Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Miten on, ovatko kaltaiseni perinteiset inssit palkkakuopassa vai tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella?

EDIT:
Loikka IT-puolelle kiinnostaisi palkan ja oman ohjelmointikiinnostuksen vuoksi. Nykyhommissa tulee värkkäiltyä Pythonin kanssa viikoittain ja yliopistossakin tuli otettua muutakin kuin vain pakollinen ohjelmoinnin alkeiskurssi. Mutta kuinka pohjalta pitäisi aloittaa, jos vaihtaisi alaa?

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Kone-DI täälläkin. Itsellä painottunut mekaaniseen suunnitteluun työ ja aina kuvitellut, että se lujuuslaskentapuoli on rahakkaampaa. Vaan ei ainakaan tämän esimerkin osalta merkittävästi. Faktahan tosin on, että saman yrityksen sisällä palkka harvoin ottaa isoja harppauksia eteenpäin ja firmaa vaihtamalla on mahdollista saada parempia korotuksia.

Edit. Vuosi sitten näemmä keskusteltu ihan samasta asiasta. :D
 
En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Miten on, ovatko kaltaiseni perinteiset inssit palkkakuopassa vai tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella?

EDIT:
Loikka IT-puolelle kiinnostaisi palkan ja oman ohjelmointikiinnostuksen vuoksi. Nykyhommissa tulee värkkäiltyä Pythonin kanssa viikoittain ja yliopistossakin tuli otettua muutakin kuin vain pakollinen ohjelmoinnin alkeiskurssi. Mutta kuinka pohjalta pitäisi aloittaa, jos vaihtaisi alaa?

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Itse olen vain insinööri (TuTa), DI-aikuisopinnot tosin kohta maalissa. Valmistumesta alkaa kohta olemaan 10v. Logistiikka-/toimitusketjualan hommia tullut painettua alusta alkaen, ensimmäiset 6 vuotta firmassa x jossa lähtiessä palkka 3700€ (v. 2018). 2018-2019 vaihteessa vaihdoin firmaa ja sain 4500€ tarjouksen kilpailijalta (tittelissä manager, ei alaisia kuitenkaan). Nyt 2021 palkka noussut erinäisten vaativuusluokitusmuutosten/yleiskorotusten vuoksi 4800 euroon.

Itse en hirveästi ole valmis enää panostamaan/sykkimään saadakseni lisää palkkaa kun nytkin jää se ~3k nettona käteen. 1k€ bruttotuloihin lisää tarkottaisi sen reilu 500€ enemmän käteen mikäli olisi tietysti jees, mutta se taas vaatii huomattavasti stressaavamman tehtävän - mutta ahne kun olen niin eiköhän siihenkin tule tartuttua jos sellaista kekejen jälkeen ehdotetaan.

Samassa firmassa pitkään ollessa palkka jää yleensä jummaamaan vaikka nimellisiä korotuksia saisikin joka vuosi, isoissa firmoissa on tyyliin HR:lla katto, että N.N:n palkkaa voidaan nostaa max. 7% vaikka mitkä perusteet olisi. Perinteiset alat ovat kyllä palkkakuopassa IT/konsulttialaan nähden. Pikkuveljeni valmistui juuri tradenomiksi ja meni käsienheiluttajaksi johonkin startup-tyyliseen firmaan ja tienaa heti saman kuin itse 10 vuoden jälkeen :D
 
En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla.

Minä olen AMK inssi julkisella sektorilla rakennuttamisen projektinjohtajana. Suunnilleen päivän työpanoksella viikossa saan vähän yli 5000 €/kk. Vähän tuntuisi, että olet ainakin pienessä palkkakuopassa.
 
Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Tuntuu kyllä pieneltä palkalta. IT:alalla kunhan löytyy edes helpot AMK paperit, niin palkan saa yli 4k jo 2-4v alalla olleena, oli työkuva sitten mikä tahansa IT alalla, esim ohjelmoija, järjestelmien ylläpitäjä yms.

Isoissa firmoissa rakennusalalla on tosiaan mahdotonta saada palkkaa ylöspäin. Eli jos haluu pysyä alalla ja haluaa normaalin palkan, pitää olla työpaikkaa vaihtamassa. Esim YIT:llä, palkkankorotusta et saa vaikka kuinka vingut, ainut tapa saada lisää rahaa on irtisanoa ja joko tulla takaisin YIT:lle isommalla palkkavaatimuksella, tai sitten menee toiseen firmaan.
 
