onko parempi kun saa olla enemmän yhdessä vaiko huono homma suhteen kannalta kun joutuu olemaan enemmän yhdessä?
Tuleva vaimo on terveydenhoitoalalla ja jännitämme yhdessä joutuuko määräyksellä takaisin tehohoitajaksi jossa työskenteli aiemmin. Minä etänä ja lapset exän ja mun välillä vuoroviikoin. Sopimus on että jäävät sen luo jolla ovat jos sairaus iskee.

Meillä ei tämä hirveästi ole näkynyt mutta varmaa on että jos olisin exän kanssa tässä tilanteessa niin verisuoni katkeaisi päästä. Aivan karseaa aikaa jos ei viihdy yhdessä.
 
Ei oo kauheemmin näkyny, hyvin ollaan toisiamme siedetty. Muija oli 2 viikkoa saikulla (poskiontelotulehdus, koronaa ei edes veikkailtu missään kohtaa) ja itse olen helmikuun lopusta asti ollut lomalla ihan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Itsellä loppuu pe loma ja seuraavan kerran kotiin toukokuun puolivälissä, jos tilanne ei ole katastrofaalinen. Muijan jännitus liittyy tartuntariskiin, on lastenhoitaja ja vanhemmat ainakin ennen tätä ihan surutta toi sairaita lapsia hoitoon, vaikka ei se silloinkaan ollut sallittua. Myöskin hänellä on vaara saada työmääräys sairaalaan paskan iskiessä tuullettimeen, mutta ei kyllä ole missään nimessä ensimmäisten kutsuttavien joukossa. Eihän tuo siellä juuri mitään osaisi tehdä kun ei ikään ole ollut, mutta lähihoitaja niin...
 
En tiennyt alussa, mutta kyllähän sitä aikuinen mies aavistaa, miksi nainen ilman sormusta sormessa on liikenteessä.

Iso asia sille tosiaan on. Ja ite säädän siinä välissä. Vaikka sanoin, ettei mene tunteisiin, niin kyllähän tämä alkaa pikkuhiljaa stressata. Ei itseä, mutta sen puolesta.

Mites tämä asia muuten on edennyt, tuli vaan mieleen kun ketju ponnahti pinnalle. Ja mulla on tylsää...
 
Saako petetty yleensä tietää sen 3. osapuolen esim nimen?
Ja mistä voi aavistella, että jotain sopimatonta esim. fyysistä on tapahtunut ihastuksen kanssa?

Rouva tuossa hiljattain ilmoitti, että töistä on löytynyt ystävä, sielunkumppani.
Viikon keskusteluiden jälkeen se olikin jo ihastus ja nyt kuukautta myöhemmin ollaan jokseenkin ristiriitaisessa tilanteessa 10v yhteiselon jälkeen.

Mitään ei ole kuulemma tapahtunut (tietenkään, suojelee itseään) kuin flirttailua ja viime aikoina aktiivista viestinvaihtoa ja puheluita, mutta en tiedä varmaksi.
Enkä saa tietää, että kuka tämä tyyppi on, koska ei kuulemma liity meidän suhteeseen (ööö).

Lapset(pienet) ei tietystikään helpota asiaa lainkaan, kuten ei yhteinen asunto ja laina. Rouva on viileä (ei pillua, ei läheisyyttä pl. muutamat jutut) joskus jopa piilottelee itseään (säästele jo itseään tälle ihastukselle?)

Miten tuommoista ihastushormoonien sekoittamaa ihmistä tulisi käsitellä ja lähestyä?

Entä mitä tekisitte tilanteessa? Lähtisitte, vaikka ette haluaisi? Haistattaisitte pitkät heti?
Lisää soidinmenoja ja kosiskeluna?( Juu, myönnetään olen laiminlyönyt nämä ja pahasti)
 
Saako petetty yleensä tietää sen 3. osapuolen esim nimen?
Ja mistä voi aavistella, että jotain sopimatonta esim. fyysistä on tapahtunut ihastuksen kanssa?

Rouva tuossa hiljattain ilmoitti, että töistä on löytynyt ystävä, sielunkumppani.
Viikon keskusteluiden jälkeen se olikin jo ihastus ja nyt kuukautta myöhemmin ollaan jokseenkin ristiriitaisessa tilanteessa 10v yhteiselon jälkeen.

Mitään ei ole kuulemma tapahtunut (tietenkään, suojelee itseään) kuin flirttailua ja viime aikoina aktiivista viestinvaihtoa ja puheluita, mutta en tiedä varmaksi.
Enkä saa tietää, että kuka tämä tyyppi on, koska ei kuulemma liity meidän suhteeseen (ööö).

Lapset(pienet) ei tietystikään helpota asiaa lainkaan, kuten ei yhteinen asunto ja laina. Rouva on viileä (ei pillua, ei läheisyyttä pl. muutamat jutut) joskus jopa piilottelee itseään (säästele jo itseään tälle ihastukselle?)

Miten tuommoista ihastushormoonien sekoittamaa ihmistä tulisi käsitellä ja lähestyä?

Entä mitä tekisitte tilanteessa? Lähtisitte, vaikka ette haluaisi? Haistattaisitte pitkät heti?
Lisää soidinmenoja ja kosiskeluna?( Juu, myönnetään olen laiminlyönyt nämä ja pahasti)

Jos siellä jommalla kummalla on löytynyt jotain tunteita herättävää ulkopuolelta, sitten pitää nostaa kissa pöydälle ja käydä rakentava keskustelu aiheesta. Sanoit, että olet laiminlyönyt läheisyyttä, joten se voi olla iso asia tässä, mutta sitä ei kannata heti heittää uhrikorttina pöytään. Rahoitatte tilanteen ja pyydät häntä ominsanoin kertomaan mitkä on fiilikset perhettä kohtaan ja mitkä asiat hänen mielestä on pielessä, että olette joutuneet tähän tilanteeseen. Anna kertoa rauhassa ilman keskeytyksiä ja ole valmis kuulemaan kylmiäkin mielipiteitä, sen jälkeen voit kertoa oman kantasi ja tunteesi. Siitä voi alkaa toivottavasti avoin keskustelu ja yhteinen tahto korjata tilanne.
 
Jos siellä jommalla kummalla on löytynyt jotain tunteita herättävää ulkopuolelta, sitten pitää nostaa kissa pöydälle ja käydä rakentava keskustelu aiheesta. Sanoit, että olet laiminlyönyt läheisyyttä, joten se voi olla iso asia tässä, mutta sitä ei kannata heti heittää uhrikorttina pöytään. Rahoitatte tilanteen ja pyydät häntä ominsanoin kertomaan mitkä on fiilikset perhettä kohtaan ja mitkä asiat hänen mielestä on pielessä, että olette joutuneet tähän tilanteeseen. Anna kertoa rauhassa ilman keskeytyksiä ja ole valmis kuulemaan kylmiäkin mielipiteitä, sen jälkeen voit kertoa oman kantasi ja tunteesi. Siitä voi alkaa toivottavasti avoin keskustelu ja yhteinen tahto korjata tilanne.
Tätä onkin jo tapahtunut ja nyt olen odottavalla kannalla ts. köyhässä hirressä odotan.
Hänellä on hyvä fiilis tästä tyypistä, joka ei siis luonnollisestikaan voi tarjota muuta, kun ei sama arki ole kiristämässä ym.
Ilmeisesti uutuudenviehätys ja ero helppona ratkaisuna vs. yritetään korjata on nyt hänellä puntarissa.
 
Tätä onkin jo tapahtunut ja nyt olen odottavalla kannalla ts. köyhässä hirressä odotan.
Hänellä on hyvä fiilis tästä tyypistä, joka ei siis luonnollisestikaan voi tarjota muuta, kun ei sama arki ole kiristämässä ym.
Ilmeisesti uutuudenviehätys ja ero helppona ratkaisuna vs. yritetään korjata on nyt hänellä puntarissa.
Näinhän se on ja varsinkin jos olette kovin nuoria, niin lapset, arki ja vähäinen huomio vie fokuksen jonnekkin muualle. Niin kornia ja lyhytnäköistä se onkin, niin oman perheen vaihtaminen eroon ja lasten huoltajuuteen liittyviin haasteisiin vaan romantiikan perässä on aika huono vaihtoehto hänelle.

Se mitä nyt voi tehdä on tosiaan alkaa rakentamaan nopeasti keskusteluyhteyttä, jossa pyrit saamaan hänen fokuksen nykyiseen perheeseen ja parisuhteeseen ja niiden ongelmiin.
 
Parisuhdeterapiaa kannattaa ottaa mahdollisimman aikaisiin kehiin, esim seurakunta tarjoaa ilmaseksi.. siellä avautuu varmaan vaimonkin silmät kun ulkopuolinen on kuuntelemassa tilannetta ja osaa antaa objektiivisen näkemyksen asiaan.
 
Saako petetty yleensä tietää sen 3. osapuolen esim nimen?
Ja mistä voi aavistella, että jotain sopimatonta esim. fyysistä on tapahtunut ihastuksen kanssa?

Rouva tuossa hiljattain ilmoitti, että töistä on löytynyt ystävä, sielunkumppani.

Riippuu ihan kuinka pitkälle olet valmis menemään.:cool: Tarkoitan että kaikki keinot ei ole ihan laillisia.

Työpaikka on siis selvillä, stalkkaat itse tai pyydät jotain muuta tekemään vakoilun. Mitä netistä, ja mihin kaikkeen pääset käsiksi on ihan oman harkintasi varassa. Toiminta ei ole sopivaa tai laillista tietyiltä osin huomautan edelleen.
Tai sitten ulkoistat asian yksityisetsivälle, niitäkin oikeasti on. Näin et syyllisty mihinkään, joskaan et saa välttämättä kaikkea selville.

Sentään teillä on puheyhteys asiasta. Jos ei puhumalla tai muiden esittämällä terapialla selviä. Ehdota itse eroa.
Se on melkoinen jokerikortti ja toteutuessaan johtaa sitten käytännön asioihin mitkä varmaan tiedätkin. Toisaalta voi herättää rouvan hereille miettimään uudestaan. Nämä nyt on aina niin tapauskohtaisia asioita.
 
Saako petetty yleensä tietää sen 3. osapuolen esim nimen?
Ja mistä voi aavistella, että jotain sopimatonta esim. fyysistä on tapahtunut ihastuksen kanssa?

Rouva tuossa hiljattain ilmoitti, että töistä on löytynyt ystävä, sielunkumppani.
Viikon keskusteluiden jälkeen se olikin jo ihastus ja nyt kuukautta myöhemmin ollaan jokseenkin ristiriitaisessa tilanteessa 10v yhteiselon jälkeen.

Mitään ei ole kuulemma tapahtunut (tietenkään, suojelee itseään) kuin flirttailua ja viime aikoina aktiivista viestinvaihtoa ja puheluita, mutta en tiedä varmaksi.
Enkä saa tietää, että kuka tämä tyyppi on, koska ei kuulemma liity meidän suhteeseen (ööö).

Lapset(pienet) ei tietystikään helpota asiaa lainkaan, kuten ei yhteinen asunto ja laina. Rouva on viileä (ei pillua, ei läheisyyttä pl. muutamat jutut) joskus jopa piilottelee itseään (säästele jo itseään tälle ihastukselle?)

Miten tuommoista ihastushormoonien sekoittamaa ihmistä tulisi käsitellä ja lähestyä?

Entä mitä tekisitte tilanteessa? Lähtisitte, vaikka ette haluaisi? Haistattaisitte pitkät heti?
Lisää soidinmenoja ja kosiskeluna?( Juu, myönnetään olen laiminlyönyt nämä ja pahasti)

About samassa tilanteessa kauan sitten olleena. Dumppaa se horo ja sovitte vähintään että lapset teillä 50/50. Tietty jos lapset on tosi nuoria (alle 5v) niin sitten se voi olla ongelmallista.
 
Riippuu ihan kuinka pitkälle olet valmis menemään.:cool: Tarkoitan että kaikki keinot ei ole ihan laillisia.

Työpaikka on siis selvillä, stalkkaat itse tai pyydät jotain muuta tekemään vakoilun. Mitä netistä, ja mihin kaikkeen pääset käsiksi on ihan oman harkintasi varassa. Toiminta ei ole sopivaa tai laillista tietyiltä osin huomautan edelleen.
Tai sitten ulkoistat asian yksityisetsivälle, niitäkin oikeasti on. Näin et syyllisty mihinkään, joskaan et saa välttämättä kaikkea selville.

Sentään teillä on puheyhteys asiasta. Jos ei puhumalla tai muiden esittämällä terapialla selviä. Ehdota itse eroa.
Se on melkoinen jokerikortti ja toteutuessaan johtaa sitten käytännön asioihin mitkä varmaan tiedätkin. Toisaalta voi herättää rouvan hereille miettimään uudestaan. Nämä nyt on aina niin tapauskohtaisia asioita.
Somesta tosiaan löytyy hyvin vaihtoehtoja, joita voi kohtuudella rajatakin, kun kaikki työkaverit on julkisesti listattu omaan verkkopalveluun.
Pari tyhjää arpaa jo vetänyt, mutta silloinhan listakin lyhenee.
Ei kuitenkaan suostunut kertomaan yksityiskohtia hänestä.
Sen tiedän, että on kuitenkin kaverilleen ihmetellyt, että miksi en ole raivona tai aiemmin kysellyt yksityiskohtaia tästä ihastuksesta ja olettanut, että kenties olen vain helpottunut ja annan mennä tuosta noin vain...

Ero on jo tavallaan pöydällä, kun hän ehdotti, että pitäisikö niistä käytännön asioista puhua, vaikka sitä eroa ei tulisikaan.
En sitten ryhtynyt siihen lauantai-iltana parin jälkeen ja ilman ennakkopohdintoja vaan totesin, ettei tulisi kovin hedelmällistä keskustelua.

Eilen narahti siitä, että oli lähetellyt jotain sydämiä ihastukselleen, mutta sen enempää en tiedä viestien ja suhteen laadusta.
Sanoo, että eihän hän varsinaisesti edes tunne sitä henkilöä, mutta joku "yhteys" heillä on ja kuulemma ""joillain ihmisillä nyt vaan sattuu olemaan se joku yhteys vahvempi eikä sitä voi selittää".
Mielestäni, jos tuota lähdetään jonkun ammattilaisen kanssa ratkomaan, niin kyllä ihan ensimmäisenä selvitetään syyt/perusteet eikä luoteta mihinkään nk. telepatiaan.
Kuulostaa siltä, että on nyt ns. tuuliajolla ja kriisitkin painaa päälle, kuten ikä- ja identiteetti.
 
Somesta tosiaan löytyy hyvin vaihtoehtoja, joita voi kohtuudella rajatakin, kun kaikki työkaverit on julkisesti listattu omaan verkkopalveluun.
Pari tyhjää arpaa jo vetänyt, mutta silloinhan listakin lyhenee.
Ei kuitenkaan suostunut kertomaan yksityiskohtia hänestä.
Sen tiedän, että on kuitenkin kaverilleen ihmetellyt, että miksi en ole raivona tai aiemmin kysellyt yksityiskohtaia tästä ihastuksesta ja olettanut, että kenties olen vain helpottunut ja annan mennä tuosta noin vain...

Ero on jo tavallaan pöydällä, kun hän ehdotti, että pitäisikö niistä käytännön asioista puhua, vaikka sitä eroa ei tulisikaan.
En sitten ryhtynyt siihen lauantai-iltana parin jälkeen ja ilman ennakkopohdintoja vaan totesin, ettei tulisi kovin hedelmällistä keskustelua.

Eilen narahti siitä, että oli lähetellyt jotain sydämiä ihastukselleen, mutta sen enempää en tiedä viestien ja suhteen laadusta.
Sanoo, että eihän hän varsinaisesti edes tunne sitä henkilöä, mutta joku "yhteys" heillä on ja kuulemma ""joillain ihmisillä nyt vaan sattuu olemaan se joku yhteys vahvempi eikä sitä voi selittää".
Mielestäni, jos tuota lähdetään jonkun ammattilaisen kanssa ratkomaan, niin kyllä ihan ensimmäisenä selvitetään syyt/perusteet eikä luoteta mihinkään nk. telepatiaan.
Kuulostaa siltä, että on nyt ns. tuuliajolla ja kriisitkin painaa päälle, kuten ikä- ja identiteetti.

Turha tuota enää pitkittää, mitä nopeammin eroon, sitä parempi
 
Ensin olin että ihan jees jos nainen kertoo että tunteita toista kohtaan. Ehkä pelastettavissa.

Sitten luin tuon viimeisimmän viestin.
Game over bro. Hommat hoitoon, selvitä ero ja sit kun joskus kiinnostaa niin uutta naista.
 
About samassa tilanteessa kauan sitten olleena. Dumppaa se horo ja sovitte vähintään että lapset teillä 50/50. Tietty jos lapset on tosi nuoria (alle 5v) niin sitten se voi olla ongelmallista.
Monenlaista fiilistä ja ajatusta käynyt mielessä, joka johtuu paljolti siitä epätietoisuudesta. Jos antaisi jonkun konkreettisen syyn, niin löisin hanskat tiskiin.
Ja tosiaan noita kahta alle 5v käy sääliksi etenkin, kun juuri saatu uusi kotikin (rouva avautui vain viikko avaintenluovutuksen jälkeen) johon viimeinkin asettua.

Ensin olin että ihan jees jos nainen kertoo että tunteita toista kohtaan. Ehkä pelastettavissa.

Sitten luin tuon viimeisimmän viestin.
Game over bro. Hommat hoitoon, selvitä ero ja sit kun joskus kiinnostaa niin uutta naista.
Niin kyllähän tässä on sellainen fiilis ottamassa hiljalleen vahvempaa asemaa.
Itselle se ero on toistaiseksi ollut ihan viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei auta.
On meillä kuitenkin mennyt sinällään lujaa vielä kuukausi sitten ja edelleen samoja unelmia/haaveita...

Tämä heidän yhteys, jota ei mitenkään osannut perustella, häiritsee kuitenkin kaikkea kehittävää.
Ja eihän se jatkossa ainakaan auta, että tekevät "töitä" yhdessä.
Mietin siis lähinnä omaa kyvykkyyttä yhteisen jatkon suhteen... Taas se puhelin pärähti, miksi tuli myöhässä töistä, missä on ollut - perusluonteeltaan on kuitenkin äärimmäisen luotettava.
 
Monenlaista fiilistä ja ajatusta käynyt mielessä, joka johtuu paljolti siitä epätietoisuudesta. Jos antaisi jonkun konkreettisen syyn, niin löisin hanskat tiskiin.
Ja tosiaan noita kahta alle 5v käy sääliksi etenkin, kun juuri saatu uusi kotikin (rouva avautui vain viikko avaintenluovutuksen jälkeen) johon viimeinkin asettua.


Niin kyllähän tässä on sellainen fiilis ottamassa hiljalleen vahvempaa asemaa.
Itselle se ero on toistaiseksi ollut ihan viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei auta.
On meillä kuitenkin mennyt sinällään lujaa vielä kuukausi sitten ja edelleen samoja unelmia/haaveita...

Tämä heidän yhteys, jota ei mitenkään osannut perustella, häiritsee kuitenkin kaikkea kehittävää.
Ja eihän se jatkossa ainakaan auta, että tekevät "töitä" yhdessä.
Mietin siis lähinnä omaa kyvykkyyttä yhteisen jatkon suhteen... Taas se puhelin pärähti, miksi tuli myöhässä töistä, missä on ollut - perusluonteeltaan on kuitenkin äärimmäisen luotettava.
Jos nainen on valmis pettämään ja sanoo suoraan että on ihastunut toiseen niin ei siinä enää ole mitään pelastettavaa, hän vain hakee sinun hyväksyntää asialle minkä olet jo antanut kuten itsekkin sanoit kun emäntä oli ihmetellyt sun rauhallista suhtautumista asiaan.

Olet laiminlyönyt parisuhdetta ja nyt laiminlyöt sitä vielä lisää kun et reagoi tälläiseen asiaan mitenkään.

Toki et ole yksin syyllinen, ihan yhtälailla siellä toisella puolella ollaan laiminlyöty suhdetta, mutta se on se mikä aiheuttaa sen eron ja sen huomaa yleensä vasta sitten kun on liian myöhäistä.
 
Viimeksi muokattu:
Toi on kyllä perseestä, mutta kaveripiirissä on pari samanlaista tapausta. Toinen päättyi ko. suhteen löytymisen jälkeen aika nopeasti eroon ja siinä ei ollut mitään sen ihmeempää. Toisessa mies jaksoi löysässä hirressä vajaa pari vuotta (lapset olivat tuolloin 3 ja 7 jos oikein muistan), mutta ei siitä tullut mitään. Viimeiset puoli vuotta "vahvan tunneyhteyden" saanut nainen käytännössä kävi vain kotona kääntymässä ja muuten oli "sieluveljensä" kanssa ympäri mestoja. Tuossa nyt vaan on se juttu, että jos se nainen päättänyt nykyisen liiton olevan ohi, siitä on kovin vaikeaa enää tehdä miehenä mitään. Toinen pelaa täysin mutu-fiiliksillä ja tunnetasolla, jolloin se logiikka ja järki ei hirveästi sanele mitään. Mitään lasten takia yhdessä -tason juttuja ei sitten kannata edes harkita, nämä ovat aina virhe niin oman mielenterveyden, kuin myös ihan lastenkin kannalta. Kylmissä väleissä olevat vanhemmat kun eivät anna kauhean hyvää perhearkea lapsillekaan. Tilanne on harvinaisen perseestä ja sitä seuranneena melko läheltä voi vaan todeta, että pistä peli poikki nopeammin kuin hitaammin. Naisia riittää mikäli joskus jaksaa ottaa toista kierrosta uusiksi.

Muutenkin näissä erokeisseissä pitäisi miehenkin toisinaan ajatella hieman sitä omaa henkistä hyvinvointia. Tuollainen skenaario, missä on aika selkeetä, ettei mikään enää palaudu ennalleen ja kaikista viimeisimpänä se luottamus toista kohtaan ei tee mitään hyvää arkiselle jaksamiselle. Erohan on aina perseestä ja jokainen sen käsittelee eri tavalla, mutta ennemmin sitä kärvistelee muutaman viikon/kuukauden ja sen jälkeen helpottuneena jatkaa elämäänsä, kuin on jossain toimimattomassa viritelmässä kuukausitolkulla. Se vaan, että jos ja kun se ero rupeaa konkretisoitumaan, voi tuo nainenkin tulla yhtäkkiä katumapäälle, kun huomaa mitkä kaikki asiat ovatkin yhtäkkiä yllättävän vaikeita. Tässä tilanteessa toki ei kannata antaa enää periksi, koska kyllä se sitten taas sen uuden sieluhoitovelisisarensa löytää jälleen. Paskaahan tuo ja lasten kanssa paskempaa, mutta parempi seminormaali ero, kuin heikko parisuhde.
 
Jos nainen on valmis pettämään ja sanoo suoraan että on ihastunut toiseen niin ei siinä enää ole mitään pelastettavaa, hän vain hakee sinun hyväksyntää asialle minkä olet jo antanut kuten itsekkin sanoit kun emäntä oli ihmetellyt sun rauhallista suhtautumista asiaan.

Olet laiminlyönyt parisuhdetta ja nyt laiminlyöt sitä vielä lisää kun et reagoi tälläiseen asiaan mitenkään.

Toki et ole yksin syyllinen, ihan yhtälailla siellä toisella puolella ollaan laiminlyöty suhdetta, mutta se on se mikä aiheuttaa sen eron ja sen huomaa yleensä vasta sitten kun on liian myöhäistä.
Totta tuokin, mutta olen kyllä reagoinut eli ollaan osallistuttu tapaamisiin ammattilaisen avustuksella.
Työstetään koko ajan eikä hänkään ole täysin varma erosta tai tyypistä.
Tai voi olla, muttei ole pokkaa sanoa. Kyllähän ne sydämet jotain kertoo...

Tässä on kuitenkin hyvin lyhyen ajan sisään tapahtunut paljon, että sekin sekoittaa pakkaa varmasti molempien osalta.
 
Toi on kyllä perseestä, mutta kaveripiirissä on pari samanlaista tapausta. Toinen päättyi ko. suhteen löytymisen jälkeen aika nopeasti eroon ja siinä ei ollut mitään sen ihmeempää. Toisessa mies jaksoi löysässä hirressä vajaa pari vuotta (lapset olivat tuolloin 3 ja 7 jos oikein muistan), mutta ei siitä tullut mitään. Viimeiset puoli vuotta "vahvan tunneyhteyden" saanut nainen käytännössä kävi vain kotona kääntymässä ja muuten oli "sieluveljensä" kanssa ympäri mestoja. Tuossa nyt vaan on se juttu, että jos se nainen päättänyt nykyisen liiton olevan ohi, siitä on kovin vaikeaa enää tehdä miehenä mitään. Toinen pelaa täysin mutu-fiiliksillä ja tunnetasolla, jolloin se logiikka ja järki ei hirveästi sanele mitään. Mitään lasten takia yhdessä -tason juttuja ei sitten kannata edes harkita, nämä ovat aina virhe niin oman mielenterveyden, kuin myös ihan lastenkin kannalta. Kylmissä väleissä olevat vanhemmat kun eivät anna kauhean hyvää perhearkea lapsillekaan. Tilanne on harvinaisen perseestä ja sitä seuranneena melko läheltä voi vaan todeta, että pistä peli poikki nopeammin kuin hitaammin. Naisia riittää mikäli joskus jaksaa ottaa toista kierrosta uusiksi.
Pari vuotta on jo epäinhimillinen aika ja aika rajua itseoetostakin sen lisäksi että toinen pettää. Kuukausista voi puhua korkeintaan, jos kohtuutta haetaan.
Ja ainakin tällaisessa tilanteessa, jossa tarvitaan rauhoittumista ja korjausliikkeitä.
 
Saako petetty yleensä tietää sen 3. osapuolen esim nimen?
Ja mistä voi aavistella, että jotain sopimatonta esim. fyysistä on tapahtunut ihastuksen kanssa?

Rouva tuossa hiljattain ilmoitti, että töistä on löytynyt ystävä, sielunkumppani.
Viikon keskusteluiden jälkeen se olikin jo ihastus ja nyt kuukautta myöhemmin ollaan jokseenkin ristiriitaisessa tilanteessa 10v yhteiselon jälkeen.

Mitään ei ole kuulemma tapahtunut (tietenkään, suojelee itseään) kuin flirttailua ja viime aikoina aktiivista viestinvaihtoa ja puheluita, mutta en tiedä varmaksi.
Enkä saa tietää, että kuka tämä tyyppi on, koska ei kuulemma liity meidän suhteeseen (ööö).

Lapset(pienet) ei tietystikään helpota asiaa lainkaan, kuten ei yhteinen asunto ja laina. Rouva on viileä (ei pillua, ei läheisyyttä pl. muutamat jutut) joskus jopa piilottelee itseään (säästele jo itseään tälle ihastukselle?)

Miten tuommoista ihastushormoonien sekoittamaa ihmistä tulisi käsitellä ja lähestyä?

Entä mitä tekisitte tilanteessa? Lähtisitte, vaikka ette haluaisi? Haistattaisitte pitkät heti?
Lisää soidinmenoja ja kosiskeluna?( Juu, myönnetään olen laiminlyönyt nämä ja pahasti)

Kuulostaa ihan minun tarinaltani vuosien takaa. +10 vuotta yhdessä ja suhde tuntui hyvältä ja toimivalta loppuun saakka. Sitten rouva löysi töistä miespuolisen kaverin ja ihan aluksi jopa kertoi siitä minulle kotona kuinka komea/fiksu/hyvä mies aloitti heidän työpaikallaan. Olisi pitänyt ehkä jo tällöin haistaa palaneen käryä, mutta luotin kumppaniini 100%.

Aikaa kului, omasta näkövinkkelistä elämä tuntui edelleen aivan samalta kuin aina, mutta sitten putosi yllättäen pommi ja rouva ilmoitti kylmästi erosta. Kysyin miksi ja vastaus oli sitä ympäripyöreetä ettei enää rakasta jne. Kysyin onko joku toinen ja ei missään nimessä tunnustanut: "Ei ole ketään toista".

Ihan niin tyhmä en sentään enää ollut ja tajusin kyllä mitä oli tapahtunut viimeiseet kuukaudet. Tulin työmatkalta kotia aikaisemmin kuin olin ilmoittanut ja löysin heidät sängystä
Jos nainen sanoo ettei mitään ole tapahtunut, niin seksiä on ollut ja paljon.

Olisin jopa antanut anteeksi ja jatkanut liittoamme. Jatkoin soidinmenoja ja kosiskelua, lupasin vaikka mitä, kaikkea ja jopa kuun taivaalta ja aivan mitä vaan rouva haluaisi, mutta mikään ei auttanut. Hän halusi tämän uuden miehen.

Monet jätkäkaverit minulle kertoivat samanlaisista kokemuksista, eli tuossa pisteessä puoliso on menetetty. Sinuna vielä yrittäisin puhua akalle järkeä, lapset ja kaikki, eli onko järkevää uhrata kaikki vain tällaisen romanssin takia, jonka senkin tulevaisuus on epävarmaa. Tosin, tuskin naisen mieli muuttuu...

Älä syytä liikaa itseäsi että olet laiminlyönyt kosiskelut. Jos nainen iskee silmänsä uuteen äijään, niin on aivan paskanhailee miten paljon olet selänrapsutuksia, aikaa ja rahaa kupannut häneen aikaisemmin. Jos ei 10V ja lapset paina vaakakupissa mitään niin heikoilla olet. Minäkin vielä kuukausi ennen eroilmoitusta vein akan kalliille lomamatkalle ja hemmottelin muutenkin ja jopa päivä kehuin kuinka hän on kaunis ja seksikäs, mutta lopulta ei mikään riittänyt, hän halusi sen uuden miehen ja mikään ei häntä pysäyttänyt.

Nyt on vuosia kulunut ja hän on edelleen tämän "työpaikkaromanssin" kanssa ja ikionnellisena.
 
Pari vuotta on jo epäinhimillinen aika ja aika rajua itseoetostakin sen lisäksi että toinen pettää. Kuukausista voi puhua korkeintaan, jos kohtuutta haetaan.
Ja ainakin tällaisessa tilanteessa, jossa tarvitaan rauhoittumista ja korjausliikkeitä.
Aikanaan vastaavassa tilanteessa olleena, aloittaisin heti eron valmistelun. Aika lastenvalvojalle (pidät oikeuksistasi sitten kiinni) Mahdolliset lainakuviot yms pankin kanssa eteenpäin. Olisi sitten itse kuskina eikä kyytiläisenä.
Entinen heila aikoinaan olisi kanssa pitänyt minua maksamassa arkea ja hoitamassa mukuloita, itse olisi sitten viettänyt aikansa sielunkumppanin kanssa.
Eikä sitä tiedä, ehkä konkreettiset toimenpiteet herättävät puolisosi vaaleanpunaisesta unestaan.
 
Naiset ihastuu tunnetasolla toiseen osapuoleen, siinä mielessä tämä on erilaista kuin miesten kohdalla. Miehet jos käyvät vieraissa, he käyvät ihan sen pelkän pilden takia, ilman tunnesiteitä. Tämän takia naisten pettäminen sielunkumppanin kanssa on ongelmallisempaa, kun yleensä siinä ei järkipuheet auta, kun ollaan rakkaudenhuumassa. Sanotaan, että sitä mitä ei saa kotona, haetaan muualta.
 
Kuulostaa ihan minun tarinaltani vuosien takaa. +10 vuotta yhdessä ja suhde tuntui hyvältä ja toimivalta loppuun saakka. Sitten rouva löysi töistä miespuolisen kaverin ja ihan aluksi jopa kertoi siitä minulle kotona kuinka komea/fiksu/hyvä mies aloitti heidän työpaikallaan. Olisi pitänyt ehkä jo tällöin haistaa palaneen käryä, mutta luotin kumppaniini 100%.
...
Aika rankkaa settiä. Jos itse saisin tietää fyysisestä pettämisestä, niin se olis siinä.
Toistaiseksi ei ole mitään viipyilyjä missään vaan ovat kahvi ja lounaspöydässä sekä pikaviestimin yhteyksissä.
Molemmille vuorotyöt jne, joten se heidän mahdollinen yhteinen arki ei kovin ruusuiselta kuulosta.

Naiset ihastuu tunnetasolla toiseen osapuoleen, siinä mielessä tämä on erilaista kuin miesten kohdalla. Miehet jos käyvät vieraissa, he käyvät ihan sen pelkän pilden takia, ilman tunnesiteitä. Tämän takia naisten pettäminen sielunkumppanin kanssa on ongelmallisempaa, kun yleensä siinä ei järkipuheet auta, kun ollaan rakkaudenhuumassa. Sanotaan, että sitä mitä ei saa kotona, haetaan muualta.
Meillä kyse on vanhemmasta miehestä. Osaa varmasti sanoa ja tehdä niitä "oikeita asioita".
Jos olisi hyvä tyyppi, niin kokemuksesta varmaan kehoittaisi ensisijaisesti järjestämään kotiasiat kuntoon, mutta varmaan melko kiimassa siellä ajaa nuorta lihaa syliinsä.
Edelleenkin rouvan asemassa miettisin, että miksi se tyyppi on vapaa ja mikä on hänen motiivinsa...

Ja olemme myös keskustelleet elämän lyhyydestä ja ainutkertaisuudesta. Sama koskee myös yhteisiä lapsia, minkä pitäisi painaa vaakakupissa. Ymmärrän, että onnelliset vanhemmat tekee lapsetkin onnellisemmiksi, mutta ero jättää takuulla jälkensä puhumattakaan esim. siitä, että minä muuttaisin muualle, jolloin isää ei olisikaan enää paikalla kun harvoin.
Minulla, kun ei ole nykyasuinpaikkakunnalla mitään muuta kuin lapset eron jälkeen, joten...
 
Samma här.

Omat epäilykset oli, että jotain on jossain. Sitten alotin ne perinteiset, että meidän tarttis varmaan puhua tästä tilanteesta (eli siis parisuhteesta mitään epäilyksiä viittinyt tuoda ilmi). Emäntä veti sitten erokortin aika aikaisessa vaiheessa pöytään. Olin vähän, että wtf kun idea oli, että korjataan. Loppullinen niitti oli kun hän ei tiedä kannattaako mennä parisuhdeterapiaan ja tuntu siltä, että mitään ei hänen puolesta ole tehtävissä. Aikani yritin ja totesin, että ei se siitä miksikään muutu. Laitoin eropaperit postiin. Tein osituspaperit itse googlen avulla. Samoin sopimus lastenhuoltajuudesta (50/50 ja kumpikin yhden lähivanhempi). Lastenvalvojakaan ei tehnyt muuta kuin sanoi, että olettekin miettineet asiat jo läpi ja pisti nimensä alle, visiitti taisi kestää 10min. Ja pankista varmistin, että vanha laina siirtyy ja saan tasinkoa tarvittavan summan. Sellanen vajaa 2kk meni tosta tarttis puhua hetkestä kun homma paketissa. Työkaverilla kesti 3v ja oikeutta käytiin muksuista ja talosta.

Oman mt:n kannalta oli tärkeä saada langat omiin käsiin sen jälkeen kun huomasi, että game over. Toki siinä oli omat haasteensa kun oli aika paskana. Parisuhde ei niinkään harmittanut kun se oli mitä oli jo pitemmän aikaa. Yksikkönä perhe homma toimi hyvin. Samoin oli tärkeä saada vastauksia niin niitä tuli haettua sitten aika rumastikkin, mutta kun sain niin taakka tipahti ja pääsin hommasta yli. Eli kun toinen ei millään myöntänyt mitään vaikka eroprosessi oli menossa. Tuo exä on niin läheisriippuvainen ihminen, että olin 99% varma, että siellä on jotain taustalla kun tyhjän päälle se ei hyyppää ja kun vanhaa ei suostuta korjaamaan niin uusi on pakko olla. Ja vasta absoluuttisen pakon edessä suostui myöntämään, että ihastunut työkaveriin. Jokeri oli se, että työkaveri on nainen. Muistan hyvin kuinka helpottunut olo oli tuon jälkeen ja tyyliin miksi tollasta ei voi kertoa... 16v yhdessä ja 10+12 muksut, mutta ei niin ei. Toki tollon seltti ettei tiedä omia tunteita ja onko vasta tunteita jne. Voi olla, että piti paikkansa, mutta nyt tuokin työkaveri on eronnut ja asuvat yhdessä :).

Hyvissä väleissä ollaan ja viikottain tekemisissä. Katkeruus ja kaikki muu negatiivinen fiilistely häntä kohtaan hävisi samantien kun sai kakistettua ulos mikä siellä taustalla oli. Ainut mikä vähän kaivelee kun olisi heti aluksi voinut tuoda nuo oikeat asiat esille niin meikäläinen olisi voinut välttää kuukauden verran totaalisen paskaa aikaa. Eipä tollanen hällekkään helppo asia ollut varsinkin jos ne oli tuoreita tunteita ja sai varmaan pohtia onko homma nyt oikeasti näin.
 
Ei ne lapsetkaan mitään idiootteja vaikka yrittäisitte pitää jotain kulissia pystyssä. Onnellisisista vanhemmista toinen lähettelee sydämiä ja lirkuttaa vanhemmalle äijälle ja toinen yrittää järkeillä kulissin kuntoon.

Nyt vittu oikeesti, akka vaihtoon ja lakiasiat kuntoon. Tuhlaatte vaan molempien aikaa, kun venkoilette.
No juurikin tuota olen itse miettinyt.
Teki mielestäni emämunauksen varsinkin lasten suhteen, kun ilmoitti tästä "ongelmasta" vasta pari viikkoa ennen sisäänmuuttoa.
Asuntoa etsitty vuosi eikä missään vaiheessa ehdotellut projektin jäädyttämistä eikä varsinkaan estellyt kauppoja jne.

Nyt ollaan kulisseissa muutettu yhdessä, lapsetkin kuvittelee että yhdessä jatketaan jne.
Käytännössä meni niin vitux kuin oikeastaan voi, koska jos nyt erotaan, niin taas tulee muutto ja pahimmassa tapauksessa kaikille, jos kumpikaan ei lunasta kämppää/pääse sopuun ja myydään ulkopuoliselle.

Täytyy toki myöntää, että on tullut mietittyä pari kertaa, että minkälainen ihminen tekee näin.
 
En kyllä itse pystyisi ikinä seurustelemaan ihmisen kanssa joka parisuhteessa ollessaan vetää jotain sielunkumppani-settiä työkaverin kanssa. Samantien vaan suunnitelmaa kehiin jolla itse, ja varsinkin lapset selviävät mahdollisimman kuivin jaloin ulos tuosta sopasta.
 
En kyllä itse pystyisi ikinä seurustelemaan ihmisen kanssa joka parisuhteessa ollessaan vetää jotain sielunkumppani-settiä työkaverin kanssa. Samantien vaan suunnitelmaa kehiin jolla itse, ja varsinkin lapset selviävät mahdollisimman kuivin jaloin ulos tuosta sopasta.
Se on toki ymmärrettävää. Asioilla on kuitenkin kääntöpuoli ja täytyy tarkastella myös omaa toimintaa kriittisesti.
Usein ne ongelmat ja ihastukset on seurausta jostain, kuten tässä.

Ongelmatkin on meillä nyt rajattuja ja käsiteltävissä eli kehitettävissä ja so. ratkaistavissa.
Se, että miten ne vaikuttavat lopputulokseen, on eri asia.
Nyt on paljon kiinni siitäkin, että uskotaanko muutokseen, joka nyt "valitettavasti" liittyy vahvasti minuun.
Eikä tässä olla muuttumassa kenenkään vuoksi vaan kyse on enemmän henk.koht. ongelmasta, joka pitää ennemmin tai myöhemmin ratkaista.
Nyt ollaan varmaan siinä myöhemmin vaiheessa ja mietitään tuliko liian myöhään...
 
Aika rankkaa settiä. Jos itse saisin tietää fyysisestä pettämisestä, niin se olis siinä.
Toistaiseksi ei ole mitään viipyilyjä missään vaan ovat kahvi ja lounaspöydässä sekä pikaviestimin yhteyksissä.

No nyt valot päälle...

Eilen narahti siitä, että oli lähetellyt jotain sydämiä ihastukselleen, mutta sen enempää en tiedä viestien ja suhteen laadusta.

...eihän mikään fyysinen pettäminen edes ongelma olisi. Kaikkihan sitä vierasta haluaa (niin varmasti sinäkin), eikä siinä ole mitään sen ihmeempää, voisi tilanteessa vaikka sopia passelin järjestelyn, jossa asiasta ei ihan virallisestikaan tehdä mitään ongelmaa. Mutta jos akka lirkuttelee vieraille miehille ja lähettelee sydämiä illat pitkät yhteisestä kodista, niin kyllä kunnioitus teikäläistä kohtaan on silloin pyöreä nolla ja SE on ongelma.
 
Pakko sanoa, etten oikein ymmärrä miten pystyy roikkumaan edes lasten takia tuollaisessa tilanteessa. Se on naiselle kortit käteen, että mitä se haluaa, tai vielä parempi lähteä itse tuollaisesta menemään. Ei sitä kukaan voi sukupuolesta huolimatta olla joku varma "second best", jonka luokse voi sitten palata jos se jännittävä vanhempi herrasmies onkin pettymys.
Ihan näillä tiedoilla @J45U tuo suhde on ohi. Vaikka saisit naisen vielä jäämäänkin, niin et ole siinä enää tasavertainen partneri millään tavalla.

Lapsista pystyy kyllä pitää huolta eron jälkeenkin, mutta itsetuntoa et saa koskaan takaisin jos tuollaiseen tilanteeseen jäät.
 
Näissä tilanteissa tosiaan kannattaa panostaa siihen, että se oma nuppi pysyy kasassa. Kun on suoritettu sitä elämää ja pyritty optimoimaan lainojen koot ja sillä rahalla saatava asunto, auto, arjen pyörittäminen niin jo pelkästään se voi tuntua helvetinmoiselle pettymykselle, että kaikki tuo "työ" valuu hukkaan ja kaikki tuntuu menevän siihen aiempaan verrattuna ihan läskiksi. Lapset ei siitä mene rikki jos arki ei ole vuoden-parin ajan täysin optimaalista ja säännöllistä vaan enemmän tunnetason fiiliksestä siitä, että isä on hermostunut ja kireä kuin viulun kieli.

Tilanne on nyt toinen, sinäkin elit aikanaan nuorempana poikamiehenä varmasti hyvää elämää vaikka siinä vieressä ei akkaa ollutkaan. Eli kunnianhimoa siitä arjen pyörittämisestä pykälä tai pari pois ja pitää mielessä, että olet sitä normaalia hyvää elämää elänyt yksinkin, parisuhde ei sille ole mikään ehto vaikka toki siihen vaikuttaakin. Sen jälkeen sitten miettimään, että onko mielenkiintoa alkaa uudelleen seurustelemaan sen nykyisen vaimon kaltaisen ihmisen kanssa, vai onko se lopullinen ero. Joka tapauksessa nykyinen suhde on tässä, ja jos nykyisen vaimosi kanssa tulee jatkoa niin se on uusi suhde ja uusi vaihe.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 288
Viestejä
4 502 864
Jäsenet
74 377
Uusin jäsen
hcolyle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom