Pankit

[penttip]

Onko millään pankilla saatavilla debit/credit yhdistelmäkorttia, jossa toimii lähimaksu tämän viimeisimmän direktiivimuutoksen jälkeen? Sain nyt Danske pankilta kirjallisesti vastauksen, että heiltä ei tuollaista korttia ole saatavilla. Kaikki yhdistelmäkortit on katevarmentamattomia, joka tarkoittaa sitä että kortilla voi tehdä sen 4 ostosta lähimaksulla (tai maks 150 euroa), ja sen jälkeen se on lukossa niin kauan kunnes käy Otto-automaatilla. Otto-automaattilla käynti varmentaa kortin aina, ja lähimaksaminen aktivoituu taas. Sellaista maksupäätettä en ole vielä löytänyt, joka tekisi tuon saman varmennuksen, vaikka danske vastauksessaan totesikin, että kauppiaat voivat itse määrittää onko varmennus käytössä maksupäätteessä korteilla jotka ovat katevamentamattomia.

Dankse pankin "ratkaisu" ongelmaan on, että tarjotaan erillistä debit online korttia ("electron"), joka katevarmentaa aina.

 

[teppo mörkö]

Onko millään pankilla saatavilla debit/credit yhdistelmäkorttia, jossa toimii lähimaksu tämän viimeisimmän direktiivimuutoksen jälkeen? Sain nyt Danske pankilta kirjallisesti vastauksen, että heiltä ei tuollaista korttia ole saatavilla. Kaikki yhdistelmäkortit on katevarmentamattomia, joka tarkoittaa sitä että kortilla voi tehdä sen 4 ostosta lähimaksulla (tai maks 150 euroa), ja sen jälkeen se on lukossa niin kauan kunnes käy Otto-automaatilla. Otto-automaattilla käynti varmentaa kortin aina, ja lähimaksaminen aktivoituu taas. Sellaista maksupäätettä en ole vielä löytänyt, joka tekisi tuon saman varmennuksen, vaikka danske vastauksessaan totesikin, että kauppiaat voivat itse määrittää onko varmennus käytössä maksupäätteessä korteilla jotka ovat katevamentamattomia.

Dankse pankin "ratkaisu" ongelmaan on, että tarjotaan erillistä debit online korttia ("electron"), joka katevarmentaa aina.

Nordea Gold?

 

[kjns]

Siis mitä helvettiä, tuohan tuhoaa koko lähimaksun (ja maksukorttien) idean ihan totaalisesti jos noita joutuu jossain automaateilla käydä uudelleenaktivoimassa

Tosin ei ole kyllä yhdestäkään kortista mennyt tähän mennessä vielä lähimaksu lopullisesti lukkoon, aina se on maksupäätteessä käyttämisen jälkeen alkanut uudelleen toimia. Automaatilla olen käynyt viimeksi ehkä joskus viime kesänä, eli ennen direktiivimuutoksen voimaantuloa.

Dansken korttia en tosin ole käyttänyt kuin vasta muutaman viikon, eikä lähimaksuja ole tullut kuin muutama, mutta Nordean ja S-pankin korteilla lähimaksu on lähtenyt pelaamaan maksupäätteessä käyttämisen jälkeen.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Onko millään pankilla saatavilla debit/credit yhdistelmäkorttia, jossa toimii lähimaksu tämän viimeisimmän direktiivimuutoksen jälkeen? Sain nyt Danske pankilta kirjallisesti vastauksen, että heiltä ei tuollaista korttia ole saatavilla. Kaikki yhdistelmäkortit on katevarmentamattomia, joka tarkoittaa sitä että kortilla voi tehdä sen 4 ostosta lähimaksulla (tai maks 150 euroa), ja sen jälkeen se on lukossa niin kauan kunnes käy Otto-automaatilla. Otto-automaattilla käynti varmentaa kortin aina, ja lähimaksaminen aktivoituu taas. Sellaista maksupäätettä en ole vielä löytänyt, joka tekisi tuon saman varmennuksen, vaikka danske vastauksessaan totesikin, että kauppiaat voivat itse määrittää onko varmennus käytössä maksupäätteessä korteilla jotka ovat katevamentamattomia.

Dankse pankin "ratkaisu" ongelmaan on, että tarjotaan erillistä debit online korttia ("electron"), joka katevarmentaa aina.

Kyllä op kortit tekee varauksen ainakin ja toimii kuten haluat. Epäilen vähän tuota vastausta.

 

[anon753]

Onko millään pankilla saatavilla debit/credit yhdistelmäkorttia, jossa toimii lähimaksu tämän viimeisimmän direktiivimuutoksen jälkeen? Sain nyt Danske pankilta kirjallisesti vastauksen, että heiltä ei tuollaista korttia ole saatavilla. Kaikki yhdistelmäkortit on katevarmentamattomia, joka tarkoittaa sitä että kortilla voi tehdä sen 4 ostosta lähimaksulla (tai maks 150 euroa), ja sen jälkeen se on lukossa niin kauan kunnes käy Otto-automaatilla. Otto-automaattilla käynti varmentaa kortin aina, ja lähimaksaminen aktivoituu taas. Sellaista maksupäätettä en ole vielä löytänyt, joka tekisi tuon saman varmennuksen, vaikka danske vastauksessaan totesikin, että kauppiaat voivat itse määrittää onko varmennus käytössä maksupäätteessä korteilla jotka ovat katevamentamattomia.

Dankse pankin "ratkaisu" ongelmaan on, että tarjotaan erillistä debit online korttia ("electron"), joka katevarmentaa aina.

Ei nyt vastaa ihan suoraan ongelmaan, mutta dansken korteilla toimii apple pay ja google pay, jolloin tuon ongelman voi tavallaan kiertää. Siis mikäli omaa sellaisen älypuhelimen, jolla tuo onnistuu.

 

[joku]

Lähimaksussa Dansken kortti sanoo hylätty, niin tiedän, että pitää tehdä sirumaksu, niin menee läpi. Tänään viimeksi kävi näin.

 

[Juha Uotila]

Lähimaksussa Dansken kortti sanoo hylätty, niin tiedän, että pitää tehdä sirumaksu, niin menee läpi. Tänään viimeksi kävi näin.

Näinhän se tekee, tosin jos pääte on päivitetty ajantasalle niin sen pitäisi myös ilmoittaa että käytä sirua. Voi tietysti mennä kassatyöntekijän kassaohjelman/koneen näytöllekin tuo tieto joka pitäisi sitten myös ilmoittaa asiakkaalle.

 

[penttip]

Niin siis meneehän se sirumaksu läpi totta kai, mutta se ei varmenna korttia siten että lähimaksu aktivoituisi seuraavaa maksukertaa varten.

 

[joku]

Niin siis meneehän se sirumaksu läpi totta kai, mutta se ei varmenna korttia siten että lähimaksu aktivoituisi seuraavaa maksukertaa varten.

Kyllä se Danskella seuraavalla kerralla taas menee läpi. Ei vaadi mitään Otto. juttuja.

 

[penttip]

Kyllä se Danskella seuraavalla kerralla taas menee läpi. Ei vaadi mitään Otto. juttuja.

Ja sinulla on credit/debit yhdistelmäkortti?

Minulla viimeksi eilen epäonnistui lähimaksu kolmessa peräkkäisessä maksutapahtumassa, kahdessa eri liikkeessä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Ja sinulla on credit/debit yhdistelmäkortti?

Minulla viimeksi eilen epäonnistui lähimaksu kolmessa peräkkäisessä maksutapahtumassa, kahdessa eri liikkeessä.

Ja olit tuota ennen käyttänyt piniä?

 

[penttip]

Ja olit tuota ennen käyttänyt piniä?

No en osaa varmuudella sanoa oliko noita kolmea edeltävä maksutapahtuma suora maksu pin-koodilla, mutta nuo kaikki kolme toki maksoin syöttämällä kortin koneeseen ja antamalla pin-koodin. Sanoisin, että viimeisen 3 kuukauden aikaan lähimaksu on toiminut todennäköisesti alle 10% yrityksistä.

Tässä vielä koottuja selityksiä pankilta. Tuo selitys on varmaan ihan oikea, mutta vika lienee tässä siinä että jostain syystä nuo maksupäätteet (jotka on konffattu ihan oikein varmentamaan), eivät osaa varmentaa kaikkia dansken kortteja oikein. Eli pankki syyttää päätteitä, mutta todennäköisesti vika on pankissa.

---

"Kurkkasin, että kaikki herjat kortilla viittaavat " liian usein käytettyyn lähimaksuun", jolloin lähimaksuraja tulisi saada nollattua, ennenkuin sitä voi jälleen käyttää.

Uuden kiristyneen psd2-direktiivin, sekä suurennetun lähimaksurajan vuoksi pin-koodia
pyydetään maksupäätteillä useammin. Tämä direktiivi koskee jokaista Suomalaista pankkia. Esimerkkinä: Max. viidennellä ostokerralla tulee syöttää
siru ja maksaa pin-koodilla, tai siinä kohtaa kun ostosten summa ylittää 150,00eur.

Esim jos maksat lähimaksulla tänään 50eur ->seuraava ostos 50eur-> ja vielä seuraava ostos
50eur- > kysyy maksupääte tämän jälkeen pin-koodia, vaikka 5 ostoskertaa ei olisi täynnä.
Myyjäliikkeet myös itse määrittelevät varmentavatko korttia maksupäätteellä vai eivät.

Otto-automaatilla käynti varmentaa kortin aina ja näin lähimaksurajasi on päässyt aina nollaantumaan."

Eli tulkitsinko oikein, että Danske Bankilla ei ole tarjota debit/credit yhdistelmäkorttia, jossa lähimaksu toimii?

"Kaikki credit/debit-kortit ovat aina katevarmentamattomia ja se tekeekö myyjäliike katevarmennusta vai ei, on täysin heidän maksupäätteestään kiinni. Tämän vuoksi suosittelen sinua tilaamaan nykyisen korttisi tilalle debit-online kortin katevarmennus toiminnolla. Näin lähimaksun käyttö on taatumpaa, eikä täysin maksupäätteistä riippuvaa. "

 

[kjns]

Uuden kiristyneen psd2-direktiivin, sekä suurennetun lähimaksurajan vuoksi pin-koodia
pyydetään maksupäätteillä useammin. Tämä direktiivi koskee jokaista Suomalaista pankkia. Esimerkkinä: Max. viidennellä ostokerralla tulee syöttää
siru ja maksaa pin-koodilla, tai siinä kohtaa kun ostosten summa ylittää 150,00eur.

Esim jos maksat lähimaksulla tänään 50eur ->seuraava ostos 50eur-> ja vielä seuraava ostos
50eur- > kysyy maksupääte tämän jälkeen pin-koodia, vaikka 5 ostoskertaa ei olisi täynnä.
Myyjäliikkeet myös itse määrittelevät varmentavatko korttia maksupäätteellä vai eivät.

Otto-automaatilla käynti varmentaa kortin aina ja näin lähimaksurajasi on päässyt aina nollaantumaan."

--

"Kaikki credit/debit-kortit ovat aina katevarmentamattomia ja se tekeekö myyjäliike katevarmennusta vai ei, on täysin heidän maksupäätteestään kiinni. Tämän vuoksi suosittelen sinua tilaamaan nykyisen korttisi tilalle debit-online kortin katevarmennus toiminnolla. Näin lähimaksun käyttö on taatumpaa, eikä täysin maksupäätteistä riippuvaa. "

Tuo on vähän sekavaa settiä kun välillä puhutaan kortin varmennuksesta (eli asiakkaan vahva tunnistaminen, strong customer authentication/SCA, käytännössä siis pin-koodin syöttäminen) ja välillä katevarauksesta. Debit-online kortti ei käsitykseni mukaan eroa "varmentamattomasta" debit-kortista muutoin kuin siten, että se tekee aina katevarauksen. Katevaraus taas ei vaikuta sinänsä pin-varmennukseen varmaan millään tavalla.

Kaikkien lähteiden mukaan jotka olen löytänyt, puhuu SCA:n suorittamisesta nimenomaan syöttämällä pin-koodi maksutapahtuman yhteydessä, jolloin nuo ilman SCA:ta suoritettujen maksujen laskurit nollautuu. Tämä on se sama tapa jolla kortit on varmennettu ennen PSD2:n voimaantuloakin, eikä tämän osalta minun tietääkseni minkään olisi pitänyt käytännön tasolla muuttua Suomessa. Joissain maissa on tosin käytössä jo lähimaksun pin-varmennuskin, joka toivottavasti saadaan tännekin joskus lähitulevaisuudessa. Sitten riittää pelkkä pin maksupäätteeseen lähimaksun jälkeen eikä tarvitse syöttää korttia koneeseen.

Will all accounts and all payments have to apply strong customer authentication? Are exemptions possible?

Strong customer authentication rulescover payment accounts in the scope of PSD2, i.e. all accounts where the holder can place and withdraw funds without any additional intervention or agreement of their payment service provider (such as a current account). As regards the types of payments, as a matter of principle, all electronic payments are subject to strong customer authentication.

Exemptions include low value payments for remote (online) transactions below €30, as well as contactless payments at point of sale - whereby the amount of a single transaction must not exceed €50 and the cumulative amount of previous contactless payments since the last time SCA was performed (e.g. by inputting the card PIN) does not exceed €150. Other categories of exemptions concern corporate payments (see the question below).

Press corner

Contactless payments are still allowed

For in-store card payments, the new SCA rules won’t pose any big challenges. By entering your PIN after your card has been read by the terminal, you will have verified your identity with two factors (possession of the card and knowledge of the PIN). There is also an exemption in PSD2 that will allow customers to continue making contactless payments without PIN. However, this exemption will be limited to purchases for up to 50 € and if the customer makes five such transactions in a row, or reaches a combined value of 150€, PIN will be required.

How are in-store payments affected by PSD2 | Bambora

Visan mukaan se on jopa kortin myöntäjän päätettävissä kytätäänkö rahamäärää vai maksutapahtumien määrää

1.2.1 Contactless payments at point of sale

SCA is not required for contactless payments at point of sale subject to the following conditions:

•The value of the transaction must not exceed €50; and either
•The cumulative monetary amountof consecutive contactless transactions without application of SCA must not exceed €150(or the local currency equivalent for non-Euro Zone markets);or
•The number of consecutive contactless transactions since the last application of SCA must not exceed five.

Once the limit for the monetary amount or number of transactions without the application of SCA exceeds the selected limit,SCA must be applied and the count is reset to zero.The cumulative monetary amountand number of transaction limit is counted on the basis of transactions where this particularexemption was applied (i.e. not transactions where a differentexemption was applied to avoid applying SCA).

Issuers can select whether to apply the transaction count or cumulative monetary amountlimit. Visa recommends the cumulative monetary amountbased approach to minimise the impact on customer experience.

https://www.visa.es/dam/VCOM/regional/ve/unitedkingdom/PDF/sca/Visa Contactless and Card Present PSD2 - September 2019.pdf

 

[kalinka]

Mitäs nuo peruspankkipalvelut (asiointi, yhdistelmäkortti) maksaa muilla pankeilla? Järkyttäviä hintoja OP:lla, vaihtoon menee.

 

[Paapaa]

Mitäs nuo peruspankkipalvelut (asiointi, yhdistelmäkortti) maksaa muilla pankeilla? Järkyttäviä hintoja OP:lla, vaihtoon menee.

S-pankki yhä lienee halvin. Nordealla tyypillisesti 4e/kk ellei ole asuntolainaa, jolloin 0e/kk.

Esimerkkejä pakettihinnoittelusta

 

[Centteri]

Vieläkö tämän jälkeen osuuspankilla on asiakkaita..?
OP korottaa palvelumaksujaan rajusti - hinnannousu jopa 66,7 prosenttia

 

[Paapaa]

Vieläkö tämän jälkeen osuuspankilla on asiakkaita..?
OP korottaa palvelumaksujaan rajusti - hinnannousu jopa 66,7 prosenttia

Kai tuo yhä on ihan kilpailukykyinen hinta? Prosentit varmaan kauhistuttavat, mutta tuskin kovin isoa asiakaskatoa saadaan esim. euron kuukausikorotuksella.

 

[Ben Horne]

Eihän tuo käytännössä mitään tarkoita. Omalle kortille ei lisämaksua tule ja tuo vuosikorko ei merkkaa kyllä mitään.

 

[Nomber]

Vieläkö tämän jälkeen osuuspankilla on asiakkaita..?
OP korottaa palvelumaksujaan rajusti - hinnannousu jopa 66,7 prosenttia

Jos on lainaa niin saa aika hyvin bonuksia joilla noi maksaa, joten tavallaan ei maksa mitään. Jos sitten ei ole lainaa niin pitäisin vaan s pankkia kun on ilmainen.

 

[Centteri]

Luulen että myös op:ssa on asiakkaita joilla euron nousu palvelumaksuun on paljon.

 

[svk]

Eniten raivostuttaa, että en saa enää rahaa tilillä makuuttamisesta 0,10 % ---> 0,00 % korko käyttötileillä

 

[Ben Horne]

Eniten raivostuttaa, että en saa enää rahaa tilillä makuuttamisesta 0,10 % ---> 0,00 % korko käyttötileillä

Jaa tää olikin yk:lla. Onhan tuo nyt harmi.

 

[svk]

MINKÄLAISESSA VITUN MAAILMASSA OIKEIN ELÄMME

sellasessa missä en oikeasti ole OP:n asiakas

 

[Pempula]

Eniten raivostuttaa, että en saa enää rahaa tilillä makuuttamisesta 0,10 % ---> 0,00 % korko käyttötileillä

Tuolla ei taas mielestäni ole oikeastaan mitään merkitystä. Kuukausimaksujen jne. nousu sen sijaan on periaatteessa aika rajukin, vaikka bonuksilla helposti kuittautuvatkin (suurimmalle osalle tuo tarkoittanee käytännössä vakuutusmaksujen pientä nousua, mutta eivät kaikki saa bonuksiakaan, jolloin S-pankista tulee ainoa vaihtoehto - mahdollisesti tuo OP:n tavoite 'siis kurat pois lattialta').

 

[Oravamedian käpy]

Osuuspankki on kyllä hieno mesta. Mainostavat itseään "TÄYDEN PALVELUN" finanssitalona, jossa käytännössä pankki-, laina-, vakuutus- ja laskutusosastot eivät keskustele millään tasolla keskenään. Sähköisten palvelujen käyttäjäkokemus tai toimivuus on toissasijaista, kunhan ulkoasu näyttää mediaseksikkäältä kissan kokoisine kuvakkeineen oransseine glitterkehyksineen. Elasku on ilmeisesti liian suuri haaste pankille, koska onnistuvat palauttamaan paperilaskutuksen voimaan yhdeksän kertaa kymmenestä. Luottokortti mitätöidään olemattomalla varoitusajalla, koska Osuuspankki haluaa välttämättä uusia kaikki VISA-kortit syyskuun aikana, koska tietoturva, EU-asetus tai mikä lienee tekosyy tällä kertaa. Onneksi en viettänyt ulkomailla viikkoa pidempään, olisi muuten voinut tulla kylmää kyytiä.

Pankki rankaisee tasaisin väliajoin asiakasta omilla sekoiluillaan, joiden selvitysvastuu ulkoistetaan asiakkaalle. Asiat eivät suinkaan hoidu ensimmäisellä yhteydenotolla, eivätkä edes kymmenennelläkään, ja joka kerta saat selittää saman jargonin alusta lähtien, koska pankin asiakastietojärjestelmä on joko vaihteeksi jumissa tai kortistosta hankittu 9-euron päiväpalkalla toimiva syrjäytynyt ei osaa painaa oikeaa nappia.

Lainan hakeminen vasta juhlaa olikin. Ensin yritetään viilata marginaalia ylöspäin kirjallisesti luvatusta, ja asiasta saa vääntää kättä toista tuntia, kunnes "erehdys" korjataan. ASP-tilille luvattiin maksimi lisäkorko, saatiinkin minimi - Perusteluna, kun asiakas on kehdannut säästää enemmän kuin 10% kauppahinnasta, joten banksterit maksavat lisäkoron ainoastaan tästä osuudesta. Panttikirja piti tulla allekirjoitettavaksi seuraavana päivänä, mutta aikaa saa juosta kuluu kolmatta viikkoa, kunnes kaupantekopäivänä alkaa tapahtua. Tämäkin vaati hurjat neljä puhelua putkeen, kun oikeaa toimihenkilöä ei tavoiteta ja kuulemma tuuraajaa ei ole keksitty (Yllättäen YT-neuvottelut käynnistyneet samaan aikaan) Lopulta salaperäinen, tiuskiva pankkihenkilö soittaa tuntemattomasta numerosta esittelemättä itseään, ja sähköinen allekirjoitus saapuu perille viime hetkellä. Ammattimaista toimintaa, right?

Jotta ei menisi pelkäksi tilitykseksi, niin olihan neuvotteluhuoneen pöytä aitoa marmoria ja konttorin automaattikahvi tavanomaista Nescafea parempaa

 

[gouca]

Onkos tuohon SEPA-siirtoon tullut jokin ylimääräinen viive nyt syksyllä? Kesällä oli konkreettisesti ilo huomata, että raha liikkui pankista toiseen (S-Pankki, Nordea, Osuuspankki) parissa tunnissa.

Nyt viimeisten parin viikon aikana tehnyt taas kauppaa postitse ostajana ja myyjänä, ja aina saanut odotella rahan siirtymistä yön yli. Tein sitten piruuttani siirron itselleni tänään 12:n maissa Osuuspankista Nordeaan, eikä tilisiirto todellakaan näy vielä vaikka kuutta lähestytään.

Kaikissa näissä viiveissä on tosin ollut OP osapuolena, eli jarruttaako OP näitä maksuja erityisen paljon muihin pankkeihin nähden?

 

[njs]

Onkos tuohon SEPA-siirtoon tullut jokin ylimääräinen viive nyt syksyllä? Kesällä oli konkreettisesti ilo huomata, että raha liikkui pankista toiseen (S-Pankki, Nordea, Osuuspankki) parissa tunnissa.

Nyt viimeisten parin viikon aikana tehnyt taas kauppaa postitse ostajana ja myyjänä, ja aina saanut odotella rahan siirtymistä yön yli. Tein sitten piruuttani siirron itselleni tänään 12:n maissa Osuuspankista Nordeaan, eikä tilisiirto todellakaan näy vielä vaikka kuutta lähestytään.

Kaikissa näissä viiveissä on tosin ollut OP osapuolena, eli jarruttaako OP näitä maksuja erityisen paljon muihin pankkeihin nähden?

Ei ole mitään lisäviiveitä tullut ainakaan yleisesti sepa maksuihin.

Päinvastoin, OP osaa lähettää Instant Credit maksuna rahat ja Nordea vastaanottaa sellaisia maksuja. Itse kun tuota siirto suuntaa kokeilin tässä yksi päivä niin meni n. 3 sekuntia.

 

[runboy93]

Johan on taas tänä viikonloppuna huoltotoimenpiteitä, näitä on lähes joka toinen viikko :/

Katko Nordean pankkipalveluissa sunnuntaina 22.11.2020

Nordealla on 22. marraskuuta koko sunnuntain kestävä laaja palvelukatko, joka vaikuttaa pankkiasiointiin. Katkon syynä on Nordean tietojärjestelmille tehtävät välttämättömät muutos- ja ylläpitotyöt, joiden myötä varmistamme asiakkaille laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa.

www.nordea.com

Uutisartikkeli

www.op.fi

 

[Paapaa]

Johan on taas tänä viikonloppuna huoltotoimenpiteitä, näitä on lähes joka toinen viikko :/

Onko noin usein? Täältä kuin hain hakusanalla "katko", niin eipä löytynyt kuin pari:

Lehdistötiedotteet

Tutustu tuloksiimme, kumppanuuksiimme ja julkaisuihimme.

www.nordea.com

Ehkä kaikista ei tule tiedotetta. Mutta ei noita kyllä missään nimessä ole edes "lähes" joka toinen viikko.

 

[mopnex]

OP:lla ainakin on huoltokatkoa aika usein, mutta eipä nyt ole itselle onneksi osunut huonoon kohtaan.

 

[valvoline]

Enpä muista milloin olisi Danskella ollut viimeksi katkoa. S-Pankissa taisi olla viimeksi eilen joku käyttökatko

 

[Centteri]

Nordealla oli katkos elokuussa ja syyskuussa. Lisäksi on ollut muutamia lyhtaikaisia häiriöitä syksyn aikana.

 

[root]

Kannattaa olla tarkkana Nordean katkojen kanssa. Edellisen huollon aikoihin tehty korttiluoton lyhennys lähti tililtä mutta kortin luottosaldo ei muuttunut.

 

[Optimist]

S-Pankki ihan paras. Ei mitään kuluja, ei kysellä mitään vaikka hakis tonnin ulkomaan matkalle, tai siirtäis mutsille jotain lainoja. Harmittaa vaan että Nokialla lopetti Prismassa se S-Pankin toimipiste. Nykyään lähin Lielahti.

Huono puoli se, että Apple Watchilla ei pysty lähimaksua maksamaan. Miksei ottaneet tota käyttöön.

 

[runboy93]

OP laittoi kortin väliaikaisesti lukkoon, syy epäilyttävä toiminta (loppujen lopuksi kun selitin niin oli verkkokauppaostos kyseessä)

Chatin kautta sain avattua kortin taas ja nyt näkyy normaalisti taas.

Ensimmäinen kerta koskaan, vaikka on monta aiempaa ostosta kyseisestä verkkokaupasta niin nyt vasta kävi näin :o

 

[Tonnin Seteli]

Onko noin usein? Täältä kuin hain hakusanalla "katko", niin eipä löytynyt kuin pari:

Lehdistötiedotteet

Tutustu tuloksiimme, kumppanuuksiimme ja julkaisuihimme.

www.nordea.com

Ehkä kaikista ei tule tiedotetta. Mutta ei noita kyllä missään nimessä ole edes "lähes" joka toinen viikko.

Siihenpä en osaa sanoa mitään, montako niitä on ollut vaikka Nordealla tänä vuonna tai onko Säästöpankeilla ollut viimeisen kuukauden aikana.

Sen sijaan kokonaisuutena niitä on ihan pirusti. Kun huomioidaan kaikki kotimaiset pankit(tai edes neljä tärkeintä), niin kyllä niitä on noin joka toinen viikko, usein parilla eri pankilla samana viikonloppuna. En muuten asiaa niin seuraisi, mutta tulee harrastettua taksin ajamista ja paikallinen ajonvälitysyhtiö välittää tiedotteita näistä. Niitä riittää. Tavallisin ilmoitettu aika lienee sunnuntaina alkaen noin neljältä ja jatkuen enintään iltapäivään, mutta esiintyy molempina viikonloppuöinä alkaen siinä kahden ja viiden välillä vaihtelevin kestoin.

Asian näkymättömyyttä selittää paitsi se, etteivät ihmiset juuri tiedotteita lueskele, myös se ettei ihan jokainen tee maksuja tai muuten hoida pankkiasioita sunnuntaiaamuisin. Lisäksi huoltotoimien aikana ei välttämättä(kriittisimpien ja suosituimpien palveluiden osalta edes yleensä) ole merkittäviä toteutuvia käyttökatkoja. Tyypillisesti varoitetaan, että jokin palvelu(vaikka nyt rahan nosto tai credit-maksu tai debit-maksujen varmennus) tai pitkä lista palveluita "ei toimi" vaikka sunnuntaina kello 02.00-15.00 ja muutamassa muussa "esiintyy häiriöitä". Kuitenkin usein myös kokonaan toimimattomiksi ilmoitetut palvelut toimivat koko ajan pienin häiriöin tai esiintyy lyhyitä katkoksia. Tulkitsen asiaa niin, että pankki haluaa varoittaa mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta toimimattoman korttinsa kanssa rahattomaksi jäänyt asiakas ei pääse sanomaan ettei kerrottu.

 

[Kautium]

Kylläpä on ollut haasteellista selvittää millä kurssilla ja kuinka saa siirrettyä rahaa S-pankin tililta Ruotsiin. Ruotsissa on siis yritys, josta olen osamassa tuotetta x hintaan y. Hinta on ilmaistu kruunuissa, eli pitäisi tietää minkä verran euroja pitää laittaa siirtosummaksi, jotta myyjä saa pyytämänsä kauppasumman.

S-Pankista eivät osanneet tiskilläkään vastata tähän. Eivät siis osanneet sanoa että millä kurssilla valuuttamuunnos tehdään ja mitä kuluja välistä lähtee ja missä vaiheessa. OP:lla tilanne on hieman selvempi, mutta siellä ainakin kurssi tuohon suuntaan on niin kehno, ettei kannata sitä käyttää. Kulujen osuus on epäselvä kaikkialla, eli vaikka sanotaan että SEPA-maksuissa ei mene lisämaksuja, niin sitten kuitenkin voi ilmeisesti mennä.

Lisäksi kaikissa ohjeissa puhutaan euromääräisistä siirroista ja valuuttamääräisistä siirroista. Mitä ihmettä, eikö euro ole valuutta? Ihme pankkitätien jargonia muutenkin kaikki ohjesivut täynnä.

 

[valexi]

@Kautium
Euromääräinen siirto = siirrät 100e Ruotsiin ja vastapuoli saa rahaa 100e - pankin toimitusmaksu * valuuttakurssi, eli vaikkapa: 1000SEK
Valuuttamääräinen siirto = siirrät 1000SEK Ruotsiin ja vastapuoli saa rahaa 1000SEK ja sinulta veloitetaan 1000SEK * valuuttakurssi - pankin toimitusmaksu, eli vaikkapa 110e

 

[Kautium]

Euromääräinen siirto = siirrät 100e Ruotsiin ja vastapuoli saa rahaa 100e - pankin toimitusmaksu * valuuttakurssi, eli vaikkapa: 1000SEK
Valuuttamääräinen siirto = siirrät 1000SEK Ruotsiin ja vastapuoli saa rahaa 1000SEK ja sinulta veloitetaan 1000SEK * valuuttakurssi - pankin toimitusmaksu, eli vaikkapa 110e

Jotenkin näin varmaan joo, mutta on mielestäni aika typerä termistö silti.

Olennaisempaa tässä kuitenkin nyt on, että joku osaisi kertoa että minkä verran euroja pitää osata raapustaa siihen maksusarakkeeseen, jotta myyjä saa sovitun kauppasumman?

Eli jos oletetaan että tuote maksaa vaikka 50000SEK. Minkä verran pitäisi siirtää rahaa S-pankin tililtä euroina vastaanottajalle? Tähän eivät siis osanneet vastata S-pankin konttorissa, mutta kokeillaan onnistuisiko täällä.

Jos siirron tekee kruunuina, niin se ei ilmeisesti ole tällainen edes semisti nykyaikainen SEPA-siirto, vaan joku tavallinen "ulkomaansiirto", jonka käsittelykin sitten kestää pidempään, jopa viikon. Siihen tulee päälle oman pankin kulut 7€ ja lisäksi x euroa muiden välitykseen osallistuvien pankkien kuluuja. S-Pankin palveluhinnastossa sanotaan, että "29€ maksulla asiakas maksaa kaikki maksujenvälityksen kulut". Tiskillä tosin sanoivat, että tuo on suositus, eli voi mennä sillä 7 eurollakin, tai sitten voi käydä niin, ettei edes se 29€ riitä. Rahoja voidaan periä jälkikäteen tai sitten ne voidaan ottaa siirtosummasta. Tässä välissä siirto voi olla jumissa odottamasa palvelumaksuja. Tuo palvelumaksujen osuus nyt on yksi hailea, mutta periaatteen vuoksi sekään ei voi mennä niin, että pankki veloittaa ihan mitä sattuu. Kurssimuutos on olennaisempi, kun se voi vaikuttaa loppusummaan jopa sadoilla euroilla.

En tiennyt, että tämä on näin esihistoriallisella tasolla edelleen.

 

[Make]

Olen muutaman kerran maksanut ruotsalaiselle tilille. Ekalla kerralla tein ulkomaan maksun johon tuli just joku 6€ lisämaksu. Sen jälkeen olen vain kääntänyt pyydetyn kruunusumman euroiksi ja lisännyt 20-30snt. Ei ole koskaan tullut valituksia perään.

 

[valexi]

Jos siirron tekee kruunuina, niin se ei ilmeisesti ole tällainen edes semisti nykyaikainen SEPA-siirto, vaan joku tavallinen "ulkomaansiirto",

Voi olla näin. Eikö vastaanottaja suostu ottamaan PayPalilla? Sillä voi maksaa vastaanottajan valuutassa ja kurssikin yleensä parempi kuin pankeissa.

 

[Kautium]

Voi olla näin. Eikö vastaanottaja suostu ottamaan PayPalilla? Sillä voi maksaa vastaanottajan valuutassa ja kurssikin yleensä parempi kuin pankeissa.

Kyse on vähän suuremmasta summasta, eli PayPal sun muut eivät ole vaihtoehto. Samasta syystä sillä maksutavalla ja pankilla on merkitystä käytetyn kurssin vuoksi.

Edit.
Ja vielä tarkennuksena, että selvittelen näitä senkin vuoksi, kun vaihtoehto on käyttää apunä välikättä, jolla on valuuttatili Ruotsissa. Välikäsi vaan ottaa palvelusta luonnollisesti oman katteena ja yritän selvittää mikä näistä vaihtoehdoista on edullisin minulle.

 

[valvoline]

..Poistetaanpa alkuperäinen viesti, joka ei tuonut lisäarvoa. Jos ei halua maksaa pankkien kuluja siitä palvelusta että ilmoittaa tarkan hinnan ja suostuu molempien pankkien hinnastojen kuluihin, niin silloin ainoa tapa on yrittää itse hieroa summa oikeaksi ilmoitetun valuuttakurssin avulla.

 

[Kautium]

..Poistetaanpa alkuperäinen viesti, joka ei tuonut lisäarvoa. Jos ei halua maksaa pankkien kuluja siitä palvelusta että ilmoittaa tarkan hinnan ja suostuu molempien pankkien hinnastojen kuluihin, niin silloin ainoa tapa on yrittää itse hieroa summa oikeaksi ilmoitetun valuuttakurssin avulla.

No mutta kun pankki ei osaa kertoa että mikä se kurssi on millä muunnoksen voi laskea. Sehän se alkuperäinen ongelma tässä on sen lisäksi, että pankki ei myöskään osaa kertoa että minkä verran ne lisäkulut ovat.

Vähän sama tilanne kuin jos menet kauppaan ja ostat kärryllisen tuotteita ja tililtä lähtee joko 90€ tai 105€ riippuen siitä millä tavalla maksun suoritat, vaikka tuotteissa olevien hintalappujen mukaan yhteishinta on 88€. Maksaisitko ihan mukisematta, tai haluaisitko vähintään tietää etukäteen, että kuinka paljon sieltä tililtä lopulta lähtee?

 

[leffo]

Toi on kyllä outoa ettei ne osaa edes pankissa sanoa tai selvittää. Kuitenkin Ruotsi on ollut tuossa naapurissa aika hiton pitkään.

Teet normaalin sepa tilisiirron niin se menee päivän kurssilla, ilman mitään erillisiä lisämaksuja, laitat korkeintaan jonkun 50 senttiä extraa koska se voi mennä huomisen päivän kurssilla.

 

[Nikoza]

Kyllä Nordean sivuilla ainakin on valuuttakurssit listattuna. Jos maksun maksaa ulkomaanmaksuna, niin valuuttakurssimuunnoksen lisäksi veloitetaan 7€:n kulu verkkopankin kautta maksettaessa. Vastaanottava pankki saattaa periä omat kulunsa.

IBAN-muotoiset tilisiirrot pystyy tekemään ihan normi tilisiirtona, jolloin tuota 7€ kulua ei veloiteta. Tällöin tosin joutuu itse laskemaan valuuttakurssin.

S-pankin sivuilla lukee, että valuuttakurssit voi tarkastaa verkkopankista ja palveluhinnastostakin näkee tuon valuuttakurssimuunnoskulun lisäksi perittävän palkkion.

----
Ja siis syy miksi noissa ulkomaanmaksuissa (ei IBAN) kestää yleensä pitkään johtuu siitä, että rahasiirrot menee yleensä ns. välittäjäpankin kautta, jonka jälkeen välittäjäpankki ohjaa maksun vastaanottajalle.

 

[stabbulamus]

Kyseessähän on ruokakauppa eikä pankki niin eipä yllätä. Mutta kuten yllä sanottu niin tilisiirtona ja päivän kurssit voi tarkistaa oman pankin mobiilisovelluksesta tai verkkosivuilta.

 

[valvoline]

Kyseessähän on ruokakauppa eikä pankki niin eipä yllätä. Mutta kuten yllä sanottu niin tilisiirtona ja päivän kurssit voi tarkistaa oman pankin mobiilisovelluksesta tai verkkosivuilta.

Valuuttakurssit tosin vaihtelee päivän sisälläkin useita kertoja. Nordean(kin) ehdoista: "Maksun valuuttakauppa Hyväksyttyäsi maksun näet maksun Vahvistus-näytöllä sen ohjeellisen valuuttakurssin ja veloitettavan määrän. Maksun lopullinen kurssi määräytyy aina käsittelyhetken kurssin mukaan pankkipäivisin, kun maksu on käsitelty pankissa ja välitetty eteenpäin. "

FINEllä oli muistaakseni aika tuore tapaus juuri tästä samasta aiheesta käsiteltynä ja sieltä voi lukea aiheesta ymmärtävien ajatuksia. Kuluttaja ei ole vahvoilla, tai sanotaanko että nykyaikana ihmiset olettavat että valuuttajutut olisivat jotenkin helppoja, mitä ne eivät ole.

 

[juhaa]

Kokeillaas täällä. Pitäisi saada maksu Saksasta, ongelma on IBAN:n pituus. Saksassa 22 merkkiä ja Suomessa 18 merkkiä. Onko vippaskonstia millä venyttää tuo suomalainen IBAN neljä merkkiä pidemmäksi, jotta järjestelmä sen ymmärtää?
Nollia perään....?

 

[Paapaa]

Kokeillaas täällä. Pitäisi saada maksu Saksasta, ongelma on IBAN:n pituus. Saksassa 22 merkkiä ja Suomessa 18 merkkiä. Onko vippaskonstia millä venyttää tuo suomalainen IBAN neljä merkkiä pidemmäksi, jotta järjestelmä sen ymmärtää?
Nollia perään....?

Kuulostaa aika häröltä, jos validi IBAN ei kelpaa siellä lähettävän pankin päässä. IBAN:it on ovat kuitenkin speksattu erimittaisiksi eri maissa. Ja toisaalta maatunnus kertoo sen maan. Oletteko kysyneet asiaa pankilta? Ja sorry, en osaa vastata kysymykseen, enkä ole kuullut, että noin voisi tehdä.