Melkeinpä täytyisi päästä johonkin science -tiimiin, että suunnanvaihto onnistuu kätevästi noilla vuosilla. Gäppi muutaman yliopistokurssin ja tuotantokoodaamisen välillä on vähän työnantajasta riippuen megalomaaninen ohjelmistokehitysympäristöjen ja työkalujen käytössä. Vähän sama kuin olisi tehnyt käsin suunnittelua ja täytyisi alkaa tekemään Solidworksilla 3D suunnittelua ja tehdä kokoonpanokuvat, generoida osaluettelot, piirrustusnumerot ja varaosanumerot firman järjestelmästä yms.

Koodaaminen ei ole sen hankalempaa kuin koulun kursseilla, mutta versionhallinnan käyttö oikeaoppisesti mahdollisesti automaattitesteineen, eri kirjastojen lisääminen projekteille, mitä rajapintoja käyttää jotta tuki säilyy, koodin kirjoittaminen siten, että se soveltuu containereihin, koodin deployaaminen yms. Noissa se ero on, että koodista tulee sellaista jonka pystyy testaamaan, ja jossa includet ja riippuvuudet yms. saadaan parseroitua eri työkaluilla.

Tuollaisessa science -tiimissä monesti joku enemmän ohjelmisto-osaamista omaava tekee nuo valmiiksi siihen pisteeseen, että riittää pelkkä funktion implementointi joka toteuttaa sen asian X. Samoin sitten ehkä uudelleen implementoi sen algoritmikoodin rinnakkaistuvaksi tai laitteistokiihdytykseen soveltuvaksi. Vaatimukset noissakin tiimeissä on kasvanut nykyjään, ja aletaan olettaa että fyysikkokin osaa kirjoittaa suoraan sen funktion tuotantoon soveltuvasti.
 
Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Esim. itselläni normaali kuukausipalkka on vain 3k + pari satkua HEKO-lisää, mutta vuosipalkka lähestyy 80 - 100k tuloja, jolloin kuukausipalkka olisi tuplasti enemmän. Ylityöt, erinäiset lisät, suorituspalkkiot, firman bonus-ohjelma ..jne lihottavat mukavasti vuosituloja.

Tämän tyyppisissä tapauksissa useimmiten hedelmällisintä on laittaa ne eriteltyinä tyyliin kk-palkka x + suorituspalkkio y + bonukset yleensä z tekee vuositasolla n euroa
 
Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Esim. itselläni normaali kuukausipalkka on vain 3k + pari satkua HEKO-lisää, mutta vuosipalkka lähestyy 80 - 100k tuloja, jolloin kuukausipalkka olisi tuplasti enemmän. Ylityöt, erinäiset lisät, suorituspalkkiot, firman bonus-ohjelma ..jne lihottavat mukavasti vuosituloja.

Itse ainakin aina puhun brutto kk-palkasta ilman ylitöitä/lisiä mutta sisältäen heko-lisät jos sellaisia on... eli se palkka minkä saat 37,5h/vko tms työpanoksella. Jos saa merkittävästi muita niin ne tietysti kannattaa mainita erikseen. Itsekin saan 0-2kk palkan bonuksia yleensä päälle. Nyt koronan takia tosin 2 vuoteen ei ole tulossa mitään.
 
Python ja matikka antaisi kyllä hyvät mahdollisuudet datan saralla. Jotkut kone-oppimisen alueet voisivat olla mielenkiintoisia vaikkei tilastotiede kiinnosta, ja siellä on kysyntää.

Perus koodauksessa joutuisit todennäköisesti aloittamaan pohjalta. Ainakin mulla oli joskus alan vaihtajana niin, ettei hyvää kokonaisuuksien hahmotusta oikein arvostettu kun samaan aikaan kyselin jatkuvasti kieleen tai ympäristöön liittyviä aloittelijan kysymyksiä. Joskus (esim. mulla) voi käydä niin että muutaman vuoden päästä kun vaihtaa työnantajaa lähtee asiat etenemään nopeammin.

Mut voisiko olla, että toisella työnantajalla saisit nykyisessäkin työnkuvassa parempaa palkkaa? Ainakaan testaaminen ei maksaisi mitään.
Uskon, että minulla on melko hyvä käsitys alan palkkatilanteesta. Lisäksi tällä alalla valtaosa töistä on asiakastyötä eikä R&D-työtä, ja nykyinen positioni on siis jälkimmäistä. Asiakashommat ei niin paljon kiinnosta.

Kolmanneksi, asun melko syrjässä missä työnantajia ei ole useita, enkä ole pienten lasten vanhempana hevillä muuttamassa. 100% etätyö olisi toivottavaa mikäli työnantaja majailee muualla kuin minä, mutta perinteisillä aloilla 100% etätyöhön suhtaudutaan edelleen valitettavan nihkeästi. Käsittääkseni IT-alalla tämä on useimmille työnantajille aivan fine.
 
Tuli aloitettua kotimaisessa semi isossa softatalossa (ainakin alalla) konsulttina reilu kuukausi sitten. Palkka 4000€/kk lisäksi bonusjärjestelmästä tulee +0-20%/vuosi.

Julkisella puolella (ei Verohallinto) Veroasiantuntijana oli 3100€ kahden TES-korotuksen jälkeen.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella

Varmaan ihan keskimäärin ketjut, joissa keskustellaan jossain määrin elämässä menestymisestä (ura, palkka, panojen määrä, osakesalkun tai metsätontin koko jne.) tulokset voivat painottua sinne ylempään päähän ihan vaan siksi, että osa kirjoittajista ei halua tai kehtaa postata omaa tilannettaan. On ehkä matalampi kynnys postata 120k vuosipalkasta kuin 22k vuosipalkasta. Tai 2.5M osakesalkusta kuin 4000e osakesalkusta. Ei aina ja välttämättä, mutta veikkaan että painottuu sinne parempaan päähän.
 
Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).
 
Client (Android/Kotlin) kodestelua Developer-tittelillä Pohjois-Pohjanmaalla finanssisektorilla. 5200e brutto / kk ja vuosittain mahdollisuus firman tuloksesta riippuen 1x kk-palkka verran boonuksiin. Viimeksi tuli boonuksia vain 33% että välillä tulee huonommin. Ihan rentoa hommaa ja saa tehdä kotoa niin en valita palkasta.
 
Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).

Suurimmalla osalla ohjelmistotekniikan AMK-insinööreillä ei riitä taidot muuta kuin kaikkein yksinkertaisimpien algoritmien soveltamiseen. Esimerkiksi grafiikkarajapinnoissa käytettäviä algoritmeja on mahdoton soveltaa ja ymmärtää jos ei omaa riittäviä tietoja boolen-algebrasta, geometriasta, vektoreista, yksikkömuunnoksista, matriiseista matematiikan puolelta. Kyse ei ole motivaatiosta vaan siitä, että jos perusta puuttuu ei sitä edistyneempää asia pysty tekemään.

Ainakin itse olen havainnut, että osa ohjelmistotekniikan AMK-insinööreistä ei osaa edes muuttaa radiaaneja asteiksi ja päin vastoin eikä osaa siten soveltaa edes perustason grafiikkarajapintoja ohjelmoinnissa. Turhapa tästä tosin on paasata. Osaajat tekee ja muut ei. ;)
 
Suurimmalla osalla ohjelmistotekniikan AMK-insinööreillä ei riitä taidot muuta kuin kaikkein yksinkertaisimpien algoritmien soveltamiseen. Esimerkiksi grafiikkarajapinnoissa käytettäviä algoritmeja on mahdoton soveltaa ja ymmärtää jos ei omaa riittäviä tietoja boolen-algebrasta, geometriasta, vektoreista, matriiseista matematiikan puolelta. Kyse ei ole motivaatiosta vaan siitä, että jos perusta puuttuu ei sitä edistyneempää asia pysty tekemään.

Noita asioita opetetaan jo lukion pitkän matematiikan kursseilla.

Ihmisillä on myös kyky oppia uusia asioita varsinaisen opiskelu-uran jälkeen, varsinkin jos pystyy panostamaan opiskeluun edes hitusen. Uskallan väittää, että omalla asenteella on tuloksellisuuden kannalta jopa suurempi merkitys kuin sillä, minkä koulutuksen on 10 vuotta sitten käynyt.
 
Noita asioita opetetaan jo lukion pitkän matematiikan kursseilla.

Ihmisillä on myös kyky oppia uusia asioita varsinaisen opiskelu-uran jälkeen, varsinkin jos pystyy panostamaan opiskeluun edes hitusen. Uskallan väittää, että omalla asenteella on tuloksellisuuden kannalta jopa suurempi merkitys kuin sillä, minkä koulutuksen on 10 vuotta sitten käynyt.
Just näin. Koulun käyneissä koodaajissa on ihan valtavia eroja jotka eivät selity niinkään opiskelulla vaan jatkuvalla kiinnostuksella ja halulla ymmärtää.
 
Tuntuu kyllä pieneltä palkalta. IT:alalla kunhan löytyy edes helpot AMK paperit, niin palkan saa yli 4k jo 2-4v alalla olleena, oli työkuva sitten mikä tahansa IT alalla, esim ohjelmoija, järjestelmien ylläpitäjä yms.

Isoissa firmoissa rakennusalalla on tosiaan mahdotonta saada palkkaa ylöspäin. Eli jos haluu pysyä alalla ja haluaa normaalin palkan, pitää olla työpaikkaa vaihtamassa. Esim YIT:llä, palkkankorotusta et saa vaikka kuinka vingut, ainut tapa saada lisää rahaa on irtisanoa ja joko tulla takaisin YIT:lle isommalla palkkavaatimuksella, tai sitten menee toiseen firmaan.

It puoli on aivan oma lukunsa kuin muut perinteisemmät alat mitä tulee palkanmaksuun.

Eikä se kovin äkkiä tulle muuttumaan.
 
Eikä IT puolella olla iloisia palkkojen noususta. Kaveri vastaa meidän R&D’n budjetista ja se on itkenyt kasvavissa määrin palkoista. Tuotehallinnossa noi nousevat palkat ei ainakaan vielä näy, voi jopa olla että noi R&D’n nousevat palkat laittaa meidän puolelle paineita jäädyttää korotukset. Harkitsen välillä itsekin paluuta devaajaksi kun vaikuttaa että koodaajana vois tienata enemmän kuin henkilönä joka päättää mitä 50 koodaajaa tekee…
 
Eikä IT puolella olla iloisia palkkojen noususta. Kaveri vastaa meidän R&D’n budjetista ja se on itkenyt kasvavissa määrin palkoista. Tuotehallinnossa noi nousevat palkat ei ainakaan vielä näy, voi jopa olla että noi R&D’n nousevat palkat laittaa meidän puolelle paineita jäädyttää korotukset. Harkitsen välillä itsekin paluuta devaajaksi kun vaikuttaa että koodaajana vois tienata enemmän kuin henkilönä joka päättää mitä 50 koodaajaa tekee…

Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.
 
Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.
Samaa mieltä, hyvä koodiapina tuottaa firmalle enemmän lisäarvoa kuin pikkupomot. Nimimerkillä keskinkertainen koodaaja jolla tavoitteena 200 000 € palkkatulot tältä vuodelta. Heinäkuun lopussa tilanne on tämä.
1628276052231.png
 
Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).
Mutta onko näissä "monissa IT-firmoissa" yhtään työpaikkaa avoinna, ja jos on, niin onko mitään mahdollisuutta päästä täysin ulkopuolelta ilman minkäänlaisia suhteita?
 
Firmassa olisi myös tarjolla autoetu, jota ei taida juuri kukaan hyödyntää. Käytännössä koko verotusarvo vähennetään nettopalkasta, ja halvimmillaan mm. Nissan Leafin kohdalla käyttöedun suuruus olisi 600 euroa. Nopean laskelmien mukaan jopa uutena hankittu vastaava ajoneuvo tulisi halvemmaksi, ja jäisi itselleen noin 5 vuoden sisällä. Käytettyjen osalta tilanne on vielä parempi, joten en pysty käsittämään kuka täysijärkinen suostuisi ottamaan vastaavan autoedun.
Itse en ainakaan katselisi kovin montaa viikkoa jotain asiakkailla joka päivä ramppavaa myynti-insinööriä joka laittaisi joka päivä jotain sattumanvaraisen kokoisia kilsakorvauslaskuja hyväksyttäväksi, jos olisin esimies ja joutuisin ne jossain SAP:ssa klikkaamaan joka päivä.

Jos noita tulee 100+ per vuosi per työntekijä ja tiimissä on edes muutama jannu, niin hulluksihan siinä tulee kun SAP:ssa on jatkuvasti kymmeniä kululaskuja jonossa -> kaikille firman autot alle ja sorvataan palkka sellaiseksi, että kaikki ovat tyytyväisiä.
 
Headhunter soitteli ja olisi ensi viikolla haastattelua keskisuuren (liikevaihto n. 200 MEUR) energia-alan yhtiön tuotantopäällikön positioon. Vaikka paikka on siis vielä kaikkea muuta kuin varma, niin luultavasti tuossa haastattelussa pitäisi jokin palkkatoive esittää.

Mitähän tuossa uskaltaisi pyytää, ettei tulisi yli- tai alihinnoiteltua itseään? Nykyisissä hommissa kokonaisansiot pyörineet 70 kEUR/a tietämillä, niin ainakin yli sen ajattelin pyytää.
 
Mitähän tuossa uskaltaisi pyytää, ettei tulisi yli- tai alihinnoiteltua itseään? Nykyisissä hommissa kokonaisansiot pyörineet 70 kEUR/a tietämillä, niin ainakin yli sen ajattelin pyytää.
Tuohon ei oikein voi kukaan muu vastata oikein kuin sinä itse. Jos tykkäät nykyisestä työstä paljon niin paljonko pitäisi saada enemmän, että otat riskin vaihtamalla paikkaa. Periaatteessa sillä ei ole mitään väliä mitä normaalisti samasta paikasta maksetaan vaan sillä summalla millä olet itse valmis paikkaa vaihtamaan. Kysymys siis oikeastaan on, että haluatko uuden paikan vai et? Sillä on toki myös vaikutusta kuinka hyvin viihdyt nykyisessä paikassa. Jos siellä ottaa päähän joka päivä niin ehkä samalla palkalla voi miettiä paikan vaihtoa tai jopa vähän pienemmällä.

Mikään ei myöskään estä kysymästä suoraan, että mikä on haetun position palkkahaitari. Headhunter tuollaisen kyllä tietää / saa tietoonsa halutessaan. Tuo on minusta muutenkin yritysten rekryissä ihan hiton tyhmää nykyisin kun niissä ei julkaista palkkahaitaria hakuilmoituksissa. Niistä voisi suoraan raakata pois ne kiinnostavat tehtävät, joista ei vaan selkeästi makseta tarpeeksi eli haetaan oikeasti jotain kokemattomampaa tekijää pienemmällä palkalla.
 
Tuohon ei oikein voi kukaan muu vastata oikein kuin sinä itse. Jos tykkäät nykyisestä työstä paljon niin paljonko pitäisi saada enemmän, että otat riskin vaihtamalla paikkaa. Periaatteessa sillä ei ole mitään väliä mitä normaalisti samasta paikasta maksetaan vaan sillä summalla millä olet itse valmis paikkaa vaihtamaan. Kysymys siis oikeastaan on, että haluatko uuden paikan vai et? Sillä on toki myös vaikutusta kuinka hyvin viihdyt nykyisessä paikassa. Jos siellä ottaa päähän joka päivä niin ehkä samalla palkalla voi miettiä paikan vaihtoa tai jopa vähän pienemmällä.

Mikään ei myöskään estä kysymästä suoraan, että mikä on haetun position palkkahaitari. Headhunter tuollaisen kyllä tietää / saa tietoonsa halutessaan. Tuo on minusta muutenkin yritysten rekryissä ihan hiton tyhmää nykyisin kun niissä ei julkaista palkkahaitaria hakuilmoituksissa. Niistä voisi suoraan raakata pois ne kiinnostavat tehtävät, joista ei vaan selkeästi makseta tarpeeksi eli haetaan oikeasti jotain kokemattomampaa tekijää pienemmällä palkalla.
Joskus voi käydä myös, kuten minulle. Mut Headhuntattiin pari vuotta sitten ja kävin palkkaneuvotttelua tulevan esimiehen kanssa. Esimies ei istu Suomessa, eikä ole suomalainen.
No päästiin summaan, johon olin tyytyväinen (n. 10% enemmän kuin vanhassa työssä. Toi oli siis kiinteä osuus palkasta. Sitten oli bonarit päälle. En oikein hahmottanut noita bonareita ja ajattelin, että kiva jos jotain tulee.

No ekassa liksassa sitten olikin yksi rivi 750e autoraha (siis ton normiliksan pääälle). Tästä ei ulkomaalainen esimies ollut maininnut mitään.. No ei siinä, kyllä mulle 9000e vuodessa kelpaa. Nyt parin vuoden jälkeen, on myös bonarit rullanneet ja 20-40% tulee bonareina vuosipalkan päälle. Maksimit on jotain 70% päälle ja tänä vuonna jopa toi on mahdollista saavuttaa.
 
Koodajilla parhaat palkat on finanssihommissa eli aloilla missä tehdään softaa pankeille, vakuutusyhtiöille, siellä maksetaan yleisesti ottaen tuplasti se mitä muualla. Huonommat palkat ovat pelialalla, koska moni koodaaja haluaa enemmin tehdä pelejä kuin koodata muuta niin pelifirmat saavat työvoimaa helpommalla tämä ja se, että kaikki pelifirmat eivät aina ole taloudellisesti kovin vakaita laskee palkkatasoa. Muut koodaus alat ovat siltä väliltä.
 
Mutta onko näissä "monissa IT-firmoissa" yhtään työpaikkaa avoinna, ja jos on, niin onko mitään mahdollisuutta päästä täysin ulkopuolelta ilman minkäänlaisia suhteita?

Kyllä näitä matematiikka+IT -työpaikkojakin usein näkee julkisessa haussa kun vain seuraa relevantteja firmoja ja rekrypalveluita. Edellyttää toki itseltä jonkin verran vaivannäköä.

Monessa firmassa on nämä suhde-verkostot troolattu jo niin moneen kertaan läpi (rekrypalkkioiden jne. avulla), ettei sieltä enää irtoa ketään, joten suuri osa paikoista päätyy julkiseen hakuun. Osa paikoista, joihin haetaan jo kokeneempaa tyyppiä, toki täytetään headhuntereiden toimesta hiljaisesti, missä korostuu hyvä LinkedIn- tai GitHub-profiili. Lomakausi on nyt selvästi ohi, kun on alkanut paukkua taas headhuntereiden yhteydenottoja.

Ylen uutisissa oli juuri tänään juttu IT-alan työvoimapulasta ja alan työvoimamarkkinan kansainvälistymisestä:
Minuakin on joitain kertoja kosiskeltu Amazonille, mutta ei ole ollut sellainen tilanne, että olisin tarttunut tilaisuuteen.

On sinänsä kiva, jos IT-alan palkat nousevat Suomessa kansainvälisen kilpailun ansiosta. Omalla työnantajallani Suomi on melko halpatuotanto-maa, kun vertaa vaikka omaa palkkaani USA:ssa istuvien kolleegoiden palkkoihin. Tosin Ukrainalaiset ja Intialaiset kolleegani ansaitsevat vähemmän. Nykyisessä tilanteessa on toisaalta se mukava puoli, että jos sattuisi suhdanteet kääntymään ja tulemaan tarve vähentää työntekijöitä, leikkuri ei varmaankaan ensimmäisenä osu Suomen konttorille kovin pahasti, vaan vähennykset osuisivat ensisijaisesti kalliimpiin paikkoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä näitä matematiikka+IT -työpaikkojakin usein näkee julkisessa haussa kun vain seuraa relevantteja firmoja ja rekrypalveluita. Edellyttää toki itseltä jonkin verran vaivannäköä.

Monessa firmassa on nämä suhde-verkostot troolattu jo niin moneen kertaan läpi (rekrypalkkioiden jne. avulla), ettei sieltä enää irtoa ketään, joten suuri osa paikoista päätyy julkiseen hakuun. Osa paikoista, joihin haetaan jo kokeneempaa tyyppiä, toki täytetään headhuntereiden toimesta hiljaisesti, missä korostuu hyvä LinkedIn- tai GitHub-profiili. Lomakausi on nyt selvästi ohi, kun on alkanut paukkua taas headhuntereiden yhteydenottoja.

Ylen uutisissa oli juuri tänään juttu IT-alan työvoimapulasta ja alan työvoimamarkkinan kansainvälistymisestä:
Minuakin on joitain kertoja kosiskeltu Amazonille, mutta ei ole ollut sellainen tilanne, että olisin tarttunut tilaisuuteen.

On sinänsä kiva, jos IT-alan palkat nousevat Suomessa kansainvälisen kilpailun ansiosta. Omalla työnantajallani Suomi on melko halpatuotanto-maa, kun vertaa vaikka omaa palkkaani USA:ssa istuvien kolleegoiden palkkoihin. Tosin Ukrainalaiset ja Intialaiset kolleegani ansaitsevat vähemmän. Nykyisessä tilanteessa on toisaalta se mukava puoli, että jos sattuisi suhdanteet kääntymään ja tulemaan tarve vähentää työntekijöitä, leikkuri ei varmaankaan ensimmäisenä osu Suomen konttorille kovin pahasti, vaan vähennykset osuisivat ensisijaisesti kalliimpiin paikkoihin.

Ei nyt tähän kontekstiin, mutta yleisemmin IT-alasta, niin onhan Suomesta haettu väkeä ulkomaille jo pitkään. Tuo etätyömalli vain tullut nyt "uutena" viime vuosina, että yleistyy täältä tehty työ sellaisille yrityksille, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista toimintaa Suomessa. Muutaman kyselyn olen myös itsekin saanut ulkomailta, yksi Amazonille joskus useita vuosia sitten. Muuten ei ole tullut kovin usein, mutta tänä vuonna tullut pari ja muutenkin tullut nyt vuoden aikana tuntunut, että kiinnostus ollut kasvussa.
 
Itse en ainakaan katselisi kovin montaa viikkoa jotain asiakkailla joka päivä ramppavaa myynti-insinööriä joka laittaisi joka päivä jotain sattumanvaraisen kokoisia kilsakorvauslaskuja hyväksyttäväksi, jos olisin esimies ja joutuisin ne jossain SAP:ssa klikkaamaan joka päivä.

Jos noita tulee 100+ per vuosi per työntekijä ja tiimissä on edes muutama jannu, niin hulluksihan siinä tulee kun SAP:ssa on jatkuvasti kymmeniä kululaskuja jonossa -> kaikille firman autot alle ja sorvataan palkka sellaiseksi, että kaikki ovat tyytyväisiä.
Itse keräilen nuo ylös ja kerran pari kuussa laitan matkalaskun. Rahatkin maksetaan palkan yhteydessä kerran kuussa. Ei liene valtava urakka hyväksyä/maksaa.

Onneksi saa ajaa omalla autolla.
 
Itse keräilen nuo ylös ja kerran pari kuussa laitan matkalaskun. Rahatkin maksetaan palkan yhteydessä kerran kuussa. Ei liene valtava urakka hyväksyä/maksaa.

Onneksi saa ajaa omalla autolla.
Meneehän siinä sekä sun, että pomon aikaa hukkaan. Jos noita tulee yhtään enempää, niin väkisinkin siihen hukkautuu tunteja vuositasolla, että ylipäätään nollailet trippiä ja pidät kirjaa niistä, kaivat muistikirjamerkinnöistä kilsat ulos ja syötät johonkin nettiformiin yms.
 
Meneehän siinä sekä sun, että pomon aikaa hukkaan. Jos noita tulee yhtään enempää, niin väkisinkin siihen hukkautuu tunteja vuositasolla, että ylipäätään nollailet trippiä ja pidät kirjaa niistä, kaivat muistikirjamerkinnöistä kilsat ulos ja syötät johonkin nettiformiin yms.
Meneehän siinä toki aina hetki kirjaillessa, mutta puhutaan jostain minuuteista kuukaudessa kuitenkin vaan. Ja joku tripin nollaus nyt ei kyllä aikaa vie. Ja tuskin nyt muutenkaan koskaan kukaan tekee koko työaikaansa minuutilleen tehokkaasti töitä? Teen paljon turhempiakin hommia työajalla. Ja tilastoista sitten näkee kätevästi paljonko on tullut reissattua milloinkin kun on dataa koneella.
 
Meneehän siinä sekä sun, että pomon aikaa hukkaan. Jos noita tulee yhtään enempää, niin väkisinkin siihen hukkautuu tunteja vuositasolla, että ylipäätään nollailet trippiä ja pidät kirjaa niistä, kaivat muistikirjamerkinnöistä kilsat ulos ja syötät johonkin nettiformiin yms.

Ei ne kilsat paljoa merkkaa kun päivärahojen takia pitää ne laskut kuitenkin tehdä.
 
Meneehän siinä sekä sun, että pomon aikaa hukkaan. Jos noita tulee yhtään enempää, niin väkisinkin siihen hukkautuu tunteja vuositasolla, että ylipäätään nollailet trippiä ja pidät kirjaa niistä, kaivat muistikirjamerkinnöistä kilsat ulos ja syötät johonkin nettiformiin yms.

No ei kyllä ole vaikeaa joidenkin kilometrien syöttäminen. Itse edellisessä työpaikassa ajoin päivittäin asiakkaalta toiselle ja meni ehkä 20 minuuttia kuukaudessa syöttää ne, pomolta kului kaikkien 12 myyjän kilometrien hyväksymiseen n. minuutti.

Jos jossain firmassa tää on ongelma niin voi vinkata mulle, säästän pienellä konsultaatiolla todennäköisesti heiltä kymmeniä tunteja vuodessa aikaa.
 
No ei kyllä ole vaikeaa joidenkin kilometrien syöttäminen. Itse edellisessä työpaikassa ajoin päivittäin asiakkaalta toiselle ja meni ehkä 20 minuuttia kuukaudessa syöttää ne, pomolta kului kaikkien 12 myyjän kilometrien hyväksymiseen n. minuutti.

Jos jossain firmassa tää on ongelma niin voi vinkata mulle, säästän pienellä konsultaatiolla todennäköisesti heiltä kymmeniä tunteja vuodessa aikaa.
Turhaa työtä se silti on, eikä se siitä mitenkään hyödyllisemmäksi sillä muutu, että pidät oppitunnin siitä kuinka sinusta on kauhean ihanaa kirjata kilsoja johonkin toiminnanohjausjärjestelmään.

Miksi kukaan haluaisi kirjata kilsoja jos sen voisi jättää sen tekemättä?

Vastaus on tietty se, että kilsakorvauksia halutaan saada, koska ne ovat ylimitoitettuja suhteessa todellisiin kuluihin, joten se on verotonta tuloa omalla autolla ajavalle.
 
Vastaus on tietty se, että kilsakorvauksia halutaan saada, koska ne ovat ylimitoitettuja suhteessa todellisiin kuluihin, joten se on verotonta tuloa omalla autolla ajavalle.

En tiedä sitten kuka tekee duunia niin rakkaudesta lajiin että ajais omalla autolla työnantajan asialla omaan piikkiin, eihän niitä pakko ole laskuttaa ellei halua. Vaikka kilometrikorvaus ei oliskaan nykyisellä tavalla ”standardoitu”niin vaatisin työnantajaa joka tapauksessa korvaamaan mun ajelut ja lopputulos olis ihan sama, elleivähän monimutkaisempikin himmeli…
 
Turhaa työtä se silti on, eikä se siitä mitenkään hyödyllisemmäksi sillä muutu, että pidät oppitunnin siitä kuinka sinusta on kauhean ihanaa kirjata kilsoja johonkin toiminnanohjausjärjestelmään.

Miksi kukaan haluaisi kirjata kilsoja jos sen voisi jättää sen tekemättä?

Vastaus on tietty se, että kilsakorvauksia halutaan saada, koska ne ovat ylimitoitettuja suhteessa todellisiin kuluihin, joten se on verotonta tuloa omalla autolla ajavalle.

Ei ne ole ylimitoitettuja vaan autoedun verotusarvo on törkeästi yläkanttiin.
 
Teleoperaattoreista kyse kyllä. Lähtönä oltava yli 6k jos oikein lasken? Mitä vastaava olisi julkisella?

Oliko @oddjobs tietoa julkisen puolen vastaavan teamleaderin palkasta? Jos yksityisellä ollaan asiantuntijatiimillä päälle 6000€ ja ajan kanssa 7-8, niin mitäs tosta pitää ottaa pois että saa julkisen puolen vastaavan. Samoissa tuskin julkisella ovat.
 
Turhaa työtä se silti on, eikä se siitä mitenkään hyödyllisemmäksi sillä muutu, että pidät oppitunnin siitä kuinka sinusta on kauhean ihanaa kirjata kilsoja johonkin toiminnanohjausjärjestelmään.

Miksi kukaan haluaisi kirjata kilsoja jos sen voisi jättää sen tekemättä?

Vastaus on tietty se, että kilsakorvauksia halutaan saada, koska ne ovat ylimitoitettuja suhteessa todellisiin kuluihin, joten se on verotonta tuloa omalla autolla ajavalle.

No ei nyt oikeasti yhdessäkään firmassa ole kyse siitä että onko joidenkin kilsakorvausten syöttäminen turhaa työtä kun se on niin triviaali juttu että se oikeasti vaikuta tehokkuuteen tai mihinkään muuhunkaan millään merkittävällä tavalla. En oikein ymmärrä minkä takia edes yrität tehdä asiasta jonkinlaisen numeron kun nykyisillä työkaluilla kilometrien syöttäminen on minuuttien juttu.

Eikä niitä kilometrikorvauksia nyt jokainen paljon ajava automaattisesti pidä, ehkä jotkut 60tkm ajavat aluemyyntiedustajat mutta yllättävän moni heistäkin ottaa autoedun.

Ehkä ero tulee joidenkin numeroniilojen ajatuksissa jotka laskee että 20 sekunnin säästöllä päivittäin 100 työntekijää säästä firmalle tuhansia tunteja vuodessa.
 
No nyt tuli elokuun tilinauha. Kokonaisbrutto oli sen 5700e. Työtunteja kuukaudessa oli 188, pyhätunteja oli se pari tuntia. Tämän vuoden tulot ovat olleet olleet tähän mennessä rapia 35k.
 
Ei ne ole ylimitoitettuja vaan autoedun verotusarvo on törkeästi yläkanttiin.

Molemmat.

Todellinen marginaalikustannus kilometriä kohden normaalilla keski-ikäisellä bensiiniautolla on jossain 20-25 sentin luokassa.

Dieselillä hiukan halvempi, kun polttoaine halvempaa.

Ja sitten se kilometrikorvaus on mitä... 53c/km?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 360
Viestejä
4 864 677
Jäsenet
78 661
Uusin jäsen
Qwerty2112

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom