Parisuhteen kiemurat

[bimbobob]

voi vittu kun menee hankalaksi

etenkin jos asioista ei kunnolla keskustella

 

[valexi]

Noh, tänään vaimolla oli jäänyt kirjautuminen facebookkiin auki ja näin vahingossa pienen palan hänen keskustelustaan hänen hörsöystävänsä kanssa jonka lukemista en pystynyt lopettamaan, koska hän ilmaisi siinä halunsa harrastaa seksiä tämän vanhan ukon kanssa, koska hän on uusi sielunkumppaninsa ja päätöksensä on jo tehnyt...

Voimia. Kuulostaa aika hurjalta noi enkelihömpötykset. Voi olla että yläkerrassa jo hihna luistaa liikaa suhteen korjaamiseen.

Mitä tästä voi oppia, niin ainakin sen, että pitää yrittää omat kortit pelata niin oikein kuin tuo papparainen, että 80 veenä alle nelikymppiset naiset laittelee viestiä, että haluaisivat harrastaa seksiä.

 

[rahvaan_omainen]

Muuten oli että kenkää muttakun taas ne lapset..

Lapset sopeutuvat, parempi pari tyytyväistä vanhempaa eri osoitteissa kuin mököttämistä saman katon alla pakosta. Siitä näkee läpi. Yritä vaatia viikko-viikko -systeemiä lapsille jos tykkäät niistä, muuten menee liian helposti taisteluksi rahasta yms.

 

[CircleMaster]

Lapset sopeutuvat, parempi pari tyytyväistä vanhempaa eri osoitteissa kuin mököttämistä saman katon alla pakosta. Siitä näkee läpi. Yritä vaatia viikko-viikko -systeemiä lapsille jos tykkäät niistä, muuten menee liian helposti taisteluksi rahasta yms.

Tämä on ihan totta jos kummatkin vanhemmat ovat aidosti tyytyväisiä omilla tahoillaan eron jälkeen, ja pystyvät jatkamaan lasten vanhempina yhdessä asiallisesti ilman isompia riitelyiltä. Kannattaa kuitenkin huomata että avioero ei mitenkään takaa tätä, vaan päinvastoin suuri osa avioliitoista päätyy enemmän tai vähemmän rumiin riitelyihin. Monet myös huomaavat eron jälkeen että ei se syy elämän kurjuuteen ollutkaan siinä kumppanissa.

 

[lonely]

Keskustelua on nyt käyty yöllä ja koko aamu ja jostain syystä nyt tuo pariterapia ei ole vaihtoehto vaan pois pitäisi päästä. n. klo 8 avattiin lapsille tilannetta ja itkettiin koko porukka pitkään. Haluttiin, että lapsille ei jää epätietoisuuteen miksi aikuiset käy vakavaa keskustelua. Siis mitään huutamista tai väkivaltaa meillä ei ole ollut ikinä ja siksi haluttiinkin myös lapsille olla avoimia tilanteesta.

Itseä homma ahistaa todella paljon ja kun en haluaisi suhdetta korjata millään paikkalaastarilla, että toinen ei lähdekään suhteesta kun ei halua loukata toista ja sen jälkeen asia lykättäisiin maton alle odottamaan seuraavaa kriisiä.. Itse haluaisin katsoa kuitenkin tuon terapiakortin vielä.
Aamupäivällä sain käytyä kaverin kanssa kävelyllä ja avautumassa tilanteesta ja vähän jäsenneltyä ajatuksia, mutta sekaisinhan tuo pää on kuin heinälato.

 

[Markqq]

Voimia. Meillä tuli kriisi kesän alussa ja loppujen lopuksi erosimme syksyllä. Lähes 6 vuotta takana. Toki taustalla ei ollut pettämistä tai mitään. Suhde vain oli liian rutiininomainen ja fiilikset menneet kaverilliseksi (ja olemme liian erilaisia).

Tässä prosessoinut asiaa pitkään. Aika toivoton olo ollut ja fiilikset menneet vuoristorataa. Kaikki ne sanoo, että aika parantaa. Niin skeptinen kun olin niin tämä on täysin totta. Olen päässyt jo pahimman yli. Seuraava vaihe edessä erilleen muutto. Yhteinen ostettu asunto, joten hidas prosessi. Tämän jälkeen voi olla, että sitä tulee romahdus jos toinenkin, mutta kaikesta huolimatta näistä selviää.

Kyllä nää vaatii aikaa ja ei tulisi mieleenkään lähteä pitkään aikaan hakemaan uutta suhdetta tms..

Kannattaa yrittää tehdä asioita joista tykkää ja nähdä kavereita. Ehkä joku uusi harrastus voi myös auttaa.

 

[lonely]

No nyt pari tuntia saatiin taas vietyä keskustelua eteenpäin ja katsotaan nyt mihin tämä päättyy. Enkelihömpötyksestä vaimo olisi valmis luopumaan ja käytiinkin hyvinkin syvällisiä keskusteluja siitä, mitä hän on niillä lähtenyt parantamaan ja millaista apua siitä on tosiasiassa ollut, vai onko se ollut jopa syy, miksi ei ole minulle avautunut ja näin tullut meidän väliin. Lähdetään nyt vielä katsomaan pariterapian ja psykoterapian kautta onko ero oikea ratkaisu vai onko loppujenlopuksi tuo enkelihomma ollut se negaatio koko kuviossa. Papparaiselle selviää piakkoin kolmannen syövän levinneisyys, joten tuohon taudinkuvaan osuisi yltiöpäinen empaattisuus ja kuolevan vanhuksen läheisyyden kaipuun täyttäminen.. On tämä saatana kans...

 

[Sivustakatsoja]

Voimia. Meillä tuli kriisi kesän alussa ja loppujen lopuksi erosimme syksyllä. Lähes 6 vuotta takana. Toki taustalla ei ollut pettämistä tai mitään. Suhde vain oli liian rutiininomainen ja fiilikset menneet kaverilliseksi (ja olemme liian erilaisia).

Tässä prosessoinut asiaa pitkään. Aika toivoton olo ollut ja fiilikset menneet vuoristorataa. Kaikki ne sanoo, että aika parantaa. Niin skeptinen kun olin niin tämä on täysin totta. Olen päässyt jo pahimman yli. Seuraava vaihe edessä erilleen muutto. Yhteinen ostettu asunto, joten hidas prosessi. Tämän jälkeen voi olla, että sitä tulee romahdus jos toinenkin, mutta kaikesta huolimatta näistä selviää.

Kyllä nää vaatii aikaa ja ei tulisi mieleenkään lähteä pitkään aikaan hakemaan uutta suhdetta tms..

Kannattaa yrittää tehdä asioita joista tykkää ja nähdä kavereita. Ehkä joku uusi harrastus voi myös auttaa.

Rauhassa vain eteenpäin, kyllä se siitä. Viimeistään silloin kun toinen lähtee kämpästä tai astut itse uuteen asuntoon, se märkä rätti osuu naamalle ja kovaa mutta silloin täytyy vain pitää itsensä kasassa ja itkeä ne itkut jos niinkseen on. Itsellä mennyt reilu 3v erosta ja 10v suhde oli takana. Kyllä siinä vähintään se pari vuotta meni kun itseään työsti ja totutteli uuteen elämään mutta aurinko se vaan tuppaa paistamaan joskus niinkun sitä sanotaan. Voimia ja tsemppiä, rauhassa ja ajan kanssa!

 

[Tatuks]

Ihan poikkeuksetta kaikki jotka on eronneet suhteesta ovat jossain vaiheessa sanoneet että onneks tuli lähdettyä. Joillain on kestänyt kaksi kuukautta päästä täysin yli ja joillain vuosi, mutta yhdenkään kaverin, tutun tai nettikeskustelijan en ole kuullut sanovan että kahden vuodenkin päästä on paha olla. edit: paitsi tietenkin juuri edellinen kirjoittaja mainitsi että meni pari vuotta

Yhtenä päivänä sitä herää ja miettii että minkähän takia siinäkin suhteessa tuli oltua kun nyt on niin parempi fiilis.

 

[Sivustakatsoja]

Ihan poikkeuksetta kaikki jotka on eronneet suhteesta ovat jossain vaiheessa sanoneet että onneks tuli lähdettyä. Joillain on kestänyt kaksi kuukautta päästä täysin yli ja joillain vuosi, mutta yhdenkään kaverin, tutun tai nettikeskustelijan en ole kuullut sanovan että kahden vuodenkin päästä on paha olla. edit: paitsi tietenkin juuri edellinen kirjoittaja mainitsi että meni pari vuotta

Yhtenä päivänä sitä herää ja miettii että minkähän takia siinäkin suhteessa tuli oltua kun nyt on niin parempi fiilis.

En tarkoittanut että parin vuoden päästä oli vielä paha olla vaan sitä että sen asian käsittely ja kunnolla uuden elämänvaiheen aloittaminen sen taakankannon jälkeen vei aikaa.

 

[Nytkytin]

Koitetaas tehdä mahdollisimman lyhyt ja selkeä tilannekatsaus omasta parisuhteesta.
Ollaan oltu parisuhteessa nyt reilu kolme vuotta joista kaksi vuotta asuttu saman katon alla. Melkein heti suhteen alussa muutin samalle paikkakunnalle pitkän matkan päähän omasta kotikunnasta naisen perässä ja saman katon alle asumaan. Melkein heti yhteen muutettua tuli jo sellainen fiilis, että tämä ehkä ei ole se minun paikka asua, mutta haluan kuitenkin yrittää sillä kuitenkin niin mahtavan ihmisen olen löytänyt. Noh nyt yhteiselon aikana olen käytännössä aina tehnyt ruoat, siivonnut, kaupassa käynnit hoitanut sillä haluan kyseiset asiat hoitaa aamusta alta pois tai heti töitten jälkeen. Puoliso on taas iltaihminen niin hän haluaa ne myöhemmin hoitaa. Hänellä on myös taustalla vaikea lapsuus ja vaikea masennus ja siitä parantuminen jatkuu vielä pitkän ajan, joten olen tottakai kyseisen asian ottanut huomioon tässä. Nyt noin reilu vuoden ajan meidän parisuhde on ollut aika passiivista, "kämppis" menoa vähäsen. Itse tyydyn todella vähään läheisyyteen ja yleisesti tulen toimeen "vähällä". Puolisoni on taas todella läheisyyden kaipaava ihminen ja vaatii sitä paljon. Olemme tästä puhuneet pariinkin kertaan ja yritetty aina parantaa omia tapoja ja koittaa ottaa toinen enemmän huomioon. Itsellä on tosiaan ollut käytännössä alusta alkaen kaipuu sinne kotikaupungille mistä olen alun perin lähtösin ja olenkin puolisolle ehdottanut, että haluaisko hän muuttaa sinne. Siellä on paljon sukulaisia, tuttuja, ystäviä joiden kanssa puolisoni on tullut hyvin toimeen ja pitää heistä todella paljon. Tällä hetkellä nykyisessä kaupungissa ei juurikaan ystäviä ole. Vastaus on aina ollut kieltävä eikä missään nimessä haluaisi muuttaa erinäköisistä syistä johtuen aina.
Mitäs tässä pitäisi tehdä, kun tuntuu suhde junnaavan paikallaan keskusteluista huolimatta ja itsellä kova kaipuu takas kotikunnille. Selkesti itse onneton on, mutta on kuitenkin niin hieno ihminen vierellä, että on todella vaikea tehdä mitään päätöstä.

 

[Markqq]

Ihan poikkeuksetta kaikki jotka on eronneet suhteesta ovat jossain vaiheessa sanoneet että onneks tuli lähdettyä. Joillain on kestänyt kaksi kuukautta päästä täysin yli ja joillain vuosi, mutta yhdenkään kaverin, tutun tai nettikeskustelijan en ole kuullut sanovan että kahden vuodenkin päästä on paha olla. edit: paitsi tietenkin juuri edellinen kirjoittaja mainitsi että meni pari vuotta

Yhtenä päivänä sitä herää ja miettii että minkähän takia siinäkin suhteessa tuli oltua kun nyt on niin parempi fiilis.

Niin. Nämä on aika vaikeita asioita punnita. Jos suhde on huono tai keskinkertainen niin ero voi loppujen lopuksi olla parempi. Sitten taas erinomaiset suhteet joka sitten päättyy syystä tai toisesta pettymykseen voi jättää pitkätkin arvet. Yhden kaverin kohdalla erosi 10v sitten eikä ole täysin yli päässyt sanojensa mukaan, vaikka on nykyään hyvä parisuhde yhteisellä asunnolla jne..

 

[Cardinal]

Koitetaas tehdä mahdollisimman lyhyt ja selkeä tilannekatsaus omasta parisuhteesta.
Ollaan oltu parisuhteessa nyt reilu kolme vuotta joista kaksi vuotta asuttu saman katon alla. Melkein heti suhteen alussa muutin samalle paikkakunnalle pitkän matkan päähän omasta kotikunnasta naisen perässä ja saman katon alle asumaan. Melkein heti yhteen muutettua tuli jo sellainen fiilis, että tämä ehkä ei ole se minun paikka asua, mutta haluan kuitenkin yrittää sillä kuitenkin niin mahtavan ihmisen olen löytänyt. Noh nyt yhteiselon aikana olen käytännössä aina tehnyt ruoat, siivonnut, kaupassa käynnit hoitanut sillä haluan kyseiset asiat hoitaa aamusta alta pois tai heti töitten jälkeen. Puoliso on taas iltaihminen niin hän haluaa ne myöhemmin hoitaa. Hänellä on myös taustalla vaikea lapsuus ja vaikea masennus ja siitä parantuminen jatkuu vielä pitkän ajan, joten olen tottakai kyseisen asian ottanut huomioon tässä. Nyt noin reilu vuoden ajan meidän parisuhde on ollut aika passiivista, "kämppis" menoa vähäsen. Itse tyydyn todella vähään läheisyyteen ja yleisesti tulen toimeen "vähällä". Puolisoni on taas todella läheisyyden kaipaava ihminen ja vaatii sitä paljon. Olemme tästä puhuneet pariinkin kertaan ja yritetty aina parantaa omia tapoja ja koittaa ottaa toinen enemmän huomioon. Itsellä on tosiaan ollut käytännössä alusta alkaen kaipuu sinne kotikaupungille mistä olen alun perin lähtösin ja olenkin puolisolle ehdottanut, että haluaisko hän muuttaa sinne. Siellä on paljon sukulaisia, tuttuja, ystäviä joiden kanssa puolisoni on tullut hyvin toimeen ja pitää heistä todella paljon. Tällä hetkellä nykyisessä kaupungissa ei juurikaan ystäviä ole. Vastaus on aina ollut kieltävä eikä missään nimessä haluaisi muuttaa erinäköisistä syistä johtuen aina.
Mitäs tässä pitäisi tehdä, kun tuntuu suhde junnaavan paikallaan keskusteluista huolimatta ja itsellä kova kaipuu takas kotikunnille. Selkesti itse onneton on, mutta on kuitenkin niin hieno ihminen vierellä, että on todella vaikea tehdä mitään päätöstä.

Aika tutun kuuloinen tilanne vuosien takaa kaiken kaikkiaan pl. kaipuu vanhalle kotikunnalle. Tuostahan voisi jauhaa vaikka kuinka paljon, mutta: kyllä sinä tiedät mitä haluat tehdä. Älä aliarvioi omaa arvostelu- ja päätöskykyäsi. Et myöskään ole vastuussa kenenkään mielenterveydestä. Parantuminenkin on korni sana kuvaamaan sitä, koska sellaista ei välttämättä koskaan tapahdu. Tai mikään suoritus se ei ole, vaan tulet kantamaan vastuuta niin pitkään kuin sitä jaksat tehdä. Saamatta itsellesi mitään palkintoa siitä. Tästä seuraa tärkeä pointti: et tee varastoon ns. hyvää eli turha odottaa sitä yhtäkkistä parantumista ja sitä myöden suhteen muuttumista. Ainoa mitä saat on kehut kuinka hyvä ihminen olet, mutta samalla olet lypsylehmä ja vastuunkantaja.

 

[sledass]

Ihan poikkeuksetta kaikki jotka on eronneet suhteesta ovat jossain vaiheessa sanoneet että onneks tuli lähdettyä. Joillain on kestänyt kaksi kuukautta päästä täysin yli ja joillain vuosi, mutta yhdenkään kaverin, tutun tai nettikeskustelijan en ole kuullut sanovan että kahden vuodenkin päästä on paha olla. edit: paitsi tietenkin juuri edellinen kirjoittaja mainitsi että meni pari vuotta

Yhtenä päivänä sitä herää ja miettii että minkähän takia siinäkin suhteessa tuli oltua kun nyt on niin parempi fiilis.

Tämä menee ihan psykologian piikkiin. Jos ihmiset laittaa kahdeksi minuutiksi kylmään veteen ja vaihtoehtona viideksi minuutiksi kylmään veteen, jonka jälkeen kahdeksi minuutiksi lämpimään veteen on jälkimmäinen suurimmalle osalle miellyttävämpi asia, koska siitä jää hyvä muistijälki. Toisinsanoen unohdetaan se kaikki hyvä, mitä suhteessa on ollut jos muistijälki on ollut riitaisa tai ahdistava. Siitä kun pääsee yli, kuvastaa tuo viimeinen tunne koko suhdetta...

 

[yannara]

No nyt pari tuntia saatiin taas vietyä keskustelua eteenpäin ja katsotaan nyt mihin tämä päättyy. Enkelihömpötyksestä vaimo olisi valmis luopumaan ja käytiinkin hyvinkin syvällisiä keskusteluja siitä, mitä hän on niillä lähtenyt parantamaan ja millaista apua siitä on tosiasiassa ollut, vai onko se ollut jopa syy, miksi ei ole minulle avautunut ja näin tullut meidän väliin. Lähdetään nyt vielä katsomaan pariterapian ja psykoterapian kautta onko ero oikea ratkaisu vai onko loppujenlopuksi tuo enkelihomma ollut se negaatio koko kuviossa. Papparaiselle selviää piakkoin kolmannen syövän levinneisyys, joten tuohon taudinkuvaan osuisi yltiöpäinen empaattisuus ja kuolevan vanhuksen läheisyyden kaipuun täyttäminen.. On tämä saatana kans...

Mun mielestä tossa pettämispuolella ei ole vielä tapahtunut mitään kauheeta ja vielä kun ottaa huomioon että kyseessä on 80-v kuolemaa tekevä niin itse ehkä katsoisin sormien läpi. Mutta hyvä pysäytys tämä on ja molempien itsetutkiskelun paikka, kannattaako jatkaa. Monet selviää yli siitä ensimmäisestä pettämisestä jossa on tehty selvä virhe ja kaduttu jälkeenpäin ja sitten jatkettu yhdessä. Itse kun aloitin seukkaamisen niin en hyväksynyt ikinä mitään pettämistä, mutta kun on ollut parisuhteessa vuosikymmeniä, niin vaikka en edelleenkään sitä omalla kohdalla hyväksy, niin olen alkanut ymmärtämään asioita.

Omalta kohdaltaan kannattaa miettiä, haluaako heittää kaiken yhteisen hukkaan (huom. lapset), vai onko vielä valmis panostamaan. Tsemppiä joka tapauksessa!

 

[Dr. Who]

Jos akka on valmis pettämään 80v papan kanssa koska vähän syöpää päällä ja siihen vielä jotain helvetin enkelihömppää niin ei saatana, itse pakkaisin kamat ja lähtisin menemään, ei ole täysjärkisen ihmisen puhetta tuollainen, kuulostaa lähinnä joltain avohoito potilaalta!?

 

[Räbätäti]

Jos akka on valmis pettämään 80v papan kanssa koska vähän syöpää päällä ja siihen vielä jotain helvetin enkelihömppää niin ei saatana, itse pakkaisin kamat ja lähtisin menemään, ei ole täysjärkisen ihmisen puhetta tuollainen, kuulostaa lähinnä joltain avohoito potilaalta!?

Ihmettelin vähän yllättävän maltillisia ja korrekteja kommentteja tähän caseen. Oma reaktio kun oli lähinnä wtf, mitä mä just luin Trolliksikin epäilen. Yksistään nuo enkelihörhöilyt on jo ihan riittävä ja ymmärrettävä syy erota etenkin ateistille, saati sitten että puoliso haluaa 80-vuotiaan syöpäsairaan kanssa sänkyyn
Ja sanon tämän itse neljääkymmentä lähentelevänä naisihmisenä, joka suhtautuu liberaalisti useimpiin asioihin kuten isoihin ikäeroihin parisuhteissa.

 

[yannara]

Se on helppoo sivusta huudella että hyi mielivikainen ihminen, eroon vaan. Kun on 10 vuotta yhdessä ja yhteiset lapset, niin AP:n näkövinkkelistä tilanne on pikkaisen toisin.

 

[Myrkky]

Ihmettelin vähän yllättävän maltillisia ja korrekteja kommentteja tähän caseen. Oma reaktio kun oli lähinnä wtf, mitä mä just luin Trolliksikin epäilen. Yksistään nuo enkelihörhöilyt on jo ihan riittävä ja ymmärrettävä syy erota etenkin ateistille, saati sitten että puoliso haluaa 80-vuotiaan syöpäsairaan kanssa sänkyyn
Ja sanon tämän itse neljääkymmentä lähentelevänä naisihmisenä, joka suhtautuu liberaalisti useimpiin asioihin kuten isoihin ikäeroihin parisuhteissa.

Jos noista enkeliterapioista ja yksisarvishoidoista, äiti amma ja muuta mitä tuohon settiin kuuluu. Niin, kyllä - se kaikki on totta ja olemassa olevaa. AP:lla tuskin mitää trollattavaa noista asioista.
Tehokasta aivopesua naislauman kesken, mikä saa tekemään erikoisiakin ratkaisuja. Itsehän olen ateisti, mutta se oli tiedossa eikä mikään ongelma tai edes puheenaihe. Enkä itsekään puuttunut sanallakaan noihin enkelihörhöilyihin, kun ajattelin se on taas jotain ohimenevää mikä jää, unohtuu ja focus taas toiseen asiaan minkä voi jättää kesken, kuten vegejutut, jooga ym.

Tuosta sitten hyvällä omallatunnolla elämässä eteenpäin kohti uusia haasteita. Tuollainen uusi suhdekin voi hyvin kuulua kuvaan, jos löytyy joku sellainen joka on samalla värähtelytaajuudella, tai jotain. Se uusi ei tosin välttämättä tiedä tätä itse, mutta onhan se kiva että vähän nuorempaa luvassa.

Eli mikä oikeastaan jäi mietityttämään vielä?

 

[Räbätäti]

Se on helppoo sivusta huudella että hyi mielivikainen ihminen, eroon vaan. Kun on 10 vuotta yhdessä ja yhteiset lapset, niin AP:n näkövinkkelistä tilanne on pikkaisen toisin.

Pelkkä yhteisten vuosien lukumäärä ei ole syy pysyä yhdessä ja ap:n tilanteessa lasten olemassaolo lähinnä puoltaa eroa olettaen, että ap asettaa lasten edun etusijalle ja taistelisi huoltajuuden itselleen. Mä en antaisi lasteni olla noin hörhön ihmisen vaikutuspiirissä.

Muoks. Kaksi enkelihörhöä on tuttavapiiriin sattunut, joten tiedän miten sekopäistä se on. Kannattaa perehtyä asiaan tarkemmin jos kuvittelee että hassusta pikku naisten höpsötyksestä vain on kyse.

 

[Toton]

Lähtökohtaisesti tilanne, jossa puoliso haluaa harrastaa seksiä jonkun mukavan herrasmiehen kanssa ei itselleni olisi syy päättää parisuhdetta. Ei se nyt sinänsä ole mitenkään erikoista, että seksiä tekee mieli muunkin kuin puolison kanssa. Tietysti karulta kuulostaa ja jostain isommasta asiasta ehkä kertoo, että kohteena on papparainen ja enkelihömpötyksiin on kiva uppoutua arjen keskellä. Elämäntilanteita ja persoonia on hyvin erilaisia ja joskus hyvälläkin tyypillä voi lähteä homma syystä tai toisesta lapasesta.

Jos homma tuntuu lähtevän parempaan suuntaan ja itsellesi ei tule mitään pakkomieltä ajatella liikaa asiaa tai vetää tätä korttia esiin myöhemmin, niin voi parisuhteessa pysyminenkin olla joskus paras ratkaisu. Ei se mikään automaatio ole, että arki ja elämä muuttuisi paremmaksi.

 

[Jarmot]

Pelkkä yhteisten vuosien lukumäärä ei ole syy pysyä yhdessä ja ap:n tilanteessa lasten olemassaolo lähinnä puoltaa eroa olettaen, että ap asettaa lasten edun etusijalle ja taistelisi huoltajuuden itselleen. Mä en antaisi lasteni olla noin hörhön ihmisen vaikutuspiirissä.

Se vaan ei mies ole kovin vahvoilla noissa huoltajuusriidoissa. Helposti kääntyy hullunkin akan kanssa kuppi riitatilanteessa niin, että muksut on noidalla ja isä tapaa lapsia harvakseltaan.

 

[Räbätäti]

Se vaan ei mies ole kovin vahvoilla noissa huoltajuusriidoissa. Helposti kääntyy hullunkin akan kanssa kuppi riitatilanteessa niin, että muksut on noidalla ja isä tapaa lapsia harvakseltaan.

Tämäpä se. Käytännössä usein ainut pelastus tällaisissa tilanteissa on kait se, että lasten äitiä kiinnostaa uusi elämä enemmän kuin omat lapset ja luovuttaa lähihuoltajuuden suosiolla isälle.

 

[lonely]

Alkaa kuvio kallistumaan paremman puolelle ja kiitokset kaikille viesteistä. 20-vuotta kimpassa on pitkä aika ja tuon jälkeen haluaa kyllä kääntää jokaisen kivenmurikan, että asiat saataisiin selvitettyä ja ennekaikkea haluaa saada selville miksi, mutta myös siksi että avioliitossa tuetaan myös niissä alamäissä. Ja jos lopulta ollaan asioista eri mieltä, niin ollaan ainakin tehty kaikki sen eteen ja jatkossa pystytään toimimaan yhdessä. Tässä tarinassa ei luultavasti ainakaan vielä eroa tarvita.

Tosiaan ollaan keskusteltu muutama päivä aika tiiviisti, kun molemmille määrättiin sairaslomat aiheen tiimoilta. Se mitä näillä keskusteluilla saatiin aikaan, oli herätys siitä, miten nuo enkelihömpötykset vaikuttaa. Kyseessähän on ihan täysin new age hömpötys jonka jäsenistä on 90% keski-ikäisiä naisia hakemassa keskustelua ja apua arkeen. Se perustuu kaltaisiensa kanssa yhteyksien etsintään toisiin samankaltaisiin ja muut eivät voi sitä ymmärtää. Tämä esti myös puhumasta minulle, koska minuun ei olisi yhteyttä saanut. Eli hyvinkin lahkomainen metodi, mutta sain vaimon ymmärtämään asian ja luopuu tuosta. Ilmeisesti yksi toinenkin oli hömpötyksen jättänyt.

Tuo Papparaistouhu oli taas niin absurdi asia, ettei sitä oikein voinut ymmärtää miksi ja myös vaimokin sitä alkoi miettimään. Saatiin asiaa työstettyä ja siinäkin heräsi rouvan ymmärrys siitä, että hän oli ehkä liian vastaanottavainen ja miellyttämisen halun takia asia ajautui tilanteeseen ja kun papparainenkin oli vastaanottavainen enkelihömpötykseen, oli yhteys valmis. Sain käydä heidän, kuin myös hänen ja yhden enkelikaverinsa viestit läpi, missä hän on asiasta käynyt keskustelua ja näin ollen sain itsekin muodostettua paremman kuvan heidän väleistään. Tokihan me käydään vielä ammattilaisenkin kanssa asiasta juttelemassa, mutta nyt mennään melko positiivisilla viboilla.

 

[Miguel]

Onko tämä papparainen siis näistä enkelipiireistä löytynyt shamaani, vai joku täysin random-gubbe joka on vain jostain löytynyt?

 

[Räbätäti]

Kannattaa nyt kuitenkin vielä koittaa selvitellä miten syvällä mukana niissä enkelitouhuissa on oltu (lue: kuinka paljon on ehditty rahastaa ja kuinka sekaisin oikeasti on).

Mulla ei kyllä olisi tuollaisen sekoilun jälkeen niin minkäänlaista luottoa. Jos sellainen ihme kävisi että enkelihuuhaat olisi tuosta vain taaksejäänyttä elämää niin mitähän seuraavaksi? Jostain syystä maaperä on nyt otollinen kaikenlaiselle todellisuuspaolle ja aivopesulle ja se tuossa mua eniten huolestuttaisi. Haaveilu syrjähypystä vanhuksen kanssa ja enkelienergiat on siitä "vain" oireita, joskin hälyttäviä.

 

[Taika-Jim]

Noh, juuh ok että ap:lle näyttää valoisalta nyt. Hyvä niin ja parempaa tulevaisuutta tienenkin toivon. En muista avaduinko tässä ketkussa vai muussa omasta (jo onneksi osittain) taakse jääneestä tilanteesta.

Rouva siis täysi tsykobaatti, nyt siis eron jälkeen. Toki herttainen ja menevä silloin aikanaan, ja paikkakunnalla vähintään tunnettu henkilö ellei jopa julkkis. Ite matalaa profiilia, supporttia ja näyttäytymistä kaikissa kissanristiäisissä yms. tärkeissä bisnesjutuissa. Ei se haitannut.

Nyt kun erosta on jo se pari vuotta, niin alkaa ne ihme jutut. Asuu ite avoliitossa jonkun rillipirun kanssa ja vahtaa mun tekemisiä joka päivä. Jos en vastaa whatsappiin heti, niin se on asianajanpaikka ja paskamyrsky välittömästi. Olen ite pitänyt viileätä linjaa, asiallisiin viesteihin vastaus heti kun pystyy, ragepsykooseihin sitten kun on asiaa oikeasti.

Muuten ihan ok, mutta en haluais sitä kupeitten hedelmää sotkea tähän. Onkin se asia pysynyt ihan kuosissa vielä toistaiseksi.

Voimia AP:lle, huonomminkin voisi olla, esim. muikkelin tekemät luottokorttivelat mun piikkiin.

PS. Älä ota myöhemmin toimittajaa tai mediapersoonaa.

Nyt kiinnostaa
virhe ei kiinosta.

 

[yannara]

Pelkkä yhteisten vuosien lukumäärä ei ole syy pysyä yhdessä ja ap:n tilanteessa lasten olemassaolo lähinnä puoltaa eroa olettaen, että ap asettaa lasten edun etusijalle ja taistelisi huoltajuuden itselleen. Mä en antaisi lasteni olla noin hörhön ihmisen vaikutuspiirissä.

Olet toki ihan oikeassa siitä, että lasten takia ei kannata roikkumaan onnettomaan suhteeseen. Tästä on nyt viime vuosina paljon kirjoiteltu jne. Lisäksi elämä on vain niin lyhyt. Mutta mä en heti heittäisi lusikoita jakoon, vaan selvittäisin asian kunnolla ja antaisin vähän aikaa käydä asioita läpi. Kuten hän on nyt tehnyt.

 

[yannara]

Nyt kun erosta on jo se pari vuotta, niin alkaa ne ihme jutut. Asuu ite avoliitossa jonkun rillipirun kanssa ja vahtaa mun tekemisiä joka päivä. Jos en vastaa whatsappiin heti, niin se on asianajanpaikka ja paskamyrsky välittömästi. Olen ite pitänyt viileätä linjaa, asiallisiin viesteihin vastaus heti kun pystyy, ragepsykooseihin sitten kun on asiaa oikeasti.

Siis mitä mä just luin? Miksi ylipäätänsä pitäisi olla eksään yhteydessä? Ei kai ole lapsia tuollaisen sekopään kanssa? Tsempit sinne!

 

[Nomber]

Siis mitä mä just luin? Miksi ylipäätänsä pitäisi olla eksään yhteydessä? Ei kai ole lapsia tuollaisen sekopään kanssa? Tsempit sinne!

Taika-Jim kyllä siis kirjoitti postissaan, että heillä on yhteinen lapsi, joten pakko kai se on jotenkin olla yhteydessä. Muutenhan vaan blokkaisi numeron puhelimessa ja antaisi olla.

 

[Taika-Jim]

Nostetaas vähän ketkua. Nyt tässä Tinderit ja muut kokeiltu, tuntuu löytyvän vaan jotain psykoottisia tapauksia.

Tuossa kuukausi sitten satuin poikkeamaan huvikseen paikallisessa, ja juttuseuraa löytyi vaikka millä mitalla. Huomasin tiskillä naisen ja sitä pokailevan vanhemman herrasmiehen, ja istuin siihen viereen sivukorvalla kuunnellen mikä on jutun juoni.

Noh, pari tuoppia myöhemmin tämä nainen olikin sitten jo kiinni mun haaroissa ja siitä sitten kämpille. Näytti tuopinpohjan läpi ihan ookoolta. Ja aamulla vieläkin aika hyvältä.

Nyt kun ollaan tapailtu ja sutinoitu sen muutaman viikon, niin viestejä tulee useita päivässä, mitä kuuluu, mitä teet illalla ja jne. Ihan ok sinänsä.

Aluksi en kysellyt, eikä sekään. Hauskanpitoa ja toimintaa. Asioiden laita selvisi vasta viimeviikolla, kun vähän googlailin.

Nyt sitten niihin miinuksiin.
-lapsia
-naimisissa
-50v (tai en tiedä onko miinus)
-epäilyttävän huomionhakuinen

Suo siellä ja vetelä täällä, tästä taitaa nyt tulla megaluokan clusterfuck jos tätä jatkaa. Ei tässä nyt mitään draamaa kaipaa. Huomenna pitäisi mennä sen luo "saunaan" kun isäntä on duunimatkalla. Nyt on vaan se vaara että saattaa käkättimeen sattua, kun ukko tuleekin etuaikaan takaisin.

Ei saatana.

 

[Miguel]

Nostetaas vähän ketkua. Nyt tässä Tinderit ja muut kokeiltu, tuntuu löytyvän vaan jotain psykoottisia tapauksia.

Tuossa kuukausi sitten satuin poikkeamaan huvikseen paikallisessa, ja juttuseuraa löytyi vaikka millä mitalla. Huomasin tiskillä naisen ja sitä pokailevan vanhemman herrasmiehen, ja istuin siihen viereen sivukorvalla kuunnellen mikä on jutun juoni.

Noh, pari tuoppia myöhemmin tämä nainen olikin sitten jo kiinni mun haaroissa ja siitä sitten kämpille. Näytti tuopinpohjan läpi ihan ookoolta. Ja aamulla vieläkin aika hyvältä.

Nyt kun ollaan tapailtu ja sutinoitu sen muutaman viikon, niin viestejä tulee useita päivässä, mitä kuuluu, mitä teet illalla ja jne. Ihan ok sinänsä.

Aluksi en kysellyt, eikä sekään. Hauskanpitoa ja toimintaa. Asioiden laita selvisi vasta viimeviikolla, kun vähän googlailin.

Nyt sitten niihin miinuksiin.
-lapsia
-naimisissa
-50v (tai en tiedä onko miinus)
-epäilyttävän huomionhakuinen

Suo siellä ja vetelä täällä, tästä taitaa nyt tulla megaluokan clusterfuck jos tätä jatkaa. Ei tässä nyt mitään draamaa kaipaa. Huomenna pitäisi mennä sen luo "saunaan" kun isäntä on duunimatkalla. Nyt on vaan se vaara että saattaa käkättimeen sattua, kun ukko tuleekin etuaikaan takaisin.

Ei saatana.

 

[Taika-Jim]

@Miguel
Nyt vähän myöhäistä, mietin vaan että miten saan feidattua aikuisesti. Oi oo delete nappia nyt.

 

[Centteri]

Nostetaas vähän ketkua. Nyt tässä Tinderit ja muut kokeiltu, tuntuu löytyvän vaan jotain psykoottisia tapauksia.

Tuossa kuukausi sitten satuin poikkeamaan huvikseen paikallisessa, ja juttuseuraa löytyi vaikka millä mitalla. Huomasin tiskillä naisen ja sitä pokailevan vanhemman herrasmiehen, ja istuin siihen viereen sivukorvalla kuunnellen mikä on jutun juoni.

Noh, pari tuoppia myöhemmin tämä nainen olikin sitten jo kiinni mun haaroissa ja siitä sitten kämpille. Näytti tuopinpohjan läpi ihan ookoolta. Ja aamulla vieläkin aika hyvältä.

Nyt kun ollaan tapailtu ja sutinoitu sen muutaman viikon, niin viestejä tulee useita päivässä, mitä kuuluu, mitä teet illalla ja jne. Ihan ok sinänsä.

Aluksi en kysellyt, eikä sekään. Hauskanpitoa ja toimintaa. Asioiden laita selvisi vasta viimeviikolla, kun vähän googlailin.

Nyt sitten niihin miinuksiin.
-lapsia
-naimisissa
-50v (tai en tiedä onko miinus)
-epäilyttävän huomionhakuinen

Suo siellä ja vetelä täällä, tästä taitaa nyt tulla megaluokan clusterfuck jos tätä jatkaa. Ei tässä nyt mitään draamaa kaipaa. Huomenna pitäisi mennä sen luo "saunaan" kun isäntä on duunimatkalla. Nyt on vaan se vaara että saattaa käkättimeen sattua, kun ukko tuleekin etuaikaan takaisin.

Ei saatana.

Kuulostaa viriililtä milfiltä. Mikäs sulla siinä, pidä se fuckbodyna.

 

[Tatuks]

Vähän omia fiiliksiä sinkkuna olemisesta.

Tässä nyt oltu sinkkuna joitain kuukausia ja viihdyn äärimmäisen hyvin yksinäni ja fiilis on mitä parhain. Joululoma kun alkoi niin kävin kerran baarissa ja sit oonki istunut himassa enkä oo nähny ketään.

Lähdin siis itse edellisestä suhteesta pois koska nainen ei kestäny olla yksinään käytännössä yhtään.

Älkääkä käsittäkö väärin, teen paljon töitä ja mulla on paljon harrastuksia, en istu katkerana himassa vaan oon erittäin tyytyväinen nykyiseen elämään.

Mietin tässä vaan että saattaa hetken joutua odottamaan että löytyisi nainen joka haluaisi suhteen jossa keskityttäisiin omaan uraan ja harrastuksiin ja yhdessäolo olisi sitä että päivittäin ei välttämättä tehdä juuri mitään yhdessä vaan pikemminkin pari kertaa viikossa silloin kun keksitään jotain hauskaa ja kummallakin on fiilistä.

Suhteen alku totta kai aina hauskaa ja jaksaa olla toisen kanssa, mutta tunnen itteni jo niin hyvin että ei mene kauaa kun tartten parin päivän tauon yksin olemiseen.

 

[James]

Nostetaas vähän ketkua. Nyt tässä Tinderit ja muut kokeiltu, tuntuu löytyvän vaan jotain psykoottisia tapauksia.

Tuossa kuukausi sitten satuin poikkeamaan huvikseen paikallisessa, ja juttuseuraa löytyi vaikka millä mitalla. Huomasin tiskillä naisen ja sitä pokailevan vanhemman herrasmiehen, ja istuin siihen viereen sivukorvalla kuunnellen mikä on jutun juoni.

Noh, pari tuoppia myöhemmin tämä nainen olikin sitten jo kiinni mun haaroissa ja siitä sitten kämpille. Näytti tuopinpohjan läpi ihan ookoolta. Ja aamulla vieläkin aika hyvältä.

Nyt kun ollaan tapailtu ja sutinoitu sen muutaman viikon, niin viestejä tulee useita päivässä, mitä kuuluu, mitä teet illalla ja jne. Ihan ok sinänsä.

Aluksi en kysellyt, eikä sekään. Hauskanpitoa ja toimintaa. Asioiden laita selvisi vasta viimeviikolla, kun vähän googlailin.

Nyt sitten niihin miinuksiin.
-lapsia
-naimisissa
-50v (tai en tiedä onko miinus)
-epäilyttävän huomionhakuinen

Suo siellä ja vetelä täällä, tästä taitaa nyt tulla megaluokan clusterfuck jos tätä jatkaa. Ei tässä nyt mitään draamaa kaipaa. Huomenna pitäisi mennä sen luo "saunaan" kun isäntä on duunimatkalla. Nyt on vaan se vaara että saattaa käkättimeen sattua, kun ukko tuleekin etuaikaan takaisin.

Ei saatana.

Tilanteen arvioinnissa auttaisi sinun ikäsi tietäminen. Mietin mielessäni mitä hyvää tuosta voisi seurata. En keksinyt. Onnea! Paljon, sitä tarvitset.

 

[Taika-Jim]

Tilanteen arvioinnissa auttaisi sinun ikäsi tietäminen

Sanotaan näin, että oon vielä lähempänä neljääkymppiä, kuin viittä.

 

[Myrkky]

Sanotaan näin, että oon vielä lähempänä neljääkymppiä, kuin viittä.

Jos siitä sellainen fwb tapainen kehkeytyisi, tai sitten sen ukko on juonessa mukana. Mistä noista voi tietää... Mitään vakavampaa tuskin kannattaa kehitellä imo.

 

[Taika-Jim]

Jos siitä sellainen fwb tapainen kehkeytyisi, tai sitten sen ukko on juonessa mukana.

Jos on yhtään järkeä päässä sillä äijällä niin luulisi kyllä ymmärtävän pelin nimen. Sehän tässä nyt alkoi mietityttämään. fukkybuddy homma on ihan ok, mutta kun alkaa tulla näitä kutsuja ja yhdessä tekemisiä niin alkaa nyt käsi menemään käsijarrulle lujaa.

 

[Collapsed]

Nostetaas vähän ketkua. Nyt tässä Tinderit ja muut kokeiltu, tuntuu löytyvän vaan jotain psykoottisia tapauksia.

Onko muijissa muunkinlaisia tapauksia??

 

[Myrkky]

Jos on yhtään järkeä päässä sillä äijällä niin luulisi kyllä ymmärtävän pelin nimen. Sehän tässä nyt alkoi mietityttämään. fukkybuddy homma on ihan ok, mutta kun alkaa tulla näitä kutsuja ja yhdessä tekemisiä niin alkaa nyt käsi menemään käsijarrulle lujaa.

Noh, perjantain saunaillassa voit ehkä varovaisesti kysyä mitä mieltä sen ukko on tilanteesta. Tietysti vasta sitten kun penetraatio on suoritettu - niin sitten jossain sopivasssa kohdassa ottaa asian puheeksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä en kyllä ymmärrä, että mitä järkeä on panna jotain viiskymppisiä naisia... Jossei nuorempaa saa niin samahan se on olla vaikka kokonaan ilmankin, ihan sama. Mutta kukin tyylillään.

 

[Jurppii]

Jos siitä sellainen fwb tapainen kehkeytyisi, tai sitten sen ukko on juonessa mukana. Mistä noista voi tietää... Mitään vakavampaa tuskin kannattaa kehitellä imo.

Jos homma on se, että rouvan mies odottelee kotona mehuissaan, että pääsee kuulemaan juttuja ja haistelemaan paikkoja niin siitä varmaan kerrotaan avoimesti @Taika-Jim :ille. Jos ei niin olisin varovaisempi

 

[drealz]

Mä en kyllä ymmärrä, että mitä järkeä on panna jotain viiskymppisiä naisia... Jossei nuorempaa saa niin samahan se on olla vaikka kokonaan ilmankin, ihan sama. Mutta kukin tyylillään.

Yleensä ne 50 kymppiset on sata kertaa parempia panemaan kuin 20 kymppiset. Veikkaan että 50 kymppisen paneminen tulee joskus olemaan sinullakin edessä, tuskin voit loppuelämää panna parikymppisiä.

 

[Jurppii]

Yleensä ne 50 kymppiset on sata kertaa parempia panemaan kuin 20 kymppiset. Veikkaan että 50 kymppisen paneminen tulee joskus olemaan sinullakin edessä, tuskin voit loppuelämää panna parikymppisiä.

No en mä nyt iän takia meinannut, että pitäisi olla varovainen vaan sen ukon

Eiköhän näissä asioissa saavutettu kokemuspohjainen osaaminen ole yleistä tietoa

 

[drealz]

No en mä nyt iän takia meinannut, että pitäisi olla varovainen vaan sen ukon

Eiköhän näissä asioissa saavutettu kokemuspohjainen osaaminen ole yleistä tietoa

Erkille vastasin. Ei se tiedä..

 

[Erkki_erikeepperi]

Yleensä ne 50 kymppiset on sata kertaa parempia panemaan kuin 20 kymppiset. Veikkaan että 50 kymppisen paneminen tulee joskus olemaan sinullakin edessä, tuskin voit loppuelämää panna parikymppisiä.

Tässä tullaan sitten filosofiseen kysymykseen, että mitä tarkoittaa, että nainen "panee hyvin"? Mielestäni aika iso osa sitä on nuoruuden innokkuus, pinkeys ja kauneus..

Mä olen kerran pannut yli 5-kymppistä naista, se oli 23 vuotta sitten eikä ollut mikään kovin ihmeellinen kokemus.. =) Muutenkin naisen panotaidot korreloi mielestäni aika heikosti iän kanssa, vaikka siis panotaitoja mitattaisiin jollain muillakin suureilla kuin edellämainituilla.

 

[James]

Muutenkin naisen panotaidot korreloi mielestäni aika heikosti iän kanssa, vaikka siis panotaitoja mitattaisiin jollain muillakin suureilla kuin edellämainituilla.

Tästä vahvasti samaa mieltä. Yksilöerot ovat huomattavasti suurempia kuin numerollisen iän vaikutus. Paskasta ei timanttia synny vaikka kuinka puristaa eikä ikä tai nuoruuskaan sen kummemmin auta jos taipumuksia ei vain ole. Henkinen ja fyysinen kunto kyllä vaikuttavat mutta nekään eivät ole suoraan tai kääntäen verrannollisia ikään.

 

[JaySon]

Oon kyllä samaa mieltä tästä että se pelkkä ikä vuosina ei juuri kerro mitään. Eli yksilöiden välinen vaihtelu on suurempaa kuin ikäluokkiin jaoteltujen ryhmien välinen vaihtelu.

 

[Erkki_erikeepperi]

Sanoisin kuitenkin objektiivisesti ja subjektiivisesti, että miehillä ikä auttaa asiaa keskimäärin, tiettyyn rajaan saakka. 3- tai 4-kymppinen mies on varmaankin keskimäärin parempi panemaan kuin 2-kymppinen.

Naisilla se ei päde samalla tavalla, koska naisen hyvyyttä ei mitata niin paljon kokemuksen ja fyysisen suoritteen kautta. Ikä itsessään ja ulkonäkö on aika hemmetin iso osa sitä "hyvyyttä